8.12.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 345/24

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä heinäkuuta 2005,

Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

(2006/871/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen, 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 300 artiklan 4 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisö on muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (Bonnin yleissopimus) (2) sopimuspuoli.

(2)	Bonnin yleissopimuksen IV artiklassa määrätään alueellisten sopimusten tekemisestä. Tällaisia sopimuksia olisi tehtävä mahdollisimman pian (yleissopimuksen liitteessä II luetelluista) lajeista, joiden suojelutilanne on epäsuotuisa.

(3)	On aiheellista kiinnittää viipymättä huomiota Afrikan ja Euraasian lintujen muuttoreiteillä muuttaviin vesilintuihin, jotka kuuluvat liitteessä II lueteltuihin lajeihin, jotta voitaisiin parantaa niiden suojelutilannetta ja kerätä tietoa asianmukaisten hoitopäätösten perustaksi.

(4)	Bonnin yleissopimuksen sopimuspuolten ensimmäinen kokous päätti laatia länsipalearktisten sorsalintujen suojelua koskevan sopimuksen. Luonnos kyseiseksi sopimukseksi ulotettiin ja nimettiin myöhemmin koskemaan myös muita muuttavien vesilintujen lajeja.

(5)

Yhteisö on kyseiseen sopimukseen liittyvällä alalla hyväksynyt luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (3) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (4).

(6)

Komissio osallistui yhteisön puolesta ja neuvoston 7 päivänä kesäkuuta 1995 antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti neuvottelukokoukseen, joka pidettiin Haagissa 12–16 päivänä kesäkuuta 1995. Kokouksessa hyväksyttiin yhteisymmärryksessä sopimus Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta, jäljempänä sopimus.

(7)	Sopimus avattiin allekirjoittamista varten 16 päivänä lokakuuta 1995. Se allekirjoitettiin yhteisön puolesta 1 päivänä syyskuuta 1997. Sopimus tuli voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999.

(8)	Sopimuksen X artiklassa määrätään, että liitteiden muutokset tulevat voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta 90 päivän kuluttua niiden hyväksymisestä sopimuspuolten kokouksessa, ei kuitenkaan sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ovat tehneet varauman tuon artiklan 6 kappaleen mukaisesti.

(9)	Sopimuksen liitteet muutettiin Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa, marraskuussa 1999 pidetyssä sopimuspuolten ensimmäisessä kokouksessa ja Bonnissa, Saksassa, syyskuussa 2002 pidetyssä sopimuspuolten toisessa kokouksessa annetuilla päätöslauselmilla.

(10)	Yhteisön on nyt aiheellista tehdä kyseinen sopimus,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta sopimus Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö tai henkilöt, jolla tai joilla on oikeus antaa hyväksymisasiakirja sopimuksen XVII artiklan mukaisesti talletettavaksi Alankomaiden kuningaskunnan hallitukselle, joka on sopimuksen tallettaja.

3 artikla

1.   Valtuutetaan komissio yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa hyväksymään yhteisön puolesta sopimuksen X artiklan 5 kappaleen mukaisesti hyväksytyt sopimuksen liitteiden muutokset.

2.   Tässä tehtävässä komissiota avustaa neuvoston nimeämä erityiskomitea.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu valtuutus koskee ainoastaan muutoksia, jotka ovat luonnonvaraisten lintujen ja niiden luonnollisen elinympäristön suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön mukaiset ja joista ei aiheudu muutoksia kyseiseen lainsäädäntöön.

4.   Mikäli sopimuksen liitteisiin hyväksyttyä muutosta ei panna täytäntöön asiaan kuuluvassa yhteisön lainsäädännössä 90 päivän kuluessa siitä päivästä, jona muutos hyväksyttiin sopimuspuolten kokouksessa, komissio tekee kyseisten 90 päivän kuluessa varauman muutoksen osalta jättämällä siitä kirjallisen ilmoituksen tallettajalle sopimuksen X artiklan 6 kappaleen mukaisesti. Mikäli muutos pannaan sittemmin täytäntöön, komissio peruuttaa ilmoituksen viipymättä.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EYVL L 210, 19.7.1982, s. 10.

(3)  EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(4)  EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

---

SOPIMUS

Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta

SOPIMUSPUOLET, JOTKA

PALAUTTAVAT MIELEEN, että muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta vuonna 1979 tehty yleissopimus edistää kansainvälistä yhteistyötä muuttavien eläinlajien suojelemiseksi;

PALAUTTAVAT MYÖS MIELEEN, että Bonnissa lokakuussa 1985 pidetty ensimmäinen yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen istunto kehotti yleissopimuksen sihteeristöä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin länsipalearktisia sorsalintuja koskevan sopimuksen laatimiseksi;

OTTAVAT HUOMIOON, että muuttavat vesilinnut ovat tärkeä osa maailman biologista monimuotoisuutta, joka vuonna 1992 tehdyn biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Agenda 21:n hengen mukaisesti pitäisi säilyttää nykyisten ja tulevien sukupolvien hyödyksi;

OVAT TIETOISIA tiettyjen muuttavien vesilintulajien pyynnin taloudellisesta, yhteiskunnallisesta, kulttuurillisesta ja virkistyksellisestä hyödystä sekä vesilintujen ympäristöllisestä, ekologisesta, geneettisestä, tieteellisestä, esteettisestä, virkistyksellisestä, kulttuurillisesta, koulutuksellisesta, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta arvosta yleensä;

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että vesilintujen pyytämisen tulee perustua lajien säilyttämiseen, ottaen huomioon kyseisten lajien levinneisyyteen ja biologisiin ominaisuuksiin perustuvan suojeluaseman;

OVAT TIETOISIA siitä, että muuttavat vesilinnut ovat erityisen haavoittuvia, koska ne muuttavat pitkiä matkoja ja ovat riippuvaisia kosteikoista, joiden määrä vähenee ja joita ihmisen luontoa säästämättömät toimenpiteet kuluttavat jatkuvasti, kuten vuonna 1971 tehdyssä vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevassa yleissopimuksessa todetaan;

TOTEAVAT, että on tarpeen ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin muuttavien vesilintulajien ja niiden elinympäristöjen vähenemisen estämiseksi Afrikan ja Euraasian vesilintujen maantieteellisellä muuttoalueella;

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että monenvälisen sopimuksen solmiminen ja sen soveltaminen koordinoidusti ja keskitetysti edistävät merkittävästi muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristöjen tehokasta suojelua; ja

MYÖNTÄVÄT, että sellaisen sopimuksen tehokas soveltaminen edellyttää avun antamista joillekin lintujen levinneisyysalueella oleville valtioille muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristöjen tutkimista ja seurantaa ja kyseisten elinympäristöjen hoitamista varten, sekä tieteellisten ja hallinnollisten laitosten perustamista tai kehittämistä tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I artikla

Soveltamisala, määritelmät ja tulkinta

1.   Tämän sopimuksen maantieteellinen soveltamisala on sopimuksen liitteessä 1 määritelty Afrikan ja Euraasian vesilintujen muuttoalue, josta käytetään jäljempänä nimeä sopimusalue.

2.   Tässä sopimuksessa

a)	yleissopimus tarkoittaa vuonna 1979 tehtyä yleissopimusta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta;

b)	yleissopimuksen sihteeristö tarkoittaa yleissopimuksen IX artiklan nojalla perustettua toimielintä;

c)	vesilinnut tarkoittavat sellaisia lintulajeja, jotka ovat ekologisesti riippuvaisia kosteikoista ainakin osan aikaa elinvuodestaan, joiden levinneisyys ulottuu kokonaan tai osittain sopimusalueelle ja jotka on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä 2;

d)	sopimuksen sihteeristö tarkoittaa tämän sopimuksen VI artiklan 7 kappaleen (b) kohdan nojalla perustettua toimielintä;

e)	sopimuspuolet tarkoittavat tämän sopimuksen sopimuspuolia, ellei asiayhteydestä toisin ilmene; ja

f)	läsnäolevat ja äänioikeuttaan käyttävät sopimuspuole tarkoittavat niitä sopimuspuolia, jotka ovat läsnä ja äänestävät puolesta tai vastaan. Niitä sopimuspuolia, jotka pidättyvät äänestämästä, ei lasketa läsnäoleviin ja äänioikeuttaan käyttäviin sopimuspuoliin.

Lisäksi yleissopimuksen I artiklan 1(a)–(k) kohdalla on tässä sopimuksessa tarpeellisin muutoksin sama merkitys.

3.   Tämä sopimus on yleissopimuksen IV artiklan 3 kappaleen mukainen sopimus.

4.   Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa. Jokainen viittaus sopimukseen on samalla viittaus sen liitteisiin.

II artikla

Pääperiaatteet

1.   Sopimuspuolet ryhtyvät koordinoituihin toimenpiteisiin säilyttääkseen tai palauttaakseen muuttavien vesilintujen suotuisan suojelutason. Tässä tarkoituksessa ne soveltavat kansallisen toimivaltansa rajoissa tämän sopimuksen III artiklassa määrättyjä toimenpiteitä sekä IV artiklan mukaisessa toimintasuunnitelmassa määritettyjä erityisiä toimenpiteitä.

2.   Sopimuspuolten tulisi 1 kappaleessa määrättyjä toimenpiteitä soveltaessaan ottaa huomioon varovaisuusperiaate.

III artikla

Yleiset suojelutoimenpiteet

1.   Sopimuspuolet ryhtyvät toimenpiteisiin muuttavien vesilintujen suojelemiseksi, kiinnittäen erityisesti huomiota uhanalaisiin lajeihin sekä sellaisiin lajeihin, joiden suojelutaso on epäsuotuisa.

2.   Tässä tarkoituksessa sopimuspuolet:

a)	myöntävät uhanalaisille muuttaville vesilintulajeille yhtä tehokkaan suojelun kuin yleissopimuksen III artiklan 4 ja 5 kappaleessa myönnetään;

b)	varmistavat, että mikä tahansa muuttavien vesilintujen käyttö perustuu niiden ekologiasta saatavilla oleviin mahdollisimman tarkkoihin tietoihin ja on kestävää sekä lajin että sen säilymistä tukevan ekologisen populaation suhteen;

c)	määrittävät niiden alueella olevia muuttavien vesilintujen esiintymispaikkoja ja elinympäristöjä ja tukevat näiden paikkojen suojelua, hoitoa ja ennallistamista yhteistyössä tämän sopimuksen IX artiklan (a) ja (b) kappaleessa mainittujen elinympäristöjen suojelusta vastaavien toimielinten kanssa;

d)

koordinoivat pyrkimyksiään sen varmistamiseksi, että sopivien elinympäristöjen verkosto säilytetään, tai tarvittaessa palautetaan kyseisten muuttavien vesilintulajien koko levinneisyysalueella, erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa kosteikot ulottuvat kahden tai useamman tämän sopimuksen sopimuspuolen alueelle;

e)	tutkivat ongelmia, joita ihmisen toiminta aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa, ja pyrkivät soveltamaan korjaavia toimenpiteitä, mukaan lukien elinympäristöjen ennallistaminen ja elinympäristön häviämisen korvaaminen;

f)

tekevät yhteistyötä hätätilanteissa, jotka vaativat keskitettyä kansainvälistä toimintaa, sekä näissä tilanteissa uhanalaisimpien muuttavien vesilintulajien määrittämisessä, ja tekevät yhteistyötä sopivien hätätoimenpiteiden kehittämisessä lisätäkseen näiden lajien suojelua sellaisissa tilanteissa sekä yhteistyötä ohjeiden laatimisessa yksittäisille sopimuspuolille, jotka ovat tekemisissä tällaisten tilanteiden kanssa;

g)

estävät alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien vesilintulajien tahallisen siirtämisen ympäristöön ja ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin estääkseen sellaisten lajien tahattoman vapaaksi päästämisen, jos tällainen siirtäminen tai vapaaksi päästäminen saattaa luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelutason kyseenalaiseksi; jos alkuperäiseen lajistoon kuulumattomia vesilintulajeja on jo siirretty, sopimuspuolet ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin estääkseen näitä lajeja muodostamasta mahdollista uhkaa alkuperäiseen lajistoon kuuluville lajeille;

h)	aloittavat tutkimuksen tai tukevat muuttavien vesilintujen biologiaa ja ekologiaa koskevaa tutkimusta, mukaan lukien tutkimus- ja seurantamenetelmien yhtenäistäminen, ja tarvittaessa yhteisen tutkimuksen tai tutkimusyhteistyön aloittaminen ja yhteisten seurantamenetelmien käyttöön ottaminen;

i)	analysoivat koulutusvaatimuksia, jotka koskevat mm. muuttavien vesilintujen tutkimista, seurantaa ja rengastamista sekä kosteikkojen hoitoa määrittääkseen koulutuksen kannalta tärkeimmät aiheet ja alueet, ja tekevät yhteistyötä sopivien koulutusohjelmien kehittämiseksi ja tarjoamiseksi;

j)	kehittävät ja pitävät yllä ohjelmia kasvattaakseen tietoisuutta ja ymmärtämystä muuttavien vesilintujen suojelun tarpeesta yleensä sekä tämän sopimuksen erityisistä tavoitteista ja määräyksistä;

k)	vaihtavat tietoa ja tutkimuksen, seurannan, suojelun ja koulutusohjelmien tuloksia; ja

l)	tekevät yhteistyötä avustaakseen toisiaan soveltamaan tätä sopimusta erityisesti tutkimukseen ja seurantaan.

IV artikla

Toimintasuunnitelma ja suojeluohjeet

1.   Tämän sopimuksen liitteeseen 3 on lisätty toimintasuunnitelma. Se määrittää seuraaviin otsikkoihin liittyvät ensisijaisia lajeja ja aiheita koskevat toimenpiteet, joihin sopimuspuolet ryhtyvät tämän sopimuksen III artiklassa määriteltyjen yleisten suojelutoimenpiteiden mukaisesti:

a)	lajien suojeleminen;

b)	elinympäristön suojeleminen;

c)	ihmisen toiminnan ohjaaminen;

d)	tutkimus ja seuranta;

e)	koulutus ja tiedottaminen; ja

f)	täytäntöönpano.

2.   Toimintasuunnitelma tarkistetaan jokaisessa sopimuspuolten kokouksen varsinaisessa istunnossa, ottaen huomioon suojeluohjeet.

3.   Jokainen toimintasuunnitelman muutos hyväksytään sopimuspuolten kokouksessa, ottaen huomioon tämän sopimuksen III artiklan määräykset.

4.   Suojeluohjeet saatetaan sopimuspuolten kokouksen ensimmäisen istunnon hyväksyttäväksi ja tarkistetaan säännöllisesti.

