This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32025O0333
Guideline (EU) 2025/333 of the European Central Bank of 31 January 2025 on statistical information to be reported on household wealth, income and consumption (ECB/2025/3)
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2025/333, annettu 31 päivänä tammikuuta 2025, kotitalouksien varallisuutta, tuloja ja kulutusta koskevien tilastotietojen raportoinnista (EKP/2025/3)
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2025/333, annettu 31 päivänä tammikuuta 2025, kotitalouksien varallisuutta, tuloja ja kulutusta koskevien tilastotietojen raportoinnista (EKP/2025/3)
ECB/2025/3
EUVL L, 2025/333, 27.2.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2025/333/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
|
Euroopan unionin |
FI L-sarja |
|
2025/333 |
27.2.2025 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2025/333,
annettu 31 päivänä tammikuuta 2025,
kotitalouksien varallisuutta, tuloja ja kulutusta koskevien tilastotietojen raportoinnista (EKP/2025/3)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Kotitalouksien tason tiedot varallisuuden, tulojen ja kulutuksen tärkeimmistä osatekijöistä ovat erittäin arvokkaita, jotta voidaan ymmärtää euroalueen eri kansalaisryhmien talous- ja rahoitustilanteen kehityssuuntia. Nämä tiedot ovat tarpeen, jotta voidaan analysoida rahapoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia eri kotitalouksiin, mikä on keskeinen tekijä arvioitaessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan mukaisesti harjoitettavan rahapolitiikan oikeasuhteisuutta. Kotitalouksien tason tiedot ovat tarpeen myös sen kannalta, miten Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän toimivaltaisten viranomaisten politiikan moitteettomaan harjoittamiseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 5 kohdan mukaisesti. |
|
(2) |
Euroalueen eri maissa vertailukelpoisella tavalla kerätyt kotitalouksia koskevat tiedot nettovarallisuudesta (varoista ja veloista) ovat tällä hetkellä saatavilla vain kotitalouksien varallisuutta ja kulutusta koskevan tutkimuksen (Household Finance and Consumption Survey, jäljempänä ’HFCS’) kautta. HFCS-tutkimuksen toteuttavat kussakin jäsenvaltiossa kansalliset keskuspankit tai muut toimivaltaiset viranomaiset sellaisen kansallisen lainsäädännön perusteella, joka mahdollistaa kotitalouksia koskevien tietojen keräämisen luonnollisilta henkilöiltä kyselytutkimuksella. Koska tällaiset tiedot ovat tarpeen EKPJ:n tehtävien hoitamiseksi, siitä, miten EKP kerää kotitalouksien varallisuutta, tuloja ja kulutusta koskevia tilastotietoja kansallisilta keskuspankeilta, pitäisi säätää Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 12.1 artiklan nojalla hyväksytyillä suuntaviivoilla. Tämän ei pitäisi estää asiaankuuluvien tilastotietojen, jotka on kerätty muita tarkoituksia kuin tilastoihin liittyvien EKP:n tietojenantovaatimusten täyttämistä varten tai näiden vaatimusten täyttämisen ohella, käyttämistä näihin muihin tarkoituksiin. |
|
(3) |
Suuntaviivojen tarkoituksena on edistää niiden sääntöjen ja käytäntöjen yhdenmukaistamista, jotka koskevat HFCS-tutkimuksella EKPJ:n perussäännön 5.3 artiklan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella tuotettujen tilastojen keruuta, kokoamista ja jakamista. Näin varmistetaan, että kansallisten keskuspankkien EKP:lle raportoimat tilastotiedot ovat riittävän yhdenmukaisia euroalueen jäsenvaltioita edustavien tilastojen tuottamiseksi. Tästä syystä kansallisia keskuspankkeja olisi vaadittava ilmoittamaan keskeiset taloudelliset, rahoitukselliset ja demografiset tulosmuuttujat, jotka ovat tarpeen kotitalouksien varallisuutta, tuloja ja kulutusta koskevien tilastotietojen kokoamiseksi, sekä tiedot, joissa kuvataan asianomaisessa jäsenvaltiossa tehtyjen maakohtaisten tutkimusten piirteitä. Kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa EKP:lle muita kuin keskeisiä taloudellisia, rahoituksellisia ja demografisia tulosmuuttujia, jotta voidaan ottaa huomioon euroalueen maiden välisen tiedonkeruun erot, lisäämättä kansallisille keskuspankeille tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta. Nämä tiedot ovat tarpeen, sillä ne tehostavat EKP:n taloudellisia, rahoituksellisia ja tilastollisia analyyseja, joita käytetään EKPJ:n tehtävien suorittamiseen erityisesti rahapolitiikan alalla. |
|
(4) |
Jotta voidaan arvioida, miten geopoliittiset ja muut merkittävät odottamattomat tapahtumat – kuten energiantarjonnan kriisi tai pandemian puhkeaminen – vaikuttavat euroalueella olevien kansalaisryhmien talous- tai rahoitustilanteeseen, mikä puolestaan voi vaikuttaa rahapolitiikan harjoittamiseen tai rahoitusjärjestelmän vakauteen, on tarpeen määritellä tarkemmin järjestelyt, jotka koskevat kansallisten keskuspankkien keräämien asiaan liittyvien tilastotietojen ilmoittamista EKP:lle. Näin varmistetaan, että myös tällaisiin tietoihin sovelletaan samaa suojaa kuin EKP:n ja kansallisten keskuspankkien näiden suuntaviivojen mukaisesti keräämiin keskeisiin ja vähemmän keskeisiin taloudellisiin, rahoituksellisiin ja demografisiin tulosmuuttujiin. |
|
(5) |
Muutkin toimivaltaiset viranomaiset kuin kansalliset keskuspankit voivat kerätä tai laatia tilastotietoja, joita tarvitaan kotitalouksien varallisuutta, tuloja ja kulutusta koskevien EKP:n vaatimusten täyttämiseksi. Tämän vuoksi joissain jäsenvaltioissa eräät näiden suuntaviivojen perusteella suoritettavat tehtävät edellyttävät yhteistyötä EKP:n tai kansallisten keskuspankkien ja näiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) 2 a ja 4 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä omalta osaltaan tilastotietojen keruu ja tehtävä EKPJ:n ja Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) kanssa kiinteää yhteistyötä varmistaakseen EKPJ:n perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen. Tällainen yhteistyö on tarpeen myös kansallisten keskuspankkien ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tai muiden elinten välillä henkilötietojen käsittelyssä, myös sitä varten, että kansallisella tasolla voidaan tehdä henkilötietojen rekisterinpitäjää koskevia järjestelyjä näiden viranomaisten tai elinten välillä. |
|
(6) |
Jotta EKP voisi hoitaa tehtävänsä, on aiheellista, että kansalliset keskuspankit ilmoittavat vaaditut tilastotiedot määrättyihin päivämääriin mennessä. |
|
(7) |
EKP:n keräämien tilastotietojen tarkkuuden ja laadun varmistamiseksi on tarpeen, että EKP vahvistaa kansallisten keskuspankkien ilmoittamien tilastotietojen seurantaa, tarkistuksia ja soveltuvin osin korjauksia koskevat säännöt. Samoista syistä kansallisten keskuspankkien pitäisi toimittaa EKP:lle tarvittaessa ja EKP:n pyynnöstä selvityksiä raportoiduista tilastotiedoista, erityisesti siitä, miten kansallinen keskuspankki tulkitsee kansallisiin erityispiirteisiin tai rakenteellisiin katkoksiin perustuvia tulosmuuttujiin liittyviä näkökohtia, jotka voivat vaikuttaa kyseisiin tilastotietoihin tai niiden laatuun. |
|
(8) |
EKPJ:n perussäännön 5 artikla, luettuna yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan kanssa, merkitsee sitä, että euroalueeseen kuulumattomien euron käyttöönottoa suunnittelevien jäsenvaltioiden olisi laadittava ja otettava käyttöön toimenpiteet EKP:n tiedonantovaatimusten edellyttämän tilastotietojen keruun järjestämiseksi valmisteltaessa euron käyttöönottoa. Jotta EKP voi saada kattavan yleiskuvan kerätyistä tilastotiedoista ja tehdä asiaankuuluvat analyysit, euron käyttöön ottavien euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kansallisilta keskuspankeilta tulisi edellyttää, että ne toimittavat EKP:lle tilastotietoja myös tietyltä ajanjaksolta ennen euron käyttöönottoa. |
|
(9) |
