32003L0077

Komission direktiivi 2003/77/EY,

annettu 11 päivänä elokuuta 2003,

kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/24/EY ja 2002/24/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/24/EY(1) ja erityisesti sen 17 artiklan,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista 17 päivänä kesäkuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/24/EY(2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/51/EY(3), ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Direktiivi 97/24/EY on yksi neuvoston direktiivillä 92/61/ETY(4) perustettua EY-tyyppihyväksyntämenettelyä koskevista erityisdirektiiveistä; direktiivi 92/61/ETY on määrä kumota direktiivillä 2002/24/EY 9 päivästä marraskuuta 2003.

(2) Kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen päästöjen vähentämisestä ja direktiivin 97/24/EY muuttamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/51/EY säädettiin kaksipyöräisten moottoripyörien uusista päästöraja-arvoista. Näitä raja-arvoja sovelletaan kahdessa vaiheessa; ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2003 kaikkien ajoneuvotyyppien osalta ja toinen vaihe tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006 uusien ajoneuvotyyppien osalta. Toisen vaiheen mukainen kaksipyöräisten moottoripyörien päästöjen mittaus perustuu YK:n Euroopan talouskomission säännössä N:o 40 määrätyn yksinkertaisen kaupunkitestisyklin käyttöön sekä moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/220/ETY(5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2002/80/EY(6), säädetyn taajama-alueen ulkopuolisen syklin käyttöön.

(3) Direktiivillä 97/24/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/51/EY määritettiin I-tyypin testisykli, jota sovelletaan kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen saastepäästöjen mittaamiseen vuodesta 2006 alkaen ja joka komission olisi saatava valmiiksi direktiivin 70/156/ETY 13 artiklalla perustetun, tekniikan kehitykseen mukauttamista käsittelevän komitean kautta.

(4) Direktiivin 2002/51/EY vaatimusten mukaisesti on tarpeen selventää tiettyjä II-tyypin testitietoihin liittyviä seikkoja vuosittaisten katsastusten osalta, ja on myös tarpeen säätää näiden testitietojen tallentamisesta direktiivin 2002/24/EY liitteessä VII.

(5) Direktiivejä 97/24/EY ja 2002/24/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(6) Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat tekniikan kehitykseen mukauttamista käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 97/24/EY 5 luvussa oleva liite II tämän direktiivin liitteen I mukaisesti

2 artikla

Muutetaan direktiivin 2002/24/EY liite VII tämän direktiivin liitteen II mukaisesti.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 4 päivänä syyskuuta 2004. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä viimeistään 4 päivästä syyskuuta 2004.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 11 päivänä elokuuta 2003.

Komission puolesta

Erkki Liikanen

Komission jäsen

(1) EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

(2) EYVL L 226, 18.8.1997, s. 1.

(3) EYVL L 252, 20.9.2002, s. 20.

(4) EYVL L 225, 10.8.1992, s. 72.

(5) EYVL L 76, 6.4.1970, s. 1.

(6) EYVL L 291, 28.10.2002, s. 20.

LIITE I

Muutetaan direktiivin 97/24/EY 5 luvussa oleva liite II seuraavasti:

1) Korvataan 2.2.1.1 kohta seuraavasti:

"2.2.1.1 I-tyypin testi (keskimääräisten pakokaasupäästöjen tarkistus)

Jäljempänä 2.2.1.1.5 kohdassa olevan taulukon rivillä A annettujen päästörajojen mukaisesti testattavien ajoneuvotyyppien

- testi on toteutettava tekemällä kaksi yksinkertaista kaupunkisykliä esivakauttamista varten ja neljä yksinkertaista kaupunkisykliä päästönäytteen ottoa varten. Päästönäytteen otto on aloitettava välittömästi esivakauttamissyklien viimeisen joutokäyntijakson päätyttyä, ja se on lopetettava viimeisen yksinkertaisen kaupunkisyklin viimeisen joutokäyntijakson päätyttyä.

Jäljempänä 2.2.1.1.5 kohdassa olevan taulukon rivillä B annettujen päästörajojen mukaisesti testattavien ajoneuvotyyppien,

- joiden moottoritilavuus on vähemmän kuin 150 cm3, testi on toteutettava tekemällä kuusi yksinkertaista kaupunkisykliä. Päästönäytteen otto on aloitettava ennen moottorin käynnistysmenettelyä tai sen alussa, ja se on lopetettava viimeisen yksinkertaisen kaupunkisyklin viimeisen joutokäyntijakson lopussa;

- joiden moottoritilavuus on vähintään 150 cm3, testi on toteutettava tekemällä kuusi yksinkertaista kaupunkisykliä ja yksi maantiesykli. Päästönäytteen otto on aloitettava ennen moottorin käynnistysmenettelyä tai sen alussa, ja se on lopetettava maantiesyklin viimeisen joutokäyntijakson lopussa.".

2) Lisätään 2.2.1.1.7 kohta seuraavasti:

"2.2.1.1.7 Kirjatut tiedot merkitään sen asiakirjan asianomaisiin kohtiin, johon viitataan direktiivin 2002/24/EY liitteessä VII.".

3) Korvataan 2.2.1.2.4 kohta seuraavasti:

"2.2.1.2.4 Moottoriöljyn lämpötila testin aikana on kirjattava (sovelletaan ainoastaan nelitahtimoottoreihin).".

4) Korvataan 2.2.1.2.5 kohta seuraavasti:

"2.2.1.2.5 Kirjatut tiedot merkitään sen asiakirjan asianomaisiin kohtiin, johon viitataan direktiivin 2002/24/EY liitteessä VII.".

5) Poistetaan 2.2.1.1.5 kohdan taulukossa oleva alaviite (*).

6) Korvataan lisäyksen 1 otsikko seuraavasti:

"I-tyypin testi (tämän liitteen 2.2.1.1.5 kohdassa olevan taulukon rivillä A säädettyjen päästörajojen mukaisesti testattavat ajoneuvot)

(keskimääräisten pakokaasupäästöjen tarkistus)".

7) Lisätään lisäys 1a seuraavasti:

"Lisäys 1a

I-tyypin testi (tämän liitteen 2.2.1.1.5 kohdassa olevan taulukon rivillä B säädettyjen päästörajojen mukaisesti testattavat ajoneuvot)

(keskimääräisten pakokaasupäästöjen tarkistus)

1 JOHDANTO

Menettely liitteessä II olevassa 2.2.1.1 kohdassa esitetylle I-tyypin testille.

1.1 Moottoripyörä tai moottoroitu kolmipyöräinen ajoneuvo asetetaan dynamometripenkkiin, jossa on jarru ja vauhtipyörä. Suoritetaan yhtäjaksoisesti testi, joka koostuu luokan I moottoripyörien osalta kuudesta yksinkertaisesta kaupunkisyklistä, joiden yhteiskesto on 1 170 sekuntia, tai luokan II moottoripyörien osalta kuudesta yksinkertaisesta kaupunkisyklistä ja yhdestä maantiesyklistä, joiden yhteiskesto on 1 570 sekuntia.

Testin aikana pakokaasuja ohennetaan ilmalla siten, että seoksen virtaustilavuus pysyy vakaana. Koko testin ajan jatkuva seosnäytteiden virta tuodaan yhteen tai useampaan pussiin siten, että hiilimonoksidin, palamattomien hiilivetyjen typen oksidien ja hiilidioksidin konsentraatiot (keskimääräiset testiarvot) voidaan määritellä järjestyksessä.

2 DYNAMOMETRIPENKIN KÄYTTÖSYKLI

2.1 Syklin kuvaus

Dynamometrin käyttösyklit on annettu alalisäyksessä 1.

2.2 Yleiset edellytykset syklin suorittamiselle

Alustavat testisyklit suoritetaan tarpeen mukaan sen määrittelemiseksi, miten kaasupolkimen ja jarrujen ohjaimia parhaiten käytetään, jotta saavutetaan sykli, joka vastaa teoreettista sykliä määrätyissä rajoissa.

2.3 Vaihteiston käyttö

2.3.1 Vaihteiston käyttö määritellään seuraavasti:

2.3.1.1 Tasaisella nopeudella moottorin nopeuden on mahdollisuuksien mukaan pysyttävä 50 ja 90 prosentin välillä enimmäisnopeudesta. Jos tämä nopeus saavutetaan käyttämällä useampaa kuin yhtä vaihdetta, moottoria testataan käyttämällä suurinta vaihdetta.

2.3.1.2 Kaupunkisyklin osalta moottori on kiihdytyksen aikana testattava käyttämällä sitä vaihdetta, jolla saadaan paras kiihtyvyys. Seuraavaksi suurinta vaihdetta käytetään viimeistään silloin, kun moottorin nopeus on saavuttanut 110 prosenttia siitä nopeudesta, jolla nimellinen enimmäisteho saavutetaan. Jos moottoripyörä tai moottoroitu kolmipyöräinen ajoneuvo saavuttaa 20 km/h nopeuden ensimmäisellä vaihteella tai 35 km/h toisella vaihteella, seuraavaksi suurinta vaihdetta käytetään näillä nopeuksilla.