V artikla

Täytäntöönpano ja rahoitus

1.   Jokainen sopimuspuoli:

a)	nimeää tämän sopimuksen soveltamiseksi viranomaisen tai viranomaiset, jotka mm. seuraavat kaikkea toimintaa, jolla voi olla vaikutusta niiden muuttavien vesilintulajien suojelutasoon, joiden levinneisyysalueella kyseinen sopimusvaltio on;

b)	nimeää yhteyspaikan muille sopimuspuolille ja toimittaa yhteystiedot viipymättä sopimuksen sihteeristölle, joka toimittaa ne välittömästi muille sopimuspuolille; ja

c)

laatii jokaista sopimuspuolten kokouksen varsinaista istuntoa varten, toisesta istunnosta alkaen, raportin sopimuksen soveltamisesta viitaten erityisesti suojelutoimenpiteisiin, joihin se on ryhtynyt. Sellaisten raporttien muodosta päätetään sopimuspuolten kokouksen ensimmäisessä istunnossa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa myöhemmissä sopimuspuolten kokouksen istunnoissa. Jokainen raportti toimitetaan sopimuksen sihteeristölle viimeistään 120 päivää ennen sitä sopimuspuolten kokouksen varsinaista istuntoa, jota varten raportti on laadittu, ja sihteeristö toimittaa siitä välittömästi jäljennökset muille sopimuspuolille.

2.

a) Jokainen sopimuspuoli osallistuu sopimuksen budjettiin Yhdistyneiden Kansakuntien maksuosuusasteikon mukaisesti. Vesilintujen levinneisyysalueella olevan sopimusvaltion maksuosuus ei voi ylittää 25:tä prosenttia kokonaisbudjetista. Minkään alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön maksuosuuden ei voida edellyttää ylittävän 2,5:tä prosenttia hallinnollisista menoista. b) Budjettiin liittyvät päätökset ja tarpeelliseksi katsottavat maksuosuusasteikon muutokset hyväksytään sopimuspuolten kokouksessa yksimielisesti.

3.   Sopimuspuolten kokous voi perustaa sopimuspuolten vapaaehtoisista lahjoituksista tai muista lähteistä saatavilla varoilla suojelurahaston, jonka tarkoituksena on rahoittaa muuttavien vesilintujen suojeluun ja hoitoon liittyvää seurantaa, tutkimusta, koulutusta ja projekteja.

4.   Sopimuspuolia kehotetaan tarjoamaan joko monenvälistä tai kahdenvälistä koulutusapua sekä teknistä ja taloudellista apua muille sopimuspuolille auttaakseen heitä tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanossa.

VI artikla

Sopimuspuolten kokous

1.   Sopimuspuolten kokous on tämän sopimuksen päättävä elin.

2.   Neuvoteltuaan yleissopimuksen sihteeristön kanssa tallettaja kutsuu sopimuspuolten kokouksen istunnon koolle viimeistään vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Sen jälkeen sopimuksen sihteeristö kutsuu sopimuspuolten kokouksen varsinaiset istunnot koolle vähintään kolmen vuoden välein, neuvoteltuaan yleissopimuksen sihteeristön kanssa, ellei sopimuspuolten kokous toisin päätä. Mikäli mahdollista, sellaiset istunnot pidetään yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen varsinaisten istuntojen yhteydessä.

3.   Sopimuksen sihteeristö kutsuu koolle sopimuspuolten kokouksen ylimääräisen istunnon, jos vähintään kolmasosa sopimuspuolista sitä kirjallisesti pyytää.

4.   Yhdistyneet Kansakunnat, sen erityisjärjestöt, Kansainvälinen atomienergiajärjestö, mikä tahansa sopimuksen ulkopuolinen valtio sekä kansainvälisten sopimusten sihteeristöt, jotka ovat tekemisissä mm. muuttavien vesilintujen suojelun ja hoidon kanssa, voivat lähettää sopimuspuolten kokousten istuntoihin tarkkailijoita. Jokainen sellaisiin suojeluasioihin tai muuttavien vesilintujen tutkimiseen teknisesti pätevä järjestö tai toimielin voi myös lähettää sopimuspuolten kokouksen istuntoihin tarkkailijoita, ellei vähintään kolmasosa läsnäolevista sopimuspuolista sitä vastusta.

5.   Vain sopimuspuolilla on äänioikeus. Jokaisella sopimuspuolella on yksi ääni, mutta tämän sopimuksen sopimuspuolina olevien alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen äänimäärä on niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa sama kuin sen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden lukumäärä. Alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö ei käytä äänioikeuttaan, jos sen jäsenvaltiot käyttävät omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

6.   Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sopimuspuolten kokouksen päätökset tehdään yksimielisesti tai, ellei yksimielisyyttä saavuteta, läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.

7.   Ensimmäisessä istunnossaan sopimuspuolten kokous:

a)	hyväksyy menettelysääntönsä yksimielisesti;

b)	perustaa sopimuksen sihteeristön yleissopimuksen sihteeristön yhteyteen hoitamaan tämän sopimuksen VIII artiklassa mainittuja sihteeristön tehtäviä;

c)	perustaa teknisen komitean tämän sopimuksen VII artiklan mukaisesti;

d)	päättää tämän sopimuksen V artiklan 1 kappaleen (c) kohdan mukaisesti laadittujen raporttien muodosta;

e)	päättää kriteereistä, joiden perusteella kiireellisiä suojelutoimenpiteitä vaativa hätätilanne määritellään, ja päättää ehdoista, joilla asetetaan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.

8.   Jokaisessa varsinaisessa istunnossa sopimuspuolten kokous:

a)	harkitsee ajankohtaisia ja mahdollisia myöhempiä muutoksia muuttavien vesilintujen ja niiden eloonjäännille tärkeiden elinympäristöjen suojelutasossa sekä tarkastelee tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa niihin;

b)	tarkastelee saavutettua edistystä ja tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä vaikeuksia;

c)	hyväksyy budjetin ja tarkastelee tämän sopimuksen rahoitusjärjestelyihin liittyviä asioita;

d)	käsittelee mitä tahansa sopimuksen sihteeristöön ja teknisen komitean jäsenyyteen liittyviä asioita;

e)	hyväksyy tämän sopimuksen sopimuspuolille ja yleissopimuksen sopimuspuolten kokoukselle toimitettavan raportin; ja

f)	päättää seuraavan istunnon ajankohdasta ja paikasta.

9.   Missä tahansa istunnossaan sopimuspuolten kokous voi:

a)	antaa tarpeellisiksi tai sopiviksi katsomiaan suosituksia sopimuspuolille;

b)	hyväksyä erityisiä toimenpiteitä tämän sopimuksen tehokkuuden parantamiseksi ja tarpeen vaatiessa tämän sopimuksen VII artiklan 4 kappaleessa määrättyjä hätätoimenpiteitä;

c)	harkita ehdotuksia ja päättää ehdotuksista tämän sopimuksen muuttamiseksi;

d)	muuttaa toimintasuunnitelmaa tämän sopimuksen IV artiklan 3 kappaleen mukaisesti;

e)	perustaa tarpeellisiksi katsomiaan apuelimiä avustamaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa, erityisesti toiminnan koordinoimiseksi muiden saman maantieteellisen tai taksonomisen ulottuvuuden omaavien kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten nojalla perustettujen toimielinten kanssa; ja

f)	päättää muista tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista.

VII artikla

Tekninen komitea

1.   Tekninen komitea koostuu:

a)	yhdeksästä asiantuntijasta, jotka edustavat sopimusalueen eri osia tasapuolisen maantieteellisen jakauman mukaisesti;

b)	yhdestä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) edustajasta, yhdestä Kansainvälisen vesilintujen ja vesiperäisten maiden tutkimustoimiston (IWRB) edustajasta ja yhdestä Kansainvälisen riistan ja villieläinten suojeluneuvoston (CIC) edustajasta; ja

c)	yhden kunkin seuraavan alan asiantuntijasta: maatalousekonomia, riistanhoito ja ympäristöoikeus.

Asiantuntijoiden nimittämismenettelystä, heidän toimikaudestaan ja teknisen komitean puheenjohtajan nimittämismenettelystä päättää sopimuspuolten kokous. Puheenjohtaja voi sallia enintään neljän kansainvälisten hallitustenvälisten erityisjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen tarkkailijan läsnäolon.

2.   Ellei sopimuspuolten kokous toisin päätä, sopimuksen sihteeristö kutsuu koolle teknisen komitean kokouksen jokaisen sopimuspuolten kokouksen varsinaisen istunnon yhteydessä, sekä vähintään kerran sopimuspuolten kokouksen varsinaisten istuntojen välillä.

3.   Tekninen komitea:

a)	antaa tieteellisiä ja teknisiä neuvoja ja tietoa sopimuspuolten kokoukselle ja sopimuksen sihteeristön välityksellä sopimuspuolille;

b)	antaa toimintasuunnitelmaa, sopimuksen soveltamista ja jatkotutkimusta koskevia suosituksia sopimuspuolten kokoukselle;

c)	laatii jokaiseen sopimuspuolten kokouksen varsinaiseen istuntoon toiminnastaan raportin, joka toimitetaan sopimuksen sihteeristölle vähintään 120 päivää ennen sopimuspuolten kokouksen istuntoa, ja sopimuksen sihteeristö toimittaa siitä välittömästi jäljennökset sopimuspuolille; ja

d)	hoitaa muita sopimuspuolten kokouksen sille antamia tehtäviä.

4.   Jos teknisen komitean mielestä on ilmennyt hätätilanne, joka vaatii välittömien toimenpiteiden hyväksymistä yhden tai useamman muuttavan vesilintulajin suojelutason heikkenemisen välttämiseksi, tekninen komitea voi pyytää sopimuksen sihteeristön kutsumaan kiireellisesti koolle asianosaisten sopimuspuolten kokouksen. Nämä sopimuspuolet kokoontuvat sen jälkeen niin pian kuin mahdollista perustaakseen nopeasti järjestelmän sellaisten lajien suojelemiseksi, jotka ovat erityisen uhanalaisia. Kun sellaisessa kokouksessa on annettu suositus, asianosaiset sopimuspuolet tiedottavat toisilleen ja sopimuksen sihteeristölle sellaisista toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet suosituksen täytäntöönpanemiseksi, tai syistä, joiden vuoksi suositusta ei ole voitu panna täytäntöön.

5.   Tekninen komitea voi perustaa sellaisia työryhmiä, jotka voivat olla tarpeen erityisten tehtävien hoitamiseksi.

VIII artikla

Sopimuksen sihteeristö

Sopimuksen sihteeristön tehtävät ovat:

a)	järjestää ja palvella sopimuspuolten kokouksen istuntoja sekä teknisen komitean kokouksia;

b)	panna toimeen päätöksiä, jotka sopimuspuolten kokous on osoittanut sille;

c)	edistää ja koordinoida sopimukseen sekä toimintasuunnitelmaan perustuvia toimenpiteitä sopimuspuolten kokouksen päätösten mukaisesti;

d)

järjestää yhteyksiä sopimuksen ulkopuolisiin, vesilintujen levinneisyysalueella oleviin valtioihin, sekä helpottaa yhteistyötä sopimuspuolten ja sellaisten kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kanssa, joiden toiminta liittyy suoraan tai välillisesti muuttavien vesilintujen suojeluun ja hoitoon;

e)	kerätä ja arvioida tietoja, jotka edistävät sopimuksen tavoitteita ja täytäntöönpanoa, sekä järjestää sellaisten tietojen asianmukainen levittäminen;

f)	kiinnittää sopimuspuolten kokouksen huomio sellaisiin asioihin, jotka liittyvät tämän sopimuksen tavoitteisiin;

g)

välittää tämän sopimuksen V artiklan 1 kappaleen (a) kohdassa tarkoitettujen viranomaisten ja teknisen komitean raporttien jäljennöksiä sekä niiden raporttien jäljennöksiä, joita sen täytyy toimittaa tämän artiklan (h) kappaleen nojalla, jokaiselle sopimuspuolelle viimeistään 60 päivää ennen jokaisen sopimuspuolten kokouksen varsinaisen istunnon alkamista;

h)	laatia vuosittain ja jokaista sopimuspuolten kokouksen varsinaista istuntoa varten raportteja sihteeristön työstä ja sopimuksen täytäntöönpanosta;

i)	hoitaa sopimuksen budjettia sekä suojelurahastoa, jos sellainen perustetaan;

j)	antaa yleisölle tätä sopimusta ja sen tavoitteita koskevaa tietoa; ja

k)	hoitaa muita sopimuksen nojalla tai sopimuspuolten kokouksen toimesta sille uskottuja tehtäviä.

IX artikla

Suhteet muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristöjen kanssa tekemisissä oleviin kansainvälisiin toimielimiin

Sopimuksen sihteeristö neuvottelee:

a)

säännöllisesti yleissopimuksen sihteeristön ja tarpeen vaatiessa niiden toimielimien kanssa, jotka ovat vastuussa sihteeristön tehtävistä niiden sopimusten nojalla, jotka on solmittu yleissopimuksen IV artiklan 3 ja 4 kappaleiden mukaisesti ja jotka liittyvät muuttaviin vesilintuihin, sekä vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevan vuoden 1971 yleissopimuksen, villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan vuoden 1973 yleissopimuksen, luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskevan vuoden 1968 afrikkalaisen yleissopimuksen, Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta tehdyn vuoden 1979 yleissopimuksen sekä biologista monimuotoisuutta koskevan vuoden 1992 yleissopimuksen nojalla, tarkoituksenaan saada aikaan yhteistyötä sopimuspuolten kokouksen ja mainittujen yleissopimusten sopimuspuolten välillä yhteistä etua koskevissa asioissa, sekä erityisesti toimintasuunnitelman kehittämisessä ja soveltamisessa;

b)	muiden yhteistä etua koskeviin asioihin liittyvien yleissopimusten ja kansainvälisten asiakirjojen sihteeristöjen kanssa; ja

c)	muiden sellaisten järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristön suojelun alalla sekä tutkimuksen, koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen aloilla.

X artikla

Sopimuksen muuttaminen

1.   Tätä sopimusta voidaan muuttaa sopimuspuolten kokouksen varsinaisessa tai ylimääräisessä istunnossa.

2.   Kukin sopimuspuoli voi tehdä ehdotuksen sopimuksen muuttamisesta.

3.   Esitetyn muutoksen teksti ja sen perustelut toimitetaan sopimuksen sihteeristölle viimeistään 150 päivää ennen istunnon avaamista. Sopimuksen sihteeristö toimittaa siitä välittömästi jäljennökset sopimuspuolille. Mahdolliset muutosesitystä koskevat kommentit on toimitettava sopimuksen sihteeristölle viimeistään 60 päivää ennen istunnon avaamista. Sihteeristö toimittaa kaikki viimeiseen kommenttien jättämispäivään jätetyt kommentit sopimuspuolille niin pian kuin mahdollista kyseisen päivän jälkeen.

4.   Muu sopimuksen muutos kuin sen liitteen muutos on hyväksyttävä läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä, ja astuu sen hyväksyneiden sopimuspuolten osalta voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona kaksi kolmasosaa sopimuksen muutoksen hyväksymisen aikaisista sopimuspuolista on tallettanut muutoksen hyväksymiskirjan tallettajan huostaan. Jokaisen sopimuspuolen osalta, joka tallettaa hyväksymiskirjan sen jälkeen, kun kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on tallettanut hyväksymiskirjansa, muutos tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona kyseinen sopimuspuoli tallettaa hyväksymiskirjansa.

5.   Uudet liitteet ja liitteiden muutokset hyväksytään läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä, ja ne tulevat voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta 90 päivän kuluttua niiden hyväksymisestä sopimuspuolten kokouksessa, ei kuitenkaan sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ovat tehneet varauman tämän artiklan 6 kappaleen mukaisesti.

