EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.5.2025

COM(2025) 259 final

2025/0132(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2024/1348 muuttamisesta turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisen osalta

{SWD(2025) 600 final}

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen tausta ja perustelut

Turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen (2024/1348) 77 artiklassa edellytetään, että komissio arvioi viimeistään 12. kesäkuuta 2025 turvallisen kolmannen maan käsitettä ja ehdottaa tarvittaessa kohdennettuja muutoksia. Komissio teki tämän perusteella kokonaisvaltaisen arvioinnin turvallisen kolmannen maan käsitteestä.

Komissio tutki tässä yhteydessä, onko kansainvälisen oikeuden (vuoden 1951 Geneven yleissopimus ja vuoden 1950 Euroopan ihmisoikeussopimus) ja EU:n primaarioikeuden, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja, nojalla mahdollista tarkistaa uudelleen turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisedellytyksiä ja siihen liittyviä oikeudellisia takeita, jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi soveltaa käsitettä. Komissio otti huomioon myös jäsenvaltioiden kokemukset turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisesta ja soveltamisessa kohdatut haasteet, joita on tuotu esille eri foorumeilla, ja arvioi, oliko turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen puitteissa tehdyillä muutoksilla jo ratkaistu kyseisiä ongelmia vai oliko puutteita edelleen. Komissio tarkasteli myös Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä.

Turvallisen kolmannen maan käsitettä, josta säädetään tällä hetkellä turvapaikkamenettelyjä koskevan direktiivin 2013/32/EU 1 33 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, tarkistettiin osana toukokuussa 2024 hyväksyttyä muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta.

Soveltaessaan turvallisen kolmannen maan käsitettä jäsenvaltiot voivat hylätä turvapaikkahakemuksia tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisen vuoksi tutkimatta, täyttävätkö henkilöt suojelun myöntämisen edellytykset EU:ssa. Turvallisen kolmannen maan käsitettä voidaan soveltaa rajamenettelyn osana.

Turvapaikkamenettelyä koskevalla asetuksella 2024/1348 2 tehtiin useita muutoksia turvallista kolmatta maata koskeviin sääntöihin, ja muutoksilla pyrittiin tekemään turvallisen kolmannen maan käsitteestä laajemmin ja joustavammin sovellettava. Näitä muutoksia ovat muun muassa seuraavat:

–Laajennettiin perusteita, joiden mukaan kolmas maa voidaan määrittää turvalliseksi ja erityisesti joiden mukaan muita kuin Geneven yleissopimuksen sopimuspuolia voidaan määrittää turvallisiksi kolmansiksi maiksi edellyttäen, että ne voivat tarjota tehokasta suojelua 3 .

–Viitattiin nimenomaisesti perhesiteisiin ja oleskeluun kolmannessa maassa mahdollisena viitteenä yhteydestä (turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen johdanto-osan 48 kappale).

–Annettiin mahdollisuus määrittää kolmas maa turvalliseksi lukuun ottamatta maan alueen tiettyjä osia tai selkeästi yksilöitävissä olevia henkilöryhmiä (turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen johdanto-osan 46 kappale ja 59 artiklan 2 kohta).

–Otettiin käyttöön olettamus turvallisuudesta sellaisten kolmansien maiden tapauksessa, joiden kanssa EU on tehnyt turvallista kolmatta maata koskevan sopimuksen SEUT-sopimuksen 218 artiklan nojalla (turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 59 artiklan 7 kohta).

–Otettiin käyttöön mahdollisuus hyväksyä EU:n tasolla laadittuja yhteisiä luetteloita turvallisista kolmansista maista estämättä jäsenvaltioiden mahdollisuutta määrittää lisää turvallisia kolmansia maita kansallisella tasolla (turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen johdanto-osan 81 kappale ja 60, 63 ja 64 artikla).