Näissä tapauksissa ei sallita muita vaihtoja suurempiin vaihteisiin. Jos kiihdytysvaiheen aikana vaihdetta vaihdetaan moottoripyörälle tai moottoroidulle kolmipyöräiselle ajoneuvolle määrätyillä nopeuksilla, seuraavassa tasaisen nopeuden vaiheessa käytetään vaihdetta, joka on käytössä, kun moottoripyörä tai moottoroitu kolmipyöräinen ajoneuvo aloittaa tasaisen vauhdin vaiheen, riippumatta moottorin kierrosnopeudesta.

2.3.1.3 Hidastuksen aikana on käytettävä seuraavaksi pienintä vaihdetta, ennen kuin moottori alkaa täristä tai kun moottorin nopeus on pudonnut 30 prosenttiin nimellisen enimmäistehon nopeudesta sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin. Ensimmäistä vaihdetta ei käytetä hidastuksen aikana.

2.3.2 Automaattivaihteistolla varustetut moottoripyörät ja kolmipyöräiset moottoriajoneuvot testataan käyttämällä suurinta vaihdetta ("drive"). Kaasupoljinta käytetään siten, että saadaan mahdollisimman tasainen kiihdytys, jotta voimansiirto käyttää eri vaihteita tavanomaisessa järjestyksessä. Sovelletaan jäljempänä 2.4 kohdassa määrättyjä toleransseja.

2.3.3 Maantiesyklissä vaihteistoa on käytettävä valmistajan suositusten mukaisesti.

Tämän liitteen lisäyksessä 1 esitettyjä vaihteen vaihtokohtia ei sovelleta; kiihdytyksen on jatkuttava koko sen ajan, jota edustaa kunkin joutokäyntijakson lopun ja seuraavan tasaisen nopeuden jakson yhdistävä suora viiva. Sovelletaan jäljempänä 2.4 kohdassa määrättyjä toleransseja.

2.4 Toleranssit

2.4.1 Kaikissa vaiheissa pidetään yllä teoreettinen nopeus, jonka toleranssi on ± 2 km/h. Määrättyjä toleransseja suuremmat nopeuden toleranssit sallitaan vaiheesta toiseen siirryttäessä, edellyttäen että toleranssit eivät missään vaiheessa ylity enemmän kuin 0,5 sekunnin ajaksi, kaikissa tapauksissa 6.5.2 ja 6.6.3 kohdan määräykset huomioon ottaen.

2.4.2 Sallitaan 0,5 sekunnin toleranssi teoreettisten aikojen ylä- tai alapuolelle.

2.4.3 Nopeuden ja ajan toleranssit yhdistetään tämän liitteen alalisäyksessä 1 esitetyllä tavalla.

2.4.4 Kierroksen aikana kuljettu matka mitataan ± 2 prosentin toleranssilla.

3 MOOTTORIPYÖRÄ TAI KOLMIPYÖRÄINEN MOOTTORIAJONEUVO JA POLTTOAINE

3.1 Testimoottoripyörä tai kolmipyöräinen moottoriajoneuvo

3.1.1 Moottoripyörä tai kolmipyöräinen moottoriajoneuvo on tuotava testattavaksi hyvässä mekaanisessa kunnossa. Sen olisi oltava sisäänajettu ja sillä pitäisi ajaa vähintään 1000 km ennen testiä. Laboratorio voi päättää, hyväksytäänkö moottoripyörä tai kolmipyöräinen moottoriajoneuvo, jolla on ajettu alle 1000 km ennen testiä.

3.1.2 Pakokaasujenpoistojärjestelmässä ei saa olla vuotoja, jotka voivat vaikuttaa kerättyjen kaasujen määrään, jonka on oltava moottorista peräisin olevien kaasujen määrä.

3.1.3 Induktiojärjestelmän vuotamattomuus voidaan tarkistaa sen varmistamiseksi, että satunnainen ilmavirta ei pääse vaikuttamaan kaasutukseen.

3.1.4 Moottoripyörän tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvon asetusten on oltava valmistajan ohjeiden mukaisia.

3.1.5 Laboratorio voi varmistaa, että moottoripyörän tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvon suorituskyky vastaa valmistajan ilmoitusta, että sitä voidaan käyttää tavanomaiseen ajamiseen ja erityisesti että se käynnistyy kylmänä ja kuumana.

3.2 Polttoaine

Testissä käytetään viitepolttoainetta, jonka määrittely on liitteessä IV. Jos moottorin voiteluaineena on jokin seos, viitepolttoaineeseen lisätyn öljyn on oltava laadultaan ja määrältään valmistajan suositusten mukaista.

4 TESTAUSLAITTEET

4.1 Dynamometri

Dynamometrin on oltava pääominaisuuksiltaan seuraavanlainen:

Rullan ja jokaisen pyörän renkaan välinen kontakti:

- rullan läpimitta >= 400 mm

- tehoabsorptiokäyrän laskeminen: testipenkin on voitava tuottaa, moottorin kehittämä teho alkunopeudesta 12 km/h, ± 15 prosentin toleranssilla moottoripyörän tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvon kulkiessa tasaisella tiellä tuulen nopeuden ollessa käytännössä nolla. Jarrujen absorboima teho ja penkin sisäinen kitka joko lasketaan lisäyksen 1 alalisäyksessä 4 olevan 11 kohdan määräysten mukaisesti tai jarrujen absorboiman tehon ja penkin sisäisen kitkan on oltava:

- K V3 ± 5 % PV50

- lisäinertiat: 10 kg kerrallaan(1).

4.1.1 Todellisuudessa kuljettu matka mitataan käyttämällä kierrosmittaria, jota ohjaa rulla, joka ohjaa jarruja ja vauhtipyöriä.

4.2 Laitteisto, jolla otetaan näytteitä kaasuista ja mitataan niiden tilavuus

4.2.1 Lisäyksen 1 alalisäyksissä 2 ja 3 on kaavio, joka sisältää periaatteet testin aikana tapahtuvaa pakokaasujen keräämistä ja ohentamista sekä näytteidenottoa ja pakokaasujen tilavuuden mittaamista varten.

4.2.2 Seuraavissa kohdissa kuvataan testilaitteiston osia (jokaisen komponentin kohdalla on lisäyksen 1 alalisäysten 2 ja 3 piirroksissa käytetty lyhenne). Tekninen tutkimuslaitos voi hyväksyä erilaisen laitteiston käytön edellyttäen, että sillä saadaan vastaavat tulokset:

4.2.2.1 laite, jolla kerätään kaikki testin aikana tuotetut pakokaasut; tavallisesti käytetään avointa laitetta, joka ylläpitää ilmanpainetta pakoputkessa(-putkissa). Suljettua järjestelmää voidaan kuitenkin käyttää, edellyttäen että vastapainetta koskevat ehdot täyttyvät (± 1,25 kPa). Kaasut täytyy kerätä siten, että tapahtuva kondensaatio ei vaikuta merkittävästi pakokaasujen ominaisuuksiin testilämpötilassa;

4.2.2.2 putki (Tu) joka yhdistää pakokaasujen keräyslaitteiston ja näytteenottojärjestelmän. Yhdistävän putken ja kaasunkeräyslaitteiston on oltava ruostumatonta terästä tai muuta materiaalia, joka ei vaikuta kerättyjen kaasujen koostumukseen ja kestää niiden lämpötilan;

4.2.2.3 lämpömuuttaja (Sc), jolla voidaan rajoittaa ohennettujen kaasujen lämpötilan vaihteluiden rajaksi ± 5 °C pumpun tuloaukossa testin keston ajaksi. Lämpömuuttajassa on oltava esilämmitysjärjestelmä, jolla voidaan nostaa kaasujen lämpötila toimintalämpötilaan (± 5 °C) ennen testauksen aloittamista;

4.2.2.4 poistopumppu (P1), joka imee ohennetut kaasut moottorin avulla, joka toimii erilaisilla erittäin tasaisilla nopeuksilla. Pumpun on voitava taata tasainen virtaus, jolla on riittävä tilavuus, jotta varmistetaan kaikkien kaasujen imeminen. Laitetta, joka käyttää kriittisen virtauksen venturia, voidaan myös käyttää;

4.2.2.5 laite joka pystyy jatkuvasti tallentamaan pumppuun tulevien ohennettujen kaasujen lämpötilan;

4.2.2.6 kaasunkeräyslaitteiston ulkopuolelle kiinnitetty näytteenottokeräysputki S3, jolla voidaan kerätä jatkuva näyte ohentavasta ilmasta käyttämällä pumppua, suodatinta ja virtamittaria testin keston ajan;

4.2.2.7 näytteenottokeräysputki (S2), joka on sijoitettu poistopumpun eteen vastavirtaan ohennettujen kaasujen virtaussuuntaan nähden ja jolla otetaan näytteitä seoksesta testin keston ajan tasaisella virtausnopeudella käyttämällä, mikäli tarpeen, virtausmittaria ja pumppua. Kaasujen vähimmäisvirtausnopeuden kahdessa edellä kuvatussa näytteenottojärjestelmässä on oltava vähintään 150 l/h;