6.   Tämän artiklan 5 kappaleessa mainittujen 90 päivän kuluessa sopimuspuoli voi tehdä varauman uuden liitteen tai liitteen muutoksen osalta jättämällä siitä kirjallisen ilmoituksen tallettajalle. Sellainen varauma voidaan peruuttaa milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle, minkä jälkeen uusi liite tai liitteen muutos tulee kyseisen sopimuspuolen osalta voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä varauman peruuttamispäivästä.

XI artikla

Tämän sopimuksen vaikutus kansainvälisiin yleissopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön

1.   Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta niihin oikeuksiin ja velvollisuuksin, joita sopimuspuolella voi olla voimassaolevien kansainvälisten sopimusten tai yleissopimusten perusteella.

2.   Tämän sopimuksen määräykset eivät millään tavalla vaikuta sopimuspuolen oikeuteen pitää yllä tai hyväksyä tiukempia muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristön suojelua koskevia määräyksiä.

XII artikla

Riitojen ratkaiseminen

1.   Mahdolliset kahden tai useamman sopimuspuolen väliset riidat tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta ratkaistaan näiden sopimuspuolten välisin neuvotteluin.

2.   Jos riitaa ei pystytä ratkaisemaan tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti, sopimuspuolet voivat yhteisestä suostumuksesta antaa sen ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä, erityisesti Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa, jolloin välitystuomio sitoo erimielisyyden välimiesmenettelyyn saattaneita sopimuspuolia.

XIII artikla

Allekirjoittaminen, ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen

1.   Tämä sopimus on avoinna jokaisen levinneisyysalueella olevan valtion allekirjoittamista varten, riippumatta siitä, onko sen lainkäyttövaltaan kuuluvia alueita sopimusalueella, tai sellaisen alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön allekirjoittamista varten, jonka jäsenistä vähintään yksi on levinneisyysalueella oleva valtio, ja se voidaan joko:

a)	allekirjoittaa ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa; tai

b)	ratifioimista tai hyväksymistä koskevin varaumin, mitä seuraa ratifioiminen tai hyväksyminen.

2.   Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Haagissa sen voimaantulopäivään saakka.

3.   Tämä sopimus on avoinna 1 kappaleessa tarkoitetun levinneisyysalueella olevan valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön liittymistä varten sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien.

4.   Ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

XIV artikla

Voimaantulo

1.   Tämä sopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun vähintään neljätoista muuttavien vesilintujen levinneisyysalueella olevaa valtiota tai alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, joista vähintään seitsemän on Afrikasta ja seitsemän Euraasiasta, on allekirjoittanut sen ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa tai on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tämän sopimuksen XIII artiklan mukaisesti.

2.   Sellaisen levinneisyysalueella olevan valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka on:

a)	allekirjoittanut tämän sopimuksen ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa;

b)	ratifioinut tai hyväksynyt tämän sopimuksen; tai

c)

liittynyt tähän sopimukseen sen päivän jälkeen, jona sopimuksen voimaantulolle tarpeellinen määrä levinneisyysalueella olevia valtioita tai alueellisia taloudellisen yhdentymisen järjestöjä on allekirjoittanut sen ilman varaumaa tai on ratifioinut tai hyväksynyt sen, tämä sopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun kyseinen valtio tai järjestö on allekirjoittanut sopimuksen ilman varaumaa tai tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

XV artikla

Varaumat

Tämän sopimuksen määräyksiin ei voi tehdä yleisvaraumia. Valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi kuitenkin, allekirjoittaessaan sopimuksen ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa, tehdä mitä tahansa sopimuksen alaan kuuluvia lajeja tai toimintasuunnitelman erityistä määräystä koskevan erityisvarauman. Varauman tehnyt valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi milloin tahansa peruuttaa varauman ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle. Varauman kohteena olleet määräykset eivät sido sellaista valtiota tai järjestöä ennen kuin kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona varauma on peruutettu.

XVI artikla

Irtisanominen

Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle. Irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

XVII artikla

Tallettaja

1.   Tämän sopimuksen alkuperäiskappale, jonka arabian-, englannin-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen huostaan, joka toimii tallettajana. Tallettaja toimittaa kunkin tekstin oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille tämän sopimuksen XIII artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille sekä sopimuksen sihteeristölle sen jälkeen, kun se on perustettu.

2.   Heti kun tämä sopimus tulee voimaan, tallettaja toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle kirjaamista ja julkaisemista varten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

3.   Tallettaja ilmoittaa kaikille sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille sekä sopimuksen sihteeristölle:

a)	allekirjoittamisista;

b)	ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisista;

c)	tämän sopimuksen voimaantulopäivästä sekä uusista liitteistä ja sopimuksen tai sen liitteiden muutoksista;

d)	uutta liitettä tai liitteen muutosta koskevista varaumista;

e)	varaumia koskevista ilmoituksista tai varaumien peruuttamisista; ja

f)	sopimuksen irtisanomista koskevista ilmoituksista.

Tallettaja toimittaa kaikille tämän sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille sekä sopimuksen sihteeristölle varaumien, uusien liitteiden ja sopimuksen tai sen liitteiden muutosten tekstit.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

LIITE 1

SOPIMUSALUEEN MÄÄRITELMÄ

Sopimusalueen raja määritellään seuraavasti: Pohjoisnavalta etelään pitkin 130°:ta läntistä pituutta 75°:seen pohjoista leveyttä, siitä itään ja kaakkoon Melvillensalmen, Prince Regentin lahdelman, Boothianlahden, Foxen altaan, Foxen kanavan ja Hudsoninsalmen kautta luoteis-Atlantille kohtaan, jossa 60° pohjoista leveyttä ja 60° läntistä pituutta kohtaavat; siitä kaakkoon luoteis-Atlantin halki kohtaan 50° pohjoista leveyttä ja 30° läntistä pituutta; siitä etelään pitkin 30°:ta läntistä pituutta 10°:seen pohjoista leveyttä; siitä kaakkoon päiväntasaajalle 20°:seen läntistä pituutta; siitä etelään pitkin 20°:ta läntistä pituutta 40°:seen eteläistä leveyttä; siitä itään pitkin 40°:ta eteläistä leveyttä 60°:seen itäistä leveyttä; siitä pohjoiseen pitkin 60°:ta itäistä pituutta 35°:seen pohjoista leveyttä; siitä itä-koilliseen laajassa kehässä Altaivuorten länsiosaan kohtaan 49° pohjoista leveyttä ja 87° 27' itäistä pituutta; siitä koilliseen laajassa kehässä Jäämeren rannikolle kohtaan 130° itäistä pituutta; siitä pohjoiseen pitkin 130°:ta itäistä pituutta Pohjoisnavalle. Sopimusalueen rajat esitetään seuraavassa kartassa.

LIITE 2

VESILINTULAJIT, JOIHIN TÄTÄ SOPIMUSTA SOVELLETAAN (1)

SPHENISCIDAE
Spheniscus demersus	Afrikanpingviini
GAVIIDAE
Gavia stellata	Kaakkuri
Gavia arctica	Kuikka
Gavia immer	Amerikanjääkuikka
Gavia adamsii	Jääkuikka
PODICIPEDIDAE
Tachybaptus ruficollis	Pikku-uikku
Podiceps cristatus	Silkkiuikku
Podiceps grisegena	Härkälintu
Podiceps auritus	Mustakurkku-uikku
Podiceps nigricollis	Mustakaulauikku
PELECANIDAE
Pelecanus onocrotalus	Pelikaani
Pelecanus rufescens	Afrikanpelikaani
Pelecanus crispus	Kiharapelikaani
SULIDAE
Sula (Morus) capensis	Kapinsuula
PHALACROCORACIDAE
Phalacrocorax coronatus	Töyhtömerimetso
Phalacrocorax pygmeus	Pikkumerimetso
Phalacrocorax neglectus	Matalikkomerimetso
Phalacrocorax carbo	Merimetso
Phalacrocorax nigrogularis	Arabianmerimetso
Phalacrocorax capensis	Kapinmerimetso
ARDEIDAE
Egretta ardesiaca	Varjostajahaikara
Egretta vinaceigula	Ruskokurkkuhaikara
Egretta garzetta	Silkkihaikara
Egretta gularis	Riuttahaikara
Egretta dimorpha	Madagaskarinsilkkihaikara
Ardea cinerea	Harmaahaikara
Ardea melanocephala	Kobolttihaikara
Ardea purpurea	Ruskohaikara
Casmerodius albus	Jalohaikara
Mesophoyx intermedia	Pikkujalohaikara
Bubulcus ibis	Lehmähaikara
Ardeola ralloides	Rääkkähaikara
Ardeola idae	Valkorääkkähaikara
Ardeola rufiventris	Punavatsahaikara
Nycticorax nycticorax	Yöhaikara
Ixobrychus minutus	Pikkuhaikara
Ixobrychus sturmii	Sinipikkuhaikara
Botaurus stellaris	Kaulushaikara
CICONIIDAE
Mycteria ibis	Afrikaniibishaikara
Anastomus lamelligerus	Afrikanrakonokka
Ciconia nigra	Mustahaikara
Ciconia abdimii	Savannihaikara
Ciconia episcopus	Piispahaikara
Ciconia ciconia	Kattohaikara
Leptoptilos crumeniferus	Afrikanmarabu
BALAENICIPITIDAE
Balaeniceps rex	Kenkänokka
THRESKIORNITHIDAE
Plegadis falcinellus	Pronssi-iibis
Geronticus eremita	Töyhtöiibis
Threskiornis aethiopicus	Pyhäiibis
Platalea leucorodia	Kapustahaikara
Platalea alba	Afrikankapustahaikara
PHOENICOPTERIDAE
Phoenicopterus ruber	Flamingo
Phoenicopterus minor	Pikkuflamingo
ANATIDAE
Dendrocygna bicolor	Ruskoviheltäjäsorsa
Dendrocygna viduata	Huppuviheltäjäsorsa
Thalassornis leuconotus	Lampisorsa
Oxyura leucocephala	Viuhkasorsa
Oxyura maccoa	Afrikankuparisorsa
Cygnus olor	Kyhmyjoutsen
Cygnus cygnus	Laulujoutsen
Cygnus columbianus	Pikkujoutsen
Anser brachyrhynchus	Lyhytnokkahanhi
Anser fabalis	Metsähanhi
Anser albifrons	Tundrahanhi
Anser erythropus	Kiljuhanhi
Anser anser	Merihanhi
Branta leucopsis	Valkoposkihanhi
Branta bernicla	Sepelhanhi
Branta ruficollis	Punakaulahanhi
Alopochen aegyptiacus	Afrikanhanhi
Tadorna ferruginea	Ruostesorsa
Tadorna cana	Kapinsorsa
Tadorna tadorna	Ristisorsa
Plectropterus gambensis	Kannushanhi
Sarkidiornis melanotos	Kyhmysorsa
Nettapus auritus	Afrikankääpiösorsa
Anas penelope	Haapana
Anas strepera	Harmaasorsa
Anas crecca	Tavi
Anas capensis	Täplätavi
Anas platyrhynchos	Sinisorsa
Anas undulata	Keltanokkasorsa
Anas acuta	Jouhisorsa
Anas erythrorhyncha	Punanokkasorsa
Anas hottentota	Pikkutavi
Anas querquedula	Heinätavi
Anas clypeata	Lapasorsa
Marmaronetta angustirostris	Marmorisorsa
Netta rufina	Punapäänarsku
Netta erythrophthalma	Ruskonarsku
Aythya ferina	Punasotka
Aythya nyroca	Ruskosotka
Aythya fuligula	Tukkasotka
Aythya marila	Lapasotka
Somateria mollissima	Haahka
Somateria spectabilis	Kyhmyhaahka
Polysticta stelleri	Allihaahka
Clangula hyemalis	Alli
Melanitta nigra	Mustalintu
Melanitta fusca	Pilkkasiipi
Bucephala clangula	Telkkä
Mergellus albellus	Uivelo
Mergus serrator	Tukkakoskelo
Mergus merganser	Isokoskelo
GRUIDAE
Balearica pavonina	Kruunukurki
Balearica regulorum	Etelänkruunukurki
Grus leucogeranus	Lumikurki
Grus virgo	Neitokurki
Grus paradisea	Hopeakurki
Grus carunculatus	Helttakurki
Grus grus	Kurki
RALLIDAE
Sarothrura elegans	Rokkorääkkiäinen
Sarothrura boehmi	Luhtarääkkiäinen
Sarothrura ayresi	Pilkkarääkkiäinen
Rallus aquaticus	Luhtakana
Rallus caerulescens	Kafferiluhtakana
Crecopsis egregia	Savannihuitti
Crex crex	Ruisrääkkä
Amaurornis flavirostris	Mustahuitti
Porzana parva	Pikkuhuitti
Porzana pusilla	Kääpiöhuitti
Porzana porzana	Luhtahuitti
Aenigmatolimnas marginalis	Viiruhuitti
Porphyrio alleni	Kurnuliejukana
Gallinula chloropus	Liejukana
Gallinula angulata	Pikkuliejukana
Fulica cristata	Kruununokikana
Fulica atra	Nokikana
DROMADIDAE
Dromas ardeola	Luolakahlaaja
HAEMATOPODIDAE
Haematopus ostralegus	Meriharakka
Haematopus moquini	Afrikanmeriharakka
RECURVIROSTRIDAE
Himantopus himantopus	Pitkäjalka
Recurvirostra avosetta	Avosetti
BURHINIDAE
Burhinus senegalensis	Sahelinpaksujalka
GLAREOLIDAE
Pluvianus aegyptius	Krokotiilinvartija
Glareola pratincola	Pääskykahlaaja
Glareola nordmanni	Aropääskykahlaaja
Glareola ocularis	Madagaskarinpääskykahlaaja
Glareola nuchalis	Kivikkopääskykahlaaja
Glareola cinerea	Harmaapääskykahlaaja
CHARADRIIDAE
Pluvialis apricaria	Kapustarinta
Pluvialis fulva	Siperiankurmitsa
Pluvialis squatarola	Tundrakurmitsa
Charadrius hiaticula	Tylli
Charadrius dubius	Pikkutylli
Charadrius pecuarius	Afrikantylli
Charadrius tricollaris	Kolmivyötylli
Charadrius forbesi	Ruskonaamatylli
Charadrius pallidus	Ruskovyötylli
Charadrius alexandrinus	Mustajalkatylli
Charadrius marginatus	Hietatylli
Charadrius mongolus	Ylänkötylli
Charadrius leschenaultii	Aavikkotylli
Charadrius asiaticus	Kaspiantylli
Eudromias morinellus	Keräkurmitsa
Vanellus vanellus	Töyhtöhyyppä
Vanellus spinosus	Kynsihyyppä
Vanellus albiceps	Viiksihyyppä
Vanellus senegallus	Tuhkahyyppä
Vanellus lugubris	Kulohyyppä
Vanellus melanopterus	Laidunhyyppä
Vanellus coronatus	Kruunuhyyppä
Vanellus superciliosus	Ruskorintahyyppä
Vanellus gregarius	Arohyyppä
Vanellus leucurus	Suohyyppä
SCOLOPACIDAE
Scolopax rusticola	Lehtokurppa
Gallinago stenura	Suippopyrstökurppa
Gallinago media	Heinäkurppa
Gallinago gallinago	Taivaanvuohi
Lymnocryptes minimus	Jänkäkurppa
Limosa limosa	Mustapyrstökuiri
Limosa lapponica	Punakuiri
Numenius phaeopus	Pikkukuovi
Numenius tenuirostris	Siperiankuovi
Numenius arquata	Kuovi
Tringa erythropus	Mustaviklo
Tringa totanus	Punajalkaviklo
Tringa stagnatilis	Lampiviklo
Tringa nebularia	Valkoviklo
Tringa ochropus	Metsäviklo
Tringa glareola	Liro
Tringa cinerea	Rantakurvi
Tringa hypoleucos	Rantasipi
Arenaria interpres	Karikukko
Calidris tenuirostris	Vuorisirri
Calidris canutus	Isosirri
Calidris alba	Pulmussirri
Calidris minuta	Pikkusirri
Calidris temminckii	Lapinsirri
Calidris maritima	Merisirri
Calidris alpina	Suosirri
Calidris ferruginea	Kuovisirri
Limicola falcinellus	Jänkäsirriäinen
Philomachus pugnax	Suokukko
Phalaropus lobatus	Vesipääsky
Phalaropus fulicaria	Isovesipääsky
LARIDAE
Larus leucophthalmus	Valkosilmälokki
Larus hemprichii	Nokilokki
Larus canus	Kalalokki
Larus audouinii	Välimerenlokki
Larus marinus	Merilokki
Larus dominicanus	Etelänselkälokki
Larus hyperboreus	Isolokki
Larus glaucoides	Grönlanninlokki
Larus argentatus	Harmaalokki
Larus heuglini	Idänselkälokki
Larus armenicus	Armenianlokki
Larus cachinnans	Aroharmaalokki
Larus fuscus	Selkälokki
Larus ichthyaetus	Mustapäälokki
Larus cirrocephalus	Harmaapäälokki
Larus hartlaubii	Namibianlokki
Larus ridibundus	Naurulokki
Larus genei	Kaitanokkalokki
Larus melanocephalus	Mustanmerenlokki
Xema sabini	Pikkulokki
Xema sabini	Tiiralokki
Sterna nilotica	Hietatiira
Sterna caspia	Räyskä
Sterna maxima	Kuningastiira
Sterna bengalensis	Pikkutöyhtötiira
Sterna bergii	Töyhtötiira
Sterna sandvicensis	Riuttatiira
Sterna dougallii	Ruusutiira
Sterna vittata	Eteläntiira
Sterna hirundo	Kalatiira
Sterna paradisaea	Lapintiira
Sterna albifrons	Pikkutiira
Sterna saundersi	Arabianmerentiira
Sterna balaenarum	Afrikanpikkutiira
Sterna repressa	Arabiantiira
Chlidonias hybridus	Valkoposkitiira
Chlidonias leucopterus	Valkosiipitiira
Chlidonias niger	Mustatiira
RYNCHOPIDAE
Rynchops flavirostris	Afrikansaksinokka

