31998D0004

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä marraskuuta 1997,

EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan menettelystä (Asia IV/36.069 Wirtschaftsvereinigung Stahl) (Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen) (98/4/EHTY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 65 artiklan,

ottaa huomioon Wirtschaftsvereinigung Stahlin ja sen 16 jäsenen nimissä 28 päivänä toukokuuta 1996 annetun ilmoituksen,

ottaa huomioon 24 päivänä syyskuuta 1996 EHTY:n perustamissopimuksen 47 artiklan mukaisesti komissiolle annetut tiedot,

ottaa huomioon osapuolten nimissä ja puolesta 29 päivänä huhtikuuta 1997 EHTY:n perustamissopimuksen 36 artiklan mukaisesti esitetyt kirjalliset huomautukset ja sen, että osapuolet luopuivat kirjeellä 12 päivältä toukokuuta 1997 virallisesti oikeudestaan esittää suullisia huomautuksia,

sekä katsoo seuraavaa:

I. ASIASELOSTUS

A. MENETTELY

(1) Wirtschaftsvereinigung Stahl, joka on Saksan terästeollisuuden alan ammattijärjestö, ilmoitti komissiolle 28 päivänä toukokuuta 1996 16 jäsenensä nimissä ja puolesta tietojenvaihtojärjestelmästä.

Järjestölle lähetettiin 8 päivänä heinäkuuta 1996 varoituskirje. Koska ilmoitus oli erittäin lyhyt, osapuolille lähetettiin 31 päivänä heinäkuuta 1996 pidetyn kokouksen perusteella EHTY:n perustamissopimuksen 47 artiklan mukainen pyyntö tietojen saamisesta. Vastausten tutkimisen jälkeen ja erityisesti kyselylomakkeisiin 2-71, 2-72, 2-73 ja 2-74 kyseisiltä 16 yritykseltä annettujen neljää viimeistä vuotta koskevien vastausten johdosta komissio lähetti osapuolille 4 päivänä maaliskuuta 1997 väitetiedoksiannon.

Osapuolet esittivät huomautuksensa 29 päivänä huhtikuuta 1997. Ne eivät asettaneet väitetiedoksiannossa ja jäljempänä tässä päätöksessä esitettyä asiaselostusta millään tavalla kyseenalaisiksi, mutta totesivat kuitenkin, etteivät kyseiset seikat niiden mielestä rikkoneet kilpailusääntöjä.

B. OSAPUOLET

(2) Ilmoitus annettiin 16 saksalaisen teräksentuottajan (1) ja niiden ammattiliiton Wirtschaftsvereinigung Stahlin nimissä.

(3) Wirtschaftsvereinigung Stahl, jäljempänä `WV`, on ammattiliitto, johon lähes kaikki Saksan teräsalan yritykset kuuluvat ja lisäksi Belgiassa ja Luxemburgissa liitännäisjäseniä.

Sen tavoitteena on puolustaa jäsentensä yhteisiä etuja. Lisäksi sen tehtävänä on muun muassa antaa jäsenilleen tietoja ja toimia heidän edustajanaan asioitaessa kansallisten ja yhteisön viranomaisten kanssa.

WV kuuluu Euroferiin, joka on Euroopan terästeollisuusyritysten ja niiden kansallisten ammattiyhdistysten yhteenliittymä.

(4) Ilmoituksen antaneet 16 yritystä kuuluvat seuraavaan kuuteen konserniin: Usinor, Cockerill Sambre, Preussag, Arbed, Thyssen ja Krupp.

(5) AG der Dillinger Hüttenwerke, jäljempänä `DH`, tuottaa tavallista terästä ja seosterästä (lukuun ottamatta ruostumatonta terästä), joita se jalostaa kuumavalssatuiksi tuotteiksi. Ranskalaisella Usinor-yrityksellä on 48,75 prosentin osuus DH:n osakepääomasta. Usinor tuottaa tytäryhtiöidensä kautta erilaisesta ja erilaatuisesta teräksestä valmistettuja tuotteita. Usinor on yhteisön toiseksi suurin ja maailman neljänneksi suurin teräksentuottaja. Sillä on joko yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa määräysvalta seuraavissa terästeollisuusyrityksissä (mukaan lukien lopputuotteita tuottavat yritykset):

- Ranskassa: Sollac SA, Creusot Loire Industrie, Unimétal, Ascométal, Imphy, Lorfonte, Ugine, Ugine Savoie, GTS, Allevard, Fortech ja Tecphy

- Saksassa: DH ja sen tytäryhtiö Rogesa

- Espanjassa: Sidmed (yhdessä luxemburgilaisen ARBEDin kanssa) ja Galmed (yhdessä luxemburgilaisen ARBEDin ja saksalaisen Thyssen Stahl AG:n kanssa)

- Portugalissa: Siderurgia Nacional Produtos Planos (yhdessä Euroopan kahdeksanneksi suurimman teräksentuottajan, alankomaalaisen Hoogovensin kanssa)

- Italiassa: La Magona (yhdessä italialaisen Lucchinin kanssa)

- Luxemburgissa: SA Train à Fil Esch - Schifflange ja Sogerail.

Dillinger on sekä WV:n että Euroferin jäsen. Usinor on mukana Euroferissä Ranskan teräksentuottajajärjestön (Fédération Française de l'Acier) kautta.

(6) EKO Stahl Gmbh, jäljempänä `EKO`, tuottaa tavallista seosterästä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta), joita se jalostaa kuumavalssatuiksi, kylmävalssatuiksi ja päällystetyiksi tuotteiksi.

EKO on belgialaisen Cockerill Sambre -yrityksen tytäryhtiö, joka valmistaa tytäryhtiöidensä välityksellä erilaisesta ja erilaatuisesta teräksestä valmistettuja tuotteita. Cockerill Sambre on Euroopan seitsemänneksi suurin teräksentuottaja, ja lisäksi sillä on merkittävä asema litteiden terästuotteiden markkinoilla. Sillä on joko yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa määräysvalta seuraavissa terästeollisuusyrityksissä (mukaan lukien lopputuotteita tuottavat yritykset):

- Belgiassa: Cockerill-Sambre, Carlam, Segal (yhdessä alankomaalaisen Hoogovensin ja luxemburgilaisen ARBEDin kanssa) ja Delloye Mathieu

- Saksassa: EKO

- Ranskassa: Beautor, PUM ja Haironville

- Luxemburgissa: Galvalange (yhdessä luxemburgilaisen ARBEDin kanssa).

Cockerill-Sambre on mukana Euroferissä Belgian teräksentuottajaryhmittymän (Groupement de la Sidérurgie belge) kautta.

(7) Krupp Hoesch Stahl AG (2) jäljempänä `KHS`, valmistaa sekä itse että tytäryhtiöidensä välityksellä erilaisesta ja erilaatuisesta teräksestä valmistettuja tuotteita. KHS on Euroopan kuudenneksi suurin teräksentuottaja. Krupp Thyssen, Nirostan ja Rasselsteinin lisäksi, jotka ovat ilmoitusten antajien joukossa (katso jäljempänä) ja joissa KHS:llä on määräysvalta yhdessä Thyssenin kanssa, KHS:llä on määräysvalta myös seuraavissa saksalaisissa terästeollisuusyrityksissä (mukaan lukien lopputuotteita tuottavat yritykset): Hoesch Hohenlimburg, Krupp VDM, Krupp Edelstahlprofile ja HSP Hoesch Spundwand und Profil.

