20.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 301/3

(1)

Yhteisö voi myötävaikuttaa kansalaisten terveyden ja turvallisuuden suojaamiseen toteuttamalla toimia kansanterveyden alalla. Terveyden korkeatasoinen suojelu olisi varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja täytäntöönpanossa. Perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla yhteisöltä edellytetään aktiivista roolia siten, että se toteuttaa toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen toimenpiteitä, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa. Yhteisö ottaa täysin huomioon jäsenvaltioiden terveyspalveluiden ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet.

(2)

Terveysalalle on leimaa-antavaa toisaalta sen huomattava kasvupotentiaali, innovatiivisuus ja dynaamisuus sekä toisaalta sen muun muassa väestön ikääntymisen ja lääketieteen kehityksen vuoksi kohtaamat haasteet taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä terveysjärjestelmien tehokkuuden osalta.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY (4) hyväksytty yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelma (2003–2008) oli ensimmäinen kattava yhteisön tämän alan ohjelma, ja sen myötä on jo saavutettu tärkeitä tuloksia ja parannuksia.

(4)

Tarvitaan jatkuvia ponnisteluja yhteisön kansanterveyden alalla jo asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi on asianmukaista tehdä päätös toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013), jäljempänä ’ohjelma’.

(5)

On olemassa joukko vakavia rajatylittäviä ja mahdollisesti maailmanlaajuisia terveysuhkia, ja esiin nousee uusia uhkia, jotka edellyttävät yhteisön lisätoimia. Yhteisön olisi käsiteltävä vakavia rajatylittäviä terveysuhkia ensisijaisina kysymyksinä. Ohjelmassa olisi korostettava yhteisön yleisten valmiuksien vahvistamista kehittämällä edelleen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Seuranta, varhainen varoittaminen ja vakavien terveysuhkien torjunta ovat tärkeitä aloja, joilla olisi yhteisön tasolla edistettävä terveysuhkien yhteensovitettua ja tehokasta torjuntaa. Toimet, joilla varmistetaan korkealaatuista diagnostiikkaa koskeva yhteistyö laboratorioiden välillä, ovat keskeisen tärkeitä terveysuhkien torjunnassa. Ohjelmassa olisi edistettävä yhteisön vertailulaboratoriojärjestelmän perustamista. Tällaisella järjestelmällä on kuitenkin oltava asianmukainen oikeusperusta.

(6)

Maailman terveysjärjestön (WHO) vuotta 2005 koskevan Euroopan terveysraportin mukaan merkittävimmät syyt sairauksien aiheuttamalle kuormitukselle WHO:n Euroopan alueella sairastavuusvakioituina elinvuosina ilmaistuina ovat ei-tarttuvat taudit (77 prosenttia kokonaismäärästä), ulkoiset vammojen ja myrkytysten aiheuttajat (14 prosenttia) sekä tarttuvat taudit (9 prosenttia). Seitsemän tärkeintä syytä – iskeeminen sydäntauti, unipolaarinen masennus, aivo- ja verisuonitauti, alkoholin aiheuttamat terveyshaitat, krooninen hengitystiesairaus, keuhkosyöpä ja tieliikenneonnettomuudet – vastaavat 34 prosentista sairastavuusvakioiduista elinvuosista Euroopan alueella. Seitsemän tärkeintä vaaratekijää – tupakka, alkoholi, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino, vähäinen hedelmien ja vihannesten nauttiminen ja vähäinen liikunta – vastaavat 60 prosentista sairastavuusvakioiduista elinvuosista. Lisäksi tarttuvista taudeista, kuten HIV/AIDS:sta, influenssasta, tuberkuloosista ja malariasta on tulossa uhka kaikkien eurooppalaisten terveydelle. Eräänä ohjelman tärkeänä tehtävänä, joka toteutetaan tarvittaessa yhteistyössä yhteisön tilasto-ohjelman kanssa, olisi oltava yhteisön merkittävimpien terveysongelmien tunnistaminen aiempaa paremmin.