---

(1)  Kuten hyväksytty osapuolten toisessa istunnossa, joka pidettiin 25–27 päivänä syyskutta 2002 Bonnissa Saksassa.

LIITE 3

TOIMINTASUUNNITELMA (1)

1.   Soveltamisala

1.1   Toimintasuunnitelmaa sovelletaan tämän liitteen taulukossa 1 lueteltujen muuttavien vesilintujen populaatioihin (jäljempänä taulukko 1).

1.2   Tämän liitteen taulukko 1 on sen erottamaton osa. Viittaukset tähän toimintasuunnitelmaan ovat samalla viittauksia taulukkoon 1.

2.   Lajien suojeleminen

2.1   Oikeustoimenpiteet

2.1.1   Sopimuspuolet, joiden alueella on taulukon 1 sarakkeessa A lueteltuja populaatioita, suojelevat näitä populaatioita tämän sopimuksen III artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti. Tällaiset sopimuspuolet erityisesti ja ottaen huomioon alla olevan 2.1.3 kappaleen määräykset:

a)	kieltävät kyseisten, niiden alueilla oleviin populaatioihin kuuluvien lintujen pyynnin ja niiden munien ottamisen;

b)	kieltävät tahallisen häirinnän siinä määrin kuin häirinnällä olisi merkitystä kyseisen populaation suojelulle; ja

c)

kieltävät yllä olevan a kohdan mukaisesti asetettujen kieltojen vastaisesti pyydettyjen kyseisiin populaatioihin kuuluvien lintujen tai niiden munien hallussapidon tai käytön ja kaupan, sekä sellaisten lintujen ja niiden munien tunnistettavissa olevien osien tai johdannaisten hallussapidon tai käytön ja kaupan.

Poikkeuksena ainoastaan sarakkeen A luokassa 2 ja 3 lueteltujen ja tähdellä merkittyjen populaatioiden osalta metsästys voi jatkua lajien kestävän käytön periaatteen mukaisesti, kun sellaisten populaatioiden metsästys on pitkäaikainen kulttuuriperinne. Tällainen lajien kestävä käyttö tapahtuu lajikohtaisen toimintasuunnitelman erityismääräysten puitteissa asianmukaisella kansainvälisellä tasolla.

2.1.2   Sopimuspuolet, joiden alueella on taulukossa 1 lueteltuja populaatioita, sääntelevät kaikkien taulukon 1 sarakkeessa B lueteltuihin populaatioihin kuuluvien lintujen pyyntiä ja niiden munien ottamista. Sellaisten oikeustoimenpiteiden tarkoituksena on ylläpitää kyseisiä populaatioita tai vaikuttaa niiden suotuisan suojelutason palauttamiseen sekä varmistaa parhaiden saatavilla olevien populaatioiden muutoksia koskevien tietojen perusteella, että pyytäminen tai muu käyttö on kestävää. Ottaen huomioon alla olevan 2.1.3 kappaleen määräykset tällaisilla oikeustoimenpiteillä erityisesti:

a)	kielletään kyseisiin populaatioihin kuuluvien lintujen pyytäminen niiden lisääntymisen eri vaiheiden aikana ja kun niillä on poikasia, sekä kun ne ovat palaamassa lisääntymisalueelleen, jos pyytämisellä on epäsuotuisa vaikutus kyseisen populaation suojelutasoon;

b)	säännellään pyyntitapoja;

c)	määrätään tarvittaessa pyyntiä koskevista rajoituksista, ja järjestetään riittävä valvonta sen varmistamiseksi, että näitä rajoituksia noudatetaan; ja

d)	kielletään tämän kappaleen määräysten mukaisesti asetettujen kieltojen vastaisesti pyydettyjen kyseisiin populaatioihin kuuluvien lintujen ja munien hallussapito tai käyttö ja kauppa, sekä sellaisten lintujen ja niiden munien osien hallussapito tai käyttö ja kauppa.

2.1.3   Sopimuspuolet voivat myöntää poikkeuksia 2.1.1 ja 2.1.2 kappaleessa määrätyistä kielloista, yleissopimuksen III artiklan 5 kappaleen määräyksistä riippumatta, kun asiaan ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua, seuraavia tarkoituksia varten:

a)	vakavien vahinkojen estämiseksi sadolle, vedelle ja kalataloudelle;

b)	ilmailun turvallisuuden tai muiden ensisijaisen tärkeiden yleisten etujen vuoksi;

c)	tutkimusta ja koulutusta varten, sekä tähän tarkoitukseen tarvittavaa populaatioiden palauttamista ja lisäämistä varten;

d)	tiettyjen lintujen pienen määrän pyytämisen tai vangitsemisen tai muun asiallisen käytön sallimiseksi tarkkaan valvotuissa oloissa, valikoiden ja rajoitetussa määrin; ja

e)	kyseisten populaatioiden lisääntymisen tai säilymisen edistämiseksi.

Tällaiset poikkeukset ovat sisällöltään tarkkoja ja alueellisesti ja ajallisesti rajoitettuja, eikä niitä käytetä taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden vahingoksi. Sopimuspuolet ilmoittavat mahdollisimman pian sopimuksen sihteeristölle tämän määräyksen mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista.

2.2   Lajikohtaiset toimintasuunnitelmat

2.2.1   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan kehittää ja panna täytäntöön ensisijaisesti sellaisia kansainvälisiä lajikohtaisia toimintasuunnitelmia, jotka koskevat taulukon 1 sarakkeen A luokassa 1 lueteltuja populaatioita, ja lisäksi sellaisia toimintasuunnitelmia, jotka koskevat taulukon 1 A sarakkeessa lueteltuja tähdellä merkittyjä populaatioita. Sopimuksen sihteeristö koordinoi tällaisten suunnitelmien yhtenäistämistä ja täytäntöönpanoa.

2.2.2   Sopimuspuolet valmistelevat ja panevat täytäntöön kansallisia lajikohtaisia toimintasuunnitelmia, jotka koskevat taulukon 1 sarakkeessa A lueteltuja populaatioita, tarkoituksenaan parantaa niiden suojelutasoa kokonaisuudessaan. Toimintasuunnitelmaan sisältyy erityiset määräykset tähdellä merkittyjen populaatioiden osalta. Tarvittaessa tulisi tarkastella ongelmaa, joka koskee metsästäjien vahingossa tappamia lintuja lajien virheellisen tunnistamisen seurauksena.

2.3   Hätätoimenpiteet

Sopimuspuolet kehittävät ja panevat täytäntöön mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa yhteistyössä toistensa kanssa hätätoimenpiteitä taulukossa 1 lueteltuja populaatioita varten, kun missä tahansa sopimusalueella ilmenee poikkeuksellisen epäsuotuisia tai uhanalaistavia olosuhteita.

2.4   Palauttaminen

Sopimuspuolet toimivat erityisen huolellisesti palauttaessaan taulukossa 1 lueteltuja populaatioita sellaisiin niiden perinteisen levinneisyysalueen osiin, joissa niitä ei enää ole. Sopimuspuolet pyrkivät kehittämään asianmukaisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan yksityiskohtaisen palauttamissuunnitelman ja noudattamaan sitä. Palauttamissuunnitelmien tulisi olla kansallisten ja tarvittaessa kansainvälisten lajikohtaisten toimintasuunnitelmien erottamaton osa. Palauttamissuunnitelmaan tulisi sisältyä arvio ympäristövaikutuksista ja se tulisi olla laajalti saatavilla. Sopimuspuolet ilmoittavat sopimuksen sihteeristölle etukäteen kaikista taulukossa 1 lueteltuja populaatioita koskevista palauttamisohjelmista.

2.5   Lajien istuttaminen

2.5.1   Sopimuspuolet kieltävät sellaisten alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien eläin- ja kasvilajien istuttamisen, jotka voivat olla haitallisia taulukossa 1 luetelluille populaatioille, mikäli ne katsovat tämän tarpeelliseksi.

2.5.2   Sopimuspuolet vaativat asianmukaisia varotoimenpiteitä välttääkseen alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien tarhalintujen tahattoman vapaaksi pääsemisen, mikäli ne katsovat tämän tarpeelliseksi.

2.5.3   Sopimuspuolet ryhtyvät mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa toimenpiteisiin, mukaan luettuna lintujen pyytäminen, varmistaakseen, että alkuperäiseen lajistoon kuulumattomat lajit tai niiden risteytykset eivät aiheuta vaaraa taulukossa 1 luetelluille populaatioille, kun niitä on jo istutettu sopimuspuolten alueelle.

3.   Elinympäristön suojeleminen

3.1   Elinympäristöselvitykset

3.1.1   Sopimuspuolet julkaisevat kansallisia selvityksiä niiden alueella olevista elinympäristöistä, jotka ovat merkittäviä taulukossa 1 luetelluille populaatioille, tarvittaessa yhteistyössä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

3.1.2   Sopimuspuolet pyrkivät ensisijaisesti määrittämään kaikki alueet, jotka ovat kansainvälisesti tai kansallisesti merkittäviä taulukossa 1 luetelluille populaatioille.

3.2   Alueiden suojelu

3.2.1   Sopimuspuolet pyrkivät jatkamaan suojelualueiden perustamista säilyttääkseen elinympäristöjä, jotka ovat merkittäviä taulukossa 1 luetelluille populaatioille, sekä kehittämään ja panemaan täytäntöön näiden alueiden hoitosuunnitelmia.

3.2.2   Sopimuspuolet pyrkivät suojelemaan erityisesti niitä kosteikkoja, jotka täyttävät kansainvälisesti hyväksytyt, kansainvälisesti merkittäviä alueita koskevat kriteerit.

3.2.3   Sopimuspuolet pyrkivät käyttämään kaikkia niiden alueella olevia kosteikkoja järkevästi ja kestävästi. Erityisesti sopimuspuolet pyrkivät välttämään taulukossa 1 lueteltuja populaatioita tukevien elinympäristöjen huononemista ja häviämistä ottamalla käyttöön asianmukaisia määräyksiä tai vaatimuksia ja valvontatoimenpiteitä. Erityisesti sopimuspuolet pyrkivät:

a)

varmistamaan mahdollisuuksien mukaan, että käytössä on riittävä lainsäädäntöön perustuva kansainvälisten normien mukainen valvonta, joka liittyy maataloudessa käytettäviin kemikaaleihin, tuholaisten torjuntaan ja jätevesien käsittelyyn, jotta niiden kielteinen vaikutus taulukossa 1 lueteltuihin populaatioihin on mahdollisimman vähäinen; ja

b)	valmistelemaan ja jakamaan asianmukaisilla kielillä tiedotusaineistoa, jossa mainitaan sellaiset voimassaolevat määräykset, laatuvaatimukset ja valvontatoimenpiteet sekä niiden hyöty ihmisille ja luonnolle.

3.2.4   Sopimuspuolet pyrkivät kehittämään ekosysteemilähestymistapaan perustuvia strategioita kaikkien taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden elinympäristöjen säilyttämiseksi, mukaan luettuna hajallaan olevien populaatioiden elinympäristöt.

3.3   Alueiden kunnostus ja ennallistaminen

Sopimuspuolet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan kunnostamaan tai ennallistamaan alueita, jotka ovat aikaisemmin olleet merkittäviä taulukossa 1 luetelluille populaatioille.

4.   Ihmisen toiminnan ohjaaminen

4.1   Metsästys

4.1.1   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että niiden metsästyslainsäädännössä toteutetaan tässä toimintasuunnitelmassa tarkoitettu kestävän käytön periaate, ottaen huomioon kyseisten vesilintupopulaatioiden koko maantieteellinen levinneisyysalue sekä niiden biologiset ominaispiirteet.

4.1.2   Sopimuspuolet pitävät sopimuksen sihteeristön ajan tasalla lainsäädännöstään, joka liittyy taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden metsästykseen.

4.1.3   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan kehittää luotettava ja yhtenäinen järjestelmä metsästystä koskevien tietojen keräämiseen, arvioidakseen taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden vuosittaista metsästystä. Sopimuspuolet toimittavat sopimuksen sihteeristölle arviot kunkin populaation vuosittaisesta pyyntimäärästä, kun sellainen on saatavilla.