KHS on WV:n ja Euroferin jäsen.

(8) Krupp Thyssen Nirosta GmbH, jäljempänä `KTN`, tuottaa ruostumattomasta teräksestä valmistettuja litteitä tuotteita. Sillä on 40 prosentin markkinaosuus litteiden terästuotteiden markkinoista, minkä ansiosta se on Euroopan johtava ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tuotteiden tuottaja. KTN:llä on määräysvalta Italian ainoassa ruostumattomasta teräksestä valmistettuja litteitä tuotteita valmistavassa Acciai Speciali Ternissä.

(9) Preussag Stahl AG, jäljempänä `Preussag`, tuottaa tavallista ja seosterästä (paitsi ruostumatonta terästä), josta suurin osa jalostetaan litteiksi tuotteiksi ja palkeiksi.

Preussag on WV:n ja Euroferin jäsen.

(10) Stahlwerke Bremen GmbH, jäljempänä `Stahlwerke Bremen`, tuottaa tavallista ja seosterästä (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta), jota se jalostaa litteiksi tuotteiksi. Stahlwerke Bremen on luxemburgilaisen ARBED-yrityksen tytäryhtiö. ARBED valmistaa tytäryhtiöidensä välityksellä erilaisesta ja erilaatuisesta teräksestä valmistettuja tuotteita. ARBED on Euroopan neljänneksi suurin teräksentuottaja. Sillä on joko yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa määräysvalta seuraavissa terästeollisuusyrityksissä (mukaan lukien lopputuotteita tuottavat yritykset):

- Luxemburgissa: Profilarbed, Laminoir de Dudelange, Galvalange (yhdessä Cockerill-Sambren kanssa (katso edellä)), Ares ja Giebel (yhdessä Ewald Giebelin kanssa)

- Saksassa: Stahlwerke Bremen, Bregal (yhdessä suomalaisen Rautaruukin ja japanilaisen Itohin kanssa) ja Stahlwerke Thüringen

- Belgiassa: Sidmar, ALZ (ruostumaton teräs), Sikel, Segal (yhdessä alankomaalaisen Hoogovensin ja belgialaisen Cockerill Sambren (katso edellä) kanssa), Decosteel ja Galtec (yhdessä alankomaalaisen Hoogovensin kanssa)

- Ranskassa: Stul

- Espanjassa: Aceralia.

Stahlwerke Bremen on WV:n ja Euroferin jäsen. ARBED on mukana Euroferissä Luxemburgin terästeollisuusryhmittymän (Groupement des Industries Sidérurgiques Luxembourgeoises) kautta.

(11) Thyssen Stahl AG (3) (jäljempänä `Thyssen`) tuottaa sekä itse että tytäryhtiöidensä välityksellä erilaisesta ja erilaatuisesta teräksestä valmistettuja tuotteita. Thyssen on Euroopan viidenneksi suurin teräksentuottaja. Paitsi KTN:ssä (katso edellä) ja Rasselsteinissa (katso jäljempänä), jotka ovat ilmoituksen antajien joukossa ja joissa sillä on määräysvalta yhdessä KHS:n kanssa, Thyssenillä on joko yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa määräysvalta myös seuraavissa terästeollisuusyrityksissä (mukaan lukien lopputuotteita tuottavat yritykset):

- Saksassa: Roehrenwerke Bous (yhdessä Mannesmannin kanssa), Rasselstein Hoesch GmbH, EBG Bochum, Stahlwerk Oberhausen GmbH, Walzdraht Hochfeld GmbH (4) ja WK Edelstahl Witten Krefeld GmbH.

- Alankomaissa: Nedstaal

- Espanjassa: Galmed (yhdessä luxemburgilaisen ARBEDin ja ranskalaisen Usinorin (katso edellä) kanssa.

Thyssen on WV:n ja Euroferin jäsen.

C. ILMOITETTU SOPIMUS

(12) Ilmoitettu sopimus on sopimus tietojen vaihdosta. Osapuolten mukaan kyse on epävirallisesta sopimuksesta (formlose Vereinbarung). Yritysten osallistuminen sopimukseen on vapaaehtoista.

1. Vaihdettavat tiedot

(13) Tietojenvaihto koskee kyselylomakkeita 2-71-2-74 EHTY (5) ja tuottajien markkinaosuuksia Saksassa. Nämä komission laatimat kyselylomakkeet toimitetaan sille EHTY:n perustamissopimuksen 47 artiklan mukaan, jotta se voisi "täyttää EHTY:n perustamissopimuksen 3 artiklan mukaiset tehtävänsä." Ilmoituksen antaneet osapuolet päättivät vaihtaa tietoja:

- tuottajien markkinaosuuksista kunkin tuotteen osalta Saksan markkinoilla ja yhteisössä

- kunkin tuottajan jokaisessa jäsenvaltiossa toimittamista EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista (kyselylomake 2-71) kaikkien laatuluokkien osalta

- kunkin tuottajan tietyissä kolmansissa maissa ja maantieteellisillä alueilla toimittamista EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista (kyselylomake 2-72)

- kunkin terästä käyttävän teollisuudenalan kansallisilla markkinoilla toimittamista erilaatuisista terästuotteista (kyselylomake 2-73)

- kussakin jäsenvaltiossa toimitetuista erilaatuisesta teräksestä valmistetuista tuotteista (kyselylomake 2-74).

Tietojenvaihto koskee näin ollen yksinomaan tietoja toimitetuista tuotteista ja markkinaosuuksista.

2. Tietojen kokoaminen

(14) Kaikki vaihdetut tiedot ovat yksilökohtaisia. Jokaiselle järjestelmässä mukana olevalle toimitetaan kaikki muita tuottajia koskevat tiedot ja myös sellaisista tuotteista, joita asianomainen ei itse valmista.

(15) Markkinaosuudet lasketaan suhteuttamalla kunkin tuottajan tavaratoimitukset Saksan kokonaistavaratoimituksiin, jotka määritetään seuraavasti:

Tavaratoimitukset Saksassa (kyselylomake 2-71)

+ Tavaratoimitukset yhteisössä (SBA:n tilastot (6))

+ Tuonti kolmansista maista (SBA:n tilastot)

± Tilastolliset korjaukset

= Tavaratoimitukset Saksan markkinoilla

(16) Tiedot on esitetty tuote- ja toimitusmaakohtaisesti. Kyselylomakkeissa 2-71 ja 2-74 annettuja tietoja vertailemalla voidaan antaa kunkin teräslaadun toimituksia koskevia tietoja.

Voidaan erottaa 45 eri tuotetta ja kahdeksan eri teräslaatua.

Saksan markkinoiden tavaratoimitukset (kyselylomake 2-73) suuntautuvat 28:lle terästä käyttävälle teollisuudenalalle.

3. Tietojen ikä

(17) Kustakin kuukaudesta vaihdetaan tietoja kyseistä kuukautta seuraavan kuukauden lopulla. Kyse on siis ajankohtaisten (yhden kuukauden ikäisten) tietojen vaihdosta kuukausittain.