Uusia säännöksiä sovelletaan kesäkuusta 2026 alkaen. Turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 59 artiklan 2 kohdassa käsitellään mahdollisuutta määrittää kolmas maa turvalliseksi soveltaen maan alueen tiettyihin osiin tai ryhmiin liittyviä poikkeuksia, ja komissio ehdotti hiljattain tämän säännöksen soveltamisen aikaistamista. 4  

Euroopan parlamentti ja neuvosto katsoivat, että lainsäädäntömuutoksia saatetaan tarvita lisää jo ennen turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen soveltamista. Komissiolle annetaan näin ollen turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 77 artiklalla tehtäväksi turvallisen kolmannen maan käsitteen arviointi 12. kesäkuuta 2025 mennessä ja kohdennettujen muutosten ehdottaminen tarvittaessa.

•Turvallisen kolmannen maan käsitteen arviointi

Komissio omaksui turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 77 artiklassa edellytetyssä arvioinnissa kokonaisvaltaisen lähestymistavan. 5  

Komissio tarkasteli osana tätä arviointia turvallisen kolmannen maan käsitteeseen liittyviä näkökohtia ja käsitteen soveltamista turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen nojalla. Näitä näkökohtia ovat muun muassa seuraavat:

(1)Edellytykset, jotka kolmannen maan on täytettävä, jotta se voidaan määrittää turvalliseksi turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 59 artiklan mukaisesti. Keskeistä on, että kyseisessä kolmannessa maassa ei saisi olla vaaraa tulla vainotuksi tai vakavan haitan vaaraa. Henkilön on oltava mahdollista pyytää ja edellytysten täyttyessä saada turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 57 artiklassa määriteltyä tehokasta suojelua. Palauttamiskiellon periaatetta on noudatettava.

(2)Hakijan ja kolmannen maan välillä on oltava yhteys eli turvapaikanhakijan ja turvallisen kolmannen maan välillä on oltava side, jonka vuoksi hakijan siirtäminen kyseiseen turvalliseen kolmanteen maahan on kohtuullista.

(3)Turvapaikkamenettelyä koskevassa asetuksessa vahvistetut asianmukaista menettelyä koskevat takeet, joita käsitettä soveltavien jäsenvaltioiden on noudatettava. Näihin kuuluu erityisesti yksilöllinen ja tapauskohtainen arviointi siitä, onko maa turvallinen kullekin kyseessä olevalle hakijalle, hakijan mahdollisuus hakea muutosta tuomioistuimessa sen suhteen, onko hakijalla yhteys kyseessä olevaan kolmanteen maahan, sekä tällöin muutoksenhaun automaattinen lykkäävä vaikutus, ja sen suhteen, onko maa turvallinen ottaen huomioon hakijan erityiset olosuhteet (mahdollisuus kumota turvallisuusolettama).

Tämän arvioinnin tuloksena ja huolellisen tarkastelun perusteella komissio päätteli, että tarkistamista tarvitaan käytettäessä kriteerinä yhteyttä (”yhteyskriteeri”), sillä sitä ei pidetä vaatimuksena kansainvälisessä oikeudessa, ja muutoksenhaun automaattisen lykkäävän vaikutuksen osalta. Komissio kuitenkin katsoi, että kolmannen maan turvalliseksi määrittämisen perusteita ei tarvitse tarkistaa, sillä ne ovat jo kansainvälisen oikeuden mukaan edellytettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisia. 6 Muut asianmukaiseen menettelyyn, muun muassa yksilölliseen arviointiin, liittyvät näkökohdat ovat EU:n ja kansainvälisen oikeuden sekä oikeuskäytännön mukaan keskeisiksi katsottavia vaatimuksia, jotta henkilöitä suojataan käännyttämiseltä ja jotta suojellaan heidän perusoikeuksiaan. Koska nämä suojatoimet ovat sitovia EU:n ja kansainvälisessä oikeudessa, ne on pidettävä voimassa. 7  

Seuraavat kaksi näkökohtaa on tämän takia yksilöity turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen kohdennetuiksi muutoksiksi:

(a)vaatimus yhteydestä hakijan ja kolmannen maan välillä (yhteyskriteeri) sekä

(b)muutoksenhaun lykkäävä vaikutus päätöksiin, joissa hakemus hylätään käsiteltäväksi ottamisen edellytysten puuttumisen vuoksi ja joissa syynä on turvallisen kolmannen maan olemassaolo.