4.2.2.8 kaksi suodatinta (F2 ja F3), jotka on sijoitettu keräysputkien S2 ja S3 jälkeen vastaavassa järjestyksessä ja jotka on suunniteltu suodattamaan pusseihin kerättyjen näytteiden virrasta kiinteät hiukkaset. On erityisesti varmistettava, että ne eivät vaikuta näytteiden kaasumaisten komponenttien konsentraatioihin;

4.2.2.9 kaksi pumppua (P2 ja P3) joilla otetaan näytteitä keräysputkista S2 ja S3 tässä järjestyksessä ja joilla täytetään pussit Sa ja Sb;

4.2.2.10 kaksi käsin säädeltävää venttiiliä (V2 ja V3), jotka on asennettu sarjaan pumppujen P2 ja P3 kanssa tässä järjestyksessä ja joilla säädellään pusseihin lähetettävän näytteen virtausta;

4.2.2.11 kaksi rotametria (R2 ja R3), jotka on asennettu sarjaan "keräysputki, suodatin, pumppu, venttiili, pussi" (S2, F2, P2, V2, Sa ja S3, F3, P3, V3, Sb tässä järjestyksessä) siten, että näytteen virtaus millä hetkellä tahansa voidaan välittömästi tarkastaa visuaalisesti;

4.2.2.12 tiiviit näytteenottopussit, joihin kerätään ohennusilma ja ohennettu kaasuseos, joihin kyseessä olevat saasteet eivät vaikuta ja joiden kapasiteetti on riittävä eikä vaikuta näytteiden normaaliin virtaukseen. Näytteenottopusseissa on oltava automaattiset sulkijat, jotka voidaan sulkea nopeasti ja tiiviisti, joko näytteenottojärjestelmässä tai analysointijärjestelmässä kokeen lopuksi;

4.2.2.13 kaksi ohjaavia paineita mittaavaa manometria (g1 ja g2), jotka asennetaan:

g1: ennen pumppua P1, jotta voidaan mitata pakokaasuista ja ohentavasta ilmasta koostuvan seoksen ja ilmakehän välisen paineen vaihtelu;

g2: ennen pumppua P1 ja sen jälkeen, jotta voidaan mitata kaasuvirtaukseen kohdistuvan paineen lisäys;

4.2.2.14 kierrosmittari, jolla mitataan pyörivän poistopumpun P1 kierrosten määrä;

4.2.2.15 kolmitieventtiilit edellä esitetyssä näytteenottojärjestelmässä, joilla ohjataan testin aikana näytteet joko ilmakehään tai oikeisiin näytteenottopusseihin. Käytetään pikaventtiileitä, jotka on valmistettu materiaaleista, jotka eivät vaikuta kaasujen koostumukseen; niiden poistoaukkojen poikkileikkauksen ja muodon on pidettävä kuormitushäviö niin pienenä kuin teknisesti mahdollista.

4.3 Analyyttinen laitteisto

4.3.1 Hiilivetykonsentraation mittaaminen

4.3.1.1 Pusseihin Sa ja Sb testin aikana kerätyistä näytteistä mitataan palamattomien hiilivetyjen konsentraatio liekki-ionisaatioanalysaattorilla.

4.3.2 Hiilimonoksidi- ja hiilidioksidikonsentraatioiden mittaaminen

4.3.2.1 Pusseihin Sa ja Sb testin aikana kerätyistä näytteistä mitataan hiilimonoksidin CO ja hiilidioksidin CO2 konsentraatiot infrapuna-absorptioanalysaattorilla, joka ei hajota valoa.

4.3.3 Typen oksidien (NOx) konsentraation mittaaminen

4.3.3.1 Pusseihin Sa ja Sb testin aikana kerätyistä näytteistä mitataan typen oksidien (NOx) konsentraatiot kemilumenesenssianalysaattorilla.

4.4 Instrumenttien ja mittausten tarkkuus

4.4.1 Koska jarrut kalibroidaan erillisessä testissä, ei ole välttämätöntä osoittaa dynamometrin tarkkuutta. Pyörivien massojen kokonaisinertia, mukaan lukien rullien ja jarrujen pyörivien osien inertia, (ks. 5.2 kohta), on annettava ± 2 prosentin tarkkuudella.

4.4.2 Moottoripyörän tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvon nopeus mitataan jarruihin ja vauhtipyörään kytkettyjen rullien pyörimisnopeuden perusteella. Sen on oltava mitattavissa ± 2 km/h tarkkuudella nopeuksilla 0-10 km/h ja ± 1 km/h tarkkuudella nopeuksilla, jotka ylittävät 10 km/h.

4.4.3 Lämpötilan, johon viitataan 4.2.2.5 kohdassa, on oltava mitattavissa tarkkuudella ± 1 °C. Lämpötilan, johon viitataan 6.1.1 kohdassa, on oltava mitattavissa tarkkuudella ± 2 °C.

4.4.4 Ilmanpaineen on oltava mitattavissa tarkkuudella ± 0,133 kPa.

4.4.5 Pumppuun P1 tulevien ohennettujen kaasujen seoksen paineen pudotuksen (ks. 4.2.2.13 kohta) ilmanpaineeseen verrattuna on oltava mitattavissa tarkkuudella ± 0,4 kPa. Pumppua P1 edeltäviin ja sen jälkeisiin osiin (katso 4.2.2.13 kohta) tulevien ohennettujen kaasujen paineen muutoksen on oltava mitattavissa tarkkuudella ± 0,4 kPa.

4.4.6 Pumpun P1 jokaisen täydellisen kierroksen siirtämän kaasun tilavuuden ja sen siirtoarvon, joka saadaan käydessä kierrosmittarin osoittamalla hitaimmalla mahdollisella nopeudella, on mahdollistettava pumpun P1 testin aikana siirtämän pakokaasujen ja ohentavan ilman seoksen kokonaistilavuuden määrittäminen ± 2 prosentin tarkkuudella.

4.4.7 Riippumatta tarkkuudesta, jolla standardikaasut määritellään, analysaattoreiden mittausalan on oltava yhteensopiva eri saastepitoisuuksia mitattaessa vaadittavan mittaustarkkuuden kanssa ± 3 prosentin tarkkuudella.

Liekki-ionisaatioanalysaattorin, jolla mitataan hiilivetykonsentraatio, on pystyttävä saavuttamaan 90 prosenttia maksimitehostaan alle yhdessä sekunnissa.

4.4.8 Standardit (kalibrointi-) kaasut saavat poiketa kyseisten kaasujen viitearvoista korkeintaan ± 2 prosenttia. Ohenteena on käytettävä typpeä.

5 TESTAUSVALMISTELUT

5.1 Maantietesti

5.1.1 Tietä koskevat vaatimukset

Testitien on oltava tasainen, suora ja sileäksi päällystetty. Tien pinnan on oltava kuiva eikä siinä saa olla esteitä tai tuuliesteitä, jotka voivat haitata ajovastuksen mittausta. Kahden vähintään 2 metrin etäisyydellä toisistaan olevan pisteen välinen kaltevuus voi olla enintään 0,5 prosenttia.

5.1.2 Maantietestin ympäristöolot

Tuulen on oltava tasaista tietojen keruujaksoina. Tuulen nopeus ja suunta on mitattava jatkuvasti tai riittävin välein paikassa, jossa tuulen voima rullauksen aikana on edustava.

Ympäristöolojen on oltava seuraavien raja-arvojen sisällä:

- tuulen enimmäisnopeus: 3 m/s

- tuulenpuuskien enimmäisnopeus: 5 m/s

- tuulen keskinopeus, samansuuntainen 3 m/s

- tuulen keskinopeus, kohtisuora 2 m/s

- suhteellinen kosteus enintään: 95 prosenttia

- ilman lämpötila: 278-308 K.

Ympäristön vakio-olot ovat seuraavat:

- paine, p0: 100 kPa

- lämpötila, T0: 293 K

- suhteellinen ilman tiheys, d0: 0,9197

- tuulen nopeus: ei tuulta

- ilman tiheys, ρ0: 1,189 kg/m3.

Moottoripyörää testattaessa vallitseva ilman suhteellinen tiheys, joka lasketaan jäljempänä olevan kaavan mukaisesti, ei saa poiketa enempää kuin 7,5 prosenttia vakio-olojen mukaisesta ilman tiheydestä.

Ilman suhteellinen tiheys, dT, lasketaan kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

dT= ilman suhteellinen tiheys testioloissa

pT= ilman paine testioloissa, kilopascalia

TT= absoluuttinen lämpötila testin aikana, kelvinasteita.

5.1.3 Viitenopeus

Viitenopeuden tai -nopeuksien on oltava testisyklin määrittelyjen mukaisia.