(7)

Kahdeksan tärkeintä ei-tarttuvista taudeista johtuvaa kuolleisuuden ja sairastavuuden syytä WHO:n Euroopan alueella ovat sydän- ja verisuonitaudit, neuropsykiatriset häiriöt, syöpä, ruoansulatussairaudet, hengitystiesairaudet, aistinelinten häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä diabetes. Ohjelmalla olisi yhdessä komission muiden aloitteiden ja rahoitustapojen kanssa edistettävä tärkeimpiä sairauksia koskevan tietämyksen parantamista sekä näiden sairauksien ehkäisemistä, määritystä ja valvontaa koskevien tietojen lisäämistä. Komissio voi tämän mukaisesti tehdä ohjelman aikana ehdotuksia asianmukaisiksi neuvoston suosituksiksi. Ohjelmalla olisi myös edistettävä yhteensovittamista ja synergiaa tärkeimpiä tauteja, kuten syöpää, koskevien vertailukelpoisten tietojen keräämistä käsittelevien yhteisön aloitteiden kanssa.

(8)

Antibioottiresistenssistä ja sairaalainfektioista on tulossa uhka terveydelle Euroopassa. Keskeisiä huolenaiheita ovat uusien tehokkaiden antibioottien puute ja se, miten varmistetaan nykyisten antibioottien asianmukainen käyttö. Siksi on tärkeää kerätä ja analysoida tätä koskevia tietoja.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2004 (5) perustetun tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen aseman vahvistaminen on tärkeää, jotta voidaan torjua tarttuvia tauteja.

(10)

Ohjelman olisi perustuttava kansanterveysalaa koskevan yhteisön aiemman toimintaohjelman (2003–2008) saavutuksiin. Ohjelmalla olisi myötävaikutettava fyysisen terveyden ja mielenterveyden korkean tason sekä entistä paremman terveyttä koskevan tasa-arvon saavuttamiseen koko yhteisössä kohentamalla kansanterveyttä, ehkäisemällä ihmisten sairauksia ja häiriötiloja sekä väestöön kohdistuvalla sairauksien ja terveysongelmien ehkäisyllä sekä poistamalla terveyttä vaarantavien tekijöiden syitä sairastavuuden ja ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämiseksi. Sen olisi lisäksi parannettava kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa ja siten lisättävä heidän kykyään tehdä päätöksiä, jotka parhaiten vastaavat heidän etujaan.

(11)

Ohjelmassa olisi painotettava lasten ja nuorten terveydentilan kohentamista sekä terveellisten elintapojen ja ennaltaehkäisyä korostavien asenteiden edistämistä tämän ryhmän keskuudessa.

(12)

Ohjelmalla olisi tuettava terveystavoitteiden ottamista huomioon kaikissa yhteisön politiikoissa ja toimissa aiheuttamatta kuitenkaan päällekkäisyyttä muiden yhteisön politiikkojen perusteella tehtävän työn kanssa. Sen sovittaminen yhteen yhteisön muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa on keskeinen osa tavoitetta, joka koskee terveyden ottamista huomioon muissa politiikoissa. Synergian lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi voidaan toteuttaa asiaan liittyvien yhteisön ohjelmien ja toimenpiteiden kanssa yhteisiä toimia, ja ohjelmassa olisi kunkin ohjelman mukaisten toimien puitteissa hyödynnettävä asianmukaisella tavalla yhteisön muita rahastoja ja ohjelmia, myös yhteisön nykyisiä ja tulevia tutkimuksen puiteohjelmia ja niiden tuloksia, rakennerahastoja, Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa, yhteisön työturvallisuus- ja työterveysstrategiaa, kuluttajapolitiikkaa koskevaa yhteisön toimintaohjelmaa (2007–2013) (6), huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevaa ohjelmaa, väkivallan torjumista koskevaa Daphne-ohjelmaa sekä yhteisön tilasto-ohjelmaa.