Sidosryhmät toivat esiin useita eri vaihtoehtoihin liittyviä etuja ja riskejä, joista esitetään yhteenveto jäljempänä kohdassa ”Sidosryhmien kuuleminen”.

A. Yhteyskriteeri

Komission arvioinnin perusteella yhteyskriteerin ei-sitova luonne kansainvälisessä oikeudessa antaa liikkumavaraa perusteen tarkistamiselle. Peruste oli myös turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen mukaiseen turvallisen kolmannen maan käsitteeseen kuuluva näkökohta, jonka merkittävä enemmistö jäsenvaltioista katsoi vaikuttavan eniten käsitteen soveltamisen helpottamiseen. Komissio yksilöi ja arvioi tämän perusteella kolme vaihtoehtoa yhteyskriteerin tarkistamiseksi turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen yhteydessä. 8

(1)EU:n lainsäädännön nojalla pakollisena vaatimuksena pidetyn yhteyskriteerin poistaminen

Koska yhteyskriteeriä ei edellytetä kansainvälisessä oikeudessa, yhtenä tarkasteltuna vaihtoehtona oli sen pakollisen luonteen poistaminen EU:n lainsäädännöstä, jolloin turvallisen kolmannen maan käsitettä soveltavat jäsenvaltiot voisivat valita, soveltavatko ne yhteyskriteeriä ja miten se määritetään kansallisessa lainsäädännössä.

Tämä vaihtoehto tekisi turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisesta helpompaa jäsenvaltioille, sillä se saattaisi lisätä niiden hakijoiden lukumäärää, joihin turvallisen kolmannen maan käsitettä voitaisiin soveltaa, laajentaa niiden kolmansien maiden joukkoa, joiden kanssa tehdään yhteistyötä käsitettä sovellettaessa, ja poistaa tarpeen osoittaa yhteys tiettyyn turvalliseen kolmanteen maahan. Näin kevennettäisiin hallinnollista taakkaa ja tehostettaisiin turvapaikkahakemusten käsittelyä. Samalla edistettäisiin parempaa vastuun jakautumista ja mahdollisesti laajennettaisiin yleistä turva-aluetta. Vaihtoehtoa on sovellettava EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti, myös lasten oikeuksia kunnioittaen.

Vaihtoehto käsitti myös mahdollisuuden jättää ulkopuolelle tietyt haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ryhmät tai ottaa käyttöön erityisiä toimenpiteitä pakenemisen estämiseksi (esim. olettamus pakenemisen riskistä, kun turvallisen kolmannen maan käsitettä sovelletaan, tai uuden pidätysperusteen käyttöönotto vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä). Vaihtoehtoon sisältyi myös mahdollisuus tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia tai järjestelyjä, joissa edellytettäisiin niiden hakijoiden tekemien tehokasta suojelua koskevien pyyntöjen perusteiden tutkimista, joiden hakemus oli hylätty käsiteltäväksi ottamisen edellytysten puuttumisen vuoksi turvallisen kolmannen maan käsitteen nojalla.

Nämä näkökohdat ovat osa tätä lainsäädäntöehdotusta.

(2)Kauttakulun pitäminen riittävänä perusteena

Toisena vaihtoehtona tarkasteltiin sitä, että pelkkä hakijan kulkeminen turvallisen kolmannen maan kautta on riittävä peruste soveltaa turvallisen kolmannen maan käsitettä kyseiseen henkilöön.

Sisällyttämällä kauttakulku perusteeksi saataisiin objektiivisesti todettava lisäside hakijan ja turvallisen kolmannen maan välille, sillä on kohtuullista odottaa, että kansainvälistä suojelua hakeva henkilö olisi voinut hakea suojelua turvallisessa kolmannessa maassa, jonka kautta hän on kulkenut. Tämä tulkinta noudattaa lähestymistapaa, jonka komissio omaksui turvapaikkamenettelyä koskevasta asetuksesta vuonna 2016 antamassaan ehdotuksessa 9 , jossa todettiin, että kulku turvallisen kolmannen maan kautta voi olla riittävä peruste turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamiselle. Jos kauttakulku tunnustetaan päteväksi ja objektiivisesti todettavaksi siteeksi, käsitteen soveltaminen helpottuu ja laajenee mahdollisesti useampiin kolmansiin maihin, joiden kanssa jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä turvapaikka-asioissa. Tällaisen kauttakulun osoittaminen on jäsenvaltioiden toimivaltaisten turvapaikkaviranomaisten vastuulla.

