This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Yksi monista kansalaisten oikeuksista Euroopan unionissa (EU) on mahdollisuus asua ja työskennellä toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Tällä lainsäädännöllä varmistetaan, että on olemassa kansallisia oikeussuojakeinoja, jos työntekijä tai hänen perheensä katsoo, että näitä oikeuksia on rikottu.
EU:n vapaan liikkuvuuden ja syrjimättömyyden periaatteet takaavat, että ulkomailla työskentelevillä on samat oikeudet kuin oman maan kansalaisilla. Nämä on määritelty asetuksessa (EU) N:o 492/2011 (ks. tiivistelmä).
Direktiivissä vaaditaan kansallisia viranomaisia varmistamaan, että oikeudelliset menettelyt ovat kaikkien niiden unionin työntekijöiden käytettävissä, jotka katsovat kärsivänsä syrjinnästä. Lisäksi direktiivin täytäntöönpanossa mukana olevat organisaatiot, järjestöt, ammattiliitot ja työnantajaliitot voivat edustaa tai tukea unionin työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään kaikissa menettelyissä.
Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi organisaatio tai elin varmistamaan, että työntekijät ja heidän perheensä eivät kärsi syrjinnästä tai perusteettomista työoikeuden rajoituksista kansalaisuutensa vuoksi.
Näiden organisaatioiden on
Sitä on sovellettu alkaen, ja se oli saatettava osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä mennessä.
Lisätietoja:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/54/EU, annettu , työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä (EUVL L 128, , s. 8–14)
Päivitetty viimeksi