Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31990L0429

Neuvoston direktiivi 90/429/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa

EYVL L 224, 18.8.1990, p. 62–73 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 20/04/2021; Kumoava ja korvaava 32016R0429

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1990/429/oj

31990L0429

Neuvoston direktiivi 90/429/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa

Virallinen lehti nro L 224 , 18/08/1990 s. 0062 - 0072
Suomenk. erityispainos Alue 3 Nide 33 s. 0180
Ruotsink. erityispainos Alue 3 Nide 33 s. 0180


NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990,

eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (90/429/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 43 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

säännökset eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa sisältyvät direktiiviin 64/432/ETY(4) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/360/ETY(5); lisäksi direktiivi 72/462/ETY(6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/227/ETY(7), sisältää säännökset terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten ja sikojen tuonnissa kolmansista maista,

edellä mainituin säännöksin on nautaeläinten ja sikojen yhteisön sisäisessä kaupassa ja niiden tuonnissa yhteisöön kolmansista maista huolehdittu siitä, että alkuperämaa takaa eläinten terveyttä koskevien periaatteiden noudattamisen; eläintautien leviämisen vaarat ovat siten lähes kokonaan poistuneet; tietty eläintautien leviämisen vaara liittyy kuitenkin siemennesteen kauppaan,

yhteisön sisäistä eläinkauppaa ja eläintuotekauppaa sääntelevien kansallisten terveysmääräysten yhdenmukaistamista koskevissa yhteisön toimintaperiaatteissa on vastedes tarpeen saada aikaan yhdenmukainen järjestelmä sovellettavaksi yhteisön sisäisessä sian siemennesteen kaupassa ja sen tuonnissa yhteisön alueelle,

yhteisön sisäisessä siemennesteen kaupassa jäsenvaltio, jonka alueella siemenneste kerätään, on velvollinen huolehtimaan, että siemenneste on kerätty ja käsitelty hyväksytyillä ja valvotuilla keinosiemennysasemilla, että luovuttajaeläinten terveydentila on sellainen kuin eläintautien leviämisvaaran torjumiseksi on edellytettävä, että siemennesteen terveydellisen tason turvaamiseksi annettuja määräyksiä on noudatettu sen keräyksessä, käsittelyssä, säilytyksessä ja kuljetuksessa ja että sen mukana on terveystodistus osoituksena näiden takeiden täyttämisestä, kun sitä kuljetetaan määrämaahan,

tiettyjä tauteja koskevien rokotuskäytäntöjen eroavuudet yhteisössä antavat aiheen pitää voimassa määräaikaisia poikkeuksia, joilla annetaan jäsenvaltioille oikeus vaatia lisäsuojaa tiettyjä tauteja vastaan,

kolmansista maista yhteisön alueelle tapahtuvaa siemennesteen tuontia varten olisi luetteloitava kolmannet maat terveysvaatimusten mukaan; jäsenvaltiot saisivat sallia vain sellaisen siemennesteen maahantuonnin, joka on peräisin tietyt vaatimukset täyttäviltä ja virallisesti valvotuilta keinosiemennysasemilta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän luettelon käyttöä; lisäksi luettelossa mainittujen maiden osalta on tarpeen vahvistaa olosuhteiden mukaiset erityiset terveysvaatimukset; vaatimusten noudattaminen on lisäksi voitava todeta paikalla suoritettavin tarkastuksin,

olisi syytä ulottaa 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY sisältämät tarkastusohjeet ja -menettelyt, jotka koskevat eläinlääkärintarkastuksia yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden syntymisen kannalta(8), koskemaan tätä direktiiviä,

tiettyjen tartuntatautien välittymisen estämiseksi on syytä suorittaa tuontitarkastus siemennestelähetyksen saapuessa yhteisön alueelle, paitsi jos kyseessä on ulkoinen kauttakuljetus,

on tarpeen sallia jäsenvaltion ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin, jos toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa puhkeaa tarttuva tauti; tällaisiin tauteihin liittyvät vaarat ja niiden edellyttämät suojatoimenpiteet olisi arvioitava samalla tavoin koko yhteisössä; tätä varten on tarpeen, että pysyvä eläinlääkintäkomitea laatii koko yhteisöä koskevan kiireellisen menettelyn, jota noudattaen tarvittavat toimenpiteet on annettava,

on tarpeen antaa tämän direktiivin tiettyjen toimenpiteiden soveltaminen komission tehtäväksi; tätä varten on tarpeen säätää menettelystä komission ja jäsenvaltioiden välisen tiiviin ja tehokkaan yhteistyön aikaansaamiseksi pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa,

tämä direktiivi ei vaikuta sellaisen siemennesteen kauppaan, joka on tuotettu ennen kuin jäsenvaltioiden on noudatettava tätä direktiiviä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU Yleiset säännökset

1 artikla

Tässä direktiivissä säädetään eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista, joita sovelletaan yhteisön sisäiseen sian siemennesteen kauppaan ja tuontiin kolmansista maista.