Harkittiin myös mahdollisuutta ottaa käyttöön erityinen kumottavissa oleva kauttakulkuolettamus, jonka mukaan voitaisiin olettaa, että EU:n alueelle laittomasti saapuvan henkilön, joka ei pysty osoittamaan suoraa saapumisreittiään, on pitänyt kulkea vähintään yhden kolmannen maan kautta. Tästä todettiin kuitenkin, että kumottavissa olevan olettamuksen käyttöönotto lisäisi perusteita oikeudenkäynneille, mikä olisi vastoin turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisen toivottua yksinkertaistamista. Tämän takia mahdollisuus kumottavissa olevan olettamuksen käyttöönotolle hylättiin.

(3)Yhteyskriteerin määritteleminen entistä joustavammin (myös kauttakulun sisältäen) turvapaikkamenettelyä koskevassa asetuksessa

Kolmas vaihtoehto oli määritellä ”yhteys” EU:n lainsäädännössä niin, että kauttakulun lisäksi myös kulttuurisia siteitä tai kielen osaamista pidettäisiin riittävinä siteenä, ja tämän ohella annettaisiin mahdollisesti ohjeasiakirja.

Tämä vaihtoehto voisi laajentaa mahdollisten turvallisten kolmansien maiden joukkoa, sillä siinä otetaan huomioon myös muut kuin EU:hun johtavalla reitillä olevat kolmannet maat, ja samalla se helpottaisi yhteistyötä asianomaisen kolmannen maan kanssa ja edistäisi vastuun parempaa jakautumista. Lisäksi se voisi helpottaa hakijan kotoutumista siirtämisen jälkeen, mikä parantaisi siirtämisen kestävyyttä. Yhteyden osoittamisen taakka olisi kuitenkin aina jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisilla. Siksi arvioitiin, että tällä vaihtoehdolla ei saada aikaan toivottua vaikutusta turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisen yksinkertaistamisessa.

B. Muutoksenhaun lykkäävä vaikutus

Komissio tutki lisäksi, onko mahdollista yksinkertaistaa turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamista koskevia muutoksenhakumenettelyjä muuttamalla tutkimatta jättämistä koskeviin päätöksiin liittyvien muutoksenhakujen lykkäävä vaikutus harkinnanvaraiseksi.

Kysymys siitä, onko turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamista koskevalla muutoksenhaulla automaattinen lykkäävä vaikutus, on erityisen tärkeä sellaisten tutkimatta jättämistä koskevien päätösten tapauksissa, jotka perustuvat turvallisen kolmannen maan käsitteeseen, kun hakemusta ei tutkita sen omien perusteiden vuoksi. Vaarantuvien perusoikeuksien luonteen ja erityisesti käännyttämisen riskin takia muutoksenhaun lykkäävän vaikutuksen takaaminen turvapaikkamenettelyä koskevassa asetuksessa on erityisen tärkeää. Jotkin jäsenvaltiot, UNHCR ja kansalaisyhteiskunta nostivat nämä vaarat esiin kuulemismenettelyssä.

Muutoksenhaun automaattisen lykkäävän vaikutuksen poistaminen voisi auttaa vähentämään menettelyn viivästymistä turvallisen kolmannen maan käsitettä sovellettaessa ja estää hakijoita käyttämästä mahdollisesti väärin muutoksenhakumahdollisuuksia, ja samalla taattaisiin edelleen hakijan perusoikeuksien suojelu antamalla hakijalle mahdollisuus pyytää lykkäävää vaikutusta. Jotta voidaan taata myös hakijoiden oikeuksien suojelu käännyttämisen riskin osalta, turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 37 artiklan mukaisesti tehtyyn palauttamispäätökseen sovelletaan automaattista lykkäävää vaikutusta tutkimatta jättämistä koskevaan päätökseen nähden, kun vaarana on palauttamiskiellon periaatteen rikkominen. Näin olisi taattava, että henkilöitä ei siirretä, jos vaarana on palauttaminen kolmanteen maahan tai jos vaarana on vakava haitta tai epäinhimillinen tai halventava kohtelu kolmannessa maassa.

