LIITE

YLEISET PERIAATTEET

Arviointiperusteiden tavoitteet

Näiden perusteiden avulla pyritään erityisesti:

—	vähentämään myrkyllisten tai rehevöitymistä aiheuttavien aineiden päästöjä vesistöihin,

—	vähentämään energiankäytöstä ympäristölle aiheutuvia vahinkoja tai vaaroja (ilmaston lämpeneminen, happamoituminen, otsonikato, uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen) vähentämällä energian kulutusta ja siitä ilmakehään aiheutuvia päästöjä,

—	vähentämään vaarallisista kemiallisista aineista ympäristölle aiheutuvia vahinkoja tai vaaroja,

—	edistämään kestävästi tuotettujen kuitujen käyttöä,

—	edistämään kestävien hoitoperiaatteiden noudattamista metsien suojelemiseksi.

Vaatimukset on asetettu tasolle, joka suosii ympäristömerkin myöntämistä pehmopaperituotteille, joiden ympäristövaikutukset ovat tavanomaista vähäisemmät.

Arviointi- ja todentamisvaatimukset

Erityiset arviointi- ja todentamisvaatimukset on esitetty kunkin arviointiperusteen yhteydessä.

Kun hakijan edellytetään esittävän vakuutuksia, asiakirjoja, analyysejä, testausselosteita tai muita todisteita arviointiperusteiden noudattamisesta, nämä voivat olla peräisin hakijalta ja/tai tämän tavarantoimittajilta ja/tai näiden tavarantoimittajilta jne. aina tarpeen mukaan.

Tarvittaessa voidaan käyttää muita kuin kullekin vaatimukselle ilmoitettuja testimenetelmiä, jos hakemusten arvioinnista vastaava toimivaltainen elin hyväksyy niiden vastaavuuden.

Testit olisi mahdollisuuksien mukaan suoritettava asianmukaisesti hyväksytyissä laboratorioissa, jotka täyttävät EN ISO 17025 -standardissa esitetyt yleiset vaatimukset.

Toimivaltaiset elimet voivat tarvittaessa pyytää esittämään todentamista tukevia asiakirjoja ja toteuttaa riippumattomia tarkastuksia.

Hakemusten arvioinnissa ja arviointiperusteiden noudattamisen tarkastuksessa toimivaltaisten elinten suositellaan ottavan huomioon tunnustettujen ympäristönhallintojärjestelmien kuten EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä EMASin tai ISO 14001 -standardin noudattamisen. (Huomautus: näiden hallintojärjestelmien soveltaminen ei ole pakollista.)

EKOLOGISET ARVIOINTIPERUSTEET

Ekologiset arviointiperusteet kattavat massantuotannon, johon sisältyvät kaikki osaprosessit kuituraaka-aineen tai kierrätyspaperin saapumisesta tehdasalueelle massan lähettämiseen tuotantolaitoksesta, sekä paperintuotannon, johon sisältyvät kaikki osaprosessit massan jauhatuksesta (kierrätyspaperin sulputuksesta) paperin rullaukseen.

Tuotantoprosesseihin eivät sisälly massan, paperin tai raaka-aineiden kuljetus, muuntaminen ja pakkaaminen.

Uusiokuidulla tarkoitetaan kuitua, joka saadaan kierrättämällä paino- tai kulutusvaiheessa käytettyä paperia ja kartonkia. Ensiökuitujen tuotannosta syntyvää ostettua tai laitoksen omaa hylkypaperia ei lasketa uusiokuiduksi.

1.   Päästöt vesistöihin ja ilmaan

a)   Kemiallinen hapentarve (COD), fosfori (P), rikki (S) ja typen oksidit (NOx)

Massan- ja paperintuotannon päästöt ilmaan ja/tai vesistöihin ilmaistaan kunkin muuttujan osalta pisteinä (PCOD, Pp, PS, PNOx) jäljempänä esitetyllä tavalla.

Mikään yksittäinen pistemäärä PCOD, Pp, PS tai PNOx ei saa olla suurempi kuin 1,5.