2 artikla

Tässä direktiivissä sovelletaan tarpeen mukaan direktiivien 64/432/ETY, 72/462/ETY, 80/407/ETY(9) ja 90/425/ETY(10) 2 artiklassa olevia määritelmiä.

Lisäksi `siemennesteellä` tarkoitetaan sian käsittelemätöntä tai käsiteltyä taikka laimennettua siemennestettä.

II LUKU Yhteisön sisäinen kauppa

3 artikla

Jokaisen jäsenvaltion on huolehdittava, että ainoastaan seuraavat yleiset vaatimukset täyttävää siemennestettä toimitetaan kauppaan:

a) siemenneste on kerätty ja käsitelty keinosiemennystarkoituksiin keinosiemennysasemalla, joka on terveysvaatimusten osalta 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytty yhteisön sisäistä kauppaa varten;

b) siemenneste on kerätty sioilta, joiden terveydentila on liitteen B mukainen;

c) siemennesteen keräys, käsittely, varastointi ja kuljetus on tapahtunut liitteiden A ja C mukaisesti;

4 artikla

1 Tämän direktiivin mukaisesti 31 päivään joulukuuta 1992 asti jäsenvaltiot, joissa kaikki keinosiemennysasemilla olevat eläimet ovat rokottamattomat Aujeszkyn tautia vastaan ja antavat kielteisen tuloksen seerumineutralointi- tai Elisa-testissä Aujeszkyn taudin toteamiseksi:

- voivat kieltää sellaisilta asemilta peräisin olevan siemennesteen tuonnin alueelleen, joiden asema ei ole samanlainen,

- eivät saa kuitenkaan kieltää tuomasta siemennestettä maahan, jos siitoskarjut on keinosiemennysasemalla rokotettu rokotteella, josta GI-antigeeni on poistettu, edellyttäen, että:

- rokotus on annettu vain Aujeszkyn tautia aiheuttavan viruksen osalta seronegatiivisille siitoskarjuille,

- aikaisintaan kolmen viikon kuluttua rokotuksesta suoritetussa siitoskarjujen serologisessa tutkimuksessa ei todeta kyseisen viruksen aiheuttamia vasta-aineita.

Tällaisessa tapauksessa näyte jokaisesta kauppaan aiotusta päivittäisestä keräyserästä voidaan tutkia virukseneristämiskokein hyväksytyssä laboratoriossa määrämaana olevassa jäsenvaltiossa.

Tämän kohdan säännöksiä ei panna täytäntöön ennen kuin komissio on 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja ottaen huomioon eläinlääkintäalan tiedekomitean lausunnon laatinut 1 päivään heinäkuuta 1991 mennessä ohjeet kyseisissä tutkimuksissa käytettävistä kokeista, erityisesti keinosiemennysasemalla suoritettavien kokeiden tiheydestä, virukseneristämiskokeista sekä rokotteen, josta GI-antigeeni on poistettu, tehosta ja turvallisuudesta.

2 Jäljempänä 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen voidaan päättää 1 kohdan säännösten ulottamisesta koskemaan jäsenvaltion alueen osaa, jos kaikki kyseisen alueen osan keinosiemennysasemilla olevat eläimet antavat kielteisen tuloksen Aujeszkyn taudin toteamiseksi suoritetussa seerumineutralointikokeessa tai Elisa-testissä.

3 Neuvosto tarkastelee 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä uudelleen tämän artiklan sisältöä komission kertomuksen ja siihen mahdollisesti liittyvien ehdotusten perusteella.

5 artikla

1 Jäsenvaltion, jonka alueella keinosiemennysasema sijaitsee, on huolehdittava, että 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu hyväksyntä myönnetään vain, jos asema täyttää liitteessä A olevat vaatimukset ja jos se noudattaa tämän direktiivin muitakin säännöksiä.

Sen on myös huolehdittava, että virkaeläinlääkäri valvoo mainittujen säännösten noudattamista. Tämän on ehdotettava hyväksynnän peruuttamista, jos yhtä tai useampaa säännöstä ei enää noudateta.

2 Kaikki hyväksytyt keinosiemennysasemat on rekisteröitävä ja kullekin on annettava eläinlääkinnällinen rekisterinumero. Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava luettelo keinosiemennysasemista ja niiden eläinlääkinnällisistä rekisterinumeroista sekä tieto jokaisesta hyväksynnän peruutuksesta toisille jäsenvaltioille ja komissiolle.

3 Yleiset säännökset menettelystä tämän artiklan täytäntöön panemiseksi annetaan 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jokaisen siemennestelähetyksen mukana on liitteessä D olevan mallin mukaiselle lomakkeelle laadittu ja alkuperämaana olevan jäsenvaltion virkaeläinlääkärin antama terveystodistus.