4. Järjestelmän rakenne

(18) WV kerää tietoja eri yrityksiltä, jotka toimittavat eri tiedot eri tavoilla (esimerkiksi kirjeitse tai sähköpostitse). Vaihdetut tiedot eivät ole kolmansien saatavissa.

Järjestelmän työntekijät ovat riippumattomia sen jäsenistä. Tiedoista ei keskustella jäsenten välisissä kokouksissa.

(19) Vain 16 WV:n 74 jäsenyrityksestä on ilmoittanut olevansa mukana järjestelmässä, mutta WV on todennut asettaneensa tavoitteekseen, että kaikki sen jäsenet liittyvät ajan myötä järjestelmään. Ilmoituksen antaneiden 16 yrityksen osuus kaikista saksalaisten yritysten toimittamista litteistä tuotteista on 94 prosenttia ja pitkistä tuotteista 27 prosenttia (kuitenkin 100 prosenttia ponttirautatoimituksista ja 80 prosenttia rautateiden päällysrakennemateriaalitoimituksista).

D. TUOTEMARKKINAT

1. Terästeollisuus: yleistä

(20) Yhteisön terästeollisuutta on vuosina 1977-1988 ohjailtu enemmän tai vähemmän sitovien tuotanto- tai toimituskiintiöjärjestelmien avulla ja lisäksi siihen on kohdistettu hintoja ja ulkomaankauppaa koskevia toimenpiteitä. Näitä järjestelmiä lakattiin soveltamasta 30 päivänä kesäkuuta 1988. Komissio otti kuitenkin myöhemmin käyttöön valvontajärjestelmän, jota sovellettiin yhteisössä ja kolmansissa maissa harjoitettavaan tuotantoon ja tavaratoimituksiin. Jokaisen yrityksen oli tämän järjestelmän perusteella ilmoitettava kaikki tavaratoimituksensa komissiolle. Tämä järjestelmä poistettiin käytöstä vuonna 1990. Kun tilanne terästeollisuusmarkkinoilla heikkeni, komissio laati maaliskuussa 1993 (7) suuntaviivat, jotka koskivat terästuotteiden tuotantoa ja toimituksia yhteisön markkinoilla. Kullekin yritykselle ilmoitettiin sen tuotevalikoimiin kuuluvia tuotteita koskevat suuntaviivat. Havaittuaan terästeollisuusmarkkinoiden tilanteen kohentuneen huomattavasti vuonna 1994 komissio päätti luopua kyseisistä toimenpiteistä.

(21) Komissio on tehnyt seitsemän viime vuoden aikana kaksi EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan rikkomiseen liittyvää päätöstä (ruostumattoman teräksen osalta päätös 90/417/EHTY (8) ja palkkien osalta päätös 94/215/EHTY (9)). Yhteisön tärkeimmät terästeollisuuskonsernit olivat mukana näiden päätösten tekemisessä.

(22) Terästeollisuusala on erityisesti litteiden tuotteiden osalta erittäin pääomavaltainen teollisuudenala. Alalle pääsyn tiellä on näin ollen huomattavia välttämättömien investointien alkukustannuksiin liittyviä esteitä. Kiinteät kustannukset ovat erittäin korkeat. Terästeollisuus kärsii jatkuvasta ylituotannosta, joka johtuu muun muassa siitä, että tuotannon lopettamisen tiellä on huomattavia esteitä. Edistääkseen näiden esteiden poistamista komissio antoi luvan ottaa käyttöön rahoitusmekanismin, jonka avulla voidaan vähentää raskaiden profiilien, kuumavalssattujen nauhojen ja kvarttolevyjen tuotantokapasiteettia (10).

(23) Terästeollisuusyritykset olivat 1980-luvulle asti usein sellaisia julkisia yrityksiä, joilla oli erittäin selviä kansallisia piirteitä. Merkittävien yrityskeskittymien synty ja uusien yritysten perustaminen ovat johtaneet useisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden eurooppalaisten konsernien syntymiseen. Jäsenvaltioiden välinen kauppa on kaikesta huolimatta erittäin vakaalla pohjalla.

(24) Euroopan teräsmarkkinoiden kehitys on vakiintunut nykyiselle tasolleen lukuun ottamatta ruostumatonta terästä, jonka kulutus lisääntyy jatkuvasti. Eri tuottajien valmistamat tuotteet vastaavat toisiaan. Asiakkaat eivät yleisesti ottaen pidä tavarantoimittajan valintaa tärkeänä asiana, sillä tuotteiden laatu on tiedossa ja eri toimintaparametreja (muun muassa toimitusaikoja ja kuljetuskustannuksia) on helppo verrata toisiinsa.

(25) Teräsalan yritysten on EHTY:n perustamissopimuksen 60 artiklan mukaisesti julkaistava hinnastonsa. Tämä velvollisuus täytetään lähettämällä hinnasto komissiolle vähintään kaksi arkipäivää ennen sen voimaantuloa. Yritysten on lisäksi toimitettava nämä luettelot kaikille asianomaisille, jotka sitä pyytävät.

Koska terästeollisuutta on säännelty jo kauan, on olemassa monia sitä käsitteleviä lähteitä, joihin sisältyy yksityiskohtaisia tilastotietoja.

2. Terästuotteiden markkinat

(26) Teräs valmistetaan joko rautamalmista (integroitu teräksenvalmistusprosessi (11)) tai romuraudasta (sähkötekninen teräksenvalmistusprosessi (12)). Integroidun teräksenvalmistusprosessin osuus yhteisön koko terästuotannosta on noin 70 prosenttia. Malmia tai romurautaa sulattamalla saatua terästä (puolivalmisteet harkkoina, laattateelmät, tankoteelmät ja billetit) ei voida käyttää sellaisenaan, vaan se saa lopullisen muotonsa ja ominaisuutensa vasta valssauksen tuloksena.

(27) Tuotteet jaetaan muotonsa perusteella seuraaviin kahteen pääluokkaan:

- Litteät tuotteet, jotka toimitetaan teräslevyinä tai käämeinä (kelat ja vanteet). Tuotteet, jotka on ainoastaan kuumavalssattu, voidaan myöhemmin kylmävalssata ja päällystää (läkkilevyt ja galvanoidut levyt). Useimmat litteät tuotteet (ruostumattomasta teräksestä valmistettuja tuotteita lukuun ottamatta) on valmistettu integroidussa teräksenvalmistusprosessissa. Litteitä tuotteita käytetään muun muassa putkien, laivojen, kattiloiden, rakennusten, autojen ja pakkausten valmistamiseen.

- Pitkät tuotteet: betoniraudat, tangot, palkit, profiilit ja valssilanka. Pitkiä tuotteita käytetään esimerkiksi rakennusalalla sekä esimerkiksi pulttien, ruuvien ja lankojen valmistamiseen.

(28) Koostumuksensa perusteella erotetaan seostamaton teräs, ruostumaton ja tulenkestävä teräs sekä muut seosteräkset.