On aiheellista säätää yhteisestä menettelystä, jota noudattaen kansalliset keskuspankit raportoivat tilastotiedot EKP:lle. Vastaavasti EKPJ:n olisi hyväksyttävä ja määriteltävä yhdenmukaistettu sähköisen siirron muoto. |
|
(10) |
Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on varmistaa, että kansalliset keskuspankit vastaavat omassa jäsenvaltiossaan HFCS-tutkimuksen yhteydessä kerättyjen henkilötietojen käsittelystä. Tällaisessa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava henkilötietojen suojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä eli Euroopan parlamentin ja neuvoston (2) asetusta (EU) 2018/1725 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston (3) asetusta (EU) 2016/679. Tällainen tietojen käsittely on lainmukaista, sillä se on tarpeen EKPJ:lle annettujen yleistä etua palvelevien tehtävien suorittamiseksi sekä niiden velvoitteiden noudattamiseksi, joita kuhunkin kansalliseen keskuspankkiin maakohtaisessa tutkimuksessa keräämiensä tai jäsenvaltiossaan muulla tavalla saamiensa tietojen rekisterinpitäjänä sovelletaan näiden suuntaviivojen mukaisesti. Kyseisissä asetuksissa vahvistetun tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti kansallisten keskuspankkien olisi aggregoitava tai anonymisoitava tilastotiedot, joita ne ilmoittavat EKP:lle asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti ja HFCS-tutkimuksen yhteydessä, siinä määrin, ettei henkilöitä voida suoraan tai välillisesti tunnistaa. |
|
(11) |
Jos kansalliset keskuspankit aggregoivat tai anonymisoivat EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot varmistaakseen sen, että luonnollisia henkilöitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti päättelyn avulla, tällaiset tiedot eivät kuulu asetuksessa (EY) N:o 2533/98 olevan ’luottamuksellisten tilastotietojen’ määritelmän piiriin. EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot eivät myöskään saisi mahdollistaa muiden oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai sivuliikkeiden tunnistamista suoraan eikä välillisesti. |
|
(12) |
EKP:n keräämiä tilastotietoja olisi käytettävä yksinomaan tilastointitarkoituksiin sekä tilastojen ja tilastoanalyysien saatavuuden ja/tai levittämisen mahdollistamiseksi käyttäjille. Koska EKP aikoo jakaa osan keräämistään tilastotiedoista tieteellisten tutkimuslaitosten kanssa, on myös tarpeen vahvistaa asianmukaiset järjestelyt tällaisen saatavuuden mahdollistamiseksi. |
|
(13) |
On tarpeen luoda tehokas menettely, jonka mukaisesti näiden suuntaviivojen liitteisiin voidaan tehdä teknisiä muutoksia edellyttäen, että niillä ei muuteta suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä vaikuteta kansallisille keskuspankeille tietojen antamisesta aiheutuvaan rasitteeseen. Tästä syystä EKP:n johtokunnalla pitäisi olla mahdollisuus tehdä tällaisia teknisiä muutoksia, ja EKPJ:n tilastokomitean näkemykset olisi menettelyn kuluessa otettava huomioon. Tilastokomitean käytäntönä on ottaa huomioon käyttäjien näkemykset, joita saadaan erityisesti EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tutkimuspäälliköiltä sekä kotitalouksien varallisuutta ja kulutusta tarkastelevalta verkostolta, joka koostuu EKP:n, kansallisten keskuspankkien ja useiden kansallisten tilastolaitosten tutkimusasiantuntijoista, tilastotieteilijöistä ja taloustieteilijöistä, |
ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan vaatimukset, joiden mukaan kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kotitalouksien varallisuutta, tuloja ja kulutusta koskevat tilastotiedot, jotka ne ovat keränneet kansallisen lainsäädännön perusteella. Näissä suuntaviivoissa määritellään erityisesti tilastotiedot, jotka kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle, kyseisten tietojen käsittely, raportoinnin toistuvuus ja aikavälit sekä raportointiin sovellettavat standardit.
2 artikla
Määritelmät
Näissä suuntaviivoissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
|
1. |
’HFCS:llä’ tai ’HFCS-tutkimuksella’ (Household Finance and Consumption Survey) tarkoitetaan kotitalouksien varallisuutta, tuloja ja kulutusta koskevien, yksittäisissä jäsenvaltioissa toteutettavien maakohtaisten tutkimusten kokonaisuutta; |
|
2. |
’maakohtaisella tutkimuksella’ tarkoitetaan jäsenvaltiossa tehtyä tutkimusta, joka on osa HFCS-tutkimusta; |
|
3. |
’kenttätyöjaksolla’ tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana tiedot kerätään maakohtaisen tutkimuksen vastaajilta; |
|
4. |
’viitejaksolla’ tarkoitetaan ajanjaksoa, johon tilastotiedot liittyvät; |
|
5. |
’viitepäivällä’ tarkoitetaan päivämäärää, johon tilastotiedot liittyvät; |
|
6. |
’yksityisellä kotitaloudella’ tarkoitetaan yksin asuvaa henkilöä tai henkilöryhmää, joka asuu yhdessä samassa yksityisasunnossa ja jakaa menoja, kuten yhteisiä elinkustannuksia, ja tekee yhdessä taloudellisia päätöksiä, kuten liitteessä I olevassa 3 osassa täsmennetään; |
|
7. |
’henkilötiedoilla’ tarkoitetaan samaa kuin asetuksessa (EU) 2016/679 ja asetuksessa (EU) 2018/1725; |
|
8. |
’anonymisoinnilla’ tarkoitetaan prosessia, jolla suoran tai epäsuoran tunnistamisen mahdollisuus on poistettu siten, ettei yksityistä kotitaloutta tai luonnollista henkilöä voida tunnistaa eikä anonymisointia peruuttaa; |
|
9. |
’tulosmuuttujilla’ tarkoitetaan standardoituja tietoluokkia, jotka kattavat liitteissä I ja II täsmennetyt tilastotiedot; |
|
10. |
’imputoinnilla’ tarkoitetaan arvioidun arvon asettamista tulosmuuttujalle, jota ei ole voitu kerätä tai jota ei ole kerätty oikein. Arvioitu arvo perustuu muista kotitalouksista kerättyihin arvoihin; |
|
11. |
’hallinnollisilla tiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka on tuotettu muusta kuin tilastolähteestä; yleensä ne on tuottanut julkinen elin, jonka päätavoitteena ei ole tilastojen tuottaminen; |
|
12. |
’aggregoiduilla indikaattoreilla’ tarkoitetaan tiettyä perusjoukkoa edustavia tulosmuuttujia koskevia yhteenvetotilastoja, jotka eivät sisällä asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklan 12 kohdassa määriteltyjä luottamuksellisia tilastotietoja; |
|
13. |
’vakinaisella asuinpaikalla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 (4) 2 artiklan 11 kohdassa määriteltyä vakinaista asuinpaikkaa; |
|
14. |
’otantakehikoilla’ tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2019/1700 2 artiklan 14 kohdassa; |
|
15. |
’tutkimustietoaineistolla’ tarkoitetaan tiedostoja, jotka sisältävät näiden suuntaviivojen mukaisesti kerättyjä ja EKPJ:n tehtävien suorittamiseen soveltuviksi muokattuja tilastollisia tuloksia, jotka perustuvat kotitalouksia ja kotitalouksien jäseniä koskeviin tilastotietoihin. |
3 artikla
Tilastotiedot, jotka kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava
1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle tilastotiedot kotitalouksien varallisuudesta, tuloista, kulutuksesta ja niihin liittyvistä keskeisistä taloudellisista, rahoituksellisista ja demografisista tulosmuuttujista liitteen I mukaisesti.
2. Kansallinen keskuspankki voi ilmoittaa tietyt taloutta, rahoitusta ja demografisia tekijöitä koskevat vähemmän keskeiset tulosmuuttujat liitteen II mukaisesti.
3. Kansallinen keskuspankki voi päättää ilmoittaa vapaaehtoisesti taloutta, rahoitusta ja demografisia tekijöitä koskevia vähemmän keskeisiä tulosmuuttujia edellä 1 ja 2 kohdassa mainittujen tulosmuuttujien lisäksi, jos ne liittyvät tämänhetkiseen tai viimeaikaiseen kehitykseen, joka saattaa vaikuttaa suoraan euroalueella asuvien eri kansalaisryhmien taloudelliseen tai rahoitukselliseen tilanteeseen.
4. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle liitteessä III esitetyt tiedot, joissa kuvataan kansallisten keskuspankkien tekemien maakohtaisten tutkimusten ominaisuudet.
5. Tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavien tilastotietojen on perustuttava yhteen tai useampaan seuraavista lähteistä:
|
a) |
maakohtaisista tutkimuksista kerätyt tiedot, jotka HFCS:n vastaajat ovat antaneet suoraan ja jotka kerätään mieluiten tietokoneavusteisessa henkilökohtaisessa haastattelussa (CAPI). Jos CAPI:tä ei käytetä tietojen keräämiseen, tietokoneavusteista puhelinhaastattelua (CATI), tietokoneavusteista verkkohaastattelua (CAWI), tietokoneavusteista itsehaastattelua (CASI) tai muita tietokoneavusteisia menetelmiä voidaan käyttää tiedonkeruuseen osittain tai kaikissa osissa. Kansalliset keskuspankit antavat EKP:lle pyynnöstä selvityksiä muiden tietokoneavusteisten menetelmien kuin CAPI:n käytöstä; |
|
b) |
hallinnolliset tiedot. |
4 artikla
Tilastollinen perusjoukko
1. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että ilmoitettavat tilastotiedot kerätään sellaisen tilastollisen perusjoukon rajoissa, joka määrittelynsä mukaan käsittää kaikki henkilöt, joiden vakinainen asuinpaikka on yksityisissä kotitalouksissa kussakin euroalueen jäsenvaltiossa.
2. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että tilastotiedot kerätään tilastollisen perusjoukon edustavasta otoksesta.
5 artikla
Otos
1. Kansalliset keskuspankit keräävät tilastotiedot kansallisella tasolla käyttöön otetuista otantakehikoista, joiden avulla yksityiset kotitaloudet tai luonnolliset henkilöt voidaan valita satunnaisotannalla tunnetulla valintatodennäköisuudella, joka ei ole nolla. Otantakehikoilla on pyrittävä yksilöimään ja kattamaan tyhjentävästi tilastollinen perusjoukko, jossa on mahdollisimman pieni kattavuusvirhe, ja niitä on päivitettävä säännöllisesti.
2. Jos maakohtaisen tutkimuksen kattamat perusjoukon osajoukot ovat merkittävästi aliedustettuina toteutuneessa otoksessa, kansalliset keskuspankit toteuttavat toimenpiteitä, kuten yliotantaa tai muita asiaankuuluvia menetelmiä korjatakseen tuloksena olevan vääristymän, ja ottavat huomioon kustannustehokkuuden tarpeen. Kansalliset keskuspankit selittävät ja arvioivat liitteessä III eritellyissä tilastotiedoissa käytetyt menetelmät, niiden vaikutukset ja mahdolliset haitat.
3. Kansalliset keskuspankit voivat sallia yksityisiä kotitalouksia tai luonnollisia henkilöitä koskevan otoksen korvaamisen valvotusti, jos maakohtaisen tutkimuksen vastausaste laskee alle 60 prosenttiin ensimmäistä kertaa haastateltavaksi valittujen osalta ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
|
a) |
otoksessa olevaan yksityiseen kotitalouteen tai henkilöön ei voida ottaa yhteyttä; |
|
b) |
otoksessa olevaan yksityiseen kotitalouteen tai henkilöön otetaan yhteyttä, mutta haastattelua ei voida saattaa päätökseen. |
Yksityisten kotitalouksien tai luonnollisten henkilöiden otoksen ryhmä, joka voidaan korvata valvotusti, on määriteltävä ennen tiedonkeruuta. Valvottu korvaaminen ei koske yksityisiä kotitalouksia tai luonnollisia henkilöitä, jotka eivät kuulu kyseiseen joukkoon.
6 artikla
Imputointi
1. Ennen tilastotietojen toimittamista EKP:lle kansalliset keskuspankit varmistavat, että kukin vastauskadon vuoksi puuttuva keskeinen tulosmuuttuja imputoidaan tarvittaessa liitteen I mukaisesti.
2. Jokainen puuttuva arvo imputoidaan viisi kertaa soveltamalla useita stokastisia imputaatioita siten, että implikaatioiden määrä on viisi.
3. Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta, jos kansallinen keskuspankki katsoo, että puuttuvat tiedot eivät vaikuta tutkimuksen tuottamiin kokonaistietoihin.
7 artikla
Kenttätyöjaksot
1. Kansalliset keskuspankit suorittavat vähintään 50 prosenttia 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista haastatteluista maakohtaisessa tutkimuksessaan 9 artiklassa tarkoitetun sovellettavan HFCS-viitevuoden aikana.
2. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot 3 artiklan mukaisesti sellaisen kenttätyöjakson perusteella, joka täyttää seuraavat kriteerit:
|
a) |
kenttätyöjakso on enintään 9 kuukautta; |
|
b) |
kenttätyöjakso ei ala ennen HFCS-viitevuotta edeltävän vuoden lokakuuta eikä HFCS-viitevuonna lokakuun lopun jälkeen; |
|
c) |
kenttätyöjakso päättyy viimeistään HFCS-viitevuotta seuraavan vuoden kesäkuun lopussa. |
8 artikla
Viitepäivämäärät ja -jaksot
1. Maakohtaisista tutkimuksista kerättyjen varallisuutta koskevien tilastotietojen viitepäivämäärä on jompikumpi seuraavista:
|
a) |
päivämäärä, jona tilastotiedot kerättiin haastattelussa; tai |
|
b) |
9 artiklassa tarkoitettua HFCS-viitevuotta edeltävän kalenterivuoden joulukuun 31. päivä edellyttäen, että kenttätyöjakso on päättynyt kyseisen HFCS-viitevuoden aikana. |
2. Hallinnollisiin tietoihin perustuvien varallisuutta koskevien tilastotietojen viitepäivämäärä on jompikumpi seuraavista:
|
a) |
9 artiklassa tarkoitetun HFCS-viitevuoden päivämäärä; tai |
|
b) |
9 artiklassa tarkoitettua HFCS-viitevuotta edeltävän kalenterivuoden joulukuun 31 päivä. |
3. Maakohtaisista tutkimuksista kerättyjä tuloja koskevien tilastotietojen viitejakso on 12 kuukauden jakso, joka päättyy joko
|
a) |
kenttätyöjakson alkamista edeltävän kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä; tai |
|
b) |
sitä päivämäärää edeltävän kuukauden aikana, jona tilastotiedot kerättiin haastattelulla. |
4. Hallinnollisiin tietoihin perustuvien tuloja koskevien tilastotietojen viitejakso on 12 kuukauden jakso, joka päättyy joko
|
a) |
9 artiklassa tarkoitettua HFCS-viitevuotta edeltävän kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä; tai |
|
b) |
9 artiklassa tarkoitetun HFCS-viitevuoden päivämääränä. |
5. Kaikkien muiden 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tilastotietojen viitepäivät ja -kaudet vahvistetaan liitteessä I olevan 1 osan 5 kohdassa ja taulukossa A sekä liitteessä II olevan 1 osan 3 kohdassa ja taulukossa A.
9 artikla
Tiheys ja toimitusajat
1. Edellä 3 artiklassa tarkoitetut tilastotiedot toimitetaan ensi kertaa kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle HFCS-viitevuodelta 2026.
2. Seuraavien toimitusten HFCS-viitevuodet ovat kolmen vuoden välein vuoden 2026 jälkeen.
3. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle tilastotiedot 3 artiklan mukaisesti kolmen vuoden välein.
4. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle tilastotiedot 3 artiklan mukaisesti 19 kuukauden kuluessa kenttätyöjakson päättymisestä ja viimeistään 36 kuukauden kuluttua HFCS-viitevuoden alusta.
5. Jos kansalliset keskuspankit johtavat hallinnollisista tiedoista osan näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavista tilastotiedoista, määräaika, johon mennessä EKP:n on saatava 3 artiklassa tarkoitetut tilastotiedot, on 22 kuukautta kenttätyöjakson päättymisestä ja viimeistään 36 kuukautta HFCS-viitevuoden alusta.
10 artikla
Korjaukset
1. Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa korjauksia EKP:lle 3 artiklan mukaisesti ilmoitettuihin tilastotietoihin, jotka koskevat aiempia HFCS-viitevuosia.
2. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjausten selitykset pyydettäessä.
11 artikla
Tietosuoja
1. Näitä suuntaviivoja sovellettaessa kukin kansallinen keskuspankki on asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä niiden tietojen osalta, jotka se on kerännyt maakohtaisessa tutkimuksessaan tai muulla tavoin jäsenvaltiossaan, ja se vastaa 3 artiklan mukaisesta raportoinnista EKP:lle.
2. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että EKP:lle ei ilmoiteta asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja 3 artiklan mukaisen tilastotietojen toimittamisen yhteydessä tai muutoin HFCS-tutkimukseen liittyvän tietojenvaihdon yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen tietoelementti, jonka avulla luonnollinen henkilö tai kotitalous voidaan tunnistaa joko suoraan tai välillisesti, erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, tunnistenumeron, sijaintitietojen, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman kyseiselle luonnolliselle henkilölle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, henkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen tekijän perusteella, poistetaan tai anonymisoidaan ennen tilastotietojen ilmoittamista EKP:lle, myös silloin, kun kansallinen keskuspankki saa tilastotiedot tai osia niistä kolmannelta osapuolelta.
3. Jos EKP havaitsee tai saa kansalliselta keskuspankilta tiedon siitä, että henkilötietoja on siirretty virheellisesti, se poistaa kyseiset henkilötiedot välittömästi ja ilmoittaa tästä asianomaiselle kansalliselle keskuspankille.
12 artikla
Tilastolliset periaatteet ja selitykset
1. Kansalliset keskuspankit huolehtivat EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettujen tilastotietojen laadun ja luotettavuuden seurannasta ja varmistamisesta, ja varmistavat tällöin myös sen, että tilastotiedot ilmoitetaan EKP:lle asianmukaisella tavalla asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 a artiklassa säädettyjen tilastointiperiaatteiden mukaisesti.
2. Kansalliset keskuspankit antavat EKP:lle tarvittaessa yksityiskohtaisia selvityksiä kansallisiin erityispiirteisiin tai rakenteellisiin katkoksiin perustuvien tulosmuuttujien näkökohtien tulkinnasta, mukaan lukien niiden vaikutus kyseisiin tilastotietoihin. Kansalliset keskuspankit antavat näitä selvityksiä myös EKP:n pyynnöstä.
13 artikla
Tiedonsiirto
1. Kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavat tilastotiedot sähköisesti EKP:n täsmentämällä tavalla. Sähköisessä muodossa olevien tilastotietojen vaihdossa käytetään EKPJ:n täsmentämää muotoa.
2. Mikäli 1 kohtaa ei sovelleta, kansalliset keskuspankit voivat käyttää tilastotietojen toimittamiseen muita tapoja EKP:n etukäteen antamalla suostumuksella.
14 artikla
Yhteistyö muiden toimivaltaisten viranomaisten tai elinten kuin kansallisten keskuspankkien kanssa
1. Jos 3 artiklassa kuvatut tilastotiedot ovat osittain tai kokonaan peräisin muilta toimivaltaisilta viranomaisilta tai elimiltä kuin kansallisilta keskuspankeilta, kansalliset keskuspankit voivat ottaa näiden viranomaisten tai elinten kanssa käyttöön tarkoituksenmukaisia yhteistyöjärjestelyjä, jotta kyetään varmistamaan pysyvä tiedonsiirtorakenne, joka täyttää näissä suuntaviivoissa vahvistetut EKP:n vaatimukset, jollei samaa lopputulosta ole jo saavutettu kansallisen lainsäädännön avulla.
2. Sovellettaessa 1 kohtaa kansalliset keskuspankit ovat vastuussa sen varmistamisesta, että näissä suuntaviivoissa vahvistettuja EKP:n vaatimuksia noudatetaan, kun se tukeutuu yhteistyöjärjestelyihin muiden toimivaltaisten viranomaisten tai elinten kanssa 3 artiklassa kuvattujen tilastotietojen keräämiseksi.
15 artikla
Tilastotietojen käyttö ja jakaminen
EKP käyttää 3 artiklan mukaisesti kerättyjä tilastotietoja seuraaviin tilastollisiin tarkoituksiin:
|
a) |
pääsyn myöntäminen tutkimustietojoukkoon i) EKPJ:n sisällä ja ii) tieteellistä tutkimusta tekeville elimille liitteessä IV esitettyjen perusteiden ja menettelyn mukaisesti; ja |
|
b) |
aggregoituja indikaattoreita sisältävien raporttien jakaminen. |
Kunkin kansallisen keskuspankin katsotaan antaneen nimenomaisen ennakkosuostumuksensa ja varmistaneen kaikkien muiden sellaisten viranomaisten nimenomaisen ennakkosuostumuksen, jotka ovat toimittaneet niille 3 artiklan nojalla kerätyt tilastotiedot ennen a alakohdan mukaisen pääsyn myöntämistä.
16 artikla
Voimassa olevien järjestelyjen jatkuminen
Jos EKP on myöntänyt pääsyn tutkimustietojoukkoon henkilöille, jotka täyttävät hyväksyttävien tutkijoiden nimeämisperusteet liitteen IV mukaisesti, kyseisillä tutkijoilla voi edelleen olla pääsy kyseiseen tutkimustietojoukkoon kyseisten kriteerien mukaisesti.
17 artikla
Yksinkertaistettu muutosmenettely
EKP:n johtokunta voi EKPJ:n tilastokomitean näkemykset huomioon ottaen tehdä liitteisiin teknisiä muutoksia edellyttäen, että tällaiset muutokset eivät muuta näiden suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eivätkä vaikuta kansallisten keskuspankkien raportointitaakkaan. Johtokunta ilmoittaa tällaisista muutoksista viipymättä EKP:n neuvostolle.
18 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa EKP:lle 3 artiklassa tarkoitetut tilastotiedot ensimmäistä tietojen toimittamista varten seuraavasti:
|
a) |
21 kuukauden kuluessa kenttätyöjakson päättymisestä ja viimeistään 36 kuukauden kuluttua HFCS-viitevuoden alusta; |
|
b) |
jos kansalliset keskuspankit johtavat hallinnollisista tiedoista osan näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettavista tilastotiedoista, 25 kuukauden kuluessa kenttätyöjakson päättymisestä ja viimeistään 36 kuukauden kuluttua HFCS-viitevuoden alusta. |
2. Jos kansallinen keskuspankki tarvitsee 3 artiklassa tarkoitettujen tarvittavien tilastotietojen keräämiseen pidemmän siirtymäajan, EKP:n neuvosto voi myöntää yksittäisen tilapäisen poikkeuksen velvollisuudesta ilmoittaa EKP:lle vaaditut tilastotiedot ensimmäisen tietojen toimittamisen yhteydessä 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yksittäistä väliaikaista poikkeusta sovelletaan ainoastaan 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ensimmäiseen toimittamiseen.
3. Jos 2 kohdan nojalla myönnetään yksittäinen väliaikainen poikkeus, asianomainen kansallinen keskuspankki raportoi vähintään kerran vuodessa EKPJ:n tilastokomitealle edistymisestään sen suhteen, että se noudattaa kaikilta osin velvoitetta toimittaa tiedot EKP:lle myöhempien tietojen toimitusten yhteydessä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
4. EKP:n neuvosto voi päättää lisärajoitusten soveltamisesta yksittäisiin kansallisiin keskuspankkeihin, joita tämän artiklan mukaiset poikkeukset koskevat.
19 artikla
Voimaantulo ja täytäntöönpano
Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.
20 artikla
Osoitus
Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.
Tehty Frankfurt am Mainissa 31 päivänä tammikuuta 2025.
EKP:n neuvoston puolesta
EKP:n puheenjohtaja
Christine LAGARDE
(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 2533/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja (EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1700, annettu 10 päivänä lokakuuta 2019, yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta (EUVL L 261 I, 14.10.2019, s. 1).
LIITE I
Keskeiset tulosmuuttujat
1.
Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava keskeiset tulosmuuttujat i) kotitalouksien tasolla, ii) yksilötasolla kaikkien kotitalouden jäsenten osalta tai iii) yksilötasolla vähintään 16-vuotiaiden kotitalouden jäsenten osalta.