Kokonaispistemäärä (Pkok = PCOD + Pp + PS + PNOx) saa olla enintään 4,0.

PCOD lasketaan seuraavasti (Pp, PS ja PNOx lasketaan samalla tavalla vastaavilla viitearvoilla).

Kutakin käytettyä massaa ”i” vastaavat mitatut COD-päästöt (CODmassa,i ilmaistuina kiloina ilmakuivaa tonnia kohti) painotetaan kunkin käytetyn massalajin osuuden mukaisesti (massai suhteessa ilmakuivaan tonniin pehmopaperia). COD-kokonaispäästöt (CODkok) saadaan laskemalla yhteen massojen painotetut COD-päästöt ja paperintuotannon mitatut COD-päästöt.

Massantuotannon painotettu COD-viitearvo lasketaan samalla tavoin, eli kunkin käytetyn massan painotettujen viitearvojen summaan lisätään paperintuotannon viitearvo, jolloin saadaan COD-kokonaisviitearvo CODkok,viite. Eri massalajien ja paperinvalmistustapojen päästöjen viitearvot annetaan taulukossa 1.

Lopuksi COD-kokonaispäästöt jaetaan COD-kokonaisviitearvolla seuraavasti:

Taulukko 1

Eri massalajien ja paperinvalmistustapojen päästöjen viitearvot

(kiloa ilmakuivaa tonnia kohti)
Massalaji/Paperi	Päästöt
	CODviite	Pviite	Sviite	NOxviite
Kemiallinen massa (muu kuin sulfiittimassa)	18,0	0,045	0,6	1,6
Kemiallinen massa (sulfiittimassa)	25,0	0,045	0,6	1,6
Valkaisematon kemiallinen massa	10,0	0,02	0,6	1,6
CTMP	15,0	0,01	0,3	0,3
Uusiomassa	3,0	0,01	0,03	0,3
Pehmopaperi	2,0	0,01	0,03	0,5

Jos samalla laitoksella tuotetaan sekä lämpöä että sähköä, NOx- ja S-päästöt jaetaan ja lasketaan seuraavalla kaavalla:

Sähköntuotannon osuus päästöistä = 2 × (MWh(sähkö)) / [2 × MWh(sähkö) + MWh(lämpö)]

Tässä laskelmassa sähköllä tarkoitetaan nettosähköä, jossa ei oteta huomioon sitä osaa käyttösähköstä, joka käytetään energian tuottamiseen voimalaitoksessa, eli nettosähkö on se osuus, joka toimitetaan voimalaitoksesta massan- ja paperintuotantoon.

Tässä laskelmassa lämmöllä tarkoitetaan nettolämpöä, jossa ei oteta huomioon sitä osaa käyttölämmöstä, joka käytetään energian tuottamiseen voimalaitoksessa, eli nettolämpö on se osuus, joka toimitetaan voimalaitoksesta massan- ja paperintuotantoon.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat, joihin on sisällyttävä testausselosteet. Testauksessa on käytettävä kullekin parametrille määriteltyjä erityisiä testimenetelmiä tai vastaavia menetelmiä seuraavasti:

COD: ISO 6060; DIN 38409 part 41, NFT 90101 ASTM D 125283, Dr Lang LCK 114, Hack tai WTW

P: EN ISO 6878, APAT IRSA CNR 4110 tai Dr Lange LCK 349

NOx: ISO 11564

S(hap.): EPA no 8;

S(pelk.): EPA no 16A

Öljyn rikkipitoisuus: ISO 8754

Hiilen rikkipitoisuus: ISO 351.

