Lissabonin sopimus

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Toimielimiä koskevat muutokset

Euroopan parlamentti

• koostuu tällä hetkellä EU:n kansalaisten edustajista, ei EU-maiden kansojen edustajista kuten aiemmin, ja luo siten vahvan demokraattisen yhteyden Euroopan parlamentin jäsenten ja äänestäjien välille
• on saanut aiempaa suuremmat lainsäädäntövaltuudet tavallisen lainsäätämismenettelyn myötä. Lissabonin sopimuksella menettelyn soveltamisalaa laajennetaan 40 uudelle politiikan alalle, jolloin niiden alojen kokonaismäärä, joilla parlamentti ja neuvosto antavat lainsäädäntöä tasavertaisesti, on 73
• valitsee Euroopan komission puheenjohtajan määräenemmistöllä
• parlamentissa on enintään 751 jäsentä.

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto koostuu valtion- tai hallitusten päämiehistä, mikä lisää jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta EU:ssa. Se on virallisesti tunnustettu EU:n toimielin, joka määrittelee EU:n yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet.

Se valitsee puheenjohtajan määräenemmistöllä 30 kuukauden mittaiseksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Tällä korvataan aiempi kuuden kuukauden kiertävä tehtävä.

Neuvosto

Neuvosto soveltaa uusia määräenemmistösääntöjä lainsäädäntöä hyväksyessään. Enemmistöön vaaditaan vähintään 55 prosenttia EU-maista, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä. Jotta ehdotus torjuttaisiin, vähintään neljän maan on oltava sitä vastaan.

Neuvoston istunnot ovat julkisia, kun se keskustelee ja äänestää lainsäädäntöluonnoksista.

Euroopan komissio

Komission puheenjohtaja

• nimetään ja valitaan EU-vaalien tulosten perusteella
• vastaa komission jäsenten nimittämisestä, jäsenten vastuualueiden jakamisesta ja voi pyytää komission jäsentä eroamaan.

EU:n tuomioistuin

Sen toimivalta ulottuu kaikille EU-politiikan aloille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta.

Euroopan keskuspankki (EKP)

EKP tunnustetaan nyt virallisesti EU:n toimielimeksi, sillä se luetellaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 13 artiklassa.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Lissabonin sopimuksella

• perustetaan uusi komission varapuheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuusasioiden korkean edustajan toimi. Henkilö toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana (SEU:n 18 artikla)
• perustetaan Euroopan ulkosuhdehallinto, jonka henkilöstö tulee komissiosta, neuvostosta ja EU-maiden ulkoasiainhallinnoista
• otetaan käyttöön yhteistä puolustusta koskeva lauseke, jonka nojalla EU-maiden on annettava apua toisilleen / toiselle EU-maalle, jos tämä joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Muut muutokset

EU-politiikat

Aiempi pilarirakenne on korvattu uudella toimivallan jaolla seuraavasti:

• yksinomainen toimivalta: alat, joilla EU antaa säädöksiä, jotka jäsenvaltiot panevat täytäntöön (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3 artikla)
• jaettu toimivalta: alat, joilla EU-maat voivat antaa säädöksiä ja hyväksyä oikeudellisesti sitovia toimenpiteitä, jos EU ei ole niin tehnyt (SEUT:n 4 artikla)
• tukeva toimivalta: alat, joilla EU toteuttaa toimia tukeakseen, koordinoidakseen ja täydentääkseen kansallisia politiikkoja SEUT:n 6 artikla)
• lisäksi kaikki rajavalvontaa, turvapaikkoja, maahanmuuttoa sekä oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä koskevat politiikat kuuluvat EU:n toimivaltaan sen sijaan, että ne olisivat hallitustenvälinen vastuu kuten aiemmin.

Demokratian vahvistaminen

Lissabonin sopimuksella

• vahvistetaan kolme demokraattista perusperiaatetta: demokraattinen yhdenmukaisuus¹, edustuksellinen demokratia² ja osallistava demokratia³
• otetaan käyttöön kansalaisaloite, joka on yksi Lissabonin sopimuksen keskeisistä innovaatioista ja jonka avulla vähintään miljoona kansalaista (tietyin ehdoin) voi pyytää komissiota tekemään ehdotuksen (SEU:n 11 artikla)
• tehdään perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova ja annetaan sille sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksille (SEU:n 6 artikla)
• annetaan kansallisille parlamenteille enemmän sananvaltaa EU:n päätöksenteossa (SEU:n 12 artikla)
• tavallinen lainsäätämisjärjestys (aiempi yhteispäätösmenettely) on nyt oletusarvoinen lainsäätämisjärjestys, jossa Euroopan parlamentti on lainsäädäntövallan käyttäjänä samassa asemassa neuvoston kanssa (SEUT:n 294 artikla)
• tehdään ero lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien ja muiden kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten välille niitä koskevan päätöksentekomenettelyn perusteella (SEUT:n 297 artikla)
• otetaan käyttöön delegoidut säädökset (SEUT:n 290 artikla) ja täytäntöönpanosäädökset (SEUT:n 291 artikla). Ensiksi mainituilla annetaan komissiolle valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyä säädöstä (mutta ei sen keskeisiä osia). Toiseksi mainituilla tarjotaan puitteet komission toimille aiemmilla komiteamenettelyn aloilla.

EU:sta eroaminen

Lissabonin sopimuksessa määrätään ensimmäisen kerran muodollisesta menettelystä, jos EU-maa haluaa erota EU:sta (SEU:n 50 artikla – katso 50 artiklan mukaisia neuvotteluja Yhdistyneen kuningaskunnan (1) kanssa koskeva tiivistelmä).