5.1.4 Määränopeus

Määränopeus v tarvitaan, jotta voitaisiin laatia ajovastuskäyrä. Jotta ajovastus voitaisiin määrittää moottoripyörän nopeuden funktiona lähellä viitenopeutta v0, ajovastukset on mitattava määränopeudella käyttämällä vähintään määränopeutta, viitenopeus(-nopeudet) mukaan lukien. Määränopeuspisteiden alan (enimmäis- ja vähimmäispisteiden välin) on ulotuttava viitenopeuden tai viitenopeusalueen, jos viitenopeuksia on enemmän kuin yksi, kummallekin puolelle vähintään Δv, kuten 5.1.6 kohdassa on määritelty. Määränopeuspisteiden, joihin sisältyy viitenopeuspiste(-pisteet), on oltava enintään 20 km/h:n etäisyydellä toisistaan, ja määränopeuksien välien olisi oltava samansuuruisia. Ajovastuskäyrästä voidaan laskea ajovastus viitenopeudella(-nopeuksilla).

5.1.5 Rullauksen aloitusnopeus

Rullauksen aloitusnopeuden on oltava enemmän kuin 5 km/h suurempi kuin korkein rullausajan mittauksen aloitusnopeus, sillä tarvitaan riittävästi aikaa, jotta esimerkiksi sekä moottoripyörän että sen kuljettajan asento voidaan vakauttaa ja jotta moottorin tehon välitys voidaan katkaista, ennen kuin nopeus pienenee arvoon v1, joka on nopeus, jossa rullausajan mittaus aloitetaan.

5.1.6 Rullausajan mittauksen aloitus- ja lopetusnopeus

Jotta varmistettaisiin, että rullausajan Δt, ja rullauksen nopeusvälin 2Δv, sekä aloitusnopeuden v1, ja lopetusnopeuden v2, kilometreinä tunnissa, mittaukset ovat tarkkoja, seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Δv = 5 km/h kun v < 60 km/h

Ä = 10 km/h kun v >= 60 km/h

5.1.7 Testimoottoripyörän valmistelu

5.1.7.1 Moottoripyörän on kaikkien osiensa suhteen vastattava tuotannossa olevaa sarjaa, tai jos moottoripyörä eroaa tuotannossa olevasta sarjasta, testiraportissa on annettava täydellinen kuvaus.

5.1.7.2 Moottorin, voimansiirron ja moottoripyörän oltava sisäänajettuja valmistajan vaatimusten mukaisesti.

5.1.7.3 Moottoripyörä on säädettävä valmistajan vaatimusten mukaisesti, esimerkiksi öljyn viskositeetin ja renkaiden paineen osalta, tai jos moottoripyörä eroaa tuotannossa olevasta sarjasta, testiraportissa on annettava täydellinen kuvaus.

5.1.7.4 Moottoripyörän ajokuntoisen massan on oltava tämän liitteen 1.2 kohdan mukainen.

5.1.7.5 Kokonaistestimassa, johon sisältyy kuljettajan ja laitteiden massa, on mitattava ennen testin aloittamista.

5.1.7.6 Kuorman on jakauduttava pyörille valmistajan ohjeiden mukaisesti.

5.1.7.7 Kun mittalaitteita asennetaan testimoottoripyörään on varmistettava, että niiden vaikutus kuorman jakautumiseen pyörille jää mahdollisimman vähäiseksi. Kun moottoripyörän ulkopuolelle asennetaan nopeusanturi, on varmistettava, että sen aiheuttama aerodynaaminen hukka jää mahdollisimman vähäiseksi.

5.1.8 Kuljettaja ja ajoasento

5.1.8.1 Kuljettajan on käytettävä hyvin istuvaa (yksiosaista) ajopukua tai vastaavia vaatteita, suojakypärää, suojalaseja, saappaita ja käsineitä.

5.1.8.2 Kuljettajan on 5.1.8.1 kohdassa annettujen edellytysten täyttyessä oltava massaltaan 75 kg ± 5 kg ja pituudeltaan 1,75 m ± 0,05 m.

5.1.8.3 Kuljettajan on istuttava moottoripyörän istuimella, pidettävä jalkansa jalkatuilla ja käsivartensa tavanomaisesti ojennettuina. Asennon on oltava sellainen, että kuljettaja hallitsee moottoripyörän koko rullaustestin ajan.

Kuljettajan asennon on pysyttävä muuttumattomana koko mittauksen ajan.

5.1.9 Rullausajan mittaaminen

5.1.9.1 Lämmittelyjakson jälkeen moottoripyörä kiihdytetään rullauksen aloitusnopeuteen, jolloin rullaus aloitetaan.

5.1.9.2 Koska moottoripyörän rakenteen kannalta voi olla vaarallista ja vaikeaa siirtää vaihteisto vapaalle, rullaus voidaan tehdä pelkästään kytkin irrotettuna. Lisäksi niihin moottoripyöriin, joissa ei ole mahdollisuutta katkaista moottoritehon välitystä rullauksen aikana, sovelletaan menettelyä, jossa käytetään toista moottoripyörää vetovoimana. Kun rullaustesti toistetaan alustadynamometrillä, voimansiirron ja kytkimen on oltava samassa tilassa kuin maantietestissä.

5.1.9.3 Moottoripyörän ohjausta on muutettava mahdollisimman vähän eikä jarruja käytetä ennen rullausmittauksen loppua.

5.1.9.4 Määränopeutta vj vastaava rullausaika Δtai on mitattava kuluneena aikana moottoripyörän nopeudesta vj + Δv nopeuteen vj - Δv.

5.1.9.5 Edellä 5.1.9.1-5.1.9.4 kohdassa kuvattu menettely on toistettava vastakkaiseen suuntaan rullausajan Δtbi mittaamiseksi.

5.1.9.6 Kahden rullausajan Δtai ja Δtbi keskiarvo ΔTi lasketaan seuraavalla kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.1.9.7 Suoritetaan vähintään neljä testiä ja keskimääräinen rullausaika ΔTj lasketaan seuraavalla kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Testejä suoritetaan kunnes tilastollinen tarkkuus P on yhtä suuri tai pienempi kuin 3 prosenttia (P = 3 %). Tilastollinen tarkkuus, P, prosentteina, määritellään seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

t= taulukossa 1 annettu kerroin;

s= keskihajonta, joka saadaan kaavalla

>VIITTAUS KAAVIOON>

n= testin numero.

Taulukko 1 Tilastollisen tarkkuuden kerroin

>TAULUKON PAIKKA>

5.1.9.8 Testiä toistettaessa on varmistettava, että ennen rullauksen aloittamista on noudatettu samoja lämmittelyoloja ja samaa rullauksen aloitusnopeutta.

5.1.9.9 Useiden määränopeuksien rullausajat voidaan mitata jatkuvalla rullauksella. Tällöin rullaus on aina toistettava samasta rullauksen aloitusnopeudesta alkaen.

5.2 Tietojen käsittely

5.2.1 Ajovastuksen voiman laskeminen

5.2.1.1 Ajovastusvoima Fj, newtoneina, määränopeudella vj lasketaan seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

m= testimoottoripyörän massa, kilogrammoina, testin mukaisesti kuljettaja ja laitteet mukaan lukien

mr= kaikkien pyörien ja pyörien mukana pyörivien moottoripyörän osien ekvivalentti inertiamassa maantierullauksen aikana. mr on soveltuvasti mitattava tai laskettava. Vaihtoehtoisesti mr voidaan estimoida 7 prosentiksi kuormaamattoman moottoripyörän massasta.

5.2.1.2 Ajovastuksen voima Fj on korjattava 5.2.2 kohdan mukaisesti.

5.2.2 Ajovastuskäyrän sovitus

Ajovastusvoima F lasketaan seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Tällä summalla on tarkoitus korjata lineaarista regressioanalyysia käyttämällä edellä saatu Fj- ja vj-tietojoukko, jotta kertoimet f0 ja f2 voidaan määrittää,

jossa:

F= ajovastuksen voima, mukaan luettuna mahdollinen tuulen nopeuden vastus, newtoneina

f0= vierintävastus, newtoneina

f2= ilmanvastuskerroin, newtonia kertaa tunti toiseen jaettuna neliökilometrillä [N/(km/h)2].

Määritetyt kertoimet f0 ja f2 on korjattava ympäristön vakio-olosuhteisiin käyttämällä seuraavia kaavoja:

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

f*0= korjattu vierintävastus ympäristön vakio-olosuhteissa, newtonia

TT= ympäristön keskilämpötila, kelviniä

f*2= korjattu ilmanvastuskerroin, newtonia kertaa tunti toiseen jaettuna neliökilometrillä [N/(km/h)2].

pT= keskimääräinen ilmanpaine, kilopascalia

K0= vierintävastuksen lämpötilan korjauskerroin, joka voidaan määritellä kyseisen moottoripyörän ja renkaiden empiirisistä testitiedoista tai joka voidaan olettaa seuraavasti, jos tällaiset tiedot eivät ole saatavilla: K0 = 6 × 10-3 K-1.

5.2.3 Ajovastuksen tavoitevoima alustadynamometrin asetusta varten

Newtoneina ilmaistu ajovastuksen tavoitevoima F*(v0) alustadynamometrillä moottoripyörän viitenopeudella (v0) määritetään seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.3 Maantierullausmittauksista johdettu alustadynamometrin asetus

5.3.1 Laitteistovaatimukset

5.3.1.1 Nopeuden ja ajan mittalaitteiden tarkkuuden on oltava taulukossa 2 olevien a-f kohtien mukainen.

Taulukko 2 Mittauksilta vaadittava tarkkuus

>TAULUKON PAIKKA>

Alustadynamometrin rullien on oltava puhtaat ja kuivat eikä niissä saa olla mitään, mikä voi aiheuttaa renkaan luistamista.