Osa 1 – Raportoitavat keskeiset tulosmuuttujat
|
2. |
Taulukossa A esitetään keskeiset tulosmuuttujat, jotka kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava Euroopan keskuspankille (EKP). |
|
3. |
Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle keskeiset tulosmuuttujat kaikkien vastaajien osalta. Keskeiset tulosmuuttujat voivat sisältää puuttuvia arvoja joidenkin vastaajien osalta, jos tulosmuuttujaa ei voida soveltaa (eli kun tulosmuuttuja on ohitettu reitityksen vuoksi tai asianomaisessa maakohtaisessa tutkimuksessa ei ole paneeliosiota). Kaikki loput puuttuvat arvot ja erityisvastaukset (ei osaa sanoa / ei vastausta) on imputoitava ennen tilastotietojen ilmoittamista EKP:lle, ellei taulukossa A toisin mainita, eli koodit -1 (ei osaa sanoa) ja -2 (ei vastausta) ovat tulosmuuttujan kohdalla sallittuja. |
|
4. |
Keskeiset tulosmuuttujat voidaan ilmoittaa myös puuttuvin arvoin anonymisointia varten. Tulosmuuttujat ryhmittäin / luokan mukaan eriteltyinä (eli ikä ryhmittäin – RA0300_B, ja toiminta yrittäjänä $x: työntekijöiden lukumäärä ryhmittäin – HD050$x_B) on aina ilmoitettava todellisina arvoina (1) riippumatta siitä, ilmoitetaanko vastaavat keskeiset yksityiskohtaisempia tilastotietoja sisältävät tulosmuuttujat (eli ikä – RA0300_B, ja toiminta yrittäjänä $x: työntekijöiden lukumäärä – HD050$x) anonymisoitaessa puuttuviksi. |
|
5. |
Viitepäivällä/-jaksolla tarkoitetaan päivää/jaksoa, johon tietty tulosmuuttuja liittyy. ”Nykyinen” viittaa tiedonkeruuajankohtaan. ”Pysyvällä” tarkoitetaan tietoja, jotka pysyvät ennallaan eivätkä muutu ajan myötä (riippumatta tietojen keruuajankohdasta). ”Varallisuusviitepäivällä” tarkoitetaan 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyä päivämäärää. ”Tuloviitejaksolla” tarkoitetaan 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa määriteltyä ajanjaksoa. |
|
6. |
Tietyt keskeiset tulosmuuttujat käsitellään toistaen, mikä tarkoittaa, että näissä tapauksissa on ilmoitettava useita keskeisiä tulosmuuttujia. Toistorakenteeseen kuuluvien muuttujien tulosmuuttujan tunnisteisiin kuuluu merkki ”$” (vähintään 1). Tämä koskee erityyppisiä lainoja, kiinteistöomaisuutta, yrittäjätoimintaa ja lahjoja/perintöjä, joissa toistojen määrä on oletusarvona 3, mutta kansalliset keskuspankit voivat soveltaa myös kahta toistoa. Eläkejärjestelmiin voidaan soveltaa enintään seitsemää toistoa. Esimerkiksi kolmen toiston tapauksessa ilmoitetaan kolme muuttujaa (HB1701, HB1702, HB1703) muuttujasta ”KPA-kiinnelaina $x: nykyinen jäljellä oleva lainapääoma” (HB170$x taulukossa A). |
|
7. |
Tietyt keskeiset tulosmuuttujat käsitellään toistaen kahden ulottuvuuden suhteen. Näissä tapauksissa tulosmuuttujan tunnisteet päättyvät merkkiin ”$x$y”. Esimerkiksi muuttujan HB330$x$y (”muu kiinteistöomaisuus $x kiinnelaina $y: lainanottamisvuosi”) osalta ilmoitetaan 9 muuttujaa (HB33011, HB33012, HB33013, HB33021, HB33022, HB33023, HB33031, HB33032, HB33033) (kun kyseessä on 3 toistoa ”muun kiinteistöomaisuuden” ja ”kiinnelainojen” osalta). |
|
8. |
Tiettyjen keskeisten tulosmuuttujien osalta on käytettävissä useita vaihtoehtoja, mikä tarkoittaa sitä, että on toimitettava useita keskeisiä tulosmuuttujia. Tulosmuuttujan tunnisteet muuttujista, jotka sisältävät vaihtoehtoja, päättyvät kirjaimeen ”v”. Esimerkiksi muuttujasta ”Sijoitusrahastotyypit” (HD1320v taulukossa A) ilmoitetaan 6 muuttujaa (HD1320a, HD1320b, HD1320c, HD1320d, HD1320e, HD1320f). |
|
9. |
Tietyille keskeisille tulosmuuttujille on olemassa toistojen ja vaihtoehtojen yhdistelmä. Näissä tapauksissa tulosmuuttujan tunnisteet päättyvät merkkiin ”$xv”. Esimerkiksi kuusi muuttujaa (HB1201a, HB1201b, HB1202a, HB1202b, HB1203a, HB1203b) ilmoitetaan muuttujasta ”KPA-kiinnelaina $x: lainan käyttötarkoitus, jossa a: ensisijainen tarkoitus ja b: toissijainen tarkoitus” (HB120$xv taulukossa A).
Taulukko A Keskeiset tulosmuuttujat, jotka kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Osa 2 – Tulosmuuttujien sisällön kuvaus
|
10. |
Taulukossa B on yksityiskohtainen kuvaus niiden keskeisten tulosmuuttujien sisällöstä, jotka kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti. |
|
11. |
Kuvaukset perustuvat tarvittaessa asiaa koskeviin virallisiin asiakirjoihin sisältyviin määritelmiin ja kuvauksiin. Tässä yhteydessä käytetään seuraavia lähteitä:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 osa: ”Yksityisen kotitalouden” määritelmää koskevat lisäeritelmät
|
12. |
Suuntaviivojen 2 artiklassa olevaan ’yksityisen kotitalouden’ määritelmään sisältyvät henkilöt, jotka eivät asu vakituisesti vastaajan kanssa, mutta jotka ovat kokonaan tai enimmäkseen taloudellisesti riippuvaisia kotitaloudesta, kuten tässä liitteessä esitetään. |
|
13. |
Muiden asukkaiden työntekijät (esim. kotitalouksissa asuvat työntekijät, au pairit jne.) ja asuinkumppanit, joilla ei ole muita perhe- tai kumppanisuhteita kotitalouden jäseniin (esim. alivuokralaiset, vuokralaiset, muut asukkaat, vierailijat jne.), katsotaan erillisiksi kotitalouksiksi. |
|
14. |
Jollei tässä liitteessä vahvistetuista lisä- ja erityisedellytyksistä muuta johdu, seuraavia henkilöitä on pidettävä kotitalouden jäseninä, jos he jakavat kotitalouden kulut ja rahoituspäätökset:
|
|
15. |
Sovellettaessa 14 kohtaa sovelletaan myös seuraavia edellytyksiä, jotka koskevat sisällyttämistä kotitalouden jäseniksi:
|
|
16. |
Kotitalouden kulujen jakaminen käsittää hyötymisen kuluista (esim. lapset, henkilöt, joilla ei ole tuloja) sekä kuluihin osallistumisen. Jos kuluja ei jaeta ja talousasiat pidetään erillään, henkilö muodostaa erillisen kotitalouden samassa osoitteessa. |
|
17. |
Henkilön katsotaan asuvan vakituisesti kotitaloudessa, jos hän viettää siellä suurimman osan päivittäisistä yöpymisistään, kun tätä arvioidaan viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden ajalta (mukaan lukien yhteishuoltajuudessa olevat lapset ja ikääntyneet vanhemmat, jos he viettävät kotitalouteen kuuluvassa asunnossa enemmän päiviä kuin missään muualla). |
|
18. |
Henkilöitä, jotka muodostavat uusia kotitalouksia tai liittyvät olemassa oleviin kotitalouksiin, pidetään yleensä kotitalouden jäseninä heidän uudessa sijaintipaikassaan; vastaavasti poismuuttaneita henkilöitä ei enää pidetä alkuperäisen kotitalouden jäseninä. Edellä 17 kohdassa kriteeri ”edeltävät kuusi kuukautta” korvataan aikomuksella oleskella vähintään kuusi kuukautta uudessa asuinpaikassa. On otettava huomioon, mitä voidaan pitää ”pysyvänä” liikkumisena kotitalouksiin tai kotitalouksien ulkopuolelle. Näin ollen henkilöä, joka on muuttanut kotitalouteen määräämättömäksi ajaksi tai tarkoituksenaan oleskella siellä vähintään kuusi kuukautta, pidetään kotitalouden jäsenenä, vaikka hän ei ole vielä oleskellut kotitaloudessa kuutta kuukautta ja on itse asiassa viettänyt suurimman osan tästä ajasta jossain toisessa asuinpaikassa. Vastaavasti henkilöä, joka on muuttanut pois kotitaloudesta johonkin toiseen asuinpaikkaan tarkoituksenaan olla poissa ensin mainitusta kotitaloudesta vähintään kuusi kuukautta, ei enää pidetä kyseisen kotitalouden jäsenenä. |
|
19. |
Jos tilapäisesti poissa oleva henkilö on yksityisasunnossa, hänen kotitaloutensa määrittäminen riippuu poissaolon kestosta. |
|
20. |
Tietyt henkilöryhmät, joilla on hyvin läheiset siteet kotitalouteen, voidaan poikkeuksellisesti lukea saman kotitalouden jäseniksi poissaolon pituudesta riippumatta edellyttäen, että heitä ei pidetä samalla jonkin toisen yksityisen kotitalouden jäseninä. Erityisesti opiskelijat, jotka asuvat muualla mutta joilla on edelleen läheiset siteet kotitalouteen, palaavat säännöllisesti kotitalouden osoitteeseen ja katsovat tämän kotitalouden pääasialliseksi asuinpaikakseen, on katsottava osaksi kotitaloutta riippumatta siitä, kuinka kauan he oleskelevat toisessa osoitteessa. |
|
21. |
Näitä kriteerejä sovellettaessa pyritään minimoimaan se riski, että henkilöt, joilla on kaksi yksityistä osoitetta, joissa heidän voitaisiin katsoa asuvan, lasketaan kahteen kertaan otantakehikossa. Samalla minimoidaan myös se riski, että jotkut henkilöt jäävät kaikkien kotitalouksien ulkopuolelle, vaikka he kuuluvatkin yksityiselle kotitaloussektorille. |
|
22. |
Kollektiiveissa ja laitoksissa asuvat henkilöt eivät kuulu kohderyhmään eivätkä ”yksityisen kotitalouden” määritelmän piiriin. |
|
23. |
”Kollektiivilla” tarkoitetaan muuta kuin institutionaalista kollektiiviasuntoa, kuten asuntolaa, opiskelija-asuntolaa tai muuta majoitusta, jonka jakaa yli viisi henkilöä jakamatta kotitalouden menoja. Mukaan luetaan myös henkilöt, jotka asuvat vuokralaisina kotitalouksissa, joissa on enemmän kuin viisi vuokralaista. |
|
24. |
”Laitoksella” tarkoitetaan vanhainkoteja, terveydenhuoltolaitoksia, uskonnollisia laitoksia (luostareita tms.) sekä rangaistuslaitoksia ja vankiloita. Laitokset eroavat kollektiiveista siinä, että laitoksissa asuvat henkilöt eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa niiden taloudenhoidosta. Tietyissä tapauksissa vanhainkoteja voidaan pitää ”kollektiiveina” tämän periaatteen perusteella. |
(1) Ellei arvoja ole myös asetettu puuttuviksi anonymisointia varten.