Tämä todistus on

a) laadittava ainakin yhdellä alkuperämaana olevan jäsenvaltion ja yhdellä alkuperämaana olevan jäsenvaltion virallisista kielistä,

b) oltava alkuperäiskappaleena lähetyksen saatteena määräpaikkaan saakka,

c) laadittava yhdelle liuskalle,

d) osoitettava yhdelle vastaanottajalle.

2 Määrämaana oleva jäsenvaltio voi direktiivin 90/425/ETY 8 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden lisäksi toteuttaa muut tarpeelliset toimenpiteet, karanteenin asettaminen mukaan luettuna, edellyttäen, ettei tämä vaikuta siemennesteen käyttökelpoisuuteen kiistattoman näytön saamiseksi tapauksissa, joissa siemennesteen epäillään olevan taudinaiheuttajaorganismien saastuttamaa.

III LUKU Tuonti kolmansista maista

7 artikla

1 Jäsenvaltio voi sallia siemennesteen tuonnin vain sellaisista kolmansista maista, jotka sisältyvät 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen laadittuun luetteloon. Luetteloa voidaan täydentää tai muuttaa 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2 Päätettäessä jonkin kolmannen maan sisällyttämisestä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, on erityisesti otettava huomioon:

a) karjan, muiden kotieläinten ja luonnonvaraisen eläimistön terveydentila kyseisessä maassa, varsinkin eksoottisten eläintautien esiintyminen, sekä eläintautitilanne maan ympäristössä, sikäli kun ne saattavat vaarantaa jäsenvaltioiden eläimistön terveyden;

b) miten säännöllisesti ja nopeasti kyseinen maa antaa tietoja alueellaan esiintyvistä, siemennesteen mukana leviävistä eläinten tartuntataudeista, erityisesti Maailman eläintautijärjestön A ja B luetteloissa mainituista taudeista;

c) kyseisen maan säännökset eläintautien ehkäisystä ja torjunnasta;

d) kyseisen maan eläinlääkintäyksiköiden organisaatio ja toimivalta;

e) tarttuvien eläintautien ehkäisy- ja torjuntatoimenpiteiden järjestely ja toimeenpano; sekä

f) takeet, jotka kyseinen maa voi antaa tämän direktiivin noudattamisesta.

3 Edellä 1 kohdassa tarkoitettu luettelo ja kaikki siihen tehdyt muutokset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

8 artikla

1 Jäljempänä 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen laaditaan luettelo keinosiemennysasemista, joista jäsenvaltiot voivat sallia kolmansista maista peräisin olevan siemennesteen tuonnin. Luetteloa voidaan muuttaa tai täydentää samaa menettelyä noudattaen.

2 Päätettäessä kolmannen maan keinosiemennysaseman sisällyttämisestä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, on erityisesti otettava huomioon siemennesteen tuotannon eläinlääkinnällinen valvonta kyseisessä kolmannessa maassa, eläinlääkintähallinnon toimivalta sekä keinosiemennysasemiin kohdistuva valvonta.

3 Edellä 1 kohdassa säädettyyn luetteloon voidaan sisällyttää vain sellainen keinosiemennysasema,

a) joka sijaitsee 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvässä maassa;

b) joka täyttää liitteessä A olevan I ja II luvun vaatimukset;

c) jonka kyseisen kolmannen maan eläinlääkintähallinto on virallisesti hyväksynyt yhteisöön tapahtuvaa vientiä varten;

d) jota kyseisen kolmannen maan asemaeläinlääkäri valvoo ja

e) jonka kyseisen kolmannen maan virkaeläinlääkäri tarkastaa vähintään kahdesti vuodessa.

9 artikla

1 Siemennesteen on oltava peräisin eläimiltä, jotka ovat välittömästi ennen siemennesteen keräämistä olleet ainakin kolmen kuukauden ajan 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainitun kolmannen maan alueella.

2 Jäsenvaltiot saavat saa sallia siemennesteen tuonnin luettelossa mainitusta kolmannesta maasta vain, jos siemenneste täyttää eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, jotka on 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksytty kyseisestä maasta tapahtuvaa siemennesteen tuontia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 1 kohdan ja tämän artiklan 1 kohdan soveltamista.

Päätettäessä 1 alakohdassa tarkoitetuista vaatimuksista, on otettava huomioon

a) terveystilanne, erityisesti Maailman eläintautijärjestön luetteloon A sisältyvien tautien osalta, keinosiemennysasemaa ympäröivällä vyöhykkeellä;

b) keinosiemennysaseman karjan terveydentila ja tutkimuksen suorittamista koskevat määräykset;

c) luovuttajaeläimen terveydentilaa ja tutkimuksia koskevat määräykset;

d) siemennesteen tutkimusta koskevat määräykset.

3 Määriteltäessä terveyttä koskevia vaatimuksia, on vertailuperusteena käytettävä II luvun ja vastaavien liitteiden sisältämiä vaatimuksia. Näistä säännöistä tehtävistä poikkeuksista voidaan päättää tapauksittain 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, jos kolmas maa, jota asia koskee, antaa terveystilanteestaan samanlaiset ja vähintään vastaavat takeet.