4.1.4   Sopimuspuolet pyrkivät poistamaan lyijyhaulien käytön metsästyksessä kosteikkoalueilla vuoteen 2000 mennessä.

4.1.5   Sopimuspuolet kehittävät ja panevat täytäntöön toimenpiteitä vähentääkseen myrkkysyöttien käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan poistaakseen sen.

4.1.6   Sopimuspuolet kehittävät ja panevat täytäntöön toimenpiteitä vähentääkseen laitonta pyyntiä ja mahdollisuuksien mukaan poistaakseen sen.

4.1.7   Tarvittaessa sopimuspuolet kannustavat metsästäjiä perustamaan kerhoja ja järjestöjä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, koordinoidakseen toimintaansa ja auttaakseen varmistamaan kestävän käytön.

4.1.8   Tarvittaessa sopimuspuolet edistävät sellaisen metsästäjien pätevyyskokeen vaatimuksen käyttöä, johon sisältyy muun muassa lintujen tunnistaminen.

4.2   Ekoturismi

4.2.1   Sopimuspuolet rohkaisevat tarvittaessa, ei kuitenkaan suojelualueiden ydinvyöhykkeiden osalta, laatimaan yhteistyöohjelmia kaikkien asianosaisten kanssa kehittääkseen järkevää ja asianmukaista ekoturismia sellaisilla kosteikoilla, joilla on taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden keskittymiä.

4.2.2   Sopimuspuolet pyrkivät yhteistyössä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa arvioimaan kustannuksia, hyötyä ja muita seurauksia, jotka voivat aiheutua ekoturismista sellaisilla valituilla kosteikkoalueilla, joilla on taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden keskittymiä. Sopimuspuolet antavat tällaisten arviointien tulokset tiedoksi sopimuksen sihteeristölle.

4.3   Muu ihmisen toiminta

4.3.1   Sopimuspuolet arvioivat sellaisten ehdotettujen hankkeiden vaikutusta, jotka todennäköisesti johtavat 3.2 kappaleessa tarkoitetuilla alueilla olevien taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden ja ihmisen etujen välisiin ristiriitoihin, ja julkistavat arviointien tulokset.

4.3.2   Sopimuspuolet pyrkivät keräämään tietoa vahingoista, joita taulukossa 1 luetellut populaatiot ovat aiheuttaneet erityisesti sadolle ja kalataloudelle, ja ilmoittavat tulokset sopimuksen sihteeristölle.

4.3.3   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan määrittää asianmukaisia menetelmiä taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden aiheuttamien vahinkojen, erityisesti sato- ja kalatalousvahinkojen, minimoimiseksi tai vahinkojen vaikutusten lieventämiseksi muualla maailmassa saatujen kokemusten avulla.

4.3.4   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan kehittää lajikohtaisia toimintasuunnitelmia merkittäviä vahinkoja, erityisesti sato- ja kalatalousvahinkoja aiheuttavia populaatioita varten. Sopimuksen sihteeristö koordinoi tällaisten suunnitelmien kehittämistä ja yhtenäistämistä.

4.3.5   Sopimuspuolet edistävät mahdollisuuksien mukaan korkeita ympäristövaatimuksia rakennelmien suunnittelemisessa ja rakentamisessa vähentääkseen niiden vaikutusta taulukossa 1 lueteltuihin populaatioihin. Sopimuspuolten tulisi harkita toimenpiteitä jo olemassaolevien rakennelmien vaikutusten vähentämiseksi, mikäli on ilmeistä, että niillä on kielteisiä vaikutuksia kyseisiin populaatioihin.

4.3.6   Tapauksissa, joissa ihmisen aiheuttama häirintä uhkaa taulukossa 1 lueteltujen vesilintupopulaatioiden suojelutasoa, sopimuspuolten tulisi pyrkiä ryhtymään toimenpiteisiin rajoittaakseen uhkaa. Tarvittaviin toimenpiteisiin voisi sisältyä muun muassa sellaisten häiriöttömien vyöhykkeiden perustaminen suojelualueille, joille yleisöllä ei ole pääsyä.

5.   Tutkimus ja seuranta

5.1   Sopimuspuolet pyrkivät tekemään tutkimustyötä alueilla, joista tietoa on vähän ja joilla voi olla merkittäviä taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden keskittymiä. Tällaisten tutkimusten tulokset jaetaan laajalti.

5.2   Sopimuspuolet pyrkivät seuraamaan taulukossa 1 lueteltuja populaatioita. Tällaisen seurannan tulokset julkistetaan tai lähetetään asianmukaisille kansainvälisille järjestöille, jotta populaatioiden tilaa ja muutossuuntia voidaan tarkastella.

5.3   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä parantaakseen lintupopulaatioiden muutossuuntien mittaamista kriteerinä tällaisten populaatioiden tilan kuvaamiselle.

5.4   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan määrittää kaikkien taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden muuttoreitit käyttämällä saatavilla olevaa tietoa populaatioiden levinneisyydestä ja laskentatuloksista niiden lisääntymiskauden aikana ja sen ulkopuolella sekä osallistumalla koordinoituihin rengastusohjelmiin.

5.5   Sopimuspuolet pyrkivät panemaan alulle ja tukemaan yhteisiä tutkimushankkeita, jotka koskevat taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden ekologiaa ja muutoksia sekä niiden elinympäristöjä, määrittääkseen niiden erityisvaatimukset sekä sopivimmat menetelmät niiden suojelua ja hoitoa varten.

5.6   Sopimuspuolet pyrkivät suorittamaan tutkimuksia, jotka koskevat kosteikkojen häviämisen, huononemisen ja häiriöiden vaikutuksia taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden käyttämien kosteikkojen kantokykyyn, sekä tällaisten populaatioiden muuttoliikkeisiin.

5.7   Sopimuspuolet pyrkivät suorittamaan tutkimuksia, jotka koskevat metsästyksen ja kaupan vaikutusta taulukossa 1 lueteltuihin populaatioihin ja näiden käyttömuotojen merkitystä paikalliselle taloudelle ja kansantaloudelle.

5.8   Sopimuspuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tukemaan tutkimus- ja seurantahankkeita.

6.   Koulutus ja tiedottaminen

6.1   Sopimuspuolet järjestävät tarvittaessa koulutusohjelmia varmistaakseen, että tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavalla henkilökunnalla on riittävät tiedot sen tehokasta täytäntöönpanoa varten.

6.2   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä toistensa kanssa ja sopimuksen sihteeristön kanssa, tarkoituksenaan kehittää koulutusohjelmia ja vaihtaa asiaa koskevaa aineistoa.

6.3   Sopimuspuolet pyrkivät kehittämään ohjelmia, tiedotusaineistoa ja järjestelmiä lisätäkseen kansalaisten tietoisuutta tämän toimintasuunnitelman tavoitteista, määräyksistä ja sisällöstä. Tässä suhteessa kiinnitetään erityisesti huomiota ihmisiin, jotka asuvat merkittävillä kosteikkoalueilla tai niiden läheisyydessä, näiden kosteikkoalueiden käyttäjiin (metsästäjät, kalastajat, turistit jne.) sekä paikallisviranomaisiin ja muihin päätöksentekijöihin.

6.4   Sopimuspuolet pyrkivät aloittamaan erityisiä kansalaisten tietoisuutta lisääviä kampanjoita taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden suojelemiseksi.

7.   Täytäntöönpano

7.1   Tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa sopimuspuolet antavat tarvittaessa etusijan taulukon 1 sarakkeessa A luetelluille populaatioille.

7.2   Jos taulukossa 1 lueteltujen populaatioiden tapauksessa useampi kuin yksi saman lajin populaatio esiintyy sopimuspuolen alueella, kyseinen sopimuspuoli soveltaa suojelutoimenpiteitä, jotka koskevat heikoimman suojelutason omaavaa populaatiota tai populaatioita.

7.3   Sopimuksen sihteeristö koordinoi yhteistyössä teknisen komitean kanssa ja esiintymisalueella olevien valtioiden asiantuntijoiden avustuksella suojeluohjeiden kehittämistä tämän sopimuksen IV artiklan 4 kappaleen mukaisesti, avustaakseen sopimuspuolia tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Sopimuksen sihteeristö varmistaa tarvittaessa, että suojeluohjeet ovat yhdenmukaisia muiden kansainvälisten asiakirjojen nojalla hyväksyttyjen suojeluohjeiden kanssa. Näissä suojeluohjeissa pyritään ottamaan käyttöön kestävän käytön periaate. Ohjeet koskevat muun muassa:

a)	lajikohtaisia toimintasuunnitelmia;

b)	hätätoimenpiteitä;

c)	alueselvitysten laatimista ja elinympäristöjen hoitomenetelmiä;

d)	metsästystapoja;

e)	vesilintujen kauppaa;

f)

turismia;

g)	satovahinkojen vähentämistä; ja

h)	vesilintujen seurantapöytäkirjaa.

7.4   Sopimuksen sihteeristö laatii yhteistyössä teknisen komitean ja sopimuspuolten kanssa kansainvälisiä katsauksia, jotka ovat tarpeen tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanolle, mukaan luettuna:

a)	raportit populaatioiden tilasta ja muutossuunnista;

b)	selvityksistä ilmenevät tiedon puutteet;

c)	kunkin populaation käyttämien paikkojen verkostot, mukaan luettuna katsaukset kunkin paikan suojelutasosta sekä kussakin tapauksessa toteutetuista hoitotoimenpiteistä;

d)	kunkin maan asiaan liittyvä metsästyslainsäädäntö ja kauppalainsäädäntö, joka koskee tämän sopimuksen liitteessä 2 lueteltuja lajeja;

e)	lajikohtaisten toimintasuunnitelmien valmistelu- ja täytäntöönpanovaihe;

f)	palauttamishankkeet; ja

g)	alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien, ympäristöön istutettujen vesilintujen ja niiden risteytysten tilanne.

7.5   Sopimuksen sihteeristö pyrkii varmistamaan, että 7.4 kappaleessa mainitut katsaukset saatetaan ajan tasalle vähintään kolmen vuoden välein.

7.6   Tekninen komitea arvioi 7.3 ja 7.4 kappaleen nojalla laadittuja ohjeita ja katsauksia ja laatii niiden kehittämistä, sisältöä ja täytäntöönpanoa koskevien suositusten ja päätöslauselmien luonnokset, joita tarkastellaan sopimuspuolten kokouksen istunnoissa.

7.7   Sopimuksen sihteeristö laatii säännöllisesti katsauksen käyttökelpoisista järjestelmistä ylimääräisten voimavarojen (rahoitus ja tekninen apu) tarjoamiseksi tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa varten, ja antaa raportin kuhunkin sopimuspuolten kokouksen sääntömääräiseen istuntoon.

TAULUKKO 1

MUUTTAVIEN VESILINTUJEN POPULAATIOIDEN KOKO (1)

Luokittelun perusteet

Seuraavat luokitteluperusteet taulukossa 1 ovat pohjana toimintasuunnitelman toimeenpanemiseksi:

Sarake A

Luokka 1:

a) Lajit, jotka kuuluvat sopimuksen liitteeseen I; b) Lajit, jotka on luokiteltu uhanalaisiksi maailman uhanalaisten lintujen luettelossa (Birdlife International 2000); tai c) Populaatiot, joiden koko on pienempi kuin noin 10 000 yksilöä.

Luokka 2:

Populaatiot, joiden koko on noin 10 000 ja noin 25 000 yksilön välillä.

Luokka 3:

Populaatiot, joiden koko on noin 25 000 ja noin 100 000 yksilön välillä ja joita vaarantavana tekijänä on: a) keskittyminen pieneen määrään alueita lajien vuosikierron jossakin vaiheessa; b) riippuvuus elinympäristötyypistä, johon kohdistuu vakava uhka; c) merkittävä pitkäaikainen väheneminen; tai d) populaation koon tai muutoksen äärimmäiset vaihtelut.

Yllämainittuihin luokkiin 2 ja 3 kuuluvien lajien osalta viitataan tämän liitteen kohtaan 2.1.1.

Sarake B

Luokka 1:

Populaatiot, joiden koko on noin 25 000 ja noin 100 000 yksilön välillä, mutta jotka eivät täytä yllä sarakkeessa A kuvattuja edellytyksiä.

Luokka 2:

Populaatiot, joiden koko on enemmän kuin noin 100 000 yksilöä ja joiden katsotaan tarvitsevan erityistä huomiota, joka johtuu: a) keskittymisestä pieneen määrään alueita lajien vuosikierron jossakin vaiheessa; b) riippuvuudesta elinympäristötyypistä, johon kohdistuu vakava uhka; c) merkittävästä pitkäaikaisesta vähenemisestä; tai d) populaation koon tai muutoksen äärimmäisestä vaihtelusta.

Sarake C

Luokka 1:

Populaatiot, joiden koko on enemmän kuin noin 100 000 yksilöä ja jotka voivat hyötyä merkittävästi kansainvälisestä yhteistyöstä ja jotka eivät täytä yllä sarakkeissa A tai B esitettyjä edellytyksiä.

Tarkistukset

Tätä taulukkoa:

a)	tarkistetaan säännöllisesti teknisessä komiteassa tämän sopimuksen VII artiklan 3b kohdan mukaisesti; ja

b)	muutetaan osapuolten kokouksessa tällaisten tarkistusten tulosten pohjalta tarpeen mukaan tämän sopimuksen VI artiklan 9d kohdan mukaisesti.

Esiintymisalueiden kuvauksissa käytettyjen maantieteellisten termien määrittely

Pohjois-Afrikka	Algeria, Egypti, Libya, Marokko, Tunisia
Länsi-Afrikka	Benin, Burkina Faso, Kamerun, Tšad, Norsunluurannikko, Gambia, Ghana, Guinea, Guinea-Bissau, Liberia, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Senegal, Sierra Leone, Togo
Itäinen Afrikka	Burundi, Djibouti, Eritrea, Etiopia, Kenia, Ruanda, Somalia, Sudan, Uganda, Tansania
Koillis-Afrikka	Djibouti, Egypti, Eritrea, Etiopia, Somalia, Sudan
Eteläinen Afrikka	Angola, Botswana, Lesotho, Malawi, Mosambik, Namibia, Etelä-Afrikka, Swazimaa, Sambia, Zimbabwe
Keskinen Afrikka	Kamerun, Keski-Afrikka, Kongo, Kongon demokraattinen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Gabon, São Tomé ja Príncipe
Saharan eteläpuolinen Afrikka	Kaikki Saharan eteläpuolella sijaitsevat Afrikan valtiot
Trooppinen Afrikka	Saharan eteläpuolinen Afrikka lukuun ottamatta Lesothoa, Namibiaa, Etelä-Afrikkaa ja Swazimaata
Läntinen palearktinen alue	Kuten määritetty kirjassa Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa (Cramp & Simmons 1977).
Luoteis-Eurooppa	Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Islanti, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta
Länsi-Eurooppa	Luoteis-Eurooppa sekä Portugali ja Espanja
Koillis-Eurooppa	Uralin länsipuolinen Pohjois-Venäjä
Itä-Eurooppa	Valko-Venäjä, Uralin länsipuolinen Venäjä, Ukraina
Keski-Eurooppa	Itävalta, Tšekinmaa, Viro, Saksa, Unkari, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Puola, Suomenlahden ympärillä oleva osa Venäjää sekä Kaliningrad, Slovakia, Sveitsi
Pohjois-Atlantin alue	Färsaaret, Grönlanti, Islanti, Irlanti, Norja, Venäjän luoteisrannikko, Huippuvuoret, Yhdistynyt kuningaskunta
Itä-Atlantin alue	Euroopan ja Pohjois-Afrikan puoleinen Atlantti Pohjois-Norjasta Marokkoon
Länsi-Siperia	Venäjä Uralista itään Jenisei-joelle asti sekä etelään Kazakstanin rajalle
Keski-Siperia	Venäjä Jenisei-joesta Taimyrin niemimaan itärajaan sekä etelään Altai-vuoristoon asti
Läntinen Välimeri	Algeria, Ranska, Italia, Malta, Monaco, Marokko, Portugali, San Marino, Espanja, Tunisia
Itäinen Välimeri	Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Kypros, Egypti, Kreikka, Israel, Libanon, Libya, Slovenia, Syyria, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Turkki, Jugoslavia
Mustameri	Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Romania, Venäjä, Turkki, Ukraina
Kaspianmeri	Azerbaidžan, Iran, Kazakstan, Venäjä, Turkmenistan, Uzbekistan
Lounais-Aasia	Bahrain, Iran, Irak, Israel, Jordania, Kazakstan, Kuwait, Libanon, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Syyria, itäinen Turkki, Turkmenistan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Uzbekistan, Jemen
Länsi-Aasia	Venäjän läntiset osat Uralista itään sekä Kaspianmeren alueet
Keski-Aasia	Afganistan, Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan
Etelä-Aasia	Bangladesh, Bhutan, Intia, Malediivit, Nepal, Pakistan, Sri Lanka.

