LIITE

Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu testausohjelma sen tarkistamiseksi, onko unionin tavoite saavutettu

1.   OTANTAKEHIKKO

Otannan on katettava kaikki asetuksen (EY) N:o 2160/2003 5 artiklassa tarkoitettujen kansallisten valvontaohjelmien piiriin kuuluvat Gallus gallus -lajin broileriparvet, jäljempänä ’broilerit ’.

2.   BROILEREIDEN TARKASTUKSET

2.1.   Näytteenottotiheys

a)

Elintarvikealan toimijat ottavat näytteen kaikista broileriparvista kolmen viikon kuluessa ennen teurastusta. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin ensimmäisessä alakohdassa asetetusta näytteenottovelvoitteesta poiketen päättää, että elintarvikealan toimijat ottavat näytteet vähintään yhdestä broileriparvesta kunkin tuotantokierron aikana tiloilla, joilla on useita parvia, jos i) käytössä on järjestelmä, jossa koko parvi tuodaan ja viedään yhdellä kertaa; ii) kaikkia parvia käsitellään samalla tavalla; iii) kaikkia parvia ruokitaan ja juotetaan yhdenmukaisesti; iv) vähintään kuuden tuotantokierron aikana on tehty testit Salmonella spp.:n varalta ensimmäisessä alakohdassa esitetyn otantaohjelman mukaisesti tilan kaikissa parvissa ja toimivaltainen viranomainen on ottanut näytteet kaikista parvista vähintään yhden tuotantokierron aikana; v) kaikki Salmonella enteritidisin tai Salmonella typhimuriumin varalta tehtyjen ensimmäisen alakohdan ja b kohdan mukaisten testien tulokset olivat negatiivisia. Toimivaltainen viranomainen voi tässä kohdassa asetetusta näytteenottovelvoitteesta poiketen antaa luvan näytteen ottoon teurastusta edeltävien kuuden viikon aikana, jos broilereita pidetään yli 81 päivää tai jos ne tuotetaan luonnonmukaisesti komission asetuksen (EY) N:o 889/2008 (1) mukaisesti.

b)

Toimivaltaisen viranomaisen on otettava näytteet vuosittain vähintään yhdestä broileriparvesta 10 prosentilla niistä tiloista, joilla on enemmän kuin 5 000 lintua. Tämä on tehtävä riskiperusteisesti aina kun toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Toimivaltaisen viranomaisen suorittama näytteenotto voi korvata näytteenoton, jonka elintarvikealan toimija suorittaa a kohdan mukaisesti.

2.2.   Näytteenottomenettely

2.2.1.   Näytteenottoa koskevat yleisohjeet

Toimivaltaisen viranomaisen tai elintarvikealan toimijan on varmistettava, että näytteet ottaa siihen koulutuksen saanut henkilö.

On otettava vähintään kaksi paria tossunäytteitä. Tossut laitetaan kenkien päälle ja näyte otetaan kävelemällä kanalassa. Yhden broileriparven tossunäytteet voidaan yhdistää yhdeksi näytteeksi.

Ennen kuin tossut puetaan päälle, niiden pinta kostutetaan

a)	talteenoton maksimoivalla laimennusaineella (natriumkloridi 0,8 %, peptoni 0,1 % steriilissä deionisoidussa vedessä),

b)	steriilillä vedellä,

c)	asetuksen (EY) N:o 2160/2003 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen vertailulaboratorion hyväksymällä muulla laimennusaineella tai

d)	autoklavoimalla astiassa laimennusaineiden kanssa.

Tossut kostutetaan kaatamalla neste niiden sisälle ennen kuin ne puetaan päälle tai niitä voidaan ravistaa laimennusainetta sisältävässä astiassa.

On varmistettava, että näyte edustaa kaikkia rakennuksen osia. Kullakin tossuparilla on käveltävä läpi noin 50 prosenttia rakennuksen alasta.

Kun näytteenotto on saatu päätökseen, tossut on poistettava varovaisesti kenkien päältä, jotta niihin kiinnittynyt materiaali ei pääse irtoamaan. Tossut voidaan kääntää nurin päin materiaalin säilyttämiseksi. Ne on asetettava pussiin tai astiaan ja merkittävä asianmukaisesti.

Toimivaltainen viranomainen voi päättää lisätä näytteiden vähimmäismäärää, jotta voidaan varmistaa näytteiden edustavuus, analysoimalla tapauskohtaisesti epidemiologisia parametreja eli bioturvallisuusoloja, parven hajanaisuutta tai kokoa.

