Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Glossary of summaries

    Euroopan parlamentti

    Euroopan parlamentti on ainoa EU:n toimielin, joka valitaan suoralla vaalilla, ja yksi suurimmista demokraattisista parlamenteista maailmassa. Sen 705 jäsentä edustavat EU:n 450:tä miljoonaa kansalaista. EU:n 27 jäsenvaltion äänestäjät valitsevat heidät joka viides vuosi. Euroopan parlamenttiin valittuja henkilöitä kutsutaan Euroopan parlamentin jäseniksi.

    Kussakin EU:n jäsenvaltiossa valittujen Euroopan parlamentin jäsenten lukumäärä määräytyy pääasiassa jäsenvaltion asukasluvun mukaan. Paikkajako vaalikauden 2019–2024 loppuun asti on seuraava: Belgia: 21, Bulgaria: 17, Tšekki: 21, Tanska: 14, Saksa: 96, Viro: 7, Irlanti: 13, Kreikka: 21, Espanja: 59, Ranska: 79, Kroatia: 12, Italia: 76, Kypros: 6, Latvia: 8, Liettua: 11, Luxemburg: 6, Unkari: 21, Malta: 6, Alankomaat: 29, Itävalta 19, Puola: 52, Portugali 21, Romania: 33, Slovenia: 8, Slovakia: 14, Suomi 14 ja Ruotsi: 21.

    Vaalikauden 2024–2029 paikkajako päivitetään Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2023/2061 mukaisesti, ja valittujen Euroopan parlamentin jäsenten kokonaismäärä on 720.

    Noin 40 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä on naisia. Euroopan parlamentin jäsenet eivät muodosta ryhmiä kansalaisuutensa vaan poliittisten suuntaustensa perusteella.

    Paikat olivat 15. maaliskuuta 2024 jakaantuneet seitsemän poliittisen ryhmän kesken seuraavasti:

    • Euroopan kansanpuolueen ryhmä (178 Euroopan parlamentin jäsentä)
    • Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (140)
    • Uudistuva Eurooppa -ryhmä (102)
    • Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (71)
    • Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (68)
    • Identiteetti ja demokratia -ryhmä (59)
    • The Left -ryhmä (37).

    Kyseisenä ajankohtana parlamentin jäsenistä 49 ei kuulunut mihinkään poliittiseen ryhmään.

    Parlamentin päätehtävät ovat seuraavat:

    • Lainsäädäntövalta: Euroopan parlamentti jakaa useimpien EU:n säädösten osalta lainsäädäntövallan Euroopan unionin neuvoston kanssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.
    • Budjettivalta: parlamentti käyttää budjettivaltaa neuvoston kanssa hyväksyen vuosittaisen talousarvion, josta Euroopan parlamentin puhemiehen allekirjoitus tekee lainvoimaisen, ja valvoo sen toteuttamista.
    • EU:n toimielinten ja erityisesti Euroopan komission poliittinen valvonta: Euroopan parlamentti voi hyväksyä tai hylätä komission jäsenten nimittämisen tai erottaa komission kokonaisuudessaan esittämällä sille epäluottamuslauseen. Se valvoo lisäksi EU:n toimintaa kirjallisilla ja suullisilla kysymyksillä, joita se esittää komissiolle ja neuvostolle. Parlamentti myös perustaa erityisvaliokuntia ja tutkintavaliokuntia, joiden valtuudet eivät välttämättä rajoitu EU:n toimielinten toiminnan tutkimiseen, vaan voivat koskea myös EU:n jäsenvaltioiden toimia EU:n politiikkojen toteuttamiseksi.

    Lissabonin sopimus vahvisti Euroopan parlamentin asemaa nostamalla sen tasavertaiseksi toimielimeksi ministerineuvoston rinnalle

    • laajentamalla tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaa 40 uudelle alalle, joihin kuuluvat muun muassa maatalous, energiavarmuus, maahanmuutto, oikeus- ja sisäasiat, terveys ja rakennerahastot
    • vahvistamalla parlamentin asemaa EU:n talousarvion hyväksymisessä – Euroopan parlamentti valtuutetaan hyväksymään EU:n koko talousarvio yhdessä neuvoston kanssa
    • antamalla Euroopan parlamentin jäsenille mahdollisuuden antaa hyväksyntänsä monille EU:n neuvottelemille kansainvälisille sopimustyypeille, kuten kansainvälisille kauppasopimuksille
    • takaamalla parlamentille uusia oikeuksia saada tietoa Eurooppa-neuvoston ja neuvoston vaihtuvan puheenjohtajavaltion toimista sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon toiminnasta
    • antamalla Euroopan parlamentille oikeuden ehdottaa muutoksia perussopimukseen
    • laajentamalla Euroopan parlamentin valvontavaltaa valtuuttamalla se valitsemaan Euroopan komission puheenjohtaja sekä äänestämään Euroopan komission jäsenten hyväksymisestä.

    Euroopan parlamentin jäsenet osallistuvat Euroopan parlamentin täysistuntoihin Strasbourgissa ja Brysselissä sekä valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksiin Brysselissä.

    EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 223 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että Euroopan parlamentti hyväksyy Euroopan parlamentin jäsenten ohjesäännön. Siinä vahvistetaan Euroopan parlamentin jäsenten tehtävien hoitamista koskevat säännöt.

    Ohjesäännön mukaisesti Euroopan parlamentin jäsenten on toimittava yleisen edun mukaisesti ja noudatettava toiminnassaan seuraavia yleisiä toimintaperiaatteita: pyyteettömyys, nuhteettomuus, avoimuus, huolellisuus, rehellisyys, vastuullisuus ja parlamentin maineen varjeleminen.

    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklan mukaan Euroopan parlamentin on hyväksyttävä työjärjestys – Euroopan parlamentin sisäiset organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt.

    KS. MYÖS

    Top