(2) Huomautukset: ”$X” tarkoittaa toiston numeroa. Esimerkiksi HB130$x ilmoitetaan, kun HB1010 > $x-1. Tämä tarkoittaa, että muuttuja HB1301 ilmoitetaan, kun HB1010 > 0, HB1302 on ilmoitettava, kun HB1010 > 1, ja HB1303 on ilmoitettava, kun HB1010 > 2;
”$toistot” tarkoittaa toistojen määrää. Esimerkiksi HB2100 ilmoitetaan, kun HB1010 > $toistot. Tämä tarkoittaa, että kolmen toiston tapauksessa muuttuja HB2100 on ilmoitettava, kun HB1010 > 3.
(3) Komission asetus (EY) N:o 1201/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, väestö- ja asuntolaskennoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008 täytäntöönpanosta aihealueiden sekä niiden erittelyiden kuvausten osalta (EUVL L 329, 15.12.2009, s. 29).
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2181, annettu 16 päivänä joulukuuta 2019, useille tietokokonaisuuksille yhteisten tietoalkioiden teknisten ominaispiirteiden täsmentämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 mukaisesti (EUVL L 330, 20.12.2019, s. 16).
(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2242, annettu 16 päivänä joulukuuta 2019, tietokokonaisuuksien teknisten tietojen täsmentämisestä, teknisten mallien vahvistamisesta ja otantatutkimuksen järjestämisestä laadittavia laaturaportteja koskevien yksityiskohtaisten järjestelyjen ja sisällön täsmentämisestä tulojen ja elinolojen aihealueella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 mukaisesti (EUVL L 336, 30.12.2019, s. 133).
(6) Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2021/379, annettu 22 päivänä tammikuuta 2021, luottolaitosten ja rahalaitossektorin tase-eristä (EKP/2021/2) (EUVL L 73, 3.3.2021, s. 16).
(7) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2021/831, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021, muista rahoituksen välittäjistä kuin rahalaitoksista raportoitavista tilastotiedoista (EKP/2021/12) (EUVL L 208, 11.6.2021, s. 59).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
(9) Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2024/1988, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2024, sijoitusrahastoja koskevista tilastoista ja päätöksen (EU) 2015/32 (EKP/2014/62) kumoamisesta (EKP/2024/17) (EUVL L, 2024/1988, 23.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1988/oj).
LIITE II
Vähemmän keskeiset tulosmuuttujat
1.
Kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa vähemmän keskeiset tulosmuuttujat i) kotitalouksien tasolla, ii) yksilötasolla kaikista kotitalouden jäsenistä tai iii) yksilötasolla vähintään 16-vuotiaista kotitalouden jäsenistä.
Osa 1 – Vähemmän keskeiset tulosmuuttujat
|
2. |
Taulukossa A esitetään vähemmän keskeiset tulosmuuttujat, jotka kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa Euroopan keskuspankille (EKP) liitteessä I esitettyjen keskeisten tulosmuuttujien lisäksi. |
|
3. |
”Viitepäivällä/-jaksolla” tarkoitetaan päivää/jaksoa, johon tietty tulosmuuttuja liittyy. ”Nykyinen” viittaa tiedonkeruun ajankohtaan, ”pysyvä” tarkoittaa tietoja, jotka pysyvät muuttumattomina eivätkä muutu ajan myötä (riippumatta tietojenkeruun ajankohdasta), ”varallisuusviitepäivällä” tarkoitetaan 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyä päivämäärää ja ”tuloviitejaksolla” 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa määriteltyä ajanjaksoa. |
|
4. |
Tietyt vähemmän keskeiset tulosmuuttujat käsitellään toistaen, mikä tarkoittaa, että näissä tapauksissa ilmoitetaan useita vähemmän keskeisiä tulosmuuttujia. Toistorakenteeseen kuuluvien muuttujien tulosmuuttujan tunnisteisiin kuuluu merkki ”$” (vähintään 1). Tämä koskee erityyppisiä lainoja, kiinteistöomaisuutta ja lahjoja/perintöjä, joissa toistojen määrä on oletusarvona 3, mutta maakohtaisissa tutkimuksissa voidaan soveltaa myös kahta toistoa. Esimerkiksi muuttujasta ”KPA-kiinnelaina $x: muutos kiinnelainan ehdoissa” (HB201$x taulukossa A) ilmoitetaan kolmen toiston tapauksessa kolme muuttujaa (HB2011, HB2012, HB2013). Eläkejärjestelmiin voidaan soveltaa enintään seitsemää toistoa. |
|
5. |
Tiettyjen vähemmän keskeisten tulosmuuttujien osalta on käytettävissä useita vaihtoehtoja, mikä tarkoittaa sitä, että on toimitettava useita vähemmän keskeisiä tulosmuuttujia. Tulosmuuttujan tunnisteet muuttujista, jotka sisältävät vaihtoehtoja, päättyvät kirjaimeen ”v”. Esimerkiksi muuttujasta ”Hallussa olevien muiden varojen laji” (HD1910v taulukossa A) ilmoitetaan neljä muuttujaa (HD1910a, HD1910b, HD1910c, HD1910d). |
|
6. |
Tietyille vähemmän keskeisille tulosmuuttujille on olemassa toistojen ja vaihtoehtojen yhdistelmä. Näissä tapauksissa tulosmuuttujan tunnisteet päättyvät merkkiin ”$xv”. Esimerkiksi muuttujasta ”KPA-kiinnelaina $x: jälleenrahoituksen/uudelleenjärjestelyn syy, a: jälleenrahoituksen/ uudelleenjärjestelyn ensimmäinen syy, b: jälleenrahoituksen/uudelleenjärjestelyn toinen syy” (HB113$xv taulukossa A) ilmoitetaan kuusi muuttujaa (HB1131a, HB1131b, HB1132a, HB1132b, HB1133a, HB1133b). |
|
7. |
Vähemmän keskeinen tulosmuuttuja ”Muu kiinteistöomaisuus $x kiinnelaina $y: lainan tarkoitus” (HB320$x$yv) käsitellään kahden dimension ($x muu kiinteistöomaisuus ja $y kiinnelainat) toistona, ja käytettävissä on 4 vaihtoehtoa (a, b, c, d). Tässä tapauksessa ilmoitetaan 36 muuttujaa (HB32011a–HB32011d, HB32012a–HB32012d, HB32013a–HB32013d, HB32021a–HB32021d, HB32022a–HB32022d, HB32023a–HB32023d, HB32031a–HB32031d, HB32032a–HB32032d, HB32033a–HB32033d (jos eriin ”muu kiinteistöomaisuus” ja ”kiinnelainat” sovelletaan kolmea toistoa).