4 Vastaavasti 4 artiklan säännöksiä sovelletaan.

10 artikla

1 Jäsenvaltiot saavat antaa luvan siemennesteen tuontiin vain sillä edellytyksellä, että esitetään alkuperämaana olevan kolmannen maan virkaeläinlääkärin laatima ja allekirjoittama terveystodistus.

Tämä todistus on:

a) laadittava ainakin yhdellä määrämaana olevan jäsenvaltion ja yhdellä sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa 11 artiklan mukainen tuontitarkastus tapahtuu;

b) oltava alkuperäiskappaleena siemennesteen mukana määräpaikkaan saakka;

c) laadittava yhdelle liuskalle;

d) osoitettava yhdelle vastaanottajalle.

2 Terveystodistuksen on oltava 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen laaditun mallin mukainen.

11 artikla

1 Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jokainen yhteisön tullialueelle saapuva siemennestelähetys tarkastetaan ennen kuin se lasketaan vapaaseen käyttöön tai alistetaan tullimenettelyyn ja kiellettävä tällaisen siemennesteen pääsy yhteisön alueelle, jos maahantulon yhteydessä toimitetussa tuontitarkastuksessa ilmenee, että

- siemenneste ei ole peräisin 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditussa luettelossa mainitun kolmannen maan alueelta,

- siemenneste ei ole peräisin 8 artiklan 1 kohdassa säädetyssä luettelossa olevalta keinosiemennysasemalta,

- siemenneste on peräisin sellaisen kolmannen maan alueelta, josta tuonti 15 artiklan 2 kohdan mukaan on kielletty,

- siemennesteen mukana oleva terveystodistus ei ole 10 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukainen eikä siinä tarkoitetulla tavalla laadittu.

Tätä kohtaa ei sovelleta sellaisiin yhteisön tullialueelle saapuviin siemennestelähetyksiin, jotka alistetaan tullin kauttakulkuhallintaan toimitettavaksi mainitun alueen ulkopuolella sijaisevaan määräpaikkaan.

Tätä kohtaa kuitenkin sovelletaan, jos lähetyksen kulkiessa yhteisön alueen läpi, tullin kauttakulusta luovutaan.

2 Määrämaana oleva jäsenvaltio voi toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, karanteenin asettaminen mukaan luettuna, ellei tämä vaikuta siemennesteen käyttökelpoisuuteen, kiistattoman näytön saamiseksi tapauksissa, joissa siemennesteen epäillään olevan taudinaiheuttajaorganismien saastuttamaa.

3 Jos siemennesteen tuonti maahan on kielletty jollakin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella ja viejänä oleva kolmas maa ei anna lupaa siemennesteen palauttamiseen 30 päivän kuluessa siemennesteen ollessa pakastettua tai välittömästi, siemennesteen ollessa tuoretta, määrämaana olevan jäsenvaltion toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen voi määrätä sen hävitettäväksi.

12 artikla

Jos jäsenvaltio on 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen perusteella myöntänyt siemennestelähetykselle tuontiluvan yhteisön alueelle ja se lähetetään toisen jäsenvaltion alueelle, sen mukana on oltava joko alkuperäinen terveystodistus tai todistuksen oikeaksi todistettu jäljennös, kumpikin varmennettuna sen viranomaisen allekirjoituksin, joka vastaa 11 artiklassa säädetystä valvonnasta.

13 artikla

Jos päätetään toteuttaa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut hävittämistoimenpiteet, kaikki niistä aiheutuvat kulut on lähettäjän, vastaanottajan tai näiden edustajan maksettava valtion niitä korvaamatta.

IV LUKU Suoja- ja tarkastustoimenpiteet

14 artikla

Direktiivin 90/425/ETY säännöksiä sovelletaan erityisesti alkuperän tarkastuksiin sekä määrämaana olevan jäsenvaltion täytäntöönpanemien tarkastusten järjestelyyn ja valvontaan.

15 artikla

1 Yhteisön sisäisessä kaupassa sovelletaan direktiivin 90/425/ETY 10 artiklassa säädettyjä varotoimenpiteitä.

2 Jos kolmannessa maassa ilmenee tai leviää tarttuva eläintauti, joka saattaa kulkeutua siemennesteen mukana ja vaarantaa jäsenvaltion karjan terveyden, taikka jos jokin muu eläinten terveyttä koskeva seikka antaa siihen aiheen, määrämaana oleva jäsenvaltio voi kieltää kyseisen siemennesteen tuonnin, riippumatta siitä, tapahtuuko se suoraan vai toisen jäsenvaltion kautta ja onko siemenneste peräisin kolmannen maan koko alueelta vaiko ainoastaan sen alueen osasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8, 9 ja 10 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltioiden 1 alakohdan perusteella suorittamista toimenpiteistä, niiden kumoamisesta ja syistä on välittömästi ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

Jäljempänä 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen voidaan päättää, että kyseisiä toimenpiteitä on muutettava, erityisesti niiden yhteensovittamiseksi muiden jäsenvaltioiden toimenpiteiden kanssa, tai että ne on kumottava.