(13)

Olisi erityisesti pyrittävä varmistamaan tämän ohjelman sekä yhteisön ulkoisten toimien välinen johdonmukaisuus ja synergia etenkin lintuinfluenssan, HIV/AIDS:n, tuberkuloosin sekä muiden rajatylittävien terveysuhkien osalta. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää yleistä terveysalan uudistamista ja yleisten terveyteen liittyvien rakenteellisten kysymysten käsittelyä kolmansissa maissa.

(14)

Terveiden elinvuosien lisääminen torjumalla sairauksia ja edistämällä terveempiin elintapoihin johtavia politiikkoja on tärkeää Euroopan unionin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja se auttaa vastaamaan Lissabonin prosessin haasteisiin tietoyhteiskunnan ja kestävän julkistalouden osalta, mihin kohdistuu paineita nousevien terveydenhuolto- ja sosiaaliturvakustannusten johdosta.

(15)

Euroopan unionin laajentuminen on lisännyt huolta unionin sisäisistä terveyseroista, ja tämä tulee entisestään korostumaan tulevissa laajentumisissa. Sen vuoksi tämän kysymyksen olisi oltava eräs ohjelman painopistealue.

(16)

Ohjelman avulla olisi yksilöitävä terveyserojen syitä ja rohkaistava muun muassa parhaiden käytäntöjen vaihtoa näiden erojen poistamiseksi.

(17)

Vertailukelpoisten tietojen järjestelmällinen kerääminen, käsittely ja analysointi kansalliset rajoitukset huomioiden on välttämätöntä, jotta Euroopan unionin terveystilannetta voidaan seurata tehokkaasti. Näin komissio ja jäsenvaltiot voisivat parantaa yleisölle suunnattua tiedotusta ja suunnitella tarkoituksenmukaisia strategioita, politiikkoja ja toimia ihmisten terveyden suojelun korkean tason saavuttamiseksi. Toimilla ja tukitoimenpiteillä olisi pyrittävä kansanterveystyön kehittämiseen käytettävien tietojen ja tietoaineistojen vaihtamisjärjestelmien ja -verkostojen yhteensopivuuteen ja yhteentoimivuuteen. Sukupuoli, sosioekonominen asema ja ikä ovat tärkeitä terveyteen liittyviä seikkoja. Tietojen keräämisen olisi perustuttava, aina kun se on mahdollista, olemassa oleviin tietoihin, ja uusien tietojen keräämistä koskeville ehdotuksille olisi esitettävä kustannusarvio ja niiden olisi perustuttava selkeään tarpeeseen. Tiedot olisi kerättävä henkilötietojen suojasta annettujen asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(18)

Parhaat käytännöt ovat tärkeitä, sillä terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä olisi arvioitava tehokkuuden ja vaikutusten pohjalta eikä ainoastaan taloudellisin perustein. Olisi edistettävä parhaita käytäntöjä sekä sairauksien ja vammojen uusimpia hoitomenetelmiä väestön terveydentilan heikkenemisen estämiseksi ja olisi kehitettävä eurooppalaisia osaamisverkostoja erityisten terveysongelmien hoitoon.

(19)

Olisi toteutettava toimia vammautumisten estämiseksi keräämällä tietoja, selvittämällä vammojen taustatekijöitä ja levittämällä asiaa koskevaa tietoa.

(20)

Terveyspalvelut ovat pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla, mutta yhteisön tason yhteistyöstä voi olla hyötyä sekä potilaille että terveysjärjestelmille. Ohjelmalla rahoitettavissa toimissa sekä näiden pohjalta laadituissa uusissa ehdotuksissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista kesäkuussa 2006 annetut neuvoston päätelmät (7), jotka sisältävät lausuman Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista ja joissa Euroopan unionin toimielimiä kehotetaan kunnioittamaan näitä arvoja ja periaatteita toiminnassaan. Ohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon terveyspalveluja koskevan yhteisön toiminnan tulevat kehityssuuntaukset sekä terveyspalveluja ja sairaanhoitoa käsittelevän korkean tason ryhmän työ. Tämä ryhmä on tärkeä jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien välisen yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen vaihdon foorumi.