Arvioinnin päätelmät

Komissio on punninnut huolellisesti etuja ja haittoja eri vaihtoehdoissa turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamiseen liittyvien turvapaikkamenettelyasetuksen säännösten tarkistamiseksi. Se katsoo, että toimenpiteiden yhdistelmällä voidaan todennäköisimmin saavuttaa toivottu jousto ja auttaa jäsenvaltioita soveltamaan turvallisen kolmannen maan käsitettä, ja samalla säilytetään keskeiset suojakeinot, suojataan perusoikeuksia ja korjataan joidenkin sidosryhmien esiin nostamia ongelmia tämän ehdotuksen mukaisesti.

Ehdotuksessa annetaan näin ollen jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa – muttei vaadita soveltamaan – turvallisen kolmannen maan käsitettä, i) kun hakijan ja kyseessä olevan turvallisen kolmannen maan välillä on yhteys tai ii) jos hakija on kulkenut turvallisen kolmannen maan kautta tai iii) jos yhteyden ja kauttakulun puuttuessa turvallisen kolmannen maan kanssa on tehty sopimus tai järjestely, jossa edellytetään kyseisen sopimuksen tai järjestelyn kohteena olevien hakijoiden tekemien tehokasta suojelua koskevien pyyntöjen perusteiden tutkimista. Viimeksi mainittua vaihtoehtoa ei pitäisi soveltaa ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin, joiden osalta olisi aina vaadittava yhteyden tai kauttakulun toteamista. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lapsen etu on ensisijaisesti huomioon otettava seikka kaikissa alaikäisiä koskevissa päätöksissä.

Ehdotuksella myös yksinkertaistetaan turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamismenettelyä esittämällä, että turvallisen kolmannen maan käsitteen perusteella tehtyihin tutkimatta jättämistä koskeviin päätöksiin liittyvien muutoksenhakujen lykkäävä vaikutus on harkinnanvarainen.

•Ehdotuksen tavoitteet

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotus perustuu turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 77 artiklaan, jossa komissiolle annetaan tehtäväksi turvallisen kolmannen maan käsitteen arviointi 12. kesäkuuta 2025 mennessä ja kohdennettujen muutosten ehdottaminen tarvittaessa. Ehdotus on täysin yhdenmukainen 14. toukokuuta 2024 hyväksytyn turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen tavoitteiden kanssa. Se on myös yhdenmukainen muiden sellaisten säädösten kanssa, jotka on hyväksytty suhteessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen, etenkin aseman määrittelyä koskevan asetuksen, uudelleenlaaditun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin, turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen, seulonta-asetuksen ja Eurodac-asetuksen kanssa.

Lisäksi turvallisen kolmannen maan käsitteen tarkistusta koskeva ehdotus on yhdenmukainen palauttamista koskevan asetuksen ehdotuksen 10  kanssa niiltä osin kuin jälkimmäisellä säädöksellä laajennetaan palauttamista koskevien EU:n sääntöjen soveltamisalaa kattamaan myös turvallisen kolmannen maan käsitteen nojalla toteutetut palautukset ja pidetään yllä palautettavien (jo) saatavilla olevat suojatoimet EU:n palauttamissääntöjen, EU:n perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla palauttamiskiellon periaatteen noudattamisen osalta. 

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa muuttoliikkeen hallintaa koskevan kattavan ja pitkän aikavälin lähestymistavan kanssa, joka vahvistetaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa ja jossa muun muassa muuttoliike asetetaan kolmansien maiden kanssa luotujen kumppanuus- ja yhteistyösuhteiden keskiöön. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ja ottaen huomioon ehdotuksen tavoitteen eli turvapaikan hakuoikeuden takaamisen ja pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien perusoikeuksien voimassa pitämisen heidän asemastaan riippumatta ehdotus vastaa EU:n sitoumusta pakolaisia koskevan Global Compact ‑aloitteen tavoitteisiin.