5.3.2 Inertiamassan asetus

5.3.2.1 Alustadynamometrin ekvivalentin inertiamassan on oltava vauhtipyörän ekvivalentti inertiamassa, mfi, joka on lähinnä moottoripyörän todellista massaa, ma. Todellinen massa, ma, saadaan lisäämällä etupyörän pyörivä massa, mrf, maantietestin aikana mitattuun moottoripyörän, kuljettajan ja laitteiden kokonaismassaan. Ekvivalentti inertiamassa mi voidaan vaihtoehtoisesti johtaa taulukosta 3. Arvo mrf voidaan tarvittaessa mitata tai laskea tai se voidaan estimoida 3 prosentiksi m:stä.

Jos todellista massaa ma ei voida tasata vauhtipyörän ekvivalenttiin inertiamassaan mi, jotta ajovastuksen tavoitevoima F* olisi yhtä suuri kuin alustadynamometriin asetettava ajovastuksen voima FE, korjattua rullausaikaa ΔTE voidaan sovittaa seuraavasti rullauksen tavoiteajan kokonaismassasuhteen ΔTroad mukaisesti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

ja

>VIITTAUS KAAVIOON>

ja jossa:

ΔTroad= rullausajan tavoite

ΔTE= korjattu rullausaika inertiamassalla (mi+mr1)

FE= alustadynamometrin ekvivalentti ajovastusvoima

mr1= takapyörän ja pyörän mukana pyörivien moottoripyörän osien ekvivalentti inertiamassa rullauksen aikana. mr voidaan soveltuvasti mitata tai laskea kilogrammoina. Vaihtoehtoisesti mr1 voidaan estimoida 4 prosentiksi m:stä.

5.3.3 Ennen testiä alustadynamometri lämmitettävä soveltuvasti vakiintuneeseen kitkavoimaan Ff.

5.3.4 Renkaiden paineet on säädettävä valmistajan määritysten mukaisiksi tai sellaisiksi, että moottoripyörän nopeus maantietestin aikana ja alustadynamometrillä saavutettu moottoripyörän nopeus ovat yhtä suuret.

5.3.5 Testimoottoripyörä on lämmitettävä alustadynamometrillä samoihin olosuhteisiin kuin maantietestissä.

5.3.6 Alustadynamometrin asetusmenettelyt

Alustadynamometrin kuorma FE koostuu sen rakenteen vuoksi kokonaiskitkahäviöstä Ff, joka on alustadynamometrin pyörivän kitkavastuksen, renkaiden vierintävastuksen ja moottoripyörän ajojärjestelmän pyörivien osien kitkavastuksen sekä tehoa absorboivan yksikön (pau) Fpau jarruvoiman summa, kuten seuraavasta kaavasta ilmenee:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Edellä 5.2.3 kohdassa tarkoitettu ajovastuksen tavoitevoima F* olisi toistettava alustadynamometrillä moottoripyörän nopeuden mukaisesti: Näin ollen:

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.3.6.1 Kokonaiskitkahäviön määrittäminen

Alustadynamometrin kokonaiskitkahäviö Ff on mitattava 5.3.6.1.1 ja 5.3.6.1.2 kohdassa annetulla menetelmällä.

5.3.6.1.1 Alustadynamometrillä ajaminen

Tätä menetelmää sovelletaan ainoastaan alustadynamometreihin, joilla voidaan ajaa moottoripyörää. Alustadynamometrin on ajettava moottoripyörää tasaisesti viitenopeudella v0 voimansiirto kytkettynä ja kytkin irrotettuna. Kokonaiskitkahäviö Ff(v0) viitenopeudella v0 saadaan alustadynamometrivoimasta.

5.3.6.1.2 Rullaus ilman absorptiota

Rullausajan mittausmenetelmää pidetään rullausmenetelmänä kokonaiskitkahäviön Ff mittaamista varten.

Moottoripyörän rullaus suoritetaan alustadynamometrillä 5.1.9.1-5.1.9.4 kohdassa kuvatulla menettelyllä, jossa alustadynamometrin absorptio on nolla, ja mitataan viitenopeutta v0 vastaava rullausaika Δti.

Mittaus on suoritettava vähintään kolme kertaa, ja keskimääräinen rullausaika

>VIITTAUS KAAVIOON>

on laskettava kaavasta:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kokonaiskitkahäviö Ff(v0) viitenopeudella v0 lasketaan:

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.3.6.2 Tehoabsorptioyksikön voiman laskeminen

Voima, joka alustadynamometrin on absorboitava Fpau(v0) viitenopeudella v0 lasketaan vähentämällä Ff(v0) ajovastuksen tavoitevoimasta F*(v0):

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.3.6.3 Alustadynamometrin asetukset

Alustadynamometrin tyypin mukaan se asetetaan jollakin 5.3.6.3.1-5.3.6.3.4 kohdassa kuvatuista menetelmistä.

5.3.6.3.1 Alustadynamometri, jossa on polygonaalifunktio

Jos kyseessä on alustadynamometri, jossa on polygonaalinen funktio, jolloin absorptio-ominaisuudet määritetään kuorman arvoilla useissa nopeuspisteissä, asetuspisteiksi on valittava vähintään kolme määränopeutta, myös viitenopeus. Alustadynamometri on kussakin asetuspisteessä asetettava 5.3.6.2 kohdassa saatuun arvoon Fpau(vj).

5.3.6.3.2 Alustadynamometri, jossa on kertoimen valitsin

5.3.6.3.2.1 Jos kyseessä on alustadynamometri, jossa on kertoimen valitsin, jolloin absorptio-ominaisuudet määritetään polynomifunktion tietyillä kertoimilla, arvo Fpau(vj) kussakin määränopeudessa on laskettava kohdissa 5.3.6.1 ja 5.3.6.2 annetulla menettelyllä.

5.3.6.3.2.2 Kun kuorman ominaisuuksiksi oletetaan:

>VIITTAUS KAAVIOON>

kertoimet a, b ja c on määritettävä polynomisella regressiomenetelmällä.

5.3.6.3.2.3 Alustadynamometriin on asetettava 5.3.6.3.2.2 kohdassa saadut kertoimet a, b ja c.

5.3.6.3.3 Alustadynamometri, jossa on vastuksen F* polygonaalinen digitaaliasetus

5.3.6.3.3.1 Jos kyseessä on alustadynamometri, jossa on vastuksen F* polygonaalinen digitaaliasetus, jolloin järjestelmään on liitetty tietokone, F* annetaan suoraan ja Δti, Ff ja Fpau mitataan ja lasketaan automaattisesti, jotta alustadynamometriin voidaan asettaa ajovastuksen tavoitevoima F* = f*0 + f*2v2.

5.3.6.3.3.2 Tällöin F*j- ja vj-tietojoukot syöttävät suoraan useita pisteitä peräkkäin digitaalisesti, rullaus suoritetaan ja rullausaika Δti mitataan. Kun sisäänrakennettu tietokone laskee seuraavan jakson automaattisesti, Fpau asettuu automaattisesti muistiin moottoripyörän nopeusväleillä, jotka ovat 0,1 km/h, ja kun rullaustesti on toistettu useita kertoja, ajovastuksen asetus on valmis:

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.3.6.3.4 Alustadynamometri, jossa on f*0, f*2 -kertoimen digitaaliasetus

5.3.6.3.4.1 Jos kyseessä on alustadynamometri, jossa on f*0, f*2 -kertoimen digitaaliasetus, jolloin järjestelmään sisältyy tietokone, ajovastuksen tavoitevoima F* = f*0 + f*2v2 asetetaan automaattisesti alustadynamometriin.

5.3.6.3.4.2 Tällöin kertoimet f*0 ja f*2 syötetään suoraan digitaalisesti; rullaus suoritetaan ja rullausaika Δti mitataan. Sisäänrakennettu tietokone suorittaa laskemisen automaattisesti seuraavassa järjestyksessä, ja Fpau asettuu automaattisesti ja digitaalisesti muistiin moottoripyörän nopeusväleillä, jotka ovat 0,06 km/h, jolloin ajovastuksen asettaminen saadaan loppuun:

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.3.7 Alustadynamometrin varmennus

5.3.7.1 Heti alkuasetuksen jälkeen on mitattava viitenopeutta (v0) vastaava rullausaika ΔtE alustadynamometrillä samalla menettelyllä kuin 5.1.9.1-5.1.9.4 kohdassa.

Mittaus on suoritettava vähintään kolme kertaa, ja keskimääräinen rullausaika ΔtE on laskettava tuloksista.

5.3.7.2 Alustadynamometriin asetettu ajovastuksen voima viitenopeudella FE(v0) lasketaan seuraavalla kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

FE= alustadynamometrin asetettu ajovastusvoima

ΔtE= keskimääräinen rullausaika alustadynamometrillä.