(21)

Ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava tietojen keräämiseen, menetelmien ja välineiden edistämiseen ja kehittämiseen, verkostojen ja erilaisten yhteistyömuotojen aikaansaamiseen sekä asianmukaisten potilaiden ja terveysalan ammattilaisten liikkuvuutta koskevien politiikkojen edistämiseen. Sen olisi helpotettava eurooppalaisen sähköisen terveydenhuollon alueen edelleen kehittämistä Euroopan unionin muiden politiikkojen, myös aluepolitiikan, kanssa yhteisin eurooppalaisin aloittein ja myötävaikutettava samalla terveyttä koskevien verkkosivustojen laatukriteerien kehittämiseen sekä pyrkimyksiin, jotka koskevat eurooppalaisen sairausvakuutuskortin kehittämistä. Etähoito olisi otettava huomioon, koska etähoitosovelluksin voidaan edistää rajatylittävää hoitoa samalla kun taataan kotona annettava sairaanhoito.

(22)

Ympäristön pilaantuminen on vakava terveysriski ja huomattava unionin kansalaisten huolenaihe. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin ja muihin ryhmiin, jotka ovat erityisen alttiita vaarallisille ympäristötekijöille. Ohjelmalla olisi täydennettävä toimia, jotka toteutetaan osana vuosia 2004–2010 koskevaa Euroopan ympäristö- ja terveystoimintasuunnitelmaa.

(23)

Ohjelmassa olisi puututtava myös sukupuoleen ja ikääntymiseen liittyviin terveyskysymyksiin.

(24)

Ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä.

(25)

Varovaisuusperiaate ja riskinarviointi ovat ihmisten terveyden suojelun kannalta ratkaisevan tärkeitä tekijöitä, minkä vuoksi ne olisi sisällytettävä entistä tiiviimmin muihin yhteisön politiikkoihin ja toimiin.

(26)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(27)

On edistettävä jäsenvaltioiden yhteistyötä ja parannettava kansanterveysalan nykyisten ja tulevien verkostojen tehokkuutta sen varmistamiseksi, että yhteisön ja jäsenvaltioiden tämän ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet ja aloitteet sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen. Ohjelman täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten osallistuminen asianmukaisella tasolla ja kansallisten järjestelmien mukaisesti.

(28)

On tarpeen lisätä Euroopan unionin investointeja terveyteen ja terveyteen liittyviin hankkeisiin. Tältä osin jäsenvaltioita rohkaistaan pitämään terveyden edistämistä kansallisten ohjelmiensa painopisteenä. On parannettava tietoisuutta Euroopan unionin rahoituksen mahdollisuuksista terveysalalla. Olisi edistettävä jäsenvaltioiden välistä, rakennerahastojen kautta tapahtuvaa terveysalan rahoitusta koskevien kokemusten vaihtoa.

(29)

Valtioista riippumattomilla yhteisöillä ja erikoistuneilla verkostoilla voi myös olla tärkeä tehtävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteen tai useampaan ohjelman tavoitteeseen pyrkiessään ne saattavat tarvita yhteisön tukea, jotta ne voivat toimia. Näin ollen yhteisön tukeen oikeutettujen valtioista riippumattomien yhteisöjen ja erityisverkostojen tukikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista kelpoisuusehdoista sekä rahoituksen avoimuutta ja yhteisön avun kestoa koskevista säännöksistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti. Tällaisiin ehtoihin olisi sisällytettävä näiden yhteisöjen ja verkostojen velvollisuus saada aikaan selkeät tavoitteet, toimintasuunnitelmat ja mitattavissa olevat tulokset, joilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus ja jotka tuovat todellista lisäarvoa ohjelman tavoitteille. Ottaen huomioon kyseeseen tulevien organisaatioiden erityisluonne, tällaisten yhteisöjen ja erityisverkostojen toimintaan annettavan yhteisön tuen uusimisessa olisi, jos kyseinen toiminta on poikkeuksellisen hyödyllistä, voitava poiketa yhteisön tuen asteittaisen vähentämisen periaatteesta.