Symbolit

bre	:	pesivä
win	:	talvehtiva

()	Populaation koko tuntematon. Suojelutilanne arvioitu.
*	Asteriskilla merkittyjen lajien kestävä metsästys voi jatkua poikkeuksena tapauksissa, joissa näiden populaatioiden metsästys on pitkäaikainen kulttuuriperinne (katso kappale 2.1.1 sopimuksen liitteessä 3).

Huomautukset

1.	Populaation kokoa koskeva tieto, jota on käytetty taulukon 1 valmistuksessa, vastaa mahdollisuuksien mukaan sopimusalueen mahdollisen pesivän kannan yksilömäärää. Populaation koko perustuu parhaaseen saatavilla olevaan julkaistuun arvioon.

2.	Merkinnät (pesivä) tai (talvehtiva) populaatioiden yhteydessä ovat pelkästään apuna populaatioiden tunnistamisessa. Ne eivät merkitse kausittaisia rajoituksia näitä populaatioita koskeviin toimiin, jotka johtuvat tästä sopimuksesta tai toimintasuunnitelmasta.

3.	Lyhyet populaatioiden tunnistamiseen tarkoitetut kuvaukset perustuvat kuvauksiin teoksen Waterbird Population Estimates kolmannessa painoksessa.

4.	Vinoviivoja (/) käytetään erottamaan lisääntymisalueet talvehtimisalueista.

5.	Jos lajin populaatio on mainittu taulukon 1 useammassa luokassa, toimintasuunnitelman velvoitteet koskevat tiukinta mainittua luokkaa.