(29) Ilmoituksen kohteena olevat kyselylomakkeissa luetellut tuotteet kuuluvat ominaisuuksiensa, käyttönsä sekä niiden valmistuksessa käytettävien tilojen, laitteiden ja ammattitaidon perusteella eri tuotemarkkinoille. Tuotemarkkinoita on yhteensä 23: puolivalmisteet, 12:t litteiden tuotteiden markkinat ja 10:t pitkien tuotteiden markkinat.

a) Puolivalmisteet

(30) Raakateräs muotoutuu jähmetyttyään suuriksi kappaleiksi (harkoiksi, laattateelmiksi, tankoteelmiksi ja billeteiksi), jotka on valssattava eli kuljetettava valssien läpi, jolloin kappaleet ohenevat ja saavat lopullisen muotonsa. Suurin osa lopputuotteiden valmistajista valmistaa terästä omiin tarpeisiinsa, mutta lisäksi ne myyvät osan valmistamistaan puolivalmisteista. Vuonna 1995 tuotetusta 152 miljoonasta tonnista raakaterästä noin 24 miljoonaa tonnia myytiin puolivalmisteina.

Euroopassa on yli 125 raakaterästä tuottavaa yritystä tai konsernia. Markkinat ovat näin ollen pirstoutuneet.

b) Litteät tuotteet

(31) Voidaan erottaa 12:t litteiden tuotteiden markkinat:

Seostamattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut nauhat ja levyt: Nämä tuotteet voidaan myydä sellaisenaan (40 prosenttia tuotannosta) tai muokata kylmävalssatuiksi levyiksi, jotka voidaan puolestaan myydä sellaisenaan tai päällystää.

Yhteisössä on 12 yritystä tai konsernia, jotka tuottavat nauhoja toisistaan riippumatta. Yhteisössä on kuitenkin kymmenen yhteisyritystä, jotka muuttavat näitä kuumavalssattuja nauhoja kylmävalssatuiksi tai päällystetyiksi levyiksi (joiden osuus tuotannosta on 60 prosenttia), ja näiden yhteisyritysten joukossa on kuusi tuotanto-osuuskuntaa (eli osuuskuntaa, jotka eivät harjoita liiketoimintaa). Ainoastaan seitsemän edellä mainituista 12 konsernista on täysin riippumattomia toisistaan.

Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut nauhat ja levyt: Yhteisössä on vain kuusi näitä tuotteita valmistavaa yritystä, joista kolmen suurimman yrityksen osuus tuotannosta on 70 prosenttia.

Seosteräksestä (lukuun ottamatta ruostumatonta terästä) valmistetut kuumavalssatut nauhat ja levyt: Yhteisössä on kymmenkunta näitä tuotteita valmistavaa yritystä. Saksalaisten yritysten osuus eurooppalaisten yritysten toimituksista on yli puolet.

Seostamattomasta teräksestä valmistetut kylmävalssatut levyt: Kylmävalssauksella tuotteita voidaan ohentaa edelleen ja antaa niille erityisominaisuuksia. Kuumavalssatut kelat voidaan myöhemmin kylmävalssata. Kaksi kolmasosaa kylmävalssatuista levyistä päällystetään. Kylmävalssattujen levyjen hinta on 25 prosenttia korkeampi kuin kuumavalssattujen kelojen. Vain seitsemän 13 valmistajasta on täysin riippumattomia toisistaan.

Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kylmävalssatut levyt: Yhteisössä on vain kuusi näitä tuotteita valmistavaa yritystä, joista kolmen suurimman yrityksen osuus tuotannosta on 70 prosenttia.

Seosteräksestä (lukuun ottamatta ruostumatonta terästä) valmistetut kylmävalssatut levyt: Yhteisössä on kymmenkunta näitä tuotteita valmistavaa yritystä. Saksalaisten yritysten osuus eurooppalaisten yritysten toimituksista on 37 prosenttia.

Päällystetyt levyt (lukuun ottamatta terästä, josta valmistetaan pakkauksia ja tinattuja levyjä): Yli 90 prosenttia päällystetyistä tinaamattomista levyistä on galvanoituja levyjä. Lähes puolet kylmävalssatuista levyistä päällystetään muulla metallilla kuin tinalla (kuumaupotuksella tai elektrolyysillä). Tämä toimenpide lisää levyjen arvoa noin 40 prosentilla.

Yhteisössä on noin tusina näitä tuotteita valmistavaa yritystä. Yhteisössä on lisäksi kymmenen yhteisyritystä, joiden joukossa on kuusi tuotanto-osuuskuntaa (eli osuuskuntia, jotka eivät harjoita liiketoimintaa). Vain viisi näistä 12 valmistajasta on täysin riippumattomia toisistaan.

Teräs, josta valmistetaan pakkauksia (tai tinattuja levyjä): Kylmävalssattuja levyjä myydään myös tinattuina eli päällystettyinä tinakerroksella, joka suojaa niitä ruostumiselta. Tinaaminen lisää levyjen arvoa noin 60 prosetilla.

Yhteisössä on kahdeksan näitä tuotteita valmistavaa yritystä, joista kahden suurimman osuus yhteisön tuotannosta on 45 prosenttia.

Seostamattomasta teräksestä valmistetut kvarttolevyt ja suuret levyt: Kyse on paksuista kelaamattomista levyistä. Yhteisössä on noin 20 näitä tuotteita valmistavaa yritystä tai konsernia, josta kolmen suurimman osuus tuotannosta on 44 prosenttia.

Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kvarttolevyt ja suuret levyt: Yhteisössä on vain viisi näitä tuotteita valmistavaa yritystä tai konsernia, joista kahden suurimman osuus toimituksista on yli 60 prosenttia.

Seosteräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistetut kvarttolevyt: Yhteisössä on vähemmän kuin 15 näitä tuotteita valmistavaa yritystä tai konsernia. Saksalaisten yritysten osuus eurooppalaisten yritysten toimituksista on yli 50 prosenttia.

Sähkömagneettiset levyt: Yhteisössä on kahdeksan näitä tuotteita valmistavaa yritystä tai konsernia, joista kahden suurimman osuus tuotannosta on 60 prosenttia.

Kaikkien litteiden tuotteiden markkinat ovat näin ollen keskittyneitä markkinoita.

c) Pitkät tuotteet

(32) Voidaan erottaa 10:t litteiden tuotteiden markkinat:

Kaivoskuilujen rakentamiseen käytettävät palkit ja profiilit: Yhteisössä on noin 20 palkkeja valmistavaa yritystä tai konsernia, joista neljän suurimman osuus tuotannosta on yli 65 prosenttia.

Seostamattomasta teräksestä valmistettu valssilanka: Yhteisössä on noin 40 tätä tuotetta valmistavaa yritystä tai konsernia, joista neljän suurimman osuus tuotannosta on yli 40 prosenttia.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu valssilanka: Yhteisössä on kahdeksan tätä tuotetta valmistavaa yritystä.

Seosteräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistettu valssilanka: Yhteisössä on noin 30 tätä tuotetta valmistavaa yritystä tai konsernia. Saksalaisten yritysten osuus eurooppalaisten yritysten toimituksista on 25 prosenttia.

Betoniraudat: Yhteisössä on yli 50 betonirautoja valmistavaa yritystä tai konsernia, joista neljän suurimman osuus tuotannosta on yli 40 prosenttia.