Yksi pari tossunäytteitä voidaan toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella korvata 100 gramman pölynäytteellä, joka kerätään useista paikoista eri puolilta rakennusta pinnoilta, joilla on silminnähtävästi pölyä. Vaihtoehtoisesti pölynäyte vodaan kerätä useilta pinnoilta eri puolilta rakennusta yhdellä tai useammalla kostutetulla kankaalla, joiden kokonaispinta-ala on vähintään 900 cm2. Kunkin näytteen kummallakin puolella on oltava riittävä pölykerros.

2.2.2.   Tiettyjä tiloja koskevat erityisedellytykset

a)	Laidunkanaloissa pidettävien broileriparvien näytteet on kerättävä vain rakennuksen sisältä.

b)

Alle 100 broilerin parvissa, joissa ei ole mahdollista ottaa tossunäytteitä kävelemällä, koska kasvattamorakennuksiin ei tilan puutteen takia voi mennä sisälle, kyseiset näytteet voidaan korvata pölynäytteen otossa käytettävällä kankaalla käsin otettavalla näytteellä, jolloin kankaalla hierotaan tuoretta ulostetta sisältäviä pintoja tai jos tämä ei ole mahdollista, muilla tarkoitukseen sopivilla ulostenäytteen otantamenettelyillä.

2.2.3.   Toimivaltaisen viranomaisen suorittama näytteenotto

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava tarvittaessa lisätesteillä ja/tai asiakirjojen tarkastuksilla, että mikrobilääkkeiden tai muiden bakteerien kasvua estävien aineiden käyttö ei vaikuta tuloksiin.

Jos testissä ei havaita Salmonella enteritidistä eikä Salmonella typhimuriumia, mutta sitä vastoin mikrobilääkkeitä tai bakteerikasvun estävää vaikutusta, broileriparven katsotaan olevan tartunnan saanut parvi 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun unionin tavoitteen yhteydessä.

2.2.4.   Kuljetus

Näytteet on lähetettävä viipymättä pikapostina tai kuriiripostina asetuksen (EY) N:o 2160/2003 11 ja 12 artiklassa tarkoitettuihin laboratorioihin. Kuljetuksen aikana ne eivät saa olla yli 25 asteen lämmössä eivätkä suorassa auringonvalossa.

Jos näytteitä ei ole mahdollista lähettää 24 tunnin kuluessa näytteenotosta, ne säilytetään kylmässä.

3.   LABORATORIOTUTKIMUKSET

3.1.   Näytteiden valmistelu

Laboratoriossa näytteitä on säilytettävä kylmässä tutkimukseen saakka. Näytteet on tutkittava 48 tunnin kuluessa niiden vastaanotosta ja neljän päivän kuluessa näytteenottopäivästä.

Pölynäytteet tutkitaan erikseen. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin päättää yhdistää ne tossunäytepariin analyysia varten.

Näytettä on sekoitettava, kunnes se on täysin kyllästetty, minkä jälkeen sitä viljellään 3.2 kohdassa esitettyä osoitusmenetelmää käyttäen.

Kahdesta tossuparista koostuva näyte on avattava varovaisesti siten, ettei siihen kiinnittynyt ulostemateriaali irtoa, koottava ja pantava 225 millilitraan puskuroitua peptonivettä, joka on esilämmitetty huoneenlämpötilaan, tai 225 millilitraa laimennetta on lisättävä tossupareihin suoraan säilytysastiassa sellaisena kuin se on toimitettu laboratorioon.

Tossut on upotettava kokonaan puskuroituun peptoniveteen siten, että näytteen ympärille jää riittävästi vapaata nestettä salmonellabakteerien siirtymiseksi pois näytteestä, joten puskuroitua peptonivettä on tarvittaessa lisättävä.

Mikäli salmonellan osoittamista varten kerättyjen ulostenäytteiden valmistelua koskevista EN/ISO-standardeista on sovittu, ne korvaavat tässä kohdassa esitetyt määräykset näytteiden valmistelusta.

3.2.   Osoitusmenetelmä

Salmonella spp. -bakteerien osoittaminen tehdään seuraavan kansainvälisen standardointijärjestön EN/ISO 6579 -standardin tarkistuksen 1 mukaisesti: “Microbiology of food and animal feeding stuffs – Horizontal method for the detection of Salmonella spp. – Amendment 1: Annex D: Detection of Salmonella spp. in animal faeces and in environmental samples from the primary production stage”.

3.3.   Serotyypin määritys

Vähintään yksi isolaatti kustakin toimivaltaisten viranomaisten ottamasta positiivisesta näytteestä on serotyypitettävä Kaufmann-White-LeMinor-menetelmällä.