Todentamista tukeviin asiakirjoihin on sisällyttävä ilmoitus mittaustiheydestä sekä COD-, P-, S- ja NOx-pisteiden laskelmat. Niihin on sisällyttävä kaikki S- ja NOx-päästöt, joita syntyy massan- ja paperintuotannon aikana, tuotantolaitoksen ulkopuolella kehitetty höyry mukaan luettuna. Sähköntuotantoon liittyviä päästöjä ei tarvitse ottaa huomioon. Mittauksissa on otettava huomioon soodakattilat, meesauunit, höyrykattilat ja väkevien hajukaasujen polttouunit. Myös hajapäästöt on otettava huomioon. Ilmaan joutuvien rikkipäästöjen ilmoitettuihin arvoihin on sisällyttävä sekä hapettuneen että pelkistyneen rikin päästöt (dimetyylisulfidi, metyylimerkaptaani, vetysulfidi jne.). Öljyllä, hiilellä ja muilla ulkoisilla polttoaineilla, joiden rikkipitoisuus on tunnettu, tapahtuvaan lämmöntuotantoon liittyvät rikkipäästöt voidaan mittaamisen sijasta laskea, ja ne on otettava huomioon.

Vesistöihin joutuvien päästöjen mittaukset on tehtävä suodattamattomista ja laskeutumattomista näytteistä joko tuotantolaitoksella tapahtuneen käsittelyn jälkeen tai yleisessä puhdistuslaitoksessa tapahtuneen käsittelyn jälkeen. Mittausten on perustuttava 12 kuukauden tuotantoon. Jos kyseessä on uusi tai uudelleen rakennettu tuotantolaitos, josta ei ole saatavilla päästömittauksia 12 kuukauden jaksolta, tulosten on perustuttava päästömittauksiin, joita tehdään päivittäin 45 peräkkäisenä päivänä sen jälkeen kun laitoksen päästöt ovat vakiintuneet.

b)   AOX

Ympäristömerkityssä pehmopaperituotteessa käytettävien massojen tuotannossa syntyvien AOX-päästöjen painotettu keskiarvo saa olla enintään 0,12 kiloa ilmakuivaa paperitonnia kohti. Minkään paperissa käytetyn yksittäisen massan AOX-päästöt eivät saa ylittää 0,25:tä kiloa ilmakuivaa massatonnia kohti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava massanvalmistajalta saatu testausseloste, ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: AOX ISO 9562 (1989). Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat.

Todentamista tukeviin asiakirjoihin on sisällyttävä ilmoitus mittaustiheydestä. AOX on mitattava ainoastaan prosesseista, joissa klooriyhdisteitä käytetään massan valkaisuun. AOX-päästöjä ei tarvitse mitata sellaisen paperintuotannon jätevesistä, johon ei liity massantuotantoa, tai sellaisen massantuotannon jätevesistä, jossa ei käytetä valkaisua, tai jos valkaisu tehdään kloorittomilla aineilla.

Mittaukset on tehtävä suodattamattomista ja laskeutumattomista näytteistä joko tuotantolaitoksella tapahtuneen käsittelyn jälkeen tai yleisessä puhdistuslaitoksessa tapahtuneen käsittelyn jälkeen. Mittausten on perustuttava 12 kuukauden tuotantoon. Jos kyseessä on uusi tai uudelleen rakennettu tuotantolaitos, josta ei ole saatavilla päästömittauksia 12 kuukauden jaksolta, tulosten on perustuttava päästömittauksiin, joita tehdään päivittäin 45 peräkkäisenä päivänä sen jälkeen kun laitoksen päästöt ovat vakiintuneet.

c)   CO2

Uusiutumattomista energialähteistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt saavat olla enintään 1 500 kg tuotettua ilmakuivaa paperitonnia kohti sähköntuotannosta (joko tuotantolaitoksessa tai sen ulkopuolella) aiheutuvat päästöt mukaan luettuina.

Laskelmissa ei oteta huomioon polttoaineita, joita käytetään pehmopaperin muuntamisessa tuotteeksi ja tämän tuotteen, massojen ja muiden raaka-aineiden kuljetuksessa.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat.