Seostamattomasta teräksestä valmistettu tankoteräs: Yhteisössä on yli 80 tätä tuotetta valmistavaa yritystä tai konsernia. Näistä viiden suurimman osuus tuotannosta on 40 prosenttia.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu tankoteräs: Yhteisössä on noin 15 tätä tuotetta valmistavaa yritystä tai konsernia.

Seosteräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistettu tankoteräs: Koska tarkempia tietoja ei ole saatavilla, voidaan otaksua, että suuri osa tankoteräksen tuottajista tuottaa sekä seostamatonta että seosterästä.

Rautamateriaali: Yhteisössä on noin kymmenen rautatiemateriaalia valmistavaa yritystä tai konsernia, joista kolmen suurimman osuus tuotannosta on yli puolet.

Ponttiraudat: Yhteisössä on vain neljä ponttirautoja valmistavaa yritystä tai konsernia.

Pitkien tuotteiden markkinoiden rakenteet eroavat näin ollen toisistaan. On sekä erittäin keskittyneitä markkinoita (ponttiraudat, palkit ja rautateiden päällysrakennemateriaali) että jakaantuneempia markkinoita (betoniraudat, tankoteräs ja valssilanka).

E. MAANTIETEELLISET MARKKINAT

(33) Useissa EHTY:n perustamissopimuksen 66 artiklan mukaisesti tehdyissä päätöksissä vahvistetaan, että terästeollisuustuotteiden kannalta merkitykselliset markkinat ovat yhteisön markkinat. Näin on varsinkin sillä perusteella, että yhteisön sisäiselle kaupalle ei ole esteitä ja että yhteisön sisäinen kauppa on erittäin vilkasta, sillä sen osuus yhteisön tuottajien kaikista tavaratoimituksista yhteisössä on 30 prosenttia.

(34) Tämä päätös ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. Noin 30 prosentin osuus perustuu ensinnäkin siihen seikkaan, että monet maat eivät tuota kaikkia mainittuja tuotteita, ja toiseksi siihen, että joidenkin maiden "kotimaan" markkinat ovat erittäin pienet suhteessa kansallisen tuottajan tuotantoon. Silloin kun maassa on kansallinen tuottaja, sen kotimaan markkinoilla toimittamien tavaroiden osuus yhteisön tuottajien kyseisillä markkinoilla toimittamista tavaroista on enemmän kuin puolet (13) ja muiden tuottajien markkinaosuudet eri markkinoilla pysyvät ajan kuluessa melko vakaina.

F. SAKSALAISTEN YRITYSTEN ASEMA VERRATTUNA MUIHIN YHTEISÖN YRITYKSIIN

(35) Saksalaisten yritysten tavaratoimitukset:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

G. YHTEYDET MUISSA JÄSENVALTIOISSA SIJAITSEVIIN YRITYKSIIN

(36) On lisäksi otettava huomioon se, että tietyt saksalaiset yritykset kuuluvat Euroopan suurimpiin terästeollisuuskonserneihin:

- brittiläisellä British Steelillä on määräysvalta Manstaedtwerkessä

- ranskalaisella Usinorilla on 48,75 prosentin osuus DH:ssa

- belgialaisella Cockerill Sambrella on määräysvalta Eko Stahlissa

- luxemburgilaisella ARBEDillä on määräysvalta Bremen Stahlwerkessä, Stahlwerke Thüringenissa ja Bregalissa

- italialaisella Rivalla on määräysvalta Henningsdorfissa ja Brandenburgerissa

- italialaisella Feralpilla on määräysvalta ESF Riesassa

- suomalaisella Rautaruukilla on yhdessä ARBEDin kanssa määräysvalta Bregalissa.

(37) Saksalaisia yrityksiä on vastaavasti sijoittautunut muihin jäsenvaltioihin: Krupp ja Thyssen Italiaan (AST) ja Thyssen Espanjaan (Galmed).

II. ARVIOINTI

A. PERUSTAMISSOPIMUKSEN 65 ARTIKLAN 1 KOHTA

1. Yleistä

(38) EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 1 kohdan mukaan kiellettyjä ovat yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan suoraan tai välillisesti estämään, rajoittamaan tai vääristämään tavanomaista kilpailua yhteismarkkinoilla, ja erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat, joilla pyritään:

a) vahvistamaan tai määräämään hintoja

b) rajoittamaan tai valvomaan tuotantoa, tekniikan kehitystä tai investointeja

c) jakamaan markkinoita, tuotteita, asiakkaita tai hankintalähteitä.

(39) Asiassa UK Tractors tehdyn komission päätöksen mukaan (14) on syytä olettaa, että sopimus arkaluontoisten, ajankohtaisten ja yksilökohtaisten tietojen vaihtamisesta keskittyneillä markkinoilla, joilla on merkittäviä alalle pääsyn esteitä, rajoittaa sopimuspuolina olevien yritysten välistä kilpailua lisätessään markkinoiden avoimuutta siinä määrin, että kilpailijat havaitsevat välittömästi yrityksen itsenäisesti toteuttamat kilpailutoimenpiteet ja voivat kohdistaa kyseiseen yritykseen vastatoimenpiteitä. Koska tietojenvaihto poistaa markkinoilta piilevää kilpailua, se supistaa huomattavasti yrityksen kilpailutoimenpiteestä saamia voittoja ja pyrkii saamaan kyseisen yrityksen luopumaan markkinaosuuksiensa kasvattamisesta.

(40) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vahvisti 27 päivänä lokakuuta 1994 asiassa UK Tractors (15) antamassaan tuomiossa tämän näkemyksen ja totesi, että tärkeimpien tarjoajien välisen ja lyhyin väliajoin tapahtuvan tietojenvaihdon yleistyminen sellaisten yksityiskohtaisten tietojen osalta, jotka koskevat rekisteröityjen ajoneuvojen tunnistamista ja niiden rekisteröintipaikkaa, heikentää todennäköisesti huomattavasti taloudellisten toimijoiden välistä kilpailua vahvasti keskittyneillä oligopolistisilla markkinoilla, joilla kilpailu on jo ennestään erittäin vähäistä. Voidaan näin ollen olettaa, että markkinoiden toimintaa koskevien tietojen säännöllinen ja usein toistuva jakaminen paljastaa kilpailijoille muiden kilpailijoiden markkina-aseman ja niiden noudattamat strategiat.

(41) Nämä päätelmät koskevat tosin EY:n perustamissopimuksen 85 artiklaa, mutta niitä voidaan soveltaa myös EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklaan, sillä näillä perustamissopimuksilla on "yhteiset vaikuttimet", kuten yhteisöjen tuomioistuin totesi 18 päivänä toukokuuta 1962 antamassaan tuomiossa (16). Lisäksi komissio tulkitsee yleensä samalla tavalla EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 1 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan kiellot varsinkin soveltaessaan niitä yritysten väliseen tietojen vaihtoon. Komissio tarkasteli yritysten välistä yhteistoimintaa koskevia sopimuksia, päätöksiä ja yhdenmukaisia menettelytapoja käsittelevässä tiedonannossaan (17) tällaista yhteistoimintaa molempien perustamissopimusten puitteissa samalla tavoin.