5.3.7.3 Asetusvirhe ε lasketaan seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.3.7.4 Alustadynamometri säädetään uudestaan, jos asetusvirhe ei täytä seuraavia vaatimuksia:

ε <= 2 % kun v0 >= 50 km/h

ε <= 3 % kun 30 km/h <= v0 < 50 km/h

ε <= 10 % kun v0 < 30 km/h

5.3.7.5 Edellδ 5.3.7.1-5.3.7.3 kohdassa annettu menettely toistetaan, kunnes asetusvirhe tδyttδδ vaatimukset.

5.4 Alustadynamometrin asetus ajovastustaulukkoa kδyttδen

Alustadynamometri voidaan asettaa kδyttδmδllδ rullausmenetelmδstδ saadun ajovastusvoiman sijasta ajovastustaulukkoa. Taulukkomenetelmδssδ alustadynamometri on asetettava viitemassalle riippumatta kyseisen moottoripyφrδn ominaisuuksista.

Vauhtipyφrδn ekvivalentin inertiamassan mfi on oltava taulukossa 3 annettu ekvivalentti inertiamassa mi. Alustadynamometri on asetettava taulukossa 3 annetulla etupyφrδn ajovastuksella "a" ja ilmanvastuskertoimella "b".

Taulukko 3((Jos valmistajan ilmoittama ajoneuvon huippunopeus on vδhemmδn kuin 130 km/h eikδ tδtδ nopeutta voida saavuttaa rullapenkillδ, jossa on taulukossa 3 mδδritetyt testipenkkiasetukset, kerrointa b on sopeutettava siten, ettδ huippunopeus saavutetaan.)) Ekvivalentti inertiamassa

>TAULUKON PAIKKA>

5.4.1 Ajovastusvoiman asettaminen alustadynamometrillä ajovastustaulukon avulla

Alustadynamometrin ajovastuksen voima FE määritetään seuraavalla kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

FT= ajovastustaulukosta saatu ajovastusvoima, newtonia

A= etupyörän ajovastusvoima, newtonia

B= ilmanvastuskerroin, newtonia kertaa tunti toiseen jaettuna neliökilometrillä [N/(km/h)2]

v= määränopeus, kilometriä tunnissa.

Ajovastuksen tavoitevoiman F* on oltava yhtä suuri kuin ajovastustaulukosta saatu ajovastusvoima FT, koska korjausta ympäristön vakio-olosuhteisiin ei tarvita.

5.4.2 Alustadynamometrin määränopeus

Alustadynamometrin ajovastukset on tarkistettava määränopeudella v. On tarkastettava vähintään neljä määränopeutta, viitenopeus(-nopeudet) mukaan luettuina. Määränopeuspisteiden alan (enimmäis- ja vähimmäispisteiden välin) on ulotuttava viitenopeuden tai viitenopeusalueen, jos viitenopeuksia on enemmän kuin yksi, kummallekin puolelle vähintään Δv, kuten 5.1.6 kohdassa on määritelty. Määränopeuspisteiden, joihin sisältyy viitenopeuspiste(-pisteet), on oltava enintään 20 km/h:n etäisyydellä toisistaan, ja määränopeuksien välien olisi oltava samansuuruisia.

5.4.3 Alustadynamometrin varmennus

5.4.3.1 Heti alkuasetuksen jälkeen on mitattava määränopeutta vastaava rullausaika alustadynamometrillä. Moottoripyörää ei pidä asettaa alustadynamometrille rullausajan mittauksen aikana. Kun alustadynamometrin nopeus ylittää testisyklin enimmäisnopeuden, rullausajan mittaus on käynnistettävä.

Mittaus on suoritettava vähintään kolme kertaa, ja keskimääräinen rullausaika ΔtE on laskettava tuloksista.

5.4.3.2 Alustadynamometriin asetettu ajovastuksen voima määränopeudella FE(vj) lasketaan seuraavalla kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.4.3.3 Asetusvirhe määränopeudella ε lasketaan seuraavasti:

>VIITTAUS KAAVIOON>

5.4.3.4 Alustadynamometri on säädettävä uudestaan, jos asetusvirhe ei täytä seuraavia vaatimuksia:

ε <= 2 % kun v >= 50 km/h

ε <= 3 % kun 30 km/h <= v < 50 km/h

ε <= 10 % kun v < 30 km/h

Edellδ 5.3.4.1-5.3.4.3 kohdassa annettu menettely toistetaan, kunnes asetusvirhe tδyttδδ vaatimukset.

5.5 Moottoripyφrδn tai kolmipyφrδisen moottoriajoneuvon vakioiminen

5.5.1 Ennen testiδ moottoripyφrδδ tai kolmipyφrδistδ moottoriajoneuvoa on sδilytettδvδ tilassa, jossa lδmpφtila pysyy suhteellisen tasaisena 20 ja 30 °C vδlillδ. Tδtδ vakioimista jatketaan, kunnes moottoriφljyn ja jδδhdytysnesteen, jos sellaista on, lδmpφtila on kyseisen tilan lδmpφtila ± 2 kelvinastetta.

5.5.2 Jarrun sδδtδmiseksi alustavan tietestin avulla rengaspaineen on oltava valmistajan ilmoittama. Jos rullien lδpimitta on alle 500 mm, rengaspainetta voidaan kuitenkin nostaa 30-50 prosenttia.

5.5.3 Vetopyφrδδn kohdistuva massa vastaa massaa, joka syntyy kun moottoripyφrδδ tai kolmipyφrδistδ moottoriajoneuvoa ajaa tavanomaisissa olosuhteissa ajaja, joka painaa 75 kg.

5.6 Analyysilaitteiston kalibrointi

5.6.1 Analysaattoreiden kalibrointi

Analysaattoriin tuodaan kaasunδyte ilmanpaineella, joka on todettu yhteensopivaksi laitteiston oikean toiminnan kanssa, virtamittarin ja jokaiseen pulloon asennetun poistomittarin avulla. Laitteisto sδδdetδδn osoittamaan vakiintuneena arvona standardikaasupullon osoittamaa arvoa. Lδhtien enimmδissisδltφisestδ pullosta saatavista asetusarvoista analysaattorin poikkeamien kδyrδ piirretδδn kδytettyjen standardikaasupullojen sisδllφn funktiona. Liekki-ionisaatio-analysaattoreiden kalibroimiseksi asianmukaisesti, joka pitδisi suorittaa vδhintδδn kerran kuukaudessa, kδytetδδn ilmasta ja propaanista (tai heksaanista) koostuvaa seosta, jonka sisδltδmien hiilivetyjen nimelliskonsentraatiot vastaavat 50-90 prosenttia kδytettδvδn asteikon enimmδisarvosta. Valoa hajottamattomien infrapuna-absorptioanalysaattoreiden kalibroimiseksi asianmukaisesti mitataan hiilimonoksidia ja hiilidioksidia sisδltδvien typpiseosten nimelliskonsentraatiot, jotka vastaavat 10, 40, 60, 85 ja 90 prosenttia kδytettδvδn asteikon enimmδisarvosta. Typen oksidien kemilumenesenssianalysaattorin kalibroimiseksi kδytetδδn typellδ ohennettua typpioksiduulia (N2O), jonka nimelliskonsentraatiot ovat 50 ja 90 prosenttia kδytettδvδn asteikon enimmδisarvosta. Kutakin testisarjaa edeltδvδn testikalibroinnin suorittamiseksi on tarpeen kδyttδδ mainitun kolmen analysaattorityypin suhteen seoksia, joiden sisδltδmδt mitattavien kaasujen konsentraatiot vastaavat 80 prosenttia kδytettδvδn asteikon enimmδisarvosta. Laimennusainetta voidaan kδyttδδ 100-prosenttisen kalibrointikaasun laimentamiseksi vaadittuun konsentraatioon.

6 DYNAMOMETRITESTIMENETTELY

6.1 Yleiset edellytykset syklin suorittamiselle

6.1.1 Dynamometripenkin sijaintipaikan lδmpφtilan on koko testin ajan pysyttδvδ 20 ja 30 °C:n vδlillδ, ja sen on oltava mahdollisimman lδhellδ sitδ lδmpφtilaa, jossa moottoripyφrδ tai kolmipyφrδinen moottoriajoneuvo vakioitiin.

6.1.2 Moottoripyφrδn tai kolmipyφrδisen moottoriajoneuvon on oltava lδhes vaakasuorassa testin ajan, jotta polttoaine tai moottoriφljy jakaantuu tavanomaisesti.

6.1.3 Koko testin ajaksi moottoripyφrδn eteen on asetettava vaihtuvanopeuksinen jδδhdytyspuhallin siten, ettδ jδδhdytysilma kohdistuu moottoripyφrδδn tavalla, joka jδljittelee todellisia kδyttφoloja. Puhaltimen nopeuden on oltava sellainen, ettδ puhaltimen poistoaukossa ilman lineaarinen nopeus on ± 5 km/h vastaavasta rullan nopeudesta toiminta-alueella 10-50 km/h. Yli 50 km/h:n toiminta-alueella lineaarisen ilmannopeuden on oltava ± 10 prosenttia. Rullannopeuksilla, jotka ovat alle 10 km/h, ilmannopeus voi olla nolla.

