Komiteamenettely

Termi ”komiteamenettely” viittaa menettelyihin, joiden välityksellä Euroopan komissio käyttää Euroopan unionin (EU) lainsäätäjän sille antamaa täytäntöönpanovaltaa EU:n jäsenvaltioiden edustajista koostuvien komiteoiden avustuksella.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaan EU:n lainsäätäjä voi valtuuttaa komission antamaan ”täytäntöönpanosäädöksiä” säädökseen (”perussäädös”) kirjattujen erityissääntöjen avulla. Näin toimitaan, kun EU:n lainsäädäntö edellyttää yhdenmukaista täytäntöönpanoa sen sijaan, että kukin jäsenvaltio voisi panna sen täytäntöön omalla, mahdollisesti toisistaan poikkeavalla tavalla.

Komiteamenettelyssä noudatettavista käytännön säännöistä ja yleisistä periaatteista säädetään asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (”komiteamenettelyä koskeva asetus”). Sen mukaisesti komissio kuulee täytäntöönpanosäädöksiä koskevista ehdotuksista kaikkien jäsenvaltioiden edustajista koostuvia komiteoita, joiden puheenjohtajana toimii komissio. Komiteat käyttävät kahdenlaisia menettelyjä eli

• tarkastelumenettelyä ja
• neuvoa-antavaa menettelyä.

Menettelyissä noudatettavat äänestyssäännöt poikkeavat toisistaan samoin kuin se, miten äänestykset vaikuttavat komission mahdollisuuksiin hyväksyä käsiteltävänä olevaa täytäntöönpanosäädöstä. EU:n lainsäätäjä valitsee, mitä menettelyä tietyn säädöksen käsittelyssä noudatetaan, perussäädöksessä (asetus, direktiivi tai päätös) vahvistetun täytäntöönpanovallan luonteen mukaan.