2. Ilmoitetun sopimuksen rajoittavat vaikutukset

(42) Yritykset päättivät vaihtaa keskenään kyselylomakkeet 2-71, 2-72, 2-73 ja 2-74 EHTY (katso alaviite 5). Kaksi jälkimmäistä lomaketta liittyvät kiinteästi ensimmäiseen lomakkeeseen, joten näitä lomakkeita on näin ollen syytä tarkastella yhdessä.

a) Kyselylomakkeet 2-71, 2-73 ja 2-74

(43) Kyselylomake 2-71 koskee tavaratoimituksiin liittyviä tietoja. Nämä tiedot on jaoteltu tuotekohtaisesti ja määräjäsenvaltion mukaan. Kyseiset kuukausitiedot ovat yksityiskohtaisia ja ajankohtaisia. Tiedot ovat myös arkaluontoisia ja luottamuksellisia, sillä niiden avulla voidaan määritellä eri yritysten markkina-asema. Tässä kyselylomakkeessa sekä kyselylomakkeissa 2-73 ja 2-74 paljastetaan strategia, jota kukin yritys noudattaa kussakin jäsenvaltiossa eri tuotteiden (45 tuotetta, 8 laatua) osalta, ja varsinkin strategia Saksan markkinoilla (28 eri teollisuudenalaa).

(44) Ilmoitetun tietojen vaihdon arviointi on suoraan riippuvainen kyseisten tuotemarkkinoiden keskittymisasteesta ja ominaisuuksista. Oikeuskäytännössä (katso edellä) kilpailua rajoittavat vaikutukset ovat seurausta siitä, että vahvistettu tietojen vaihtaminen oligopolistisilla markkinoilla lisää avoimuutta ja siten vähentää osapuolten välistä kilpailua.

(45) Kaikki litteiden tuotteiden, palkkien, ponttirautojen, rautateiden päällysrakennemateriaalin ja ruostumattomasta teräksestä valmistettavan valssilangan markkinat ovat keskittyneitä. Keskittymistä on arvioitava eri perusteiden pohjalta: erityisesti tuottajien lukumäärän markkinoilla, tuottajien välisten rakenteellisten siteiden, suurimpien yritysten yhdistettyjen markkinaosuuksien ja liiketoiminnan aloittamisen esteiden perusteella. Tarkasteltavana olevassa asiassa litteiden tuotteiden, palkkien, ponttirautojen, rautateiden päällysrakennemateriaalin ja ruostumattomasta teräksestä valmistettavan valssilangan valmistajien lukumäärä yhteisössä on alle 20 (katso edellä). Neljän suurimman näitä tuotteita valmistavan tuottajan tuotannon osuus kokonaistuotannosta on yhteensä yli 50 prosenttia. Liiketoiminnan aloittamisen tiellä on monia esteitä, sillä ala on erittäin pääomavaltainen. Terästeollisuuskonsernien välillä on monia rakenteellisia siteitä. Esimerkiksi vain 7 kuumavalssattujen nauhojen ja levyjen 12 tuottajasta ja 5 päällystettyjen levyjen 12 tuottajasta on täysin riippumattomia toisistaan (katso edellä). Näitä markkinoita voidaan näin ollen luonnehtia erittäin keskittyneiksi markkinoiksi.

(46) Ilmoitettu päätös tietojenvaihdon aloittamisesta näillä keskittyneillä markkinoilla rajoittaa kilpailua. Se, että kilpailijoille ilmoitetaan kuukausittain jokaisen tuotteen toimituksista eri jäsenvaltioissa ja markkinaosuuksista kotimaan markkinoilla, saa muut osapuolet luopumaan pyrkimyksistä kasvattaa markkinaosuuksiaan. Kilpailijat voivat yksilöidä yritykset, jotka pyrkivät kasvattamaan markkinaosuuttaan, ja kohdistaa niihin vastatoimenpiteitä. Ilmoitettu tietojenvaihto saa yritykset luopumaan olennaisesta osasta kilpailutoimintaa eli markkinaosuuden kasvattamisesta. Ajanjakso, jonka aikana yritys voi hyötyä kilpailusta, lyhenee merkittävästi, kun tietoja vaihdetaan lyhyin väliajoin ja koska tiedot ovat ajankohtaisia. Ilmoitettu sopimus poistaa piilevää kilpailua markkinoilta, joille on ominaista puutteellinen avoimuus, jäsenvaltioiden välisen kaupan vakaus, tuotteiden samankaltaisuus ja jatkuva ylituotanto. On näin ollen erittäin todennäköistä, että sen pohjalta kehittyy toimintatapoja, jotka jäädyttävät markkinaosuudet nykyiselleen.

(47) Sopimuspuolina olevat yritykset toimittavat yhteisöön neljänneksen yhteisöstä peräisin olevasta teräksestä. Ilmoitettu tietojenvaihto rajoittaa kilpailua merkittävästi. Tämä vaikutus voidaan havaita vielä selvemmin Saksan markkinoilla, millä osapuolten osuus eurooppalaisesta teräksestä on puolen ja kolmenneljänneksen välillä.

(48) On huomattava, että joidenkin tuotteiden (palkit, suuntaisrakeistetut sähkötekniset levyt, pakkauksiin käytettävä teräs ja suurin osa ruostumattomasta teräksestä valmistetuista tuotteista) valmistajien joukossa on vain yksi ilmoituksen tehnyt valmistaja. Yritykset, joille tämä valmistaja toimittaisi tavaratoimituksiaan koskevia tietoja, eivät toimi samoilla tuotemarkkinoilla, eikä kyseinen tietojenvaihto näin ollen rajoita suoranaisesti kilpailua. Osa yrityksistä, jotka tosin saavat tietoja mutta eivät ole tietoja toimittavan kilpailijoita, ovat sellaisten yritysten määräysvallassa, joilla on määräysvalta tietoja toimittavan kanssa kilpailevissa yrityksissä. Ei ole takeita siitä, etteivät nämä erittäin arkaluontoiset tiedot päädy näiden kilpailijoiden ulottuville.

Komissio katsoo edellä esitettyjen näkökohtien perusteella, että kyselylomakkeiden 2-71, 2-73 ja 2-74 vaihto rajoittaa kilpailua seuraavien tuotteiden osalta:

>TAULUKON PAIKKA>

(49) Muilla tuotemarkkinoilla toimii suuri määrä yrityksiä. Arkaluontoisten tietojen vaihdon rajoittava vaikutus on tuolloin vähäisempi. Seuraavia tuotteita koskevaa ilmoitettua tietojenvaihtoa ei näin ollen vastusteta: puolivalmisteet, tankoteräs, betoniraudat ja valssilanka (lukuun ottamatta ruostumattomasta teräksestä valmistettua valssilankaa).

b) Kyselylomake 2-72

(50) Komissio ei vastusta tämän kyselylomakkeen vaihtoa.

3. Osapuolten perustelut

(51) Osapuolet esittivät ilmoituksensa tueksi oikeudellisen tutkimuksen ja kaksi taloustutkimusta. Esitettyjen perustelujen pääkohdat esitellään jäljempänä.

Tietojen ikä

(52) Osapuolet toteavat ilmoituksessaan, että tietojenvaihto rajoittuu määrää koskevien tietojen toimittamiseen; hintoja tai liikevaihtoja koskevia tietoja ei vaihdeta. Vaihdetut tiedot koskevat ainoastaan aiempia markkinoilla sovellettuja toimintatapoja eivätkä tulevia toimintatapoja.