Ehdotuksella tuetaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yleisiä tavoitteita ja erityisesti tavoitetta tehostaa turvapaikkahakemusten käsittelyä EU:ssa ja löytää ratkaisuja yhteistyöhön ja taakan jakamiseen kolmansien maiden kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Eriytetty yhdentyminen

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU-sopimus) ja SEUT-sopimukseen liitetyssä, Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu minkään sellaisen toimenpiteen hyväksymiseen, joka on hyväksytty yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamista koskevat toimenpiteet sisältävän SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla, eikä mikään tällainen toimenpide sido sitä. Mainitun pöytäkirjan 3 artiklan mukaan Irlanti voi kuitenkin päättää osallistua tällaisten toimenpiteiden antamiseen ja soveltamiseen. Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua turvapaikkamenettelyasetuksen antamiseen. Se voi myös osallistua tämän turvapaikkamenettelyasetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen antamiseen ja soveltamiseen pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 ja 4 a artiklan mukaisesti.

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

•Toissijaisuusperiaate

Tämän ehdotuksen tavoitteena on tehdä turvapaikkamenettelyasetukseen kohdennettu muutos, jolla pyritään tekemään turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisesta jäsenvaltioille joustavampaa. Ehdotuksessa säilytetään käsitteen soveltamisen valinnaisuus.

Uusiin menettelyihin olisi sovellettava samoja sääntöjä riippumatta menettelyä soveltavasta jäsenvaltiosta, jotta varmistetaan, että hakijoita, kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä kohdellaan tasapuolisesti ja että heille taataan selkeys ja oikeusvarmuus. Jos jäsenvaltiot toimivat yksinään, saattaa myös syntyä kannustimia luvattomaan siirtymiseen jäsenvaltiosta toiseen sen mukaan, soveltaako valtio turvallisen kolmannen maan käsitettä ja miten se sitä soveltaa. Lisäksi Dublin-siirtojen toteuttaminen voi hankaloitua, jos käsitettä sovelletaan eri tavoin.

•Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä ehdotuksessa, joka koskee kohdennettua muutosta turvapaikkamenettelyasetukseen 2024/1348, ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, eli joustavuuden lisäämiseksi jäsenvaltioille turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisessa kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja noudattaen kaikilta osin EU:n perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettuja perusoikeuksia.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevan tiedon keruu

Turvallisen kolmannen maan käsitteen arviointia varten komissio tutki, onko kansainvälisen oikeuden (vuoden 1951 Geneven yleissopimus ja vuoden 1950 Euroopan ihmisoikeussopimus) nojalla mahdollista tarkistaa uudelleen käsitteen soveltamisedellytyksiä ja siihen liittyviä oikeudellisia takeita, jotta käsitteen soveltamista jäsenvaltioissa voitaisiin helpottaa. Komissio otti huomioon myös jäsenvaltioiden tähänastiset kokemukset käsitteen soveltamisesta, mukaan lukien sen soveltamisessa kohdatut haasteet, joita on tuotu esille eri foorumeilla. Lopuksi komissio tarkasteli Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä.

Saatavilla olevat tiedot siitä, miten EU:n jäsenvaltiot ovat tähän mennessä soveltaneet käsitettä, eivät ole kovin perusteellisia, mutta viitteitä on siitä, että käytännöt ovat parhaimmillaankin olleet epätasaisia. 11 Kolmen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ei lainkaan viitata turvallisen kolmannen maan käsitteeseen. 12 Kaikkien muiden jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön käsite sisältyy, mutta sen soveltamisessa on eroja: viisi jäsenvaltiota on hyväksynyt turvallisten kolmansien maiden luettelon 13 , 12 jäsenvaltiossa käsitettä sovelletaan vain tapauskohtaisesti 14 , ja kuusi jäsenvaltiota ei sovella käsitettä käytännössä 15 .

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio kuuli jäsenvaltioita, Euroopan parlamenttia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja YK:n pakolaisjärjestöä (UNHCR) aikavälillä joulukuu 2024–helmikuu 2025. Keskusteluissa keskityttiin yhteyskriteeriin ja kolmannen maan käsitteen perusteella tehtyihin tutkimatta jättämistä koskeviin päätöksiin liittyvien muutoksenhakujen automaattiseen lykkäävään vaikutukseen.

