Unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunta rikosoikeudellisin keinoin

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

Direktiivi kattaa

• petokset ja muut rikokset, kuten korruption, varojen väärinkäytön ja rahanpesun, jotka vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin eli EU:n talousarvioon sekä perussopimusten mukaisesti perustettujen EU:n toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen talousarvioihin tai niiden suoraan tai välillisesti hallinnoimiin ja valvomiin talousarvioihin
• yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään kohdistuvat vakavat rikokset, kuten alv-karusellipetokset¹ ja rikos katsotaan vakavaksi, jos se on yhteydessä kahden tai useamman EU:n jäsenvaltion alueeseen ja aiheuttaa vähintään 10 000 000 euron kokonaisvahingot.

Direktiivissä säädetään myös yhteisistä säännöistä, jotka koskevat sen soveltamisalaan kuuluvien rikosten seuraamuksia ja vanhentumisaikaa.

Määritelmät

Kaikille seuraaville rikoksille annetaan EU:n tasolla määritelmä:

• tahallinen petos hankintoihin liittyvien tai muiden kuin hankintoihin liittyvien menojen osalta sekä arvonlisäveroon perustuvista omista varoista saatavien tai muiden tulojen osalta
• rahanpesu direktiivin (EU) 2015/849 (ks. tiivistelmä) määritelmän mukaisesti
• tahallinen lahjuksen ottaminen ja lahjuksen antaminen
• tahallinen varojen väärinkäyttö.

Direktiivissä määritellään ”virkamiehet” – EU:n ja kansalliset virkamiehet (myös jäsenvaltioissa) – ja tämä määritelmä on merkityksellinen rahanpesun, korruption ja väärinkäytön määritelmän kannalta.

Direktiivissä määritellyt rikokset kuuluvat Euroopan syyttäjänviraston vastuulle. Kyseessä on riippumaton EU:n elin, jolla on valtuudet tutkia näitä rikoksia, nostaa niistä syytteitä ja saattaa ne asianomaisten kansallisten tuomioistuinten käsiteltäväksi.

Yhteinen lähestymistapa

Kaikissa jäsenvaltioissa (Tanskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (¹) lukuun ottamatta):

• nämä teot, ja niiden yrittäminen sekä niihin liittyvä yllyttäminen ja avunanto, ovat rangaistavia rikoksia
• oikeushenkilöt² tulee asettaa vastuuseen niiden puolesta tehdyistä rikoksista, sulkematta pois mahdollisuutta panna vireille rikosoikeudellinen menettely sellaisia yksilöitä vastaan, jotka ovat rikosten tekijöitä tai niistä yksin vastuussa.

Seuraamukset

Direktiivissä säädetään ”tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista” rikosoikeudellisista seuraamuksista.

Näihin kuuluu enimmäisrangaistuksena vähintään neljän vuoden vankeus, kun

• EU:n talousarvioon kohdistuva taloudellinen vahinko ylittää 100 000 euron rajan
• on kyse yhteiseen alv-järjestelmään kohdistuvista vakavista rikoksista
• on olemassa muita kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä vakavia asianhaaroja.

Kun on kyse rikoksista, joissa vahinko on alle 10 000 euroa, jäsenvaltiot voivat säätää muita kuin rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Asetuksessa säädetään oikeushenkilöille (rikosoikeudellisten tai muiden) sakkojen lisäksi myös useita muita seuraamusmahdollisuuksia.

Edellä mainittujen rikosten tekeminen puitepäätöksessä 2008/841/YOS (ks. tiivistelmä) määritellyssä rikollisjärjestössä on koventamisperuste (rikos katsotaan vakavammaksi).

Nämä seuraamukset eivät sulje pois

• ankarampien seuraamusten mahdollisuutta kansallisessa lainsäädännössä
• toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia ryhtyä kurinpitotoimiin virkamiehiä vastaan.

Direktiivissä käsitellään myös seuraavia asioita:

• EU:n talousarvioon vaikuttavien rikosten tekovälineiden ja tuottaman hyödyn jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen
• lainkäyttövallan ulottaminen tällaisiin rikoksiin
• vähimmäisvanhentumisajat, jotka mahdollistavat tutkinnan ja syytteeseenpanon sekä näistä rikoksista tuomituille määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanon.

Jäsenmaiden ja EU:n toimielinten, elinten ja laitosten välinen yhteistyö

• Jäsenvaltioiden, Euroopan syyttäjänviraston, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) on tehtävä yhteistyötä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien rikosten torjumiseksi. OLAF – ja tarvittaessa Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto – tarjoaa teknistä ja operatiivista apua jäsenvaltioiden tutkintojen koordinoinnin helpottamiseksi.
• Jos Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja tilintarkastajat, joiden vastuulla on EU:n toimielinten, elinten ja virastojen talousarviota koskeva tilintarkastus ja toimielinten hallinnoimien ja valvomien talousarvioiden tilintarkastus, havaitsevat tekoja, jotka voidaan luokitella tämän direktiivin mukaiseksi rikokseksi, niiden on ilmoitettava asiasta Euroopan syyttäjänvirastolle, OLAFille ja muille toimivaltaisille viranomaisille. EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset tilintarkastuselimet toimivat samoin.