Jos syntyy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tilanne ja muidenkin jäsenvaltioiden näyttää olevan tarpeen soveltaa kyseisessä alakohdassa säädettyjä toimenpiteitä, tarvittaessa kolmannen alakohdan mukaisesti muutettuina, aiheelliset toimenpiteet on toteutettava 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Lupa kyseisestä kolmannesta maasta tapahtuvan tuonnin aloittamiseen uudelleen on annettava 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

16 artikla

1 Komission eläinlääkintäasiantuntijat voivat yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa toteuttaa tarkastuksia paikalla, sikäli kuin ne tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ovat tarpeen.

Alkuperämaan, jonka alueella tarkastus tapahtuu, on annettava kaikki tarpeellinen apu asiantuntijoille näiden suorittaessa tehtäviään. Komissio ilmoittaa tarkastusten tuloksista kyseiselle alkuperämaalle.

Alkuperämaan on toteutettava kaikki tarkastuksen tulosten huomioon ottamiseksi mahdollisesti tarpeelliset toimenpiteet. Jollei alkuperämaa toteuta mainittuja toimenpiteitä, komissio voi pysyvän eläinlääkintäkomitean tutkittua tilanteen soveltaa 5 artiklan ja 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan säännöksiä.

2 Yleiset, erityisesti 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tarkastusten tiheyttä ja suoritustapaa koskevat säännökset tämän artiklan täytäntöön panemiseksi annetaan 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

V LUKU Loppusäännökset

17 artikla

Tämän direktiivin liitteitä muutetaan niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

18 artikla

1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa päätöksellä 68/361/ETY(11) perustetun pysyvän eläinlääkintäkomitean, jäljempänä `komitea`, käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä viipymättä.

2 Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden äänet painotetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan 54 äänen enemmistöllä.

4 Komissio päättää toimenpiteistä ja soveltaa niitä välittömästi, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos ne eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto päättää toimenpiteistä määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole päättänyt toimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun asia on tullut vireille neuvostossa komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä ja soveltaa niitä välittömästi, jollei neuvosto ole yksinkertaisella äänten enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

19 artikla

1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa komitean käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä viipymättä.

2 Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden äänet painotetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta kahden päivän kuluessa. Lausunto annetaan 54 äänen enemmistöllä.

4 Komissio päättää toimenpiteistä ja soveltaa niitä välittömästi, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. Jos ne eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto päättää toimenpiteistä määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole päättänyt toimenpiteistä 15 päivän kuluessa siitä päivästä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä ja soveltaa niitä välittömästi, jollei neuvosto ole yksinkertaisella äänten enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

20 artikla

1 Tätä direktiiviä ei sovelleta jäsenvaltiossa ennen 31 päivää joulukuuta 1991 kerättyyn ja käsiteltyyn siemennesteeseen.

2 Siihen asti, kunnes 8, 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut päätökset tulevat voimaan jäsenvaltiot eivät saa soveltaa siemennesteen tuontiin kolmansista maista suosivampia ehtoja kuin II luvusta johtuvat ehdot.

21 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1991. Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava niistä komissiolle.

22 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 26 päivänä kesäkuuta 1990.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. O'KENNEDY

(1) EYVL N:o C 267, 6.10.1983, s. 5

(2) EYVL N:o C 342, 19.12.1983, s. 11

(3) EYVL N:o C 140, 28.5.1984, s. 6

(4) EYVL N:o 121, 29.7.1964, s. 1977/64

(5) EYVL N:o L 153, 6.6.1989, s. 29

(6) EYVL N:o L 302, 31.12.1972, s. 28

(7) EYVL N:o L 93, 6.4.1989, s. 25

(8) EYVL N:o L 395, 31.12.1989, s. 13

(9) EYVL N:o L 194, 22.7.1988, s. 10

(10) EYVL N:o L 224, 18.8.1990, s. 29

(11) EYVL N:o L 255, 18.10.1968, s. 23

LIITE A

I LUKU Keinosiemennysasemien hyväksymistä koskevat vaatimukset

Keinosiemennysasemien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) aseman on oltava asemaeläinlääkärin jatkuvassa valvonnassa;

b) asemalla on oltava ainakin

i) eläintilat, mukaan luettuna eristystilat,

ii) tilat siemennesteen keräämistä varten, mukaan luettuna erillinen huone välineiden puhdistusta ja sterilointia varten,

iii) siemennesteen käsittelyä varten huone, jonka ei välttämättä tarvitse sijaita samassa paikassa,

iv) siemennesteen varastointia varten huone, jonka ei välttämättä tarvitse sijaita samassa paikassa,

c) asema on rakennettava tai eristettävä siten, että estetään kosketus sen ulkopuolella olevaan karjaan;

d) asema on rakennettava siten, että eläintilat sekä siemennesteen keräily-, käsittely- ja varastointitilat voidaan helposti puhdistaa ja desinfioida;

e) asemalla on oltava eristystila, josta ei ole välitöntä yhteyttä tavanomaisiin eläintiloihin;

f) asema on suunniteltava siten, että eläintilat ovat fyysisesti erillään siemennesteen käsittelytiloista ja että molemmat mainitut tilat ovat erillään siemennesteen varastotiloista.