Keskusteluja käytiin jäsenvaltioiden kanssa useilla foorumeilla, kuten pysyvien edustajien komiteassa (Coreper), turvapaikkatyöryhmässä, maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka–asioiden strategisessa komiteassa (SCIFA) ja epävirallisissa kuulemisissa, jotka komissio järjesti 27. tammikuuta ja 27. helmikuuta 2025. Euroopan parlamentin jäsenten kanssa keskusteltiin 18. helmikuuta ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa 19. helmikuuta 2025.

Näissä kuulemisissa suurin osa jäsenvaltioista ilmaisi tukensa turvallisen kolmannen maan käsitteen arvioinnille ja kannatti turvapaikkamenettelyasetuksen kohdennettua muuttamista yhteyskriteerin ja muutoksenhakujen automaattisen lykkäävän vaikutuksen poistamiseksi. Näitä muutoksia pidettiin keinona lisätä tehokkuutta, joustavoittaa turvapaikkahakemusten hallinnointia erityisesti suhteettomien muuttopaineiden yhteydessä ja vähentää hallinnollista rasitusta. Vähemmistö jäsenvaltioista vastusti yhteyskriteeriä koskevan vaatimuksen poistamista ja haluaisi määritellä yhteyden joustavammin.

Jäsenvaltiot, jotka kannattivat yhteyskriteerin poistamista pakollisten vaatimusten joukosta, korostivat, että turvallisen kolmannen maan käsitteen piiriin tulisi näin aiempaa enemmän mahdollisia hakijoita, jolloin järjestelmää voitaisiin soveltaa turvapaikanhakijoihin aiempaa enemmän. Ne katsoivat, että muutos lisäisi myös joustavuutta kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä ja helpottaisi uusien kumppanuuksien syntymistä. Ne katsoivat myös, että tämän vaatimuksen poistaminen parantaisi jäsenvaltioiden valmiuksia vastata tehokkaammin muuttoliikepaineisiin ja -kriiseihin. Ne viittasivat myös mahdollisiin tehokkuushyötyihin ja totesivat, että yhteyskriteerin poistaminen yksinkertaistaisi hakemusten käsittelyä, vähentäisi kansallisten viranomaisten hallinnollista rasitusta (koska yhteyksiä ei tarvitse todistaa) ja nopeuttaisi päätöksentekoa.

Jäsenvaltiot, jotka eivät kannattaneet yhteyskriteerin poistamista vaatimuksista, varoittivat siitä, että poisto saattaisi haitata yksittäisten henkilöiden kotoutumista turvallisiin kolmansiin maihin ja kumppanuuksien perustamista kolmansien maiden kanssa, lisätä EU:hun palaamisen riskiä ja sitä, että henkilöt jäävät turvallisissa kolmansissa maissa ilman siteitä tai taattua suojelua. EU:ssa se voi myös lisätä tuomioistuinkäsittelyjä ja edelleen liikkumista niihin jäsenvaltioihin, joissa turvallisen kolmannen maan käsitettä ei joko sovelleta lainkaan tai sen yhteydessä ei sovelleta yhteysvaatimusta. Jotkin jäsenvaltiot varoittivat, että kansalliset tuomioistuimet voivat keskeyttää Dublin-siirrot jäsenvaltioihin, joissa turvallisen kolmannen maan käsitettä sovelletaan niiden mukaan liian löysästi tai virheellisesti, koska yhteys tarjoaa suojan. Jotkin jäsenvaltiot korostivat lisäksi tarvetta varmistaa kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön noudattaminen, suojella haavoittuvassa asemassa olevia hakijoita, välttää vastuun siirtämistä kolmansille maille ja varmistaa realistinen täytäntöönpano.

Useat jäsenvaltiot huomauttivat myös, että turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltaminen voi lisätä niiden hakijoiden pakenemisen riskiä, joihin käsitettä sovelletaan. Suurin osa jäsenvaltioista katsoi, että vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä säädetyt säännöt, kuten 9 artikla (liikkumisvapauden rajoitukset) ja 10 artikla (säