Rikosoikeudelliset menettelyt – varojen takaisinhankinta ja menetetyksi tuomitseminen

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

Direktiiviä sovelletaan useisiin Euroopan unionin (EU) lainsäädäntöön sisältyviin rikoksiin aina terrorismista ja huume- ja ihmiskaupasta rahanpesuun ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Jäljitys ja tunnistaminen

EU:n jäsenvaltioiden on

• käynnistettävä järjestelmällisesti varojen jäljittämistä koskevat tutkimukset rinnakkain järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä, suuria tuloja tuottavia rikoksia koskevan rikostutkinnan kanssa
• varmistettava, että rikoksentekovälineet¹, tuotot² tai varat³, joihin kohdistuu tai saattaa kohdistua jäädyttämistä⁴ tai menetetyksi tuomitsemista⁵ koskeva päätös, myös lopullisen rikostuomion jälkeen, jäljitetään ja tunnistetaan nopeasti
• perustettava varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavia toimistoja, joilla on valtuudet
  • tukea muita kansallisia viranomaisia, Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) ja EU:n ulkopuolisten vastaavia elimiä ja tehdä yhteistyötä niiden kanssa
  • toimia toisessa jäsenvaltiossa annetun jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen mukaisesti
  • esittää tarvittaessa yhteistyöpyyntöjä asianomaisille viranomaisille
  • jäljittää ja tunnistaa omaisuutta, jotka kuuluvat henkilöille tai elimille, joihin sovelletaan EU:n rajoittavia toimenpiteitä
  • käyttää erilaisissa kansallisissa tietokannoissa ja rekistereissä olevia tietoja sekä suojattua tiedonvaihtoverkkosovellusta
  • vastata toisen jäsenvaltion tietopyyntöihin määräajassa.

Jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, jotta

• omaisuus voidaan jäädyttää
• varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot voivat jäädyttää omaisuutta kiireellisesti rajatylittävissä tapauksissa, joissa mikään muu toimivaltainen viranomainen ei voi toimia ja joissa on välitön riski omaisuuden katoamisesta
• rikoksentekovälineet ja rikoksen tuottama rikoshyöty voidaan tuomita joko kokonaan tai osittain menetetyiksi
  • jos rikoksesta on annettu lainvoimainen tuomio
  • samasta arvosta kuin epäillyn tai syytetyn kolmannelle osapuolelle siirtämä rikoshyöty tai muu omaisuus
  • jos on osoitettu, että kolmas osapuoli on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että siirron tarkoituksena on menetetyksi tuomitsemisen välttäminen
  • jos rikoksesta voi aiheutua välitöntä tai välillistä taloudellista hyötyä ja omaisuus on peräisin rikollisesta toiminnasta (”laajennettu menetetyksi tuomitseminen”)
  • jos rikosoikeudellista menettelyä ei voitu saattaa päätökseen syytetyn sairauden, pakenemisen tai kuoleman vuoksi (”tuomioon perustumaton menetetyksi tuomitseminen”) mutta se olisi voinut johtaa tuomioon ilman jotakin luetelluista olosuhteista
  • jos kansallinen tuomioistuin on vakuuttunut siitä, että selittämätön varallisuus on peräisin rikollisesta toiminnasta.
• Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rikoksen uhrien vaateet otetaan huomioon varojen jäljittämistä, jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevissa menettelyissä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tarvittaessa käyttää menetetyksi tuomittuja varoja yleisen edun mukaisiin tai sosiaalisiin tarkoituksiin.

Hallinnointi

Jäsenvaltioiden on varmistettava

• sellaisten varallisuudenhoitotoimistoijen perustaminen, jotka hallinnoivat jäädytettyä ja menetetyksi tuomittua omaisuutta tai tukevat muita toimivaltaisia viranomaisia omaisuuden hallinnoinnissa
• jäädytetyn ja menetetyksi tuomitun omaisuuden tehokas hallinnointi siihen saakka, kunnes se luovutetaan
• varallisuudenhoidon suunnittelu ennen omaisuuden jäädyttämistä tai pian sen jälkeen
• että jäädytetty omaisuus voidaan siirtää tai myydä ennen tosiasiallista menetetyksi tuomitsemista (päätöksen tekemistä edeltävät myynnit), jos omaisuus on nopeasti pilaantuvaa, menettää arvoaan nopeasti, aiheuttaa suhteettomia kustannuksia tai vaatii erityistä asiantuntemusta.

Suojatoimenpiteet

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöillä, joihin jäädyttämistä, menetetyksi tuomitsemista ja päätöksen tekemistä edeltävää myyntiä koskevat päätökset vaikuttavat, on tarvittava suoja, mukaan lukien oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

Muut säännöt

Jäsenvaltioiden on

• hyväksyttävä varojen takaisinhankintaa koskeva kansallinen strategia 24. toukokuuta 2027 mennessä ja saatettava se ajan tasalle vähintään viiden vuoden välein
• varmistettava, että varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavilla toimistoilla ja varallisuudenhoitotoimistoilla on asianmukaiset pätevyysvaatimukset täyttävä henkilöstö sekä asianmukaiset taloudelliset, tekniset ja teknologiset resurssit
• kerättävä ja ylläpidettävä kattavia tilastotietoja menetetyksi tuomitsemista koskevista järjestelmistään ja toimitettava ne Euroopan komissiolle seuraavan vuoden loppuun mennessä
• ilmoitettava tiedot toimivaltaisista viranomaisistaan ja yhteyspisteistään 24. toukokuuta 2027 mennessä komissiolle, joka kirjaa tiedot sähköiseen rekisteriin
• saatettava lakinsa, asetuksensa ja hallinnolliset määräyksensä direktiivin mukaisiksi 23. marraskuuta 2026 mennessä.

Komissio

• perustaa varojen takaisin hankintaa ja menetetyksi tuomitsemista käsittelevä yhteistyöverkoston, johon kuuluvat varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot, varallisuudenhoitotoimistot ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)
• toimittaa Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle täytäntöönpanokertomuksen 24. marraskuuta 2028 mennessä ja arviointikertomuksen 24. marraskuuta 2031 mennessä.

Direktiivi korvaa puitepäätöksen 2005/212/YOS, päätöksen 2007/845/YOS ja direktiivin 2014/42/EU.

Direktiiviä ei sovelleta Tanskassa eikä Irlannissa.