This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Direktiivi on EU:n toimielinten hyväksymä EU:n jäsenvaltioille osoitettu säädös, ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklan mukaisesti se on tavoitellun lopputuloksen osalta sitova. Direktiivi on osa EU:n johdettua oikeutta, lainsäädäntöä joka perustuu EU:n perussopimuksissa asetettuihin periaatteisiin ja tavoitteisiin (primaarilainsäädäntö).
Kunkin EU-maan kansalliset viranomaiset, joille direktiivi on osoitettu, määrittävät missä muodossa ja millä menetelmillä ne sisällyttävät direktiivin kansalliseen lainsäädäntöönsä (joka tunnetaan muodollisesti nimellä ”saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä”). Yleisesti ottaen tämä on tehtävä kahden vuoden kuluessa direktiivin hyväksymisestä.
Kansallisilla toimilla tulee saavuttaa direktiivissä asetetut tavoitteet. Kansallisten viranomaisten on ilmoitettava toteuttamistaan toimista Euroopan komissiolle.
Direktiiveissä voidaan asettaa vähimmäisvaatimuksia ottaen usein huomioon sen, että joidenkin jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä on jo asetettu korkeammat standardit. Tässä tapauksessa jäsenvaltioilla on oikeus asettaa direktiivissä asetettua korkeammat standardit.
Muissa tapauksissa direktiiveissä asetetaan yhdenmukaiset yhtenäistämisen rajat. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot eivät saa ottaa käyttöön direktiivissä asetettua tiukempia sääntöjä.
Jos jäsenvaltio ei saata direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä, komissio voi panna alulle rikkomismenettelyn ja nostaa kanteen kyseistä maata vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa.
KS. MYÖS