Edellδ mainittu ilmannopeus on mδδritettδvδ yhdeksδn mittauspisteen keskiarvona; nδmδ mittauspisteet sijaitsevat kunkin sellaisen suorakulmion keskipisteessδ, jotka jakavat puhaltimen poistoaukon yhdeksδδn alueeseen (puhaltimen poistoaukko jakautuu sekδ pysty- ettδ vaakasuunnassa kolmeen yhtδ suureen osaan). Kaikkien nδistδ yhdeksδstδ pisteestδ mitattujen arvojen on oltava 10 prosentin sisδllδ saaduista keskiarvoista.

Puhaltimen poistoaukon on oltava lδpileikkausalaltaan vδhintδδn 0,4 m2 ja puhaltimen poistoaukon alareunan on oltava 5-20 cm korkeudella maanpinnasta. Puhaltimen poistoaukon on oltava suorassa kulmassa moottoripyφrδn pituusakseliin nδhden 30-45 cm sen etupyφrδn edessδ. Lineaarisen ilmannopeuden mittaamiseen kδytettδvδn laitteen on oltava 0-20 cm etδisyydellδ ilma-aukosta.

6.1.4 Testin aikana nopeus piirretδδn ajan funktiona, jotta suoritettujen testikierrosten oikeudellisuus voidaan arvioida.

6.1.5 Jδδhdytysveden ja kampikammion φljyn lδmpφtila voidaan kirjata ylφs.

6.2 Moottorin kδynnistys

6.2.1 Kun alustavat toimenpiteet kaasujen kerδykseen, ohentamiseen, analysointiin ja mittaukseen tarkoitetuilla laitteilla on suoritettu (ks. 7.1 kohta), moottori kδynnistetδδn kδynnistykseen tarkoitukseen laitteilla kuten esimerkiksi kuristimella, kδynnistysventtiilillδ ja niin edelleen valmistajan ohjeiden mukaisesti.

6.2.2 Ensimmδinen testisykli alkaa sillδ hetkellδ, kun nδytteidenotto ja pumpun kierrosten mittaus alkaa.

6.3 Kδsikδyttφisen rikastimen kδyttφ

Rikastin kytketδδn pois pδδltδ mahdollisimman pian ja periaatteessa ennen kiihdytystδ nollasta 50 kilometriin tunnissa. Jos tδtδ ehtoa ei voida toteuttaa, ilmoitetaan todellinen ajankohta, jolloin rikastin kytketδδn pois. Rikastin sδδdetδδn valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

6.4 Joutokδynti

6.4.1 Kδsivδlitteinen vaihteisto

6.4.1.1 Joutokδyntijaksojen aikana kytkimen on oltava alhaalla ja vaihteen vapaalla.

6.4.1.2 Jotta kiihdytykset voivat tapahtua normaalin kierroksen mukaisesti ajoneuvon ensimmδinen vaihde laitetaan pδδlle, kytkin ylhδδllδ, viisi sekuntia ennen tarkasteltavan tyhjδkδyntijakson jδlkeisen kiihdytyksen aloittamista.

6.4.1.3 Ensimmδinen joutokδyntijakso testisyklin alussa koostuu kuusi sekuntia kestδvδstδ joutokδynnistδ vaihde vapaalla ja kytkin alhaalla, ja viisi sekuntia kestδvδstδ joutokδynnistδ ensimmδisellδ vaihteella kytkin ylhδδllδ.

6.4.1.4 Vastaavat ajat joka testisyklin tyhjδkδyntijaksoja varten ovat 16 sekuntia vapaalla ja 5 sekuntia ensimmδisellδ vaihteella kytkin ylhδδllδ.

6.4.1.5 Testisyklin viimeinen tyhjδkδyntijakso kestδδ seitsemδn sekuntia vaihteen ollessa vapaalla ja kytkimen alhaalla.

6.4.2 Puoliautomaattivaihteistot:

Noudatetaan valmistajan kaupunkiajoa varten antamia ohjeita, tai jos sellaisia ei ole, kδsivδlitteisiin vaihteistoihin sovellettavia ohjeita.

6.4.3 Automaattivaihteistot:

Valitsinta ei kδytetδ missδδn vaiheessa testin aikana, ellei valmistaja mδδrδδ toisin. Viimeksi mainitussa tapauksessa sovelletaan kδsikδyttφisiδ vaihteistoja koskevaa menettelyδ.

6.5 Kiihdytykset

6.5.1 Kiihdytykset suoritetaan siten, ettδ kiihtymisnopeus pysyy koko ajan mahdollisimman tasaisena.

6.5.2 Jos moottoripyφrδn tai kolmipyφrδisen moottoriajoneuvon kiihdytyskyky ei riitδ kiihdytysjaksojen toteuttamiseksi mδδrδtyillδ toleransseilla, moottoripyφrδδ tai kolmipyφristδ ajoneuvoa ajetaan kaasuvivun ollessa tδysin auki, kunnes saavutetaan syklille mδδrδtty nopeus, ja kierrosta jatketaan sen jδlkeen tavanomaiseen tapaan.

6.6 Hidastukset

6.6.1 Kaikki hidastukset tehdδδn sulkemalla kaasuvipu tδysin kytkimen pysyessδ alhaalla. Moottori kytketδδn pδδltδ pois nopeudessa 10 km/h.

6.6.2 Jos hidastusjakso on pidempi kuin vastaavalle vaiheelle mδδrδtty aika, kδytetδδn ajoneuvon jarruja, jotta pysytδδn testisyklin aikataulussa.

6.6.3 Jos hidastusjakso on lyhyempi kuin vastaavalle vaiheelle mδδrδtty aika, teoreettisen testisyklin ajoitus tδsmδytetδδn vakiotilaisella tai joutokδyntijaksolla, joka jatkuu seuraavana vakiotila- tai joutokδyntitoimintona. Tδllaisessa tapauksessa ei sovelleta 2.4.3 kohtaa.

6.6.4 Toisen hidastusjakson lopuksi (moottoripyφrδn tai kolmipyφrδisen moottoriajoneuvon pysδyttδminen rullalla) vaihde vaihdetaan vapaalle ja kytkin painetaan pohjaan.

6.7 Tasaiset nopeudet

6.7.1 "Pumppausta" tai kaasuvivun sulkemista on vδltettδvδ siirryttδessδ kiihdytyksestδ sitδ seuraavaan tasaiseen nopeuteen.

6.7.2 Vakaan nopeuden jaksot saadaan pitδmδllδ kaasupoljin samassa asennossa.

7 NΔYTTEENOTTOA JA PΔΔSTΦJEN ANALYSOINTIA SEKΔ PΔΔSTΦJEN TILAVUUDEN MITTAUSTA KOSKEVA MENETTELY

7.1 Ennen moottoripyφrδn tai kolmipyφrδisen moottoriajoneuvon kδynnistδmistδ suoritettavat toiminnot

7.1.1 Nδytteiden kerδδmiseen tarkoitetut pussit, Sa ja Sb, tyhjennetδδn ja suljetaan.

7.1.2 Pyφrivδ poistopumppu P1 aktivoidaan kδynnistδmδttδ kierrosmittaria.

7.1.3 Nδytteidenotossa kδytettδvδt pumput P2 ja P3 aktivoidaan venttiileillδ, jotka on asetettu ohjaamaan tuotetut kaasut ilmakehδδn; venttiilien V2 ja V3 kulkevaa virtausta sδδdellδδn.

7.1.4 Lδmpφtilan T ja paineen g1 ja g2 kirjauslaitteet kδynnistetδδn.

7.1.5 Kierrosmittari CT ja rullan kierrosmittari nollataan.

7.2 Nδytteenoton ja tilavuuden mittauksen aloittaminen

7.2.1 Jδljempδnδ 7.2.2-7.2.5 kohdassa mδδrδtyt toiminnot suoritetaan samanaikaisesti.

7.2.2 Jakajaventtiilit asetetaan kerδδmδδn nδytteet, jotka on aikaisemmin ohjattu ilmakehδδn, jatkuvasti kerδysputkien S2 ja S3 kautta pusseihin Sa ja Sb.

7.2.3 Testin alkuhetki merkitδδn analogisiin kaavioihin, joihin merkitδδn lδmpφtilamittarin T ja ohjaavien paineiden mittareista g1 ja g2 saatavat tulokset.

7.2.4 Kδynnistetδδn mittari, joka kirjaa ylφs pumpun P1 kokonaiskierrosmδδrδn.

7.2.5 Kδynnistetδδn laite, johon viitataan 6.1.3 kohdassa ja joka ohjaa ilmavirran moottoripyφrδδn tai kolmipyφrδiseen ajoneuvoon.