Kun on kuitenkin kyse markkinoista, joilla kysyntä on asian kannalta merkityksellisten markkinoiden tavoin vakaa, kilpailijoiden tuleva toiminta voidaan suurelta osin ennakoida niiden aikaisempien liiketoimien perusteella. Kilpailijoiden toimintatapojen ja aiempien tulosten tarkastelu muodostaa lähtökohdan edellä kuvatuille sopimuksen rajoittaville vaikutuksille. Mitä yksityiskohtaisempia ja ajankohtaisempia myyntimääriä ja markkinaosuuksia koskevat tiedot ovat, sitä suurempi on niiden vaikutus yritysten tuleviin toimintatapoihin markkinoilla.

Tiedot aikaisemmasta toiminnasta ovat tietyn ajan kuluttua arvoltaan pelkästään viitteellisiä eivätkä käytännössä enää vaikuta tuleviin toimintatapoihin (18). Kun tässä tapauksessa vaihdetut tiedot koskevat mennyttä ajankohtaa, on tietoja pidettävä "ajankohtaisina" niiden ollessa alle vuoden vanhoja (toisin sanoen yhden kuukauden vanhoja).

Todisteet rajoittuvasta vaikutuksesta

(53) Ilmoituksen antaneet osapuolet väittävät, että ilmoitettu tietojenvaihto ei kuulu EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, koska sillä ei ole kilpailua rajoittavia tavoitteita tai vaikutuksia.

Komissio on sitä mieltä, että sopimuksen välittömien ja näkyvien seurausten lisäksi on otettava huomioon sen todennäköiset vaikutukset sekä se, että kyseisen sopimuksen avulla voidaan luoda mekanismi, jota voidaan käyttää kilpailun vastaisiin tarkoituksiin. Edellä mainittua 65 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan myös mahdollisiin kilpailun vastaisiin vaikutuksiin, sillä kyseisen määräyksen tavoitteena on asianmukaisen kilpailumekanismin säilyttäminen. Tällä tavoitteella on erityistä merkitystä huomattavan keskittyneillä markkinoilla, sillä niitä koskeva sopimus tietojen vaihdosta luo piilevää kilpailua estävän avoimuusmekanismin. Sillä seikalla, että komissio ei voi vahvistaa toimenpiteen todellista vaikutusta markkinoilla, ei ole merkitystä riita-asian ratkaisemisessa, sillä EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 1 kohdassa kielletään sekä todelliset kilpailun vastaiset vaikutukset että mahdolliset vaikutukset, jos nämä ovat riittävän merkittäviä.

Tuomio asiassa UK Tractors

(54) Osapuolet esittivät käsityksenään, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa UK Tractors antama tuomio osoitti komission osittain väärän käsityksen.

Ilmoituksen tueksi toimitetun oikeudellisen tutkimuksen mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin oli asiassa UK Tractors vain osittain samaa mieltä komission kanssa, sillä se edellytti, että ollakseen ristiriidassa EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan kanssa tietojenvaihtojen on tapahduttava keskittyneillä markkinoilla, joilla kilpailu on jo valmiiksi vähennettyä.

Komission käsityksen mukaan tästä ei voi tehdä tätä johtopäätöstä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi edellä mainitussa asiassa (19), että tärkeimpien tarjoajien välisen ja lyhyin väliajoin tapahtuvan tietojenvaihdon yleistyminen sellaisten yksityiskohtaisten tietojen osalta, jotka koskevat rekisteröityjen ajoneuvojen tunnistamista ja niiden rekisteröintipaikkaa, heikentää todennäköisesti huomattavasti taloudellisten toimijoiden välistä kilpailua vahvasti keskittyneillä oligopolistisilla markkinoilla, joilla kilpailu on jo ennestään erittäin vähäistä ja tietojenvaihto helppoa.

Kilpailun heikentymistä ei näin ollen kyseisessä tapauksessa pidetty 85 artiklan 1 kohdan soveltamiselle asetettuna lisäedellytyksenä vaan loogisena seurauksena asian kannalta merkityksellisten markkinoiden oligopolistisesta luonteesta.

Kilpailu asian kannalta merkityksellisillä markkinoilla

(55) Osapuolet toimittivat edellä esitettyjen perustelujen puitteissa komissiolle taloustutkimuksen, jonka avulla pyrittiin osoittamaan, että terästeollisuusmarkkinoilla vallitsi vilkas kilpailutilanne.

(56) Kyseisessä tutkimuksessa ei tehdä eroa eri tuotemarkkinoiden välillä, vaikka ne eroavat huomattavasti toisistaan (esimerkiksi markkinoiden keskittymisaste, tuotantokapasiteetin käyttöaste, hintakehitys, varsinkin kiinteiden kustannusten suuruuseroista johtuvat markkinoille pääsyn esteet ja kuljetuskustannukset). Koska näillä eri tekijöillä on merkitystä sen arvioimiseksi, onko ilmoitetulla sopimuksella rajoittavia vaikutuksia, komissiolle toimitetulla tutkimuksella ei ole varsinaista merkitystä tässä asiassa.

Muiden taloudellisten toimialojen myyntimääriä koskevat tiedot

(57) Osapuolet toimittivat ilmoituksensa tueksi tutkimuksen, jolla pyritään osoittamaan, että ajankohtaisten ja yksilöllisten tietojen saatavuus kulutustavara-alalla edistää kilpailua, minkä perusteella ilmoitetulla tietojenvaihdolla olisi suotuisa vaikutus kilpailuun.

(58) Tätä väitettä ei voida hyväksyä kahdesta syystä. Kyseiset sopimukset tietojen vaihdosta eivät ensinnäkään ole sellaisia kilpailijoiden välillä tehtyjä sopimuksia, joihin sovellettaisiin todennäköisesti EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklaa tai EY:n perustamissopimuksen 85 artiklaa. Erikoistuneet tutkimuslaitokset tekevät tutkimustyötä myyntipisteissä toteutettujen haastattelututkimusten perusteella. Tutkimuslaitokset myyvät toisaalta tietojaan, eikä niitä siinä tapauksessa vaihdeta kilpailijoiden kesken. Olipa kyseisten haastattelututkimusten paikkansapitävyys mikä tahansa, kyse on kolmannen osapuolen tarjoamasta palvelusta eikä sopimuksesta, jota voitaisiin arvioida EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan mukaisesti.

4. Perustamissopimuksen 65 artiklan 1 kohdan soveltuvuus

(59) Komissio muistutti yrityksille ja niiden yhtiökumppaneille terästeollisuustuotteiden tuotantoa ja toimituksia koskevien neljännesvuodeksi annettujen suuntaviivojen hylkäämisestä 31 päivänä joulukuuta 1994 antamassaan tiedonannossa (20), että komission siihen mennessä toteuttamien seurantatoimenpiteiden korvaaminen samanlaisilla tai vastaavilla yksityisillä tietojenvaihtojärjestelmillä on EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 1 kohdan nojalla kiellettyä.