Taulukko A Vähemmän keskeiset tulosmuuttujat
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Osa 2 – Vähemmän keskeisten tulosmuuttujien sisällön kuvaus
|
8. |
Taulukossa A on yksityiskohtainen kuvaus tässä liitteessä olevassa osassa 1 esitetyistä vähemmän keskeisistä tulosmuuttujista.
Taulukko A: Vähemmän keskeisten tulosmuuttujien sisällön kuvaus
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(1) Huomautukset: ”$X” tarkoittaa numeroa toistorakenteessa. Esimerkiksi HB201$x ilmoitetaan, kun HB1010 > $x-1. Tämä tarkoittaa, että muuttuja HB2011 ilmoitetaan, kun HB1010 > 0, HB2012 on ilmoitettava, kun HB1010 > 1, ja HB2013 on ilmoitettava, kun HB1010 > 2;
LIITE III
Kansallisten keskuspankkien raportoimat tiedot, joissa kuvataan maakohtaisen tutkimuksen ominaisuudet
1.
Näiden suuntaviivojen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle tiedot, joissa kuvataan maakohtaisten tutkimusten ominaisuudet 1–9 jakson mukaisesti.
1 jakso – Otanta-asetelma
Osa 1 – Yleiset tiedot
|
2. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava otanta-asetelmasta seuraavat yleiset tiedot:
|
Osa 2 – Otoksen paneeli-/rotaatio-otos (ilmoitetaan ainoastaan niiden maiden osalta, joiden tutkimukseen kuuluu paneeliosio)
|
3. |
Kansallisten keskuspankkien (joiden tutkimuksessa on paneeliosio) on toimitettava seuraavat tiedot otoksen paneeli-/rotaatio-osiosta:
|
Osa 3 – Kaikki muut merkitykselliset tiedot (vapaaehtoinen)
|
4. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava myös muita otanta-asetelmaan liittyviä tietoja, joita ne pitävät merkityksellisinä. |
2 jakso – Otoksen rakenne ja tutkimuksen tuloksia koskevat tilastot
Osa 1 – Otosten koot ja vastauskato
|
5. |
Jos tulosmuuttujaa SB0100 (haastattelun lopputuloksia koskeva koodi) varten tarvittavia tietoja ei toimiteta EKP:lle, kansallisten keskuspankkien on toimitettava seuraavat otoskokoja ja vastauskatoa koskevat tiedot:
|
Osa 2 – Tutkimuksen tuloksia koskevat tilastot
|
6. |
Jos tulosmuuttujaa SB0100 (haastattelun lopputuloksia koskeva koodi) varten tarvittavia tietoja ei toimiteta EKP:lle, kansallisten keskuspankkien on toimitettava seuraavat tutkimuksen tuloksia koskevat tiedot:
|
Osa 3 – Kaikki muut merkitykselliset tiedot (vapaaehtoinen)
|
7. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava myös muita otantarakenteeseen ja tutkimuksen tuloksia koskeviin tilastoihin liittyviä tietoja, joita ne pitävät merkityksellisinä. |
3 jakso – Käsitteet ja määritelmät
Osa 1 – Viitejaksot
|
8. |
Kansallisten keskuspankkien on täsmennettävä seuraaviin muuttujiin liittyvien tilastotietojen viitejakso:
|
Osa 2 – Tuloihin liittyvät tulosmuuttujat
|
9. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava tiedot siitä, ovatko kerätyt tuloihin liittyvät tulosmuuttujat i) bruttomääräisiä, ii) ilman tuloveroja, iii) ilman tuloveroja ja sosiaaliturvamaksuja vai iv) muita (viimeksi mainitussa tapauksessa on esitettävä lisäselvennyksiä). |
Osa 3 – Tulosmuuttujien määritelmä: merkittävät metodologiset poikkeamat
|
10. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava kuvaus mahdollisista merkittävistä metodologisista eroista EKP:lle toimitettavien tulosmuuttujien sisällössä verrattuna liitteessä I olevaan 2 osaan sisältyvien tulosmuuttujien kuvauksiin. |
|
11. |
Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava tulosmuuttujien tunnisteet/nimet ja kuvattava poikkeamat tulosmuuttujien määritelmistä (esim. HI0100, ruokailuun kotona kuukausittain käytetty määrä. Tulosmuuttuja sisältää myös ruokailun kodin ulkopuolella). |
4 jakso – Tiedonkeruu
Osa 1 – Kenttätyöskentelyyn liittyvät näkökohdat
|
12. |
kansallisten keskuspankkien on toimitettava kenttätyöstä seuraavat tiedot:
|
Osa 2 – Haastattelijat (palvelukseenotto, koulutus, työmäärä, palkkiot)
|
13. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava haastattelijoista seuraavat tiedot:
|
Osa 3 – Kyselylomakkeiden suunnittelu ja testaus
|
14. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava kyselylomakkeen suunnittelusta ja testauksesta seuraavat tiedot:
|
Osa 4 – Yhteydenottostrategiat ja vastauskadon ehkäiseminen
|
15. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava seuraavat tiedot yhteydenottostrategioista ja vastauskadon ehkäisemisestä:
|
Osa 5 – Kenttätyöskentelyn valvonta
|
16. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava kenttätyöskentelyn valvonnasta seuraavat tiedot:
|
Osa 6 – Muiden tietolähteiden käyttö tiedonkeruussa
|
17. |
Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava, ovatko ne käyttäneet muita lähteitä kuin haastatteluja kerätäkseen tai muodostaakseen liitteessä I määritellyt tulosmuuttujat (lukuun ottamatta lähteitä, joita käytetään imputoinnissa vastauskatoa koskevan erän osalta). Jos vastaus on kyllä, mahdollisia lähteitä ovat rekisterit, tilastollinen vastaavuus, muut lähteet (viimeksi mainitussa tapauksessa on esitettävä selvennyksiä). |
Osa 7 – Kaikki muut merkitykselliset tiedot (vapaaehtoinen)
|
18. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava myös muita tiedonkeruuseen liittyviä tietoja, joita ne pitävät merkityksellisinä. |
5 jakso – Tietojen käsittely ja editointi
Osa 1 – Yleiset tiedot
|
19. |
Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava, mitä yleistä tietokannan hallintajärjestelmää ne käyttävät tietojen tallentamiseen ja käsittelyyn (esim. SAS, Stata, SPSS). |
|
20. |
Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava, mitä otanta-/asianhallintajärjestelmää ne käyttävät. Tällä tarkoitetaan sähköistä välinettä, joka on suunniteltu tallentamaan ja yhdistämään automaattisesti erilaisia tietolähteitä, jotka ovat hyödyllisiä kenttätyömenettelyjen organisoinnin ja dokumentoinnin kannalta. |
Osa 2 – Koodaus ja muokkaus
|
21. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava koodauksesta ja muokkauksesta seuraavat tiedot:
|
Osa 3 – Kaikki muut merkitykselliset tiedot (vapaaehtoinen)
|
22. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava myös muita tiedonkäsittelyyn ja -muokkaukseen liittyviä tietoja, joita ne pitävät merkityksellisinä. |
6 jakso – Painotus
Osa 1 – Kotitalouksien suunnittelupainot (tulosmuuttuja SD0300)
|
23. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava seuraavat tiedot kotitalouksien suunnittelupainoista:
|
Osa 2 – Yksiköiden vastauskatoa koskevat painotuskorjaukset otantatason tietojen perusteella
|
24. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava seuraavat tiedot yksiköiden vastauskadon painotuskorjauksista:
|
Osa 3 – Kalibrointi ulkoisiin lähteisiin
|
25. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava seuraavat tiedot kalibroinnista ulkoisiin lähteisiin:
|
Osa 4 – Painotuksen rajaaminen tai muut tutkimuksen jälkeiset korjaukset
|
26. |
Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava, onko tutkimuksen jälkeen tehty (kyllä/ei) muita painotuksen korjauksia (mukaan lukien painotuksen rajaaminen tai winsorizing). Jos vastaus on kyllä, muutoksista on annettava kuvaus. |
Osa 5 – Kotitalouksien lopulliset painot ja painosuhteet
|
27. |
Jos tulosmuuttujia HW0010 (kotitalouden paino) ja SD0300 (suunnittelupaino) varten tarvittavia tietoja ei toimiteta EKP:lle, kansallisten keskuspankkien on toimitettava seuraavat yhteenvetotilastot:
|
|
28. |