(30)

Ohjelma olisi pantava täytäntöön läheisessä yhteistyössä asiaankuuluvien organisaatioiden ja virastojen, etenkin tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen kanssa.

(31)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti ottaen huomioon avoimuuden tarve sekä kohtuullinen tasapaino ohjelman eri tavoitteiden välillä.

(32)

Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’ETA-sopimus’, määrätään terveysalan yhteistyöstä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvien Euroopan vapaakauppaliiton valtioiden, jäljempänä ’EFTA-/ETA-maat’, välillä. Olisi myös säädettävä muiden maiden, etenkin yhteisön naapurimaiden sekä Euroopan unionin jäsenyyttä hakevien maiden, ehdokasmaiden ja liittymässä olevien maiden osallistumisesta ohjelmaan ottaen erityisesti huomioon muissa maissa mahdollisesti esiin tulevat terveysuhkat, joilla on vaikutusta yhteisössä.

(33)

Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi olisi edistettävä asianmukaisia suhteita kolmansiin maihin, jotka eivät osallistu ohjelmaan, ottaen huomioon mahdolliset asiaan vaikuttavat kyseisten maiden ja yhteisön välillä tehdyt sopimukset. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kolmannet maat toteuttavat ohjelman kautta rahoitettuja toimia täydentäviä toimia yhteistä etua koskevilla aloilla, mutta sen ei olisi merkittävä ohjelman nojalla suoritettavaa rahoitusta.

(34)

Olisi kehitettävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti WHO:n, samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa, jotta ohjelma voidaan panna täytäntöön saattamalla yhteisön ja kansainvälisellä tasolla toteutettavat terveyttä koskevat toimet mahdollisimman tehokkaiksi ja vaikuttaviksi ottaen huomioon eri organisaatioiden erityiset valmiudet ja aseman.

(35)

Ohjelman tavoitteiden menestyksellisen toteuttamisen olisi perustuttava muun ohessa vuosittaisiin työsuunnitelmiin sisältyviä kysymyksiä koskevaan asianmukaiseen kattavuuteen, tarkoituksenmukaisten toimien valintaan ja sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joissa on kaikissa käytössä asianmukaiset seuranta- ja arviointimenettelyt, säännöllisin väliajoin tehtävään seurantaan ja arviointiin, mukaan lukien ulkopuoliset riippumattomat arvioinnit, millä mitataan toimien vaikutuksia ja osoitetaan, miten ne edistävät ohjelman yleisiä tavoitteita. Ohjelman arvioinnissa olisi otettava huomioon, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen saattaa kestää kauemmin kuin itse ohjelma.

(36)

Vuosittaisiin työsuunnitelmiin olisi sisällytettävä tärkeimmät ennakoitavissa olevat toimet, jotka on tarkoitus rahoittaa ohjelmasta eri rahoitusmekanismien avulla, tarjouspyynnöt mukaan luettuina.

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita kyseeseen tulevien asioiden kansainvälisen luonteen vuoksi, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, koska yhteisön toiminta antaa mahdollisuuden suojella kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta tehokkaammin ja vaikuttavammin kuin pelkällä kansallisella toiminnalla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(38)

Kaikilla ohjelman tavoitteilla ja toimilla edistetään miesten ja naisten tarpeiden ja terveyttä koskevien lähestymistapojen parempaa ymmärtämistä ja tunnustamista, siten kuin määrätään perustamissopimuksen 2 artiklassa, jonka mukaan miesten ja naisten tasa-arvo on yhteisön periaate, ja perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaan yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa yhteisön kaikessa toiminnassa, mukaan lukien terveyden suojelun korkean tason saavuttaminen.

(39)

On tarpeen varmistaa asianmukainen siirtyminen tämän ohjelman ja aiemman ohjelman, jonka se korvaa, välillä etenkin monivuotisten, ohjelman hallintoa koskevien järjestelyiden, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen jatkuvuuden osalta. Teknisen ja hallinnollisen avun määrärahojen olisi tarvittaessa 1 päivästä tammikuuta 2014 katettava niiden toimien hallintoon liittyvät kulut, joita ei ole vielä saatettu päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

(40)

Tällä päätöksellä korvataan päätös N:o 1786/2002/EY. Mainittu päätös olisi sen vuoksi kumottava,

—

kansalaisten terveysturvan parantaminen,

—

terveyden edistäminen, terveyserojen vähentäminen mukaan lukien,

—

terveystiedon ja -tietouden tuottaminen ja levittäminen.

a)

60 prosenttia sellaisen toimen kustannuksista, jolla pyritään edistämään tavoitetta, joka on osa ohjelmaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä, ja joissa yhteisön osuus saa olla enintään 80 prosenttia; ja

b)

60 prosenttia sellaisen valtioista riippumattoman yhteisön tai erikoistuneen verkoston toimintamenoista, joka on voittoa tavoittelematon sekä teollisuudesta, kaupasta ja yrityksistä tai muista eturistiriidoista riippumaton ja jolla on jäseniä vähintään puolessa jäsenvaltioista, jonka maantieteellinen jakautuma on tasapainoinen, ja jonka ensisijaisena päämääränä on yksi tai useampi ohjelman tavoite, jos tuki on tarpeen näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tapauksissa, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä, yhteisön osuus saa olla enintään 80 prosenttia.

a)

komission suoraan tai välillisesti toteuttama keskitetty täytäntöönpano; ja

b)

kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteinen hallinnointi, kun se on tarkoituksenmukaista.

a)

pyrkii siihen, että tietoaineistot ja tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia sekä että terveystietoaineistojen ja -tietojen vaihtojärjestelmät ja -verkostot ovat yhteensopivia ja yhteentoimivia; ja

b)

varmistaa tarvittavan yhteistyön ja tiedonvaihdon Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ja muiden asianomaisten Euroopan unionin virastojen kanssa yhteisön varojen käyttämiseksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

a)

ohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen työsuunnitelma, jossa esitetään:

b)

tähän ohjelmaan kuuluvien 4 artiklan mukaisten toimien toteuttamiseen tarkoitettujen rahoitusosuuksien valinta-, ratkaisu- ja muut perusteet.

a)

EFTA-/ETA-maat ETA-sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti; ja

b)

kolmannet maat, etenkin ne, joihin sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa, Euroopan unionin jäsenyyttä hakevat maat, ehdokasmaat ja liittymässä olevat maat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat niiden ehtojen mukaisesti, jotka on määrätty maiden kanssa tehdyissä kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa, jotka sisältävät määräykset yleisistä periaatteista, jotka koskevat näiden maiden osallistumista yhteisön ohjelmiin.

a)

ulkoisen ja riippumattoman väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ohjelman tavoitteisiin nähden, sen täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista sekä sen johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä muiden asiaa koskevien yhteisön ohjelmien, toimien ja rahastojen suhteen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010. Kertomuksen avulla on erityisesti voitava arvioida toimenpiteiden vaikutusta kaikissa maissa. Kertomuksen on sisällettävä tiivistelmä tärkeimmistä päätelmistä ja siihen on liitettävä komission huomiot;

b)

tiedonannon ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;

c)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 jälkikäteen tehtävän ulkoisen ja riippumattoman arviointikertomuksen, joka kattaa ohjelman täytäntöönpanon ja tulokset.