(60) Kyselylomakkeiden 2-71 ja 2-73 vaihtaminen on ristiriidassa 65 artiklan 1 kohdan kanssa, sillä tuolloin on kyse sellaisen tietojenvaihtojärjestelmän perustamisesta, jonka yhteydessä vaihdettavat yksilökohtaiset ja ajankohtaiset tiedot koskevat tavaratoimituksia ja markkinaosuuksia litteiden tuotteiden, palkkien, ponttirautojen ja rautateiden päällysrakennemateriaalin markkinoilla.

(61) Kyselylomakkeen 2-74 vaihtaminen on ristiriidassa 65 artiklan 1 kohdan kanssa edellä mainittujen tuotteiden ja valssilangan osalta.

B. PERUSTAMISSOPIMUKSEN 65 ARTIKLAN 2 KOHDAN SOVELTUMATTOMUUS

(62) Koska ilmoitetussa sopimuksessa ei ole kyse erikoistumis-, yhteisosto- tai yhteismyyntisopimuksesta, komissio ei voi antaa 65 artiklan 2 kohdan mukaista lupaa.

C. PERUSTAMISSOPIMUKSEN 65 ARTIKLAN 5 KOHDAN SOVELTUVUUS

(63) Komissio voi 65 artiklan 5 kohdan nojalla määrätä sakon tai uhkasakon yritykselle, joka on tehnyt mitättömän sopimuksen, soveltaa tai pyrkii soveltamaan mitätöntä sopimusta tai päätöstä taikka osallistuu 65 artikla 1 kohdan nojalla kiellettyihin menettelytapoihin.

(64) Osapuolet totesivat luopuneensa ilmoitetun sopimuksen täytäntöönpanosta saatuaan komissiolta 8 päivänä heinäkuuta 1996 varoituskirjeen. Osapuolille ei näin ollen ole tarpeen määrätä sakkoja,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Sopimus tietojen vaihdosta, josta ilmoitettiin 28 päivänä toukokuuta 1996, rikkoo EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklaa siltä osin kuin siinä sovitaan kyselylomakkeiden 2-71, 2-73 ja 2-74 vaihdosta litteiden tuotteiden, palkkien, uraseinärautojen, rautatiemateriaalin ja ruostumattomasta teräksestä valmistetun valssilangan osalta.

2 artikla

Sopimus tietojen vaihdosta, josta ilmoitettiin 28 päivänä toukokuuta 1996, ei täytä 65 artiklan 2 kohdassa luvan myöntämiselle asetettuja edellytyksiä.

3 artikla

Wirtschaftsvereinigung Stahl ja 16 ilmoituksen tehnyttä yritystä eivät saa toteuttaa ilmoitettua tietojen vaihtoa.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraaville:

Wirtschaftsvereinigung Stahl

Breitestraße 69

D-40213 Düsseldorf

AG der Dillinger Hüttenwerke

Postfach 1580

D-66748 Dillingen

EKO Stahl GmbH

Werkstraße 1

D-15890 Eisenhüttenstadt

Krupp Hoesch Stahl AG

Eberhardstraße 12

D-44145 Dortmund

Krupp Thyssen Nirosta GmbH

Alleestraße 165

D-44793 Bochum

Preussag Stahl AG

Eisenhüttenstraße 99

D-38239 Salzgitter

Stahlwerke Bremen GmbH

Auf den Delben 35

D-28237 Bremen

Thyssen Stahl AG

Kaiser-Wilhelm-Straße 100

D-47166 Duisburg.

Tehty Brysselissä 26 päivänä marraskuuta 1997.

Komission puolesta

Karel VAN MIERT

Komission jäsen

(1) Näiden 16 ilmoituksen antaneen yrityksen nimet on lihavoitu.

(2) Komissio hyväksyi EHTY:n perustamissopimuksen 66 artiklan nojalla 28 päivänä heinäkuuta 1997 tehdyllä päätöksellä Thyssen Stahl AG:n ja Krupp Hoesch Stahl AG:n muodostaman yrityskeskittymän litteiden hiiliterästuotteiden alalla.

(3) Ks. alaviite 2.

(4) Ilmoituksen antamisen jälkeen ISPAT-konserni on ostanut tämän yrityksen.

(5) Päätös N:o 1566/86/EHTY (EYVL L 141, 28.5.1986, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 3641/92/EHTY (EYVL L 376, 22.12.1992, s. 1). Tiedot on käsitelty tilastotoimistossa ja koottu yhteen. Niiden pohjalta laaditaan yksityiskohtaisia tilastoja.

(6) Statitisches Bundesamt.

(7) EYVL C 83, 24.3.1993, s. 6

(8) EYVL L 220, 15.8.1990, s. 28

(9) EYVL L 116, 6.5.1994, s. 1

(10) Luvasta ottaa käyttöön yhteinen rahoitusmekanismi sellaisia yksilöllisiä ohjelmia varten, joiden avulla voidaan vähentää raskasta muototerästä, kuumavalssattuja keloja ja kvarttolevyjä valmistavan yhteisön terästeollisuuden tuotantokapasiteettia 21 päivänä joulukuuta 1993 tehty komission päätös 94/6/EHTY (EYVL L 6, 8.1.1994, s. 30).

(11) Vaatii erittäin paljon tilaa ja laitteita (koksaus, briketoiminen, masuunit, muuntimet); toiminnaltaan erittäin joustamattomia; keskimääräinen vähimmäiskapasiteetti noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa; erittäin korkeat alkuinvestointi- ja ylläpitokustannukset.

(12) Rajoitettu investointi (sähköuuni); toiminnaltaan erittäin joustava.

(13) Näin on erityisesti litteiden tuotteiden, erityisteräksen ja tiettyjen pitkien tuotteiden (uraseinäraudat, raiteiden rakennusosat ja kaivoskuilujen rakentamiseen käytettävät profiilit) osalta.

(14) EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan menettelystä asiassa UK Agricultural Tractors Registration Exchange 17 päivänä helmikuuta 1992 tehty komission päätös 92/157/ETY (EYVL L 68, 13.3.1992, s. 19).

(15) Asiat T-34/92, Fiatagri UK Ltd ja New Holland Ford Ltd v. komissio, tuomio 27.10.1994, Kok. 1994, s. II-905, 91 kohta, ja T-35/92, John Deere Ltd v. komissio, tuomio 27.10.1994, Kok. 1994, s. II-957, 51 kohta.

(16) Asia 13/60, Ruhrköhlen-Verkaufsgesellschaft mbH "Geitling" ja muut v. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkea viranomainen, tuomio 18.5.1962, Kok. VIII, s. 200-201.

(17) Yritysten välistä yhteistoimintaa koskevia sopimuksia, päätöksiä ja yhdenmukaisia menettelytapoja käsittelevä tiedonanto (EYVL C 75, 29.7.1968, s. 3, jota on oikaistu EYVL:llä C 84, 28.8.1968, s. 14).

(18) Komissio katsoi esimerkiksi asiassa UK Tractors, että kilpailijoiden myyntiä koskevien vuoden vanhojen tietojen vuosittainen vaihtaminen ei vääristä merkittävällä tavalla kilpailua (edellä mainittu päätös, johdanto-osan 50 kappale).

(19) Ks. alaviite 15.

(20) EYVL C 379, 31.12.1994, s. 36