Jos tutkimuksessa on paneeliosio, kansallisten keskuspankkien on selitettävä painotusmenettely eli se, miten vasta valittujen kotitalouksien otantapainot yhdistetään edellisen tutkimuskerran painoihin (painotusosuusmenetelmä, muut yhdistelmät). |
Osa 6 – Replikointipainot
|
29. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava seuraavat tiedot replikointipainoista (tulosmuuttuja WR$$$$):
|
Osa 7 – Kaikki muut merkitykselliset tiedot (vapaaehtoinen)
|
30. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava myös muita painotukseen liittyviä tietoja, joita ne pitävät merkityksellisinä. |
7 jakso – Imputointimenetelmät
Osa 1 – Yleiset tiedot
|
31. |
Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava imputoinnissa käytetyt ohjelmistotyökalut (eli SAS, Stata tai muu ja jos muu, mikä) sekä laskennasta vastaavat organisaatiot (esim. kansallinen keskuspankki, kansallinen tilastolaitos, tutkimusyritys, muu ja jos muu, mikä organisaatio). |
Osa 2 – Tekniset tiedot imputointimenetelmistä
|
32. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava seuraavat imputointimenetelmiä koskevat tekniset tiedot:
|
Osa 3 – Kaikki muut merkitykselliset tiedot (vapaaehtoinen)
|
33. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava myös muita imputointimenettelyihin liittyviä tietoja, joita ne pitävät merkityksellisinä. |
8 jakso – Tietojen julkistamisen valvonta ja kansallinen levittäminen
Osa 1 – Tietojen julkistamisen valvonta
|
34. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava EKP:lle tiedot, joissa kuvataan menetelmistä ja menettelyistä, joita käytetään tietojen anonymisoinnissa kansallisella tasolla ennen tilastotietojen toimittamista EKP:lle. |
Osa 2 – Tietojen levittäminen
|
35. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava tiedot ensimmäisestä kansallisesta tulosten julkaisusta (linkki, päivämäärä ja julkaisutyyppi). |
9 jakso – Kansallisista arvioinneista saadut lisätiedot
|
36. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava mahdolliset saatavilla olevat lisätiedot kansallisista arvioinneista (jotka eivät sisälly jaksoihin 1–8). Niihin voi sisältyä asiakirjoja/viittauksia mihin tahansa käytettävissä olevaan metodologiseen dokumentaatioon (esim. kansalliset laaturaportit, riippumattomat menetelmätutkimukset, vertailut ulkoisiin lähteisiin). |
LIITE IV
Hyväksyttävien tutkijoiden nimeämisperusteet ja -menettely
Euroopan keskuspankki (EKP) voi myöntää pääsyn tutkimustietojoukkoon 15 artiklan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti ainoastaan henkilöille, jotka täyttävät 2 jaksossa luetellut edellytykset, joilla pyritään varmistamaan, että pääsy EKP:lle näiden suuntaviivojen mukaisesti ilmoitettuihin tietoihin sallitaan ainoastaan tieteellistä tutkimusta varten. Tutkimustietojoukon kaupallinen käyttö on ehdottomasti kielletty.
Nämä ehdot julkaistaan EKP:n verkkosivuilla, jotta tutkijoille voidaan tiedottaa ehdoista ja menettelyistä, joita sovelletaan, kun he hakevat pääsyä tutkimustietojoukkoon. EKP pyrkii minimoimaan hakemusten käsittelyviipeet mahdollisuuksien mukaan.
EKP varmistaa, että käytössä on ainoastaan turvallisia tietojen toimituskanavia, ja määrittää käytettävän välineen.
1. Asiaan liittyvä tutkija
Asiaan liittyvä tutkija on luonnollinen henkilö, joka jonkin jäljempänä mainitun yksikön työntekijä tai joka tekee tällaisen yksikön kanssa yhteistyötä:
|
a) |
yliopistot ja muut korkea-asteen koulutusorganisaatiot, |
|
b) |
tieteellistä tutkimusta harjoittavat organisaatiot tai laitokset, lukuun ottamatta kaupallisia yrityksiä, |
|
c) |
elimet, joiden tutkijat voivat käyttää salassa pidettäviä tietoja tieteellisiin tarkoituksiin komission päätöksen 2004/452/EY (1) mukaisesti. |
2. Tutkimustietojoukon saatavuutta koskevat edellytykset
EKP voi myöntää pääsyn tutkimustietojoukkoon niille asiaan liittyville tutkijoille, jotka ovat toimittaneet EKP:lle hakemuksen tämän liitteen mukaisesti. Yhteisissä tutkimushankkeissa, joissa on useita samassa hankkeessa työskenteleviä tutkijoita, kunkin tutkijan on lähetettävä erillinen hakemus, jossa täsmennetään, mihin yhteiseen tutkimushankkeeseen heidän hakemuksensa liittyy. Pääsyä tutkimustietojoukkoon koskevan hakemuksen on täytettävä seuraavat edellytykset:
|
a) |
Hakijan on toimitettava EKP:lle seuraavat tiedot:
|
|
b) |
Tutkimussuunnitelmassa on tiivistetysti
|
|
c) |
Hakijan on annettava yksityiskohtaiset tiedot tietojen tallentamisen turvallisuudesta (rastittamalla soveltuvia vaihtoehtoja) seuraavien seikkojen osalta:
|
|
d) |
Hakijan on täsmennettävä hakemuksessaan,
|
|
e) |
Kaikkien tutkimushankkeeseen osallistuvien tutkijoiden on hyväksyttävä ja allekirjoitettava EKP:n heille asettamat tietojen käyttöä koskevat ehdot ja edellytykset sekä salassapitovelvollisuudet. |
|
f) |
Hakijan on allekirjoituksellaan vahvistettava hakemuksessa annettujen tietojen täsmällisyys ja oikeellisuus. |
3. Tutkimustietojoukkoon pääsyä koskevien pyyntöjen arviointiperusteet
EKP arvioi hakemukset seuraavien perusteiden mukaan:
Pakollinen arviointiperuste 1
Kaikki pakolliset kentät on täytetty (nimi, puhelinnumero, osoite, aiottu tutkimussuunnitelma, tulosten käyttö, ansioluettelo sekä liitteenä oleva henkilöllisyystodistus, allekirjoitetut lomakkeet).
Toimitettujen tietojen johdonmukaisuus tarkistetaan (kuten se, että henkilöllisyystodistus vastaa tutkijan nimeä, että laitos, jonka kanssa tutkija tekee yhteistyötä, on olemassa ja että ansioluettelon tiedot vastaavat tutkijan nimeä ja tutkimuslaitosta).
Pakollinen arviointiperuste 2
Tutkija on valinnut vähintään yhden kohteen kustakin turvatoimien kolmesta ryhmästä (joita ovat tiedoston looginen turvallisuus, fyysisten asiakirjojen turvallisuus ja tilojen turvallisuus).
Pakollinen arviointiperuste 3
Kotitalouksien varallisuutta ja kulutusta koskevan tutkimuksen dataa on lupa käyttää ainoastaan tutkimustarkoituksiin. Tämän todentamiseksi käytetään hakemuslomakkeen eri osia.
Aiotun tutkimussuunnitelman on yhdessä tutkijan taustan (ansioluettelon) ja tulosten suunnitellun levittämistavan kanssa osoitettava, että tietopyynnön tarkoituksena on tutkimuksen tekeminen. Arvioinnin kohteena ei ole suunnitellun tutkimuksen laatu, vaan ainoastaan se, että aiottu käyttötarkoitus on tutkimus. Rahoitus (jos sillä on merkitystä suunnitellun tutkimuksen kannalta) ja julkaisuaikomus ovat lisäseikkoja, joita voidaan ottaa huomioon. Jos tutkimustarkoitus epäselvä, EKP pyytää tutkijalta lisätietoja ja/tai selvennyksiä.
Menettely, jos jokin pakollisista kriteereistä ei täyty
Jos pakolliset kriteerit eivät täyty, EKP ottaa yhteyttä tutkijaan ja pyytää selvennystä ja/tai korjausta. Tutkijaa voidaan pyytää
|
— |
korjaamaan joitakin tietoja (esim. jos hakemuksessa olevat tiedot ja ansioluettelo eivät vastaa toisiaan); |
|
— |
perustelemaan ansioluettelon osia (esim. tutkimuslaitoksen toiminnan tai hakijan ja tutkimuslaitoksen välisen yhteyden osalta); |
|
— |
esittämään lisätietoja aiotusta tutkimussuunnitelmasta. |
Hakemus hylätään, jos selvennys ja/tai korjaus on riittämätön.
(1) Komission päätös 2004/452/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, elimiä, joiden palveluksessa olevilla tutkijoilla on oikeus käyttää salassapidettäviä tietoja tieteellisiin tarkoituksiin, koskevan luettelon vahvistamisesta (EUVL L 156, 30.4.2004, s. 1).
ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2025/333/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)