	A	B	C
SPHENISCIDAE
Spheniscus demersus
– Eteläinen Afrikka	1b	2a 2c
GAVIIDAE
Gavia stellata
– Luoteis-Eurooppa (win)		2c
– Kaspianmeri, Mustameri & itäinen Välimeri (win)		(1)
Gavia arctica arctica
– Pohjois-Eurooppa & Länsi-Siperia/Eurooppa		2c
Gavia arctica suschkini
– Keski-Siperia/Kaspianmeri			(1)
Gavia immer
– Eurooppa (win)	1c
Gavia adamsii
– Pohjois-Eurooppa (win)	1c
PODICIPEDIDAE
Tachybaptus ruficollis ruficollis
– Eurooppa & Luoteis-Afrikka			1
Podiceps cristatus cristatus
– Luoteis- ja Länsi-Eurooppa			1
– Mustameri & Välimeri (win)			1
– Kaspianmeri & Lounais-Aasia (win)	2
Podiceps grisegena grisegena
– Luoteis-Eurooppa (win)		1
– Mustameri & Välimeri (win)		(1)
– Kaspianmeri (win)	2
Podiceps cristatus infuscatus
– Itäinen Afrikka (Etiopiasta Pohjois-Sambiaan)	1c
– Eteläinen Afrikka	1c
Podiceps auritus auritus
– Luoteis-Eurooppa (suurinokkainen)	1c
– Koillis-Eurooppa (pieninokkainen)		1
– Kaspianmeri & Etelä-Aasia (win)	2
Podiceps nigricollis nigricollis
– Eurooppa/Etelä- ja Länsi-Eurooppa & Pohjois-Afrikka			1
– Länsi-Aasia/Lounais- ja Etelä-Aasia		1
Podiceps nigricollis gurneyi
– Eteläinen Afrikka	2
PELECANIDAE
Pelecanus onocrotalus
– Eteläinen Afrikka	2
– Länsi-Afrikka		1
– Itäinen Afrikka			1
– Eurooppa & Länsi-Aasia (bre)	1a 3c
Pelecanus rufescens
– Trooppinen Afrikka & lounainen Arabian niemimaa		1
Pelecanus crispus
– Mustameri & Välimeri (win)	1a 1c
– Lounais-Aasia & Etelä-Aasia (win)	1a 2
SULIDAE
Sula (Morus) capensis
– Eteläinen Afrikka	1b	2a 2c
PHALACROCORACIDAE
Phalacrocorax coronatus
– Lounais-Afrikan rannikko	1c
Phalacrocorax pygmeus
– Mustameri & Välimeri		1
– Lounais-Aasia		1
Phalacrocorax neglectus
– Lounais-Afrikan rannikko	1b 1c
Phalacrocorax carbo carbo
– Luoteis-Eurooppa			1
Phalacrocorax carbo sinensis
– Pohjois- ja Keski-Eurooppa			1
– Mustameri & Välimeri			1
– Länsi- ja Lounais-Aasia			(1)
Phalacrocorax carbo lucidus
– Länsi-Afrikan rannikko		1
– Keski- ja itäinen Afrikka			1
– Eteläisen Afrikan rannikko	2
Phalacrocorax nigrogularis
– Persianlahti & Arabianmeri	1b	2a 2c
Phalacrocorax capensis
– Eteläisen Afrikan rannikko		2a 2c
ARDEIDAE
Egretta ardesiaca
– Saharan eteläpuolinen Afrikka	3c
Egretta vinaceigula
– Eteläinen ja keskinen Afrikka	1b 1c
Egretta garzetta garzetta
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			(1)
– Eurooppa, Mustameri & Välimeri/läntinen ja keskinen Afrikka			1
– Länsi-/Lounais-Aasia, Koillis- ja itäinen Afrikka		(1)
Egretta gularis gularis
– Länsi-Afrikka		(1)
Egretta gularis schistacea
– Koillis-Afrikka & Punainen meri		(1)
– Lounais- ja Etelä-Aasia	2
Egretta dimorpha
– Itäisen Afrikan rannikko	2
Ardea cinerea cinerea
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			1
– Eurooppa & Pohjois-Afrikka (bre)			1
– Länsi- ja Lounais-Aasia (bre)			(1)
Ardea melanocephala
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			(1)
Ardea purpurea purpurea
– Trooppinen Afrikka		1
– Länsi-Eurooppa & läntinen Välimeri/Länsi-Afrikka	2
– Itä-Eurooppa & Lounais-Aasia/Saharan eteläpuolinen Afrikka		(2c)
Casmerodius albus albus
– Länsi-, Keski- ja Kaakkois-Eurooppa/Mustameri & Välimeri	2
– Länsi-Aasia/Lounais-Aasia		(1)
Casmerodius albus melanorhynchos
– Saharan eteläpuolinen Afrikka & Madagaskar			(1)
Mesophoyx intermedia brachyrhyncha
– Saharan eteläpuolinen Afrikka		1
Bubulcus ibis ibis
– Eteläinen Afrikka			1
– Trooppinen Afrikka			1
– Lounais-Eurooppa & Luoteis-Afrikka			1
– Itäinen Välimeri & Lounais-Aasia	2
Ardeola ralloides ralloides
– Välimeri, Mustameri & Pohjois-Afrikka/Saharan eteläpuolinen Afrikka	3c
– Länsi- ja Lounais-Aasia/Saharan eteläpuolinen Afrikka		(1)
Ardeola ralloides paludivaga
– Saharan eteläpuolinen Afrikka & Madagaskar			(1)
Ardeola idea
– Madagaskar & Aldabra/keskinen & itäinen Afrikka	1b 1c
Ardeola rufiventris
– Trooppinen itäinen & eteläinen Afrikka		(1)
Nycticorax nycticorax nycticorax
– Saharan eteläpuolinen Afrikka & Madagaskar		(1)
– Eurooppa & Luoteis-Afrikka/Välimeri & Afrikka		2c
– Länsi-Aasia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka		(1)
Ixobrychus minutus minutus
– Eurooppa & Pohjois-Afrikka/Saharan eteläpuolinen Afrikka		2c
– Länsi- ja Lounais-Aasia/Saharan eteläpuolinen Afrikka		(1)
Ixobrychus minutus payesii
– Saharan eteläpuolinen Afrikka		(1)
Ixobrychus sturmii
– Saharan eteläpuolinen Afrikka		(1)
Botaurus stellaris stellaris
– Eurooppa (bre)	3c
– Lounais-Aasia (win)	2
Botaurus stellaris capensis
– Eteläinen Afrikka	1c
CICONIIDAE
Mycteria ibis
– Saharan eteläpuolinen Afrikka (lukuunottamatta Madagaskaria)		1
Anastomus lamelligerus lamelligerus
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			1
Ciconia nigra
– Eteläinen Afrikka	1c
– Lounais-Eurooppa/Länsi-Afrikka	1c
– Keski- ja Itä-Eurooppa/Saharan eteläpuolinen Afrikka	2
Ciconia abdimii
– Saharan eteläpuolinen Afrikka & lounainen Arabian niemimaa		(2c)
Ciconia episcopus microscelis
– Saharan eteläpuolinen Afrikka		(1)
Ciconia ciconia ciconia
– Eteläinen Afrikka	1c
– Iberian niemimaa & Luoteis-Afrikka/Saharan eteläpuolinen Afrikka	3b
– Keski- ja Itä-Eurooppa/Saharan eteläpuolinen Afrikka			1
– Länsi-Aasia/Lounais-Aasia	2
Leptoptilos crumeniferus
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			1
BALAENICIPITIDAE
Balaeniceps rex
– Trooppinen keskinen Afrikka	1c
THRESKIORNITHIDAE
Plegadis falcinellus falcinellus
– Saharan eteläpuolinen Afrikka (bre)			1
– Mustameri & Välimeri/Länsi-Afrikka	3c
– Lounais-Aasia/itäinen Afrikka		(1)
Geronticus eremita
– Marokko	1a 1b 1c
– Lounais-Aasia	1a 1b 1c
Threskiornis aethiopicus aethiopicus
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			1
– Irak & Iran	1c
Platalea leucorodia leucorodia
– Länsi-Eurooppa/Läntinen Välimeri & Länsi-Afrikka	1c
– Keski- ja Kaakkois-Eurooppa/Välimeri & trooppinen Afrikka	2
Platalea leucorodia archeri
– Punainen meri & Somalia	1c
Platalea leucorodia balsaci
– Länsi-Afrikan rannikko (Mauritania)	1c
Platalea leucorodia major
– Länsi-Aasia/Lounais- ja Etelä-Aasia	2
Platalea alba
– Saharan eteläpuolinen Afrikka	2*
PHOENICOPTERIDAE
Phoenicopterus ruber roseus
– Länsi-Afrikka	3a
– Itäinen Afrikka	3a
– Eteläinen Afrikka (Madagaskariin asti)	3a
– Läntinen Välimeri		2a
– Itäinen Välimeri, Lounais- ja Etelä-Aasia		2a
Phoenicopterus minor
– Länsi-Afrikka	2
– Itäinen Afrikka		2a 2c
– Eteläinen Afrikka (Madagaskariin asti)	3a
ANATIDAE
Dendrocygna bicolor
– Länsi-Afrikka (Senegalista Tšadiin)			(1)
– Itäinen ja eteläinen Afrikka			(1)
Dendrocygna viduata
– Länsi-Afrikka (Senegalista Tšadiin)			1
– Itäinen & eteläinen Afrikka			1
Thalassornis leuconotus leuconotus
– Länsi-Afrikka	1c
– Itäinen & eteläinen Afrikka	2*
Oxyura leucocephala
– Läntinen Välimeri (Espanja & Marokko)	1a 1b 1c
– Algeria & Tunisia	1a 1b 1c
– Itäinen Välimeri, Turkki & Lounais-Aasia	1a 1b 1c
Oxyura maccoa
– Itäinen Afrikka	1c
– Eteläinen Afrikka	1c
Cygnus olor
– Luoteinen Manner-Eurooppa & Keski-Eurooppa			1
– Mustameri		1
– Länsi- ja Keski-Aasia/Kaspianmeri		2a 2d
Cygnus cygnus
– Islanti/Yhdistynyt kuningaskunta & Irlanti	2
– Luoteinen Manner-Eurooppa		1
– Pohjois-Eurooppa & Länsi-Siperia/Mustameri & itäinen Välimeri	2
– Länsi- ja Keski-Siperia/Kaspianmeri	2
Cygnus columbianus bewickii
– Länsi-Siperia & Koillis-Eurooppa/Luoteis-Eurooppa	3c
– Pohjois-Siperia/Kaspianmeri	1c
Anser brachyrhynchus
– Itä-Grönlanti & Islanti/Yhdistynyt kuningaskunta		2a
– Huippuvuoret/Luoteis-Eurooppa		1
Anser fabalis fabalis
– Koillis-Eurooppa/Luoteis-Eurooppa		1
Anser fabalis rossicus
– Länsi- ja Keski-Siperia/Koillis- ja Lounais-Eurooppa			(1)
Anser fabalis johanseni
– Länsi- ja Keski-Siperia/Turkmenistan Länsi-Kiinaan			(1)
Anser albifrons albifrons
– Luoteis-Siperia & Koillis-Eurooppa/Luoteis-Eurooppa			1
– Länsi-Siperia/Keski-Eurooppa	3c*
– Länsi-Siperia/Mustameri & Turkki			1
– Pohjois-Siperia/Kaspianmeri & Irak	2
Anser albifrons flavirostris
– Grönlanti/Irlanti & Yhdistynyt kuningaskunta	3a*
Anser erythropus
– Pohjois-Eurooppa & Länsi-Siperia/Mustameri & Kaspianmeri	1a 1b 2
Anser anser anser
– Islanti/Yhdistynyt kuningaskunta & Irlanti		1
– Luoteis-Eurooppa/Lounais-Eurooppa			1
– Keski-Eurooppa/Pohjois-Afrikka		1
Anser anser rubrirostris
– Mustameri & Turkki		1
– Länsi-Siperia/Kaspianmeri & Irak			1
Branta leucopsis
– Itä-Grönlanti/Skotlanti & Irlanti		1
– Huippuvuoret/Lounais-Skotlanti	2
– Venäjä/Saksa & Alankomaat			1
Branta bernicla bernicla
– Länsi-Siperia/Länsi-Eurooppa		2b 2c
Branta bernicla hrota
– Huippuvuoret/Tanska & Yhdistynyt kuningaskunta	1c
– Kanada & Grönlanti/Irlanti	2
Branta ruficollis
– Pohjois-Siperia/Mustameri & Kaspianmeri	1a 1b 3a
Alopochen aegyptiacus
– Länsi-Afrikka	2
– Itäinen ja eteläinen Afrikka			1
Tadorna ferruginea
– Luoteis-Afrikka	1c
– Itäinen Välimeri & Mustameri/Koillis-Afrikka	2
– Länsi-Aasia & Kaspianmeri/Iran & Irak		1
Tadorna cana
– Eteläinen Afrikka		1
Tadorna tadorna
– Luoteis-Eurooppa		2a
– Mustameri & Välimeri	3c
– Länsi-Aasia/Kaspianmeri & Keski-Itä		1
Plectropterus gambensis gambensis
– Länsi-Afrikka			1
– Itäinen Afrikka (Sudanista Sambiaan)			1
Plectropterus gambensis niger
– Eteläinen Afrikka		1
Sarkidiornis melanotos melanotos
– Länsi-Afrikka		1
– Eteläinen ja itäinen Afrikka			1
Nettapus auritus
– Länsi-Afrikka	1c
– Eteläinen ja itäinen Afrikka			(1)
Anas capensis
– Itäinen Afrikka (Rift Valley)	1c
– Tšad-järven laakso	1c
– Eteläinen Afrikka (Angolaan ja Sambiaan pohjoisessa)			1
Anas strepera strepera
– Luoteis-Eurooppa		1
– Koillis-Eurooppa/Mustameri & Välimeri		2c
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka			(1)
Anas penelope
– Länsi-Siperia & Koillis-Eurooppa/Luoteis-Eurooppa			1
– Länsi-Siperia & Koillis-Eurooppa/Mustameri & Välimeri		2c
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka		2c
Anas platyrhynchos platyrhynchos
– Luoteis-Eurooppa			1
– Pohjois-Eurooppa/läntinen Välimeri			1
– Itä-Eurooppa/Mustameri & itäinen Välimeri		2c
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia			(1)
Anas undulata undulata
– Eteläinen Afrikka			1
Anas clypeata
– Luoteis- ja Keski-Eurooppa (win)		1
– Länsi-Siperia, Koillis- ja Itä-Eurooppa/Etelä-Eurooppa & Länsi-Afrikka		2c
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia, Koillis- ja itäinen Afrikka		2c
Anas erythrorhyncha
– Eteläinen Afrikka			1
– Itäinen Afrikka			1
– Madagaskar	2
Anas acuta
– Luoteis-Eurooppa		1
– Länsi-Siperia, Koillis- ja Itä-Eurooppa/Etelä-Eurooppa & Länsi-Afrikka		2c
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia & itäinen Afrikka			(1)
Anas querquedula
– Länsi-Siperia & Eurooppa/Länsi-Afrikka		2c
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia, Koillis- ja itäinen Afrikka			(1)
Anas crecca crecca
– Luoteis-Eurooppa			1
– Länsi-Siperia & Koillis-Eurooppa/Mustameri & Välimeri			1
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka		2c
Anas hottentota
– Tšad-järven laakso	1c
– Itäinen Afrikka (etelässä Pohjois-Sambiaan)		1
– Eteläinen Afrikka (pohjoisessa Etelä-Sambiaan)		1
Marmaronetta angustirostris
– Läntinen Välimeri/läntinen Välimeri & Länsi-Afrikka	1a 1b 1c
– Itäinen Välimeri	1a 1b 1c
– Lounais-Aasia	1a 1b 2
Netta rufina
– Lounais- ja Keski-Eurooppa/läntinen Välimeri		1
– Mustameri & itäinen Välimeri	3c
– Länsi- ja Keski-Aasia/Lounais-Aasia			1
Netta erythrophthalma brunnea
– Eteläinen ja itäinen Afrikka			1
Aythya ferina
– Koillis-Eurooppa/Luoteis-Eurooppa			1
– Keski- ja Koillis-Eurooppa/Mustameri & Välimeri			1
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia		2c
Aythya nyroca
– Läntinen Välimeri/Pohjois- ja Länsi-Afrikka	1a 1c
– Itä-Eurooppa/itäinen Välimeri & Sahelin Afrikka	1a 3c
– Länsi-Aasia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka	1a 3c
Aythya fuligula
– Luoteis-Eurooppa (win)			1
– Keski-Eurooppa, Mustameri & Välimeri (win)			1
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka			(1)
Aythya marila marila
– Pohjois-Eurooppa/Länsi-Eurooppa			1
– Länsi-Siperia/Mustameri & Kaspianmeri			1
Somateria mollissima mollissima
– Baltian maat, Tanska & Alankomaat			1
– Norja & Venäjä			1
Somateria mollissima borealis
– Huippuvuoret & Frans Joosefin maa (bre)		1
Somateria spectabilis
– Itä-Grönlanti, Koillis-Eurooppa & Länsi-Siperia			1
Polysticta stelleri
– Länsi-Siperia/Koillis-Eurooppa	1a	1
Clangula hyemalis
– Islanti & Grönlanti			1
– Länsi-Siperia/Pohjois-Eurooppa			1
Melanitta nigra nigra
– Länsi-Siperia & Pohjois-Eurooppa/Länsi-Eurooppa & Luoteis-Afrikka		2a
Melanitta fusca fusca
– Länsi-Siperia & Pohjois-Eurooppa/Luoteis-Eurooppa		2a
– Mustameri & Kaspianmeri	1c
Bucephala clangula clangula
– Luoteis- ja Keski-Eurooppa (win)			1
– Koillis-Eurooppa/Adrianmeri		1
– Länsi-Siperia & Koillis-Eurooppa/Mustameri	2
– Länsi-Siperia/Kaspianmeri	2
Mergellus albellus
– Luoteis- ja Keski-Eurooppa (win)	3a
– Koillis-Eurooppa/Mustameri & itäinen Välimeri		1
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia	3c
Mergus serrator serrator
– Luoteis- ja Keski-Eurooppa (win)			1
– Koillis-Eurooppa/Mustameri & Välimeri		1
– Länsi-Siperia/Lounais- ja Keski-Aasia	1c
Mergus merganser merganser
– Luoteis- ja Keski-Eurooppa (win)			1
– Koillis-Eurooppa/Mustameri	1c
– Länsi-Siperia/Kaspianmeri	2
GRUIDAE
Balearica pavonina pavonina
– Länsi-Afrikka (Senegalista Tšadiin)	2
Balearica pavonina ceciliae
– Itäinen Afrikka (Sudanista Ugandaan)	3c
Balearica regulorum regulorum
– Eteläinen Afrikka (pohjoisessa Angolaan & Etelä-Zimbabween)	1c
Balearica regulorum gibbericeps
– Itäinen Afrikka (Keniasta Mozambikiin)	3c
Grus leucogeranus
– Iran (win)	1a 1b 1c
Grus virgo
– Mustameri (Ukraina)/Koillis-Afrikka	1c
– Turkki (bre)	1c
– Kalmukia/Koillis-Afrikka		1
Grus paradisea
– Eteläisin Afrikka	1b 2
Grus carunculatus
– Keskinen ja eteläinen Afrikka	1b 1c
Grus grus
– Luoteis-Eurooppa/Iberian niemimaa & Marokko		1
– Koillis- ja Keski-Eurooppa/Pohjois-Afrikka		1
– Itä-Eurooppa/Turkki, Keski-Itä & Koillis-Afrikka	3c
– Turkki & Georgia (bre)	1c
– Länsi-Siperia/Etelä-Aasia		(1)
RALLIDAE
Sarothrura elegans elegans
– Koillis-, itäinen ja eteläinen Afrikka			(1)
Sarothrura elegans reichenovi
– Eteläinen Länsi-Afrikka keskiseen Afrikkaan			(1)
Sarothrura boehmi
– Keskinen Afrikka	1c
Sarothrura ayresi
– Etiopia ja eteläinen Afrikka	1a 1b 1c
Rallus aquaticus aquaticus
– Eurooppa & Pohjois-Afrikka			1
Rallus aquaticus korejewi
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia			(1)
Rallus caerulescens
– Eteläinen ja itäinen Afrikka			(1)
Crecopsis egregia
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			(1)
Crex crex
– Eurooppa & Länsi-Aasia/Saharan eteläpuolinen Afrikka	1b	2c
Amaurornis flavirostris
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			1
Porzana parva parva
– Läntinen Euraasia/Afrikka		2c
Porzana pusilla intermedia
– Eurooppa (bre)	2
Porzana porzana
– Eurooppa/Afrikka		2c
Aenigmatolimnas marginalis
– Saharan eteläpuolinen Afrikka	(2)
Porphyrio alleni
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			(1)
Gallinula chloropus chloropus
– Eurooppa & Pohjois-Afrikka			1
– Länsi- ja Lounais-Aasia			(1)
Gallinula angulata
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			(1)
Fulica cristata
– Saharan eteläpuolinen Afrikka			1
– Espanja & Marokko	1c
Fulica atra atra
– Luoteis-Eurooppa (win)			1
– Mustameri & Välimeri (win)			1
– Lounais-Aasia (win)			(1)
DROMADIDAE
Dromas ardeola
– Luoteinen Intian valtameri, Punainen meri & Persianlahti	3a
HAEMATOPODIDAE
Haematopus ostralegus ostralegus
– Eurooppa/Etelä- ja Länsi-Eurooppa & Luoteis-Afrikka			1
Haematopus ostralegus longipes
– Kaakkois-Eurooppa & Länsi-Aasia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka			(1)
Haematopus moquini
– Eteläisen Afrikan rannikko	1c
RECURVIROSTRIDAE
Himantopus himantopus himantopus
– Saharan eteläpuolinen Afrikka (etelää lukuunottamatta)			(1)
– Eteläinen Afrikka (”meridionalis”)	2
– Lounais-Eurooppa & Luoteis-Afrikka/Länsi-Afrikka		1
– Keski-Eurooppa & itäinen Välimeri/pohjoinen keskinen Afrikka		1
– Länsi-, Keski- ja Lounais-Aasia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka		(1)
Recurvirostra avosetta
– Eteläinen Afrikka	2
– Itäinen Afrikka		(1)
– Länsi-Eurooppa & Luoteis-Afrikka (bre)		1
– Kaakkois-Eurooppa, Mustameri & Turkki (bre)	(3c)
– Länsi- ja Lounais-Aasia/itäinen Afrikka	2
BURHINIDAE
Burhinus senegalensis senegalensis
– Länsi-Afrikka	(2)
Burhinus senegalensis inornatus
– Koillis- ja itäinen Afrikka	(2)
GLAREOLIDAE
Pluvianus aegyptius aegyptius
– Länsi-Afrikka		(1)
– Itäinen Afrikka	(2)
Glareola pratincola pratincola
– Länsi-Eurooppa & Luoteis-Afrikka/Länsi-Afrikka	2
– Mustameri & itäinen Välimeri/Itä-Sahelin vyöhyke	2
– Lounais-Aasia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka		(1)
Glareola nordmanni
– Kaakkois-Eurooppa & Länsi-Aasia/eteläinen Afrikka	3b 3c
Glareola ocularis
– Madagaskar/itäinen Afrikka	(2)
Glareola nuchalis nuchalis
– Itäinen & keskinen Afrikka		(1)
Glareola nuchalis liberiae
– Länsi-Afrikka	(2)
Glareola cinerea cinerea
– Kaakkoinen Länsi-Afrikka & keskinen Afrikka	(2)
CHARADRIIDAE
Pluvialis apricaria apricaria
– Britannia, Irlanti, Tanska, Saksa & Baltian maat (bre)	3c*
Pluvialis apricaria altifrons
– Islanti & Färsaaret/Itä-Atlantin rannikko			1
– Pohjois-Eurooppa/Länsi-Eurooppa & Luoteis-Afrikka			1
– Pohjois-Siperia/Kaspianmeri & Vähä-Aasia		(1)
Pluvialis fulva
– Pohjoinen Keski-Siperia/Etelä- ja Lounais-Aasia, Koillis-Afrikka		(1)
Pluvialis squatarola
– Länsi-Siperia & Kanada/Länsi-Eurooppa & Länsi-Afrikka			1
– Keski- ja Itä-Siperia/Lounais-Aasia, itäinen & eteläinen Afrikka		1
Charadrius hiaticula hiaticula
– Pohjois-Eurooppa/Eurooppa & Pohjois-Afrikka		1
Charadrius hiaticula psammodroma
– Kanada, Grönlanti & Islanti/läntinen ja eteläinen Afrikka		(2c)
Charadrius hiaticula tundrae
– Koillis-Eurooppa & Siperia/Lounais-Aasia, itäinen & eteläinen Afrikka			(1)
Charadrius dubius curonicus
– Eurooppa & Luoteis-Afrikka/Länsi-Afrikka			1
– Länsi- ja Lounais-Aasia/itäinen Afrikka			(1)
Charadrius pecuarius pecuarius
– Eteläinen ja itäinen Afrikka			(1)
– Länsi-Afrikka		(1)
Charadrius tricollaris tricollaris
– Eteläinen ja itäinen Afrikka			1
Charadrius forbesi
– Läntinen ja keskinen Afrikka		(1)
Charadrius pallidus pallidus
– Eteläinen Afrikka	2
Charadrius pallidus venustus
– Itäinen Afrikka	1c
Charadrius alexandrinus alexandrinus
– Länsi-Eurooppa & läntinen Välimeri/Länsi-Afrikka	3c
– Mustameri & itäinen Välimeri/Itä-Sahel	3c
– Lounais- ja Keski-Aasia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka		(1)
Charadrius marginatus mechowi
– Eteläinen ja itäinen Afrikka	2
– Länsi-Afrikka keskisen Afrikan länsiosaan	2
Charadrius mongolus pamirensis
– Läntinen Keski-Aasia/Lounais-Aasia & itäinen Afrikka		(1)
Charadrius leschenaultii columbinus
– Turkki & Lounais-Aasia/itäinen Välimeri & Punainen meri	1c
Charadrius leschenaultii crassirostris
– Kaspianmeri & Lounais-Aasia/Arabian niemimaa & Koillis-Afrikka		(1)
Charadrius leschenaultii leschenaultii
– Keski-Aasia/itäinen ja eteläinen Afrikka		(1)
Charadrius asiaticus
– Kaakkois-Eurooppa & Länsi-Aasia/itäinen Afrikka & keskisen Afrikan eteläosa	3c
Eudromias morinellus
– Eurooppa/Luoteis-Afrikka	(3c)
– Aasia/Keski-Itä		(1)
Vanellus vanellus
– Eurooppa/Eurooppa & Pohjois-Afrikka		2c
– Länsi-Aasia/Lounais-Aasia			(1)
Vanellus spinosus
– Mustameri & Välimeri (bre)		1
Vanellus albiceps
– Läntinen ja keskinen Afrikka		(1)
Vanellus senegallus senegallus
– Länsi-Afrikka		(1)
Vanellus senegallus solitaneus
– Lounais-Afrikka		(1)
Vanellus senegallus lateralis
– Itäinen ja kaakkoinen Afrikka		1
Vanellus lugubris
– Eteläinen Länsi-Afrikka	2
– Keskinen ja itäinen Afrikka	3c
Vanellus melanopterus minor
– Eteläinen Afrikka	1c
Vanellus coronatus coronatus
– Itäinen ja eteläinen Afrikka			1
– Keskinen Afrikka	(2)
Vanellus coronatus xerophilus
– Lounais-Afrikka		(1)
Vanellus superciliosus
– Läntinen ja keskinen Afrikka	(2)
Vanellus gregarius
– Kaakkois-Eurooppa & Länsi-Aasia/Koillis-Afrikka	1a 1b 1c
– Keski-Aasian tasavallat/Luoteis-Intia	1a 1b 1c
Vanellus leucurus
– Lounais-Aasia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka	2
– Keski-Aasian tasavallat/Etelä-Aasia		(1)
SCOLOPACIDAE
Scolopax rusticola
– Eurooppa/Etelä- ja Länsi-Eurooppa & Pohjois-Afrikka			1
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia (Kaspianmeri)			(1)
Gallinago stenura
– Pohjois-Siperia/Etelä-Aasia & itäinen Afrikka			(1)
Gallinago media
– Skandinavia/luultavasti Länsi-Afrikka		1
– Länsi-Siperia & Koillis-Eurooppa/Kaakkois-Afrikka		2c
Gallinago gallinago gallinago
– Eurooppa/Etelä- ja Länsi-Eurooppa & Luoteis-Afrikka		2c
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia & Afrikka			1
Gallinago gallinago faeroeensis
– Islanti, Färsaaret & Pohjois-Skotlanti/Irlanti			1
Lymnocryptes minimus
– Pohjois-Eurooppa/Etelä- ja Länsi-Eurooppa & Länsi-Afrikka		2b
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka		(1)
Limosa limosa limosa
– Länsi-Eurooppa/Luoteis- ja Länsi-Afrikka		2c
– Itä-Eurooppa/keskinen ja itäinen Afrikka		2c
– Länsi- ja Keski-Aasia/Lounais-Aasia & itäinen Afrikka		(1)
Limosa limosa islandica
– Islanti/Länsi-Eurooppa	3a*
Limosa lapponica lapponica
– Pohjois-Eurooppa/Länsi-Eurooppa		2a
Limosa lapponica taymyrensis
– Länsi-Siperia/Länsi- ja Lounais-Afrikka		2a 2c
Limosa lapponica menzbieri
– Keski-Siperia/Etelä- ja Lounais-Aasia & itäinen Afrikka			(1)
Numenius phaeopus phaeopus
– Pohjois-Eurooppa/Länsi-Afrikka			(1)
– Länsi-Siperia/eteläinen ja itäinen Afrikka			(1)
Numenius phaeopus islandicus
– Islanti, Färsaaret & Skotlanti/Länsi-Afrikka			1
Numenius phaeopus alboaxillaris
– Lounais-Aasia/itäinen Afrikka	1c
Numenius tenuirostris
– Keski-Siperia/Välimeri & Lounais-Aasia	1a 1b 1c
Numenius arquata arquata
– Eurooppa/Eurooppa, Pohjois- ja Länsi-Afrikka			1
Numenius arquata orientalis
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia, itäinen ja eteläinen Afrikka	3c
Numenius arquata suschkini
– Kaakkois-Eurooppa & Lounais-Aasia (bre)	2
Tringa erythropus
– Pohjois-Eurooppa/Etelä-Eurooppa, Pohjois- ja Länsi-Afrikka			(1)
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia, Koillis- ja itäinen Afrikka		(1)
Tringa totanus totanus
– Luoteis-Eurooppa/Länsi-Eurooppa, Luoteis- ja Länsi-Afrikka		2c
– Keski- ja Itä-Eurooppa/itäinen Välimeri & Afrikka		2c
Tringa totanus britannica
– Britannia & Irlanti/Britannia, Irlanti, Ranska		2c
Tringa totanus ussuriensis
– Länsi-Aasia/Lounais-Aasia, Koillis- ja itäinen Afrikka			(1)
Tringa totanus robusta
– Islanti & Färsaaret/Länsi-Eurooppa			1
Tringa stagnatilis
– Itä-Eurooppa/Länsi- ja keskinen Afrikka		(1)
– Länsi-Aasia/Lounais-Aasia, itäinen ja eteläinen Afrikka		(1)
Tringa nebularia
– Pohjois-Eurooppa/Lounais-Eurooppa, Luoteis- ja Länsi-Afrikka			1
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia, itäinen ja eteläinen Afrikka			(1)
Tringa ochropus
– Pohjois-Eurooppa/Etelä- ja Länsi-Eurooppa, Länsi-Afrikka			1
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia, Koillis- ja itäinen Afrikka			(1)
Tringa glareola
– Luoteis-Eurooppa/Länsi-Afrikka		2c
– Koillis-Eurooppa & Länsi-Siperia/itäinen ja eteläinen Afrikka			(1)
Tringa cinerea
– Koillis-Eurooppa & Länsi-Siperia/Lounais-Aasia, itäinen ja eteläinen Afrikka			1
Tringa hypoleucos
– Länsi- ja Keski-Eurooppa/Länsi-Afrikka			1
– Itä-Eurooppa & Länsi-Siperia/keskinen, itäinen ja eteläinen Afrikka			(1)
Arenaria interpres interpres
– Koillis-Kanada & Grönlanti/Länsi-Eurooppa & Luoteis-Afrikka		1
– Pohjois-Eurooppa/Länsi-Afrikka		1
– Länsi- ja Keski-Siperia/Lounais-Aasia, itäinen ja eteläinen Afrikka			(1)
Calidris tenuirostris
– Itä-Siperia/Lounais-Aasia & läntinen Etelä-Aasia	1c
Calidris canutus canutus
– Pohjois-Siperia/läntinen ja eteläinen Afrikka		2a 2c
Calidris canutus islandica
– Koillis-Kanada & Grönlanti/Länsi-Eurooppa		2a 2c
Calidris alba
– Atlanttinen Eurooppa, läntinen ja eteläinen Afrikka (win)			1
– Lounais-Aasia, itäinen ja eteläinen Afrikka (win)			1
Calidris minuta
– Pohjois-Eurooppa/Etelä-Eurooppa, Pohjois- ja Länsi-Afrikka		(2c)
– Länsi-Siperia/Lounais-Aasia, itäinen ja eteläinen Afrikka			(1)
Calidris temminckii
– Fennoskandia/Pohjois- ja Länsi-Afrikka		(1)
– Koillis-Eurooppa & Länsi-Siperia/Lounais-Aasia & itäinen Afrikka			(1)
Calidris maritima maritima
– Pohjois- ja Länsi-Eurooppa (Islantia lukuunottamatta) (win)		1
Calidris alpina alpina
– Koillis-Eurooppa & Luoteis-Siperia/Länsi-Eurooppa & Luoteis-Afrikka			1
Calidris alpina centralis
– Keski-Siperia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka			(1)
Calidris alpina schinzii
– Islanti & Grönlanti/Luoteis- ja Länsi-Afrikka			1
– Britannia & Irlanti/Lounais-Eurooppa & Luoteis-Afrikka	2
– Baltian maat/Lounais-Eurooppa & Luoteis-Afrikka	1c
Calidris alpina arctica
– Koillis-Grönlanti/Länsi-Afrikka	3a
Calidris ferruginea
– Länsi-Siperia/Länsi-Afrikka			1
– Keski-Siperia/Lounais-Aasia, itäinen ja eteläinen Afrikka			1
Limicola falcinellus falcinellus
– Pohjois-Eurooppa/Lounais-Aasia & Afrikka	3c
Philomachus pugnax
– Pohjois-Eurooppa & Länsi-Siperia/Länsi-Afrikka		2c
– Pohjois-Siperia/Lounais-Aasia, itäinen ja eteläinen Afrikka		(2c)
Phalaropus lobatus
– Läntinen Euraasia/Arabianmeri			1
Phalaropus fulicaria
– Kanada & Grönlanti/Atlantin rannikko Afrikassa			(1)
LARIDAE
Larus leucophthalmus
– Punainen meri & läheiset rannikot	1a 2
Larus hemprichii
– Punainen meri, Persianlahti, Arabian niemimaa & itäinen Afrikka		2a
Larus canus canus
– Luoteis- ja Keski-Eurooppa/Atlantin rannikko & Välimeri		2c
Larus canus heinei
– Koillis-Eurooppa & Länsi-Siperia/Mustameri & Kaspianmeri		(1)
Larus audouinii
– Välimeri/Afrikan pohjois- ja länsirannikot	1a 3a
Larus marinus
– Pohjois- ja Länsi-Eurooppa			1
Larus dominicanus vetula
– Eteläisen Afrikan rannikko		1
Larus hyperboreus hyperboreus
– Huippuvuoret & Pohjois-Venäjä (bre)			(1)
Larus hyperboreus leuceretes
– Kanada, Grönlanti & Islanti (bre)			(1)
Larus glaucoides glaucoides
– Grönlanti/Islanti & Luoteis-Eurooppa			1
Larus argentatus argentatus
– Pohjois- ja Luoteis-Eurooppa			1
Larus argentatus argenteus
– Islanti & Länsi-Eurooppa			1
Larus heuglini
– Koillis-Eurooppa & Länsi-Siperia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka			(1)
Larus (heuglini) barabensis
– Lounais-Siperia/Lounais-Aasia			(1)
Larus armenicus
– Armenia, Itä-Turkki & Luoteis-Iran	3a
Larus cachinnans cachinnans
– Mustameri & Länsi-Aasia/Lounais-Aasia, Koillis-Afrikka			1
Larus cachinnans michahellis
– Välimeri, Iberian niemimaa & Marokko			1
Larus fuscus fuscus
– Koillis-Eurooppa/Mustameri, Lounais-Aasia & itäinen Afrikka		(2c)
Larus fuscus graellsii
– Länsi-Eurooppa/Välimeri & Länsi-Afrikka			1
Larus ichthyaetus
– Mustameri & Kaspianmeri/Lounais-Aasia	3a
Larus cirrocephalus poiocephalus
– Länsi-Afrikka		(1)
– Keskinen ja itäinen Afrikka			(1)
– Eteläisen Afrikan rannikko (lukuunottamatta Madagaskaria)		(1)
Larus hartlaubii
– Lounais-Afrikan rannikko		1
Larus ridibundus
– Länsi-Eurooppa/Länsi-Eurooppa, läntinen Välimeri, Länsi-Afrikka			1
– Itä-Eurooppa/Mustameri & itäinen Välimeri			1
– Länsi-Aasia/Lounais-Aasia & Koillis-Afrikka			(1)
Larus genei
– Länsi-Afrikka (bre)	2
– Mustameri & Välimeri (bre)		2a
– Länsi-, Lounais- ja Etelä-Aasia (bre)		2a
Larus melanocephalus
– Länsi-Eurooppa, Välimeri & Luoteis-Afrikka		2a
Larus minutus
– Keski- ja Itä-Eurooppa/Lounais-Eurooppa & läntinen Välimeri		1
– Länsi-Aasia/itäinen Välimeri, Mustameri & Kaspianmeri		(1)
Xema sabini sabini
– Kanada & Grönlanti/Kaakkois-Atlantti			(1)
Sterna nilotica nilotica
– Länsi-Eurooppa/Länsi-Afrikka	2
– Mustameri & itäinen Välimeri/itäinen Afrikka	3c
– Länsi- ja Keski-Aasia/Lounais-Aasia	2
Sterna caspia caspia
– Eteläinen Afrikka (bre)	1c
– Länsi-Afrikka (bre)		1
– Eurooppa (bre)	1c
– Kaspianmeri (bre)	2
Sterna maxima albidorsalis
– Länsi-Afrikka (bre)		2a
Sterna bengalensis bengalensis
– Persianlahti/Etelä-Aasia		2a
Sterna bengalensis par
– Punainen meri/itäinen Afrikka	3a
Sterna bengalensis emigrata
– Eteläinen Välimeri/Luoteis- ja Länsi-Afrikan rannikot	1c
Sterna bergii bergii
– Eteläinen Afrikka (Angola–Mosambik)	2
Sterna bergii enigma
– Madagaskar & Mosambik/eteläinen Afrikka	1c
Sterna bergii thalassina
– Itäinen Afrikka & Seychellit	1c
Sterna bergii velox
– Punainen meri & Koillis-Afrikka	3a
Sterna sandvicensis sandvicensis
– Länsi-Eurooppa/Länsi-Afrikka		2a
– Mustameri & Välimeri (bre)	3a 3c
– Länsi- ja Keski-Aasia/Lounais- ja Etelä-Aasia		2a
Sterna dougallii dougallii
– Eteläinen Afrikka	1c
– Itäinen Afrikka	3a
– Eurooppa (bre)	1c
Sterna dougallii arideensis
– Madagaskar, Seychellit & Mascarene-saaret	2
Sterna dougallii bangsi
– Pohjoinen Arabianmeri (Oman)	1c
Sterna vittata vittata
– P. Edward, Marion, Crozet & Kerguelen/Etelä-Afrikka	1c
Sterna vittata tristanensis
– Tristan da Cunha & Gough/Etelä-Afrikka	1c
Sterna hirundo hirundo
– Etelä- ja Länsi-Eurooppa (bre)			1
– Pohjois- ja Itä-Eurooppa (bre)			1
– Länsi-Aasia (bre)			(1)
Sterna paradisaea
– Läntinen Euraasia (bre)			1
Sterna albifrons albifrons
– Itä-Atlantti (bre)	3b
– Mustameri & itäinen Välimeri (bre)	3c
– Kaspianmeri (bre)	2
Sterna albifrons guineae
– Länsi-Afrikka (bre)	1c
Sterna saundersi
– Läntinen Etelä-Aasia, Punainen meri, Persianlahti & itäinen Afrikka		(1)
Sterna balaenarum
– Namibia & Etelä-Afrikka/Atlantin rannikko Ghanaan asti	2
Sterna repressa
– Läntinen Etelä-Aasia, Punainen meri, Persianlahti & itäinen Afrikka		2c
Chlidonias hybridus hybridus
– Länsi-Eurooppa & Luoteis-Afrikka (bre)	3c
– Mustameri & itäinen Välimeri (bre)			(1)
– Kaspianmeri (bre)		(1)
Chlidonias hybridus sclateri
– Itäinen Afrikka (Kenia & Tansania)	1c
– Eteläinen Afrikka (Malawista & Sambiasta Etelä-Afrikkaan)	(2)
Chlidonias leucopterus
– Itä-Eurooppa & Länsi-Aasia/Afrikka			(1)
Chlidonias niger niger
– Eurooppa & Länsi-Aasia/Atlantin rannikko Afrikassa		2c
RYNCHOPIDAE
Rynchops flavirostris
– Länsi-Afrikan rannikko & keskinen Afrikka	2
– Itäinen ja eteläinen Afrikka	2

---

(1)  Kuten hyväksytty osapuolten toisessa istunnossa, joka pidettiin 25–27 päivänä syyskuuta 2002 Bonnissa Saksassa.

---