Hakijan on esitettävä tiedot ilmaan joutuvista hiilidioksidipäästöistä. Tietoihin on sisällyttävä laitosten kaikki uusiutumattomien polttoaineiden lähteet massan- ja paperintuotannon aikana sekä myös sähköntuotannosta (joko tuotantolaitoksessa tai sen ulkopuolella) aiheutuvat päästöt.

Polttoaineiden CO2-päästöjen laskennassa käytetään seuraavia päästökertoimia:

Taulukko 2

Polttoaine	CO2-päästöt	Yksikkö
Hiili	95	g CO2,fossiilinen/MJ
Raakaöljy	73	g CO2,fossiilinen/MJ
Polttoöljy 1	74	g CO2,fossiilinen/MJ
Polttoöljy 2–5	77	g CO2,fossiilinen/MJ
Nestekaasu	62,40	g CO2,fossiilinen/MJ
Maakaasu	56	g CO2,fossiilinen/MJ
Yleisen sähköverkon sähkö	400	g CO2,fossiilinen/kWh

Kaiken yleisestä sähköverkosta otetun sähkön osalta sovelletaan edellä olevassa taulukossa annettua arvoa (Euroopan keskiarvo), ellei hakija esitä asiakirjoja, joista käy ilmi, että käytetty sähkö on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY (2) mukaista uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä, missä tapauksessa hakija voi jättää uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön huomioimatta laskelmassa.

2.   Energiankulutus

Pehmopaperituotteesta aiheutuva sähkön kokonaiskulutus saadaan laskemalla yhteen massan ja pehmopaperin tuotannossa kulutettu sähkö. Kokonaiskulutus ei saa ylittää seuraavaa arvoa: 2 200 kWh sähköä tuotettua ilmakuivaa paperitonnia kohti.

Hakijan on laskettava kaikki massan ja pehmopaperin tuotannossa käytetty sähkö, mukaan luettuna sähkö, joka käytetään jätepaperin siistaukseen uusiopaperin valmistuksen yhteydessä.

Energiankulutusta koskevissa laskelmissa ei tarvitse ottaa huomioon raaka-aineiden kuljetukseen sekä viimeistelyyn ja pakkaukseen käytettyä energiaa.

Sähköllä tarkoitetaan yleisestä sähköverkosta otetun ja sisäisesti tuotetun sähkön nettomäärää sähkövoimana mitattuna. Jätevesien käsittelyyn ja ilmanpuhdistukseen käytettyä sähköä ei tarvitse ottaa huomioon.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat. Ilmoitettuihin tietoihin olisi sisällyttävä tiedot sähkön kokonaiskulutuksesta.

3.   Kuidut – kestävä metsänhoito

a)

Massan ja paperin valmistajilla on oltava kestävää puun ja kuitujen hankintaa koskevat toimintaperiaatteet sekä järjestelmä, jonka avulla puun alkuperä voidaan selvittää ja todentaa ja puu voidaan jäljittää hakkuupaikalta ensimmäiseen vastaanottopaikkaan. Kaikkien ensiökuitujen alkuperä on dokumentoitava. Massan ja paperin valmistajien on varmistettava, että kaikki puu ja kuidut ovat peräisin laillisista lähteistä. Puu ja kuidut eivät saa olla peräisin suojelualueilta tai alueilta, joita ollaan virallisesti nimeämässä suojelualueiksi, eivätkä vanhoista metsistä tai suuren suojeluarvon omaavista metsistä, jotka on määritelty kansallisissa sidosryhmien prosesseissa, paitsi jos hankinta tapahtuu selvästi kansallisten suojelumääräysten mukaisesti.

b)

Paperin kuituraaka-aine voi olla uusiokuitua tai ensiökuitua. Kuitenkin vähintään 50 % ensiökuiduista on oltava peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, joilla on riippumattoman kolmannen osapuolen myöntämä metsäsertifikaatti. Sertifiointijärjestelmien on täytettävä EU:n metsästrategiasta 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston päätöslauselman 15 kohdassa luetellut vaatimukset, siten kuin niitä on myöhemmin muutettu. Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava paperintoimittajalta saadut asianmukaiset asiakirjat, joissa ilmoitetaan massan- ja paperintuotannossa käytettyjen kuitujen tyyppi, määrä ja tarkka alkuperä. Jos käytetään metsistä saatavia ensiökuituja, hakijan on toimitettava paperin/massan toimittajalta saadut asianmukaiset sertifikaatit, joista käy ilmi, että sertifiointijärjestelmä täyttää EU:n metsästrategiasta 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston päätöslauselman 15 kohdassa luetellut vaatimukset.