II LUKU Keinosiemennysasemien valvontaa koskevat vaatimukset

Keinosiemennysasemien on:

a) oltava valvottuja siten, että niillä säilytetään vain sen lajin eläimiä, joiden siemennestettä on tarkoitus kerätä.

b) oltava valvottuja siten, että ne pitävät kaikista asemalla olevista nautaeläimistä kirjaa, josta ilmenee kunkin eläimen rotu, syntymäpäivä ja tunniste, ja että ne lisäksi pitävät kaikista terveystarkastuksista ja rokotuksista kirjaa, joka sisältää myös tietoja kunkin eläimen sairautta tai terveyden tilaa koskevasta tiedostosta;

c) oltava virkaeläinlääkärin säännöllisesti, vähintään kahdesti vuodessa tarkastamia siten, että tarkastuksen yhteydessä myös säännönmukaisesti tarkistetaan hyväksymistä ja valvontaa koskevat vaatimukset;

d) oltava valvottuja siten, että asiattomien henkilöiden pääsy aseman tiloihin estyy. Lisäksi luvallisilta vierailijoilta on vaadittava asemaeläinlääkärin laatimien vaatimusten noudattamista;

e) pidettävä palveluksessaan teknisesti pätevää henkilöstöä, joka on asianmukaisesti koulutettu sairauksien torjunnassa tarvittaviin desinfiointimenetelmiin ja hygienisiin menetelmiin;

f) oltava valvottuja siten, että

i) hyväksytyillä asemilla käsitellään ja varastoidaan vain hyväksytyillä asemilla kerättyä siemennestettä, jota ei päästetä kosketuksiin muiden siemennestelähetysten kanssa,

ii) siemennesteen keräys, käsittely ja varastointi tapahtuu ainoastaan näihin tarkoituksiin varatuissa tiloissa ja ehdottoman hygienisesti;

iii) kaikki siemennesteen keräyksen ja käsittelyn yhteydessä siemennesteen tai luovuttajaeläimen kanssa kosketuksiin joutuvat välineet desinfioidaan tai steriloidaan asianmukaisesti ennen käyttöä;

iv) siemennesteen käsittelyssä käytetyt eläinperäiset tuotteet, mukaan luettuna lisä- tai laimennusaineet, hankitaan lähteistä, joista ei aiheudu eläintautien vaaraa, tai ne käsitellään ennen käyttöä siten, että taudin vaara poistuu;

v) säilytys- ja kuljetusastiat desinfioidaan tai steriloidaan asianmukaisesti ennen jokaista täyttöä;

vi) pakastusnesteenä ei käytetä nestettä, jota on aiemmin käytetty muiden eläinperäisten tuotteiden käsittelyyn;

vii) riippumatta siitä, jaetaanko keräyserät pienempiin annoksiin, jokainen erä merkitään selvästi siten, että siemennesteen keräyspäivä, luovuttajaeläimen rotu ja tunniste sekä keinosiemennysaseman nimi ja rekisterinumero alkuperämaan nimikoodin edeltäminä, tarvittaessa koodimuotoisina ovat helposti todettavissa; tunnusten laadusta ja muodosta päätetään 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

LIITE B

I LUKU Hyväksytyille keinosiemennysasemille tuotavia eläimiä koskevat vaatimukset

1 Kaikkien keinosiemennysasemalle tuotavien karjujen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) eläimet ovat olleet eristettyinä vähintään 30 päivän ajan tiloissa, jotka jäsenvaltion asianomainen viranomainen on nimenomaan tähän tarkoitukseen hyväksynyt ja joissa niiden lisäksi on ollut vain vähintään yhtä hyvässä terveydentilassa olevia siitoskarjuja;

b) ennen eristämistään a alakohdassa tarkoitettuihin tiloihin eläimet on valittu sikaloista tai tiloilta,

i) jotka on todettu virallisesti vapaiksi klassisesta sikarutosta,

ii) jotka on todettu vapaiksi luomistaudista,

iii) joissa 12 edellisen kuukauden aikana ei ole ollut yhtään suu- ja sorkkatautia vastaan rokotettua eläintä,

iv) joissa 12 edellisen kuukauden aikana ei ole tehty kliinisiä, serologisia eikä virologisia havaintoja Aujeszkyn taudista,

v) jotka eivät ole direktiivissä 64/432/ETY säädettyjen kieltojen alaisina afrikkalaisen sikaruton, swine vesicular -taudin, Teschenin taudin tai suu- ja sorkkataudin vuoksi.

Eläimiä ei ole aikaisemmin saanut pitää muissa sikaloissa, joiden tautitilanne on huonompi;

c) eläimille on 30 päivän kuluessa ennen a kohdassa määrätyn eristysajan alkamista suoritettu seuraavat tutkimukset kielteisin tuloksin:

i) komplementtifiksaatiotesti suoritettuna direktiivin 64/432/ETY liitteessä C vahvistetulla tavalla luomistaudin toteamiseksi,

ii) - seerumineutralointi- tai Elisa-testi, jossa rokottamattomien sikojen ollessa kyseessä, käytetään kaikkia viruksen vasta-aineita,

- Elisa-testi rokotetuille sioille GI-vasta-aineiden toteamiseksi rokotteella, josta GI-antigeeni on poistettu,

iii) jollei yhteisö ole ottanut käyttöön yhteistä ohjelmaa suu- ja sorkkataudin torjumiseksi, Elisa-testi suu- ja sorkkataudin varalta,

iv) seerumineutralointi- tai Elisa-testi klassisen sikaruton toteamiseksi,

Toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan c kohdassa tarkoitettujen tutkimusten suorittamiseen eristystiloissa, jos tutkimustulokset saadaan tietoon ennen d kohdassa tarkoitetun 30-päiväisen eristysajan alkamista;

d) eläimille on a kohdassa säädetyn vähintään 30 päivän pituisen eristysajan kuluessa suoritettu seuraavat tutkimukset kielteisin tuloksin:

i) seerumiagglutinaatiotesti, joka suoritetaan direktiivin 64/432/ETY liitteessä C määrätyllä tavalla ja osoittaa luomistautibakteerien määräksi alle 30 IU agglutinaatiota millilitraa kohden, sekä eläinten lähtökarjan ollessa vapaa luomistaudista komplementtifiksaatiotesti, joka osoittaa luomistautibakteerien määräksi alle 20 ETY-yksikköä millilitraa kohden (20 ICFT-yksikköä),

ii) - seerumineutralointi- tai Elisa-testi, jossa rokottamattomien sikojen ollessa kyseessä käytetään kaikkia viruksen vasta-aineita,

- rokotteella, josta GI-antigeeni on poistettu, rokotetuille sioille Elisa-testi GI- vasta-aineiden toteamiseksi,

iii) ellei yhteisö ole ottanut käyttöön yhteistä ohjelmaa suu- ja sorkkataudin torjumiseksi, Elisa-testi suu- ja sorkkataudin varalta,

iv) mikroskooppinen agglutinaatiotesti leptospiroosin varalta (serotyypit pomona, grippotyphosa, tarassovi, hardjo, bratislava ja ballum), tai eläimille on suojaksi leptospiroosia vastaan annettu kaksi streptomysiiniruisketta 14 päivän välein (25 mg elopainokiloa kohden).

Sen lisäksi, mitä on säädetty havaituista suu- ja sorkkatauti- sekä sikaruttotapauksista, eläin on viipymättä poistettava eristystiloista, jos jokin mainituista kokeista antaa positiivisen tuloksen. Jos kyseessä on ryhmäeristys, toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin, voidakseen sallia jäljellä olevien eläinten liittämisen keinosiemennysaseman karjaan tämän liitteen mukaisesti.

2 Kaikki kokeet on suoritettava jäsenvaltion hyväksymässä laboratoriossa.

3 Eläimiä saa tuoda keinosiemennysasemalle ainoastaan asemaeläinlääkärin nimenomaisella luvalla. Eläinten saapumisesta asemalle ja poistamisesta sieltä on pidettävä kirjaa.

4 Keinosiemennysasemalle tuotu eläin ei saapumispäivänä saa osoittaa mitään kliinisiä sairauden oireita; sen lisäksi, mitä 5 kohdassa on säädetty, kaikkien eläinten on oltava lähtöisin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta eristystilasta, joka lähetyspäivänä virallisesti täyttää seuraavat vaatimukset:

a) tila sijaitsee sellaisen alueen keskellä, jonka säde on 10 km ja jolla ei vähintään 30 päivän aikana ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia eikä sikaruttoa,

b) tila on vähintään 3 kuukauden ajan ollut vapaa suu- ja sorkkataudista sekä luomistaudista,

c) tila on vähintään 30 päivän ajan ollut vapaa Aujeszkyn taudista ja sellaisista sikojen sairauksista, joista ilmoittaminen on direktiivin 64/432/ETY liitteen E mukaan pakollista.

5 Jos 4 kohdassa tarkoitetut edellytykset on täytetty ja II luvussa tarkoitetut rutiinitutkimukset on suoritettu 12 edellisen kuukauden aikana, eläimiä voidaan ilman eristystä tai tutkimuksia siirtää yhdeltä hyväksytyltä keinosiemennysasemalta toiselle, jonka tautitilanne on samanlainen, jos siirto tapahtuu suoraan. Kyseessä oleva eläin ei saa päästä suoraan eikä välillisesti kosketuksiin sellaisten sorkkaeläinten kanssa, joiden tautitilanne on huonompi, ja kuljetuskalusto täytyy ennen käyttöä desinfioida. Jos siirto keinosiemennysasemalta toiselle tapahtuu jäsenvaltioiden välillä, se on suoritettava direktiivin 64/432/ETY säännösten mukaisesti.

II LUKU Hyväksytyillä keinosiemennysasemilla pidettäville karjuille pakollisesti suoritettavat rutiinitutkimukset

1 Kaikille hyväksytyllä keinosiemennysasemalla pidettäville karjuille on niiden lähtiessä asemalta suoritettava seuraavat tutkimukset kielteisin tuloksin:

i) - seerumineutralointi- tai Elisa-testi, jossa rokottamattomien sikojen ollessa kyseessä käytetään kaikkia viruksen vasta-aineita,

- rokotteella, josta GI-antigeeni on poistettu, rokotetuille sioille Elisa-testi GI- vasta-aineiden toteamiseksi,

ii) ellei yhteisö ole ottanut käyttöön yhteistä ohjelmaa suu- ja sorkkataudin torjumiseksi, Elisa-testi suu- ja sorkkataudin varalta,

iii) direktiivin 64/432/ETY liitteen C mukaisesti suoritettu komplementtifiksaatiotesti luomistaudin toteamiseksi,

iv) seerumineutralointi- tai Elisa-testi klassisen sikaruton toteamiseksi,

Lisäksi asemalla yli 12 kuukautta pidetyille karjuille on suoritettava i ja iii alakohdassa tarkoitetut kokeet 18 kuukauden kuluessa niiden asemalle saapumisesta.

2 Kaikki kokeet on suoritettava jäsenvaltion hyväksymässä laboratoriossa.

3 Sen lisäksi, mitä on säädetty havaituista suu- ja sorkkatauti- sekä sikaruttotapauksista, eläin on eristettävä, jos kokeen tulos on positiivinen ja eläimen viimeisen kielteistä tulosta osoittaneen kokeen jälkeen luovuttamaa siemennestettä ei saa päästää yhteisön sisäiseen kauppaan.

Kaikilta muilta asemalla olevilta eläimiltä myönteistä tulosta osoittaneen kokeen jälkeen kerätty siemenneste on säilytettävä erillisessä varastossa, eikä sitä saa päästää yhteisön sisäiseen kauppaan, ennen kuin aseman tautitilanne on entisellään.

LIITE C

Hyväksytyillä keinosiemennysasemilla kerättyä ja yhteisön sisäiseen kauppaan tarkoitettua siemennestettä koskevat vaatimukset

1 Siemennesteen on oltava peräisin eläimiltä,

a) jotka eivät keräyspäivänä osoita mitään kliinisiä sairauden oireita,

b) joita ei ole rokotettu suu- ja sorkkatautia vastaan,

c) jotka täyttävät liitteessä B olevan I luvun vaatimukset,

d) joita ei käytetä luonnolliseen astutukseen,

e) joita pidetään suu- ja sorkkataudista vähintään 3 kuukauden ajan ennen siemennesteen lähetystä vapaina olleilla keinosiemennysasemilla, jotka sijaitsevat sellaisen alueen keskellä, jonka säde on 10 kilometriä ja jolla ei vähintään 30 päivän aikana ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia; asemat eivät myöskään saa sijaita rajoitustoimenpiteiden alaisella alueella, joka on määritelty sikojen tarttuvia tauteja koskevien direktiivien säännösten mukaisesti,

f) joita on pidetty keinosiemennysasemilla, jotka ovat olleet vähintään 30 päivän ajan välittömästi ennen siemennesteen keräämistä vapaat direktiivin 64/432/ETY liitteen E mukaan pakollisesti ilmoitettavista sikojen sairauksista ja Aujeszkyn taudista.

2 Lopulliseen siemennestelaimenteeseen on lisättävä tehokasta antibioottiyhdistelmää erityisesti leptospirojen ja mykoplasmojen varalta. Yhdistelmän vaikutuksen on oltava vähintään sama kuin jäljempänä mainittujen pitoisuuksien:

vähintään 500 k.y. streptomysiiniä ml kohden,

500 k.y. penisilliiniä ml kohden,

150 ìg linkomysiiniä ml kohden,

300 ìg spektinomysiiniä ml kohden.

Välittömästi antibioottien lisäämisen jälkeen, laimennettua siemennestettä on säilytettävä vähintään 15 °C lämpötilassa vähintään 45 minuutin ajan.

3 Yhteisön sisäiseen kauppaan tarkoitettu siemenneste on

i) ennen lähetystä säilytettävä liitteessä A olevan I ja II luvun mukaisissa olosuhteissa,

ii) kuljetettava määrämaana olevaan jäsenvaltioon säiliöissä, jotka on ennen käyttöä puhdistettu ja desinfioitu tai steriloitu ja jotka on sinetöity, ennen kuin ne ovat lähteneet hyväksytystä varastosta.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Top