Elintarvikealan toimijoiden on varmistettava, että kaikkien isolaattien osalta ainakin suljetaan pois niiden kuuluminen Salmonella enteritidis ja Salmonella typhimurium -serotyyppeihin.

3.4.   Vaihtoehtoiset menetelmät

Elintarvikelan toimijan ottamat näytteet voidaan analysoida käyttäen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (2) 11 artiklassa säädettyä menetelmää sen sijaan, että noudatettaisiin tämän liitteen 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa esitettyjä näytteiden valmistelua, osoitusmenetelmiä ja serotyypin määritystä koskevia ohjeita, jos validointi on tehty EN/ISO 16140 -standardin mukaisesti.

3.5.   Kantojen varastointi

Toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava, että vuosittain ainakin yksi viralliseen valvontaan liittyvästä näytteenotosta peräisin oleva eristetty salmonellan serotyyppien kanta kustakin rakennuksesta varastoidaan sen myöhempää faagityypitystä tai mikrobilääkeherkkyyden testausta varten käyttäen tavanomaisia kantakokoelmaan tallettamisen menetelmiä, joiden on taattava kantojen pysyminen muuttumattomina vähintään kahden vuoden ajan tutkimuspäivämäärästä.

Toimivaltainen viranomainen voi myös päättää, että elintarvikealan toimijoiden ottamien näytteiden isolaatit varastoidaan myöhempää faagityypitystä tai mikrobilääkeherkkyyden testausta varten isolaattien testaamiseksi komission päätöksen 2007/407/EY (3) 2 artiklan mukaisesti.

4.   TULOKSET JA RAPORTOINTI

4.1.   Esiintyvyyden laskeminen sen tarkistamiseksi, onko unionin tavoite saavutettu

Broileriparvea pidetään positiivisen tuloksen antaneena unionin tavoitteen saavuttamisen tarkistamisen kannalta, jos Salmonella enteritidisin ja/tai Salmonella typhimuriumin (lukuun ottamatta rokotekantaa) esiintyminen parvessa on osoitettu.

Positiivisen tuloksen antaneet broileriparvet lasketaan mukaan vain kerran tuotantokiertoa kohden näytteenottojen ja testausten lukumäärästä riippumatta, ja niistä raportoidaan vain sinä vuonna, jona näyte ensimmäisen kerran oli positiivinen.

4.2.   Raportointi

Raportointiin on sisällyttävä

a)	niiden broileriparvien kokonaismäärä, jotka testattiin ainakin kerran raportointivuoden aikana;

b)	kyseisessä jäsenvaltiossa ylipäätään salmonellan suhteen positiivisen tuloksen antaneiden parvien kokonaismäärä;

c)	ainakin kerran Salmonella enteritidisin ja Salmonella typhimuriumin osalta, mukaan luettuna monofaasiset bakteerikannat, joiden antigeeni on muotoa 1,4,[5],12:i:-, positiivisen tuloksen antaneiden broileriparvien määrä;

d)	positiivisten broileriparvien määrä kutakin salmonellan serotyyppiä kohti tai määrittelemättömän salmonellan osalta (isolaatit, joita ei voida tyypittää tai joita ei ole serotyypitetty).

Tiedot annetaan erikseen kansallisen salmonellan valvontaohjelman puitteissa tapahtuvan näytteenoton osalta 2.1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, elintarvikealan toimijoiden ottamien näytteiden osalta 2.1 kohdan a alakohdan mukaisesti ja toimivaltaisten viranomaisten ottamien näytteiden osalta 2.1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Testien tulokset ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (4) liitteessä II olevan III jakson mukaisia relevantteja elintarvikeketjua koskevia tietoja.

Toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava ainakin seuraavat tiedot kustakin testatusta broileriparvesta:

a)	tilan viitetiedot, jotka ovat ainutkertaisia;

b)	rakennuksen viitetiedot, jotka ovat ainutkertaisia;

c)	näytteenottokuukausi.

Tulokset ja muut asiaankuuluvat lisätiedot on ilmoitettava osana direktiivin 2003/99/EY (5) 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua suuntauksia ja lähteitä koskevaa kertomusta.

Elintarvikealan toimija ilmoittaa viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistetuista Salmonella enteritidis ja Salmonella typhimurium -tapauksista. Elintarvikealan toimija kehottaa tutkimuksen tehnyttä laboratoriota toimimaan samoin.

---

(1)  EUVL L 250, 18.9.2008, s. 1.

(2)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(3)  EUVL L 153, 14.6.2007, s. 26.

(4)  EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22.

(5)  EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31.