4.   Vaaralliset kemialliset aineet

a)   Kloori

Kloorikaasua ei saa käyttää valkaisuaineena. Tämä vaatimus ei koske klooridioksidin tuotantoon ja käyttöön liittyvää kloorikaasua.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava massantuottajan(-tuottajien) antama vakuutus siitä, ettei kloorikaasua ole käytetty valkaisuaineena. Huomautus: vaikka tämä vaatimus koskee myös uusiokuitujen valkaisua, voidaan kuitenkin hyväksyä, että kuidut on niiden edellisen elinkaaren aikana voitu valkaista kloorikaasulla.

b)   APEO

Alkyylifenolietoksylaatteja tai muita alkyylifenolin johdannaisia ei saa lisätä puhdistuskemikaaleihin, siistauskemikaaleihin, vaahdonestoaineisiin, dispergointiaineisiin tai päällystysaineisiin. Alkyylifenolin johdannaisilla tarkoitetaan aineita, jotka pilkkoutuessaan tuottavat alkyylifenoleja.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan tai kemikaalien toimittajan (toimittajien) on toimitettava vakuutus (vakuutukset) siitä, ettei näihin tuotteisiin ole lisätty alkyylifenolietoksylaatteja tai muita alkyylifenolin johdannaisia.

c)   Pinta-aktiiviset aineet uusiokuitujen siistausaineiden koostumuksessa

Jos pinta-aktiivisia aineita käytetään vähintään 100 g ilmakuivaa tonnia kohti (kaikissa uusiokuitujen siistaukseen käytettävissä erilaissa koostumuksissa käytettyjen pinta-aktiivisten aineiden yhteenlaskettu määrä), kunkin pinta-aktiivisen aineen on oltava nopeasti biohajoava. Jos tällaisia pinta-aktiivisia aineita käytetään alle 100 g ilmakuivaa tonnia kohti, kunkin pinta-aktiivisen aineen on oltava joko nopeasti biohajoava tai lopullisesti biohajoava (katso testimenetelmät ja kynnysarvot jäljempänä).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan tai kemikaalien toimittajan (toimittajien) on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava kustakin pinta-aktiivisesta aineesta asianmukaiset käyttöturvallisuustiedotteet tai testausselosteet, joissa on ilmoitettava testimenetelmä, kynnysarvo ja saatu tulos. Testauksessa on käytettävä jotain seuraavista menetelmistä ja kynnysarvoista: nopea biohajoavuus OECD 301 A–F (tai vastaavat ISO-standardit), hajoaa 28 päivän sisällä vähintään 70-prosenttisesti menetelmillä 301 A ja E ja vähintään 60-prosenttisesti menetelmillä 301 B, C, D ja F; lopullinen biohajoavuus OECD 302 A–C (tai vastaavat ISO-standardit (3), hajoaa 28 päivän sisällä (adsorptio mukaan luettuna) vähintään 70-prosenttisesti menetelmillä 302 A ja B ja vähintään 60-prosenttisesti menetelmällä 302 C.

d)   Biosidit

Limaa muodostavien eliöiden torjuntaan kuituja sisältävissä kiertovesijärjestelmissä käytettävien biosidien tai biostaattisten aineiden tehokomponentit eivät saa olla mahdollisesti biologisesti kertyviä.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan tai kemikaalien toimittajan (toimittajien) on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava asianmukainen käyttöturvallisuustiedote tai testausseloste, jossa on ilmoitettava testimenetelmä, kynnysarvo ja saatu tulos. Testauksessa on käytettävä seuraavia menetelmiä: OECD 107, 117 tai 305 A–E.

e)   Märkälujitteet

Märkälujitteet saavat sisältää enintään 0,7 % orgaanisia klooriyhdisteitä epikloorihydriini (ECH), 1,3-dikloori-2-propanoli (DCP) ja 3-monokloori-1,2-propaanidioli (MCPD) näiden kolmen aineen yhteenlaskettuna pitoisuutena suhteessa kuiva-ainepitoisuuteen.