7.3 Nδytteenoton ja tilavuuden mittauksen lopettaminen

7.3.1 Testisyklin lopussa suoritetaan jδljempδnδ 7.3.2-7.3.5 kohdassa esitetyt toimenpiteet samanaikaisesti.

7.3.2 Jakajaventtiilit asetetaan sulkemaan pussit Sa ja Sb ja ohjaamaan pumppujen P2 ja P3 kerδysputkien S2 ja S3 kautta imemδt nδytteet ilmakehδδn.

7.3.3 Testin pδδttymishetki merkitδδn analogisiin kaavioihin, joihin viitataan 7.2.3 kohdassa.

7.3.4 Pumpun P1 kierrosmittari pysδytetδδn.

7.3.5 Pysδytetδδn laite, johon viitataan 6.1.3 kohdassa ja joka ohjaa ilmavirran moottoripyφrδδn tai kolmipyφrδiseen ajoneuvoon.

7.4 Analysointi

7.4.1 Pussin sisδltδmδt pakokaasut on analysoitava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistδδn 20 minuutin kuluttua testisyklin pδδttymisestδ.

7.4.2 Ennen kunkin nδytteen analysointia kullekin epδpuhtaudelle kδytettδvδ analysaattorin alue on nollattava asianmukaisella vertailukaasulla.

7.4.3 Tδmδn jδlkeen analysaattorit asetetaan kalibrointikδyrille kδyttδmδllδ vertailukaasuja, jotka ovat nimellispitoisuuksiltaan 70-100 prosenttia alueesta.

7.2.4 Seuraavaksi analysaattoreiden nollakohdat tarkistetaan. Jos lukema eroaa alueella yli 2 prosentilla 7.4.2 kohdassa asetetusta, menettely toistetaan.

7.4.5 Tδmδn jδlkeen nδytteet analysoidaan.

7.4.6 Analyysin jδlkeen nolla- ja vertailupisteet tarkistetaan samoja kaasuja kδyttδen. Jos tarkistuksissa saadut lukemat ovat 2 prosentin sisδllδ 7.4.3 kohdan lukemista, analyysiδ voidaan pitδδ hyvδksyttδvδnδ.

7.4.7 Tδmδn kohdan kaikissa alakohdissa eri kaasujen virtaamien ja paineiden on oltava samat kuin niiden kaasujen, joita kδytettiin analysaattoreiden kalibroinnin aikana.

7.4.8 Kaasuissa mitattujen epδpuhtauksien pitoisuudeksi otettava lukema on se, joka on luettu mittauslaitteen vakauttamisen jδlkeen.

7.5 Kuljetun matkan mittaaminen

Todellisuudessa kuljettu matka S, kilometreinδ ilmaistuna, saadaan kertomalla kierrosmittarin osoittama kierrosten kokonaismδδrδ rullan koolla (ks. 4.1.1 kohta).

8 TUOTETTUJEN KAASUMAISTEN EPΔPUHTAUKSIEN MΔΔRΔN MΔΔRITTΔMINEN

8.1 Testin aikana tuotetun hiilimonoksidin mδδrδ mδδritetδδn kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.1.1 COM on testin aikana tuotetun hiilimonoksidin massa ilmaistuna muodossa g/km;

8.1.2 S on edellä 7.5 kohdassa määritelty matka;

8.1.3 dCO on hiilimonoksidin tiheys, kun lämpötila on 0 °C ja ilmanpaine 101,33 kPa (= 1,250 kg/m3);

8.1.4 COc on ohennettujen kaasujen hiilimonoksidin tilavuuskonsentraatio miljoonasosina ja korjattuna siten, että otetaan huomioon ohennusilman sisältämät saasteet:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.1.4.1 COe on pussiin Sb kerättyjen ohennettujen kaasunäytteiden hiilimonoksidikonsentraatio miljoonasosina ilmaistuna;

8.1.4.2 COd on pussiin Sa kerättyjen ohennettujen kaasunäytteiden hiilimonoksidikonsentraatio miljoonasosina ilmaistuna;

8.1.4.3 DF on jäljempänä kohdassa 8.4 määritelty kerroin;

8.1.5 V on ohennettujen kaasujen kokonaistilavuus, ilmaistuna m3/testi, standardilämpötilassa 0 °C (273 °K) ja standardipaineessa 101,33 kPa:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.1.5.1 Vo on pumpun P1 yhden kierroksen aikana siirtämän kaasun tilavuus ilmaistuna m3/kierros. Tämä tilavuus on pumpun tulo- ja poistoaukon välisten ohjaavien paineiden funktio;

8.1.5.2 N on pumpun P1 kunkin testisyklivaiheen aikana tekemien kierrosten lukumäärä;

8.1.5.3 Pa on ilmanpaine ilmaistuna kilopascaleina kPa;

8.1.5.4 Pi on pumpun P1 tuloaukon paineenpudotuksen keskiarvo, ilmaistuna kilopascaleina kPa, neljän testisyklin aikana;

8.1.5.5 Tp on pumpun P1 tuloaukosta mitatun ohennetun kaasun lämpötila-arvo neljän testisyklin aikana.

8.2 Moottoripyörän tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvon pakoputken kautta kulkevien palamattomien hiilivetyjen massa testin aikana lasketaan kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.2.1 HCM on testin aikana tuotettujen hiilivetyjen massa, ilmaistuna g/km;

8.2.2 S on edellä 7.5 kohdassa määritelty matka;

8.2.3 dHC on hiilivetyjen tiheys, kun lämpötila on 0 °C ja ilmanpaine 101,33 kPa (hiilen keskimääräinen suhde vetyyn 1:1,85) (= 0,619 kg/m3);

8.2.4 HCc on ohennettujen kaasujen konsentraatio hiiliekvivalentin miljoonasosina (esim. propaanin konsentraatio kerrottuna kolmella) ja korjattuna siten, että ohennusilma otetaan huomioon:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.2.4.1 HCe on pussiin Sb kerättyjen ohennettujen kaasujen hiilivetykonsentraatio hiiliekvivalentin miljoonasosina;

8.2.4.2 HCd on pussiin Sa kerätyn ohennusilman hiilivetykonsentraatio hiiliekvivalentin miljoonasosina;

8.2.4.3 DF on kohdassa 8.4 määritelty kerroin;

8.2.5 V on kokonaistilavuus (ks. 8.1.5 kohta).

8.3. Moottoripyörän tai kolmipyöräisen moottoriajoneuvon pakoputken kautta kulkevien typen oksidien massa testin aikana lasketaan kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.3.1 NOxM on testin aikana tuotettujen typen oksidien massa, g/km;

8.3.2 S on edellä 7.5 kohdassa määritelty matka;

8.3.3 dNO2 on pakokaasujen typen oksidien tiheys, NO2-ekvivalentteina, kun lämpötila on 0 °C ja ilmanpaine 101,33 kPa (= 2,05 kg/m3);

8.3.4 NOxc on ohennettujen kaasujen typpioksidikonsentraatio miljoonasosina ilmaistuna ja korjattuna siten, että ohennusilma otetaan huomioon:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.3.4.1 NOxe on pussiin Sa kerättyjen ohennettujen kaasujen typpioksidikonsentraatio miljoonasosina ilmaistuna;

8.3.4.2 NOxd on pussiin Sb kerättyjen ohennettujen kaasujen typpioksidikonsentraatio miljoonasosina ilmaistuna;

8.3.4.3 DF on jäljempänä 8.4 kohdassa määrätty kerroin;

8.3.5 Kh on ilmankosteuden korjauskerroin

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.3.5.1 H on absoluuttinen ilmankosteus ilmaistuna vesigrammoina kuivaa ilmakiloa kohti

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.3.5.1.1 U on ilmankosteus prosentteina ilmaistuna;

8.3.5.1.2 Pd on kyllästetyn vesihöyryn paine, ilmaistuna kilopascaleina kPa, testilämpötilassa;

8.3.5.1.3 Pa on ilmanpaine kilopascaleina kPa;

8.4 DF on kerroin, joka lasketaan kaavalla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa:

8.4.1 CO, CO2 ja HC ovat pussin Sa ohennettujen kaasujen hiilimonoksidi-, hiilidioksidi- ja hiilivetykonsentraatiot prosentteina ilmaistuina.

(1) Nämä ovat lisämassoja, jotka voidaan mahdollisesti korvata elektronisella laitteella, edellyttäen että tulosten vastaavuus osoitetaan.

Alalisäys 1a

I-TYYPIN TESTISSÄ KÄYTETTYJEN KÄYTTÖSYKLIEN JAOTTELU

Yksinkertaisen kaupunkisyklin käyttöjakso dynamometrillä

(ks. lisäyksen 1 kohta 2.1)

Yksinkertaisen kaupunkisyklin moottorin käyttöjakso I-tyypin testiä varten

(ks. lisäyksen 1 alalisäys 1)

Maantiesyklin käyttöjakso dynamometrillä

>TAULUKON PAIKKA>

Maantiesyklin moottorin käyttöjakso I-tyypin testiä varten

(ks. direktiivin 91/441/ETY(1) liitteen III lisäyksen 1 kohta 3)

(1) EYVL L 242, 30.8.1991, s. 1."

LIITE II

>PIC FILE= "L_2003211FI.004802.TIF">