Ympäristömerkityn pehmopaperin valmistuksessa ei saa käyttää glyoksaalia sisältäviä märkälujitteita.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan tai kemikaalien toimittajan (toimittajien) on toimitettava vakuutus (vakuutukset) siitä, ettei epikloorihydriinin (ECH), 1,3-dikloori-2-propanolin (DCP) ja 3-monokloori-1,2-propaanidiolin (MCPD) yhteenlaskettu pitoisuus ole suurempi kuin 0,7 % suhteessa kuiva-ainepitoisuuteen.

f)   Pehmennysaineet, liuokset, hajusteet ja luonnolliset lisäaineet

Pehmennysaineiden, liuosten, hajusteiden ja luonnollisten lisäaineiden ainesosat tai valmisteet/sekoitukset eivät saa olla luokiteltuja ympäristölle vaarallisiksi, herkistäviksi, syöpää aiheuttaviksi tai perimää vaurioittaviksi vaaralausekkeilla R42, R43, R45, R46, R50, R51, R52 tai R53 (tai jollain niiden yhdistelmällä) neuvoston direktiivin 67/548/ETY (4) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY (5) ja niiden myöhempien muutosten mukaisesti. Ympäristömerkityssä tuotteessa ei saa käyttää aineita/hajusteita, jotka on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/15/EY (6) (direktiivin 76/768/ETY liitteen III osan I seitsemäs muutos) mukaisesti ilmoitettava tuotteessa tai sen pakkauksessa, kun niitä käytetään hajusteina (pitoisuusraja 0,01 %).

Kaikki valmistusaineet, joita lisätään tuotteeseen hajusteina, on valmistettava ja niitä on käsiteltävä ja käytettävä Kansainvälisen hajusteliiton (IFRA) käytännesääntöjen mukaisesti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava luettelo pehmopaperituotteeseen lisätyistä pehmennysaineista, liuoksista, hajusteista ja luonnollisista lisäaineista sekä kunkin lisätyn valmisteen osalta vakuutus siitä, että arviointiperustetta on noudatettu.

Hajusteen valmistajan on annettava toimivaltaiselle elimelle vakuutus tämän arviointiperusteen kaikkien osien noudattamisesta.

5.   Tuoteturvallisuus

Uusiokuiduista tai uusiokuitujen ja ensiökuitujen seoksista valmistettujen tuotteiden on täytettävä seuraavat hygieniavaatimukset:

Pehmopaperi saa sisältää Formaldehydiä: enintään 1 mg/dm2 testimenetelmällä EN 1541 glyoksaalia: enintään 1,5 mg/dm2 testimenetelmällä DIN 54603 PCB: Tä enintään 2 mg/kg testimenetelmällä EN ISO 15320.

Kaikkien pehmopaperituotteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: Limanestoaineet ja mikrobienestoaineet: Ei mikro-organismien kasvun hidastumista testimenetelmällä EN 1104. Värit ja optiset kirkasteet: Ei liukenemista testimenetelmällä EN 646/648 (vaaditaan taso 4). Värit ja musteet: — Pehmopaperien valmistuksessa käytetyt värit ja musteet eivät saa sisältää atsoväriaineita, jotka voivat hajota taulukossa 3 luetelluiksi amiineiksi. — Pehmopaperien valmistuksessa käytetyt värit ja musteet eivät saa perustua kadmiumiin tai mangaaniin.

Taulukko 3

Väriaineista ei saa irrota seuraavia amiineja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/61/EY  (7) mukaisesti:

Amiini	CAS-numero
4-aminobifenyyli	92–67–1
Bentsidiini	92–87–5
4-kloori-o-toluidiini	95–69–2
2-naftyyliamiini	91–59–8
o-amino-atsotolueeni	97–56–3
5-nitro-o-toluidiini	99–55–8
4-kloorianiliini	106–47–8
4-metoksi-m-fenyleenidiamiini	615–05–4
4,4′-diaminodifenyylimetaani	101–77–9
3,3′-diklooribentsidiini	91–94–1
3,3′-dimetoksibentsidiini	119–90–4
3,3′-dimetyylibentsidiini	119–93–7
4,4′-metyleenidi-o-toluidiini	838–88–0
p-kresidiini	120–71–8
4,4′-metyleeni-bis(2-kloorianiliini)	101–14–4
4,4′-oksidianiliini	101–80–4
4,4′-tiodianiliini	139–65–1
o-toluidiini	95–53–4
4-metyyli-m-fenyleenidiamiini	95–80–7
2,4,5-trimetyylianiliini	137–17–7
o-anisidiini	90–04–0
2,4-ksylidiini	95–68–1
2,6-ksylidiini	87–62–7
4-aminoatsobentseeni	60–09–3

Arviointi ja todentaminen: Hakijan tai kemikaalien toimittajan (toimittajien) on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

6.   Jätehuolto

Kaikilla massan, paperin ja jalostettujen pehmopaperituotteiden valmistajilla on oltava järjestelmä tuotantolaitoksissa syntyvien jätteiden ja jätetuotteiden käsittelemistä varten. Hakemuksen yhteydessä järjestelmästä on esitettävä asiakirjoja tai muu selvitys, jonka on katettava ainakin seuraavat seikat:

—	menetelmät materiaalien erottamiseksi jätevirrasta ja niiden kierrättämiseksi,

—	menetelmät materiaalien keräämiseksi muuta käyttöä varten, kuten polttaminen prosessihöyryn tuottamiseksi tai käyttö maataloudessa,

—	menetelmät vaarallisten jätteiden käsittelyä varten.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava kuvaus kyseisten tuotantolaitosten jätehuollosta sekä vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

7.   Soveltuvuus käyttöön

Tuotteen on sovelluttava käyttöön.

8.   Kuluttajille annettavat tiedot

Ympäristömerkin kentässä 2 on oltava seuraava teksti:

—	käytetty kestävästi tuotettuja kuituja,

—	alhainen ilman ja vesistöjen pilaantuminen,

—	alhaiset kasvihuonekaasupäästöt ja sähkönkulutus.

Tämän lisäksi valmistajan on ilmoitettava ympäristömerkin rinnalla uusiokuitujen vähimmäisprosenttiosuus ja/tai sertifioitujen kuitujen prosenttiosuus.

---

(1)  Ilmakuivalla tonnilla tarkoitetaan massaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on 90 %. Paperin todellinen kuiva-ainepitoisuus on yleensä noin 95 %. Massojen viitearvoja on mukautettava laskelmissa siten, että ne vastaavat paperin kuiva-ainepitoisuutta, joka on useimmiten yli 90 %.

(2)  EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33.

(3)  Esim. EN ISO 14593:1999 – Water quality – Evaluation of ultimate aerobic biodegradability of organic compounds in aqueous medium – Method by analysis of inorganic carbon in sealed vessels (CO2 headspace test). Esialtistusta ei pidä käyttää. Kymmenen vuorokauden mittausajan periaatetta ei sovelleta (vertailumenetelmä) pesuaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 648/2004 muuttamisesta sen liitteiden III ja VII mukauttamiseksi 20 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 907/2006 (EUVL L 168, 21.6.2006, s. 5) mukaisesti.

(4)  EYVL 196, 16.8.1967, s. 1.

(5)  EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.

(6)  EUVL L 66, 11.3.2003, s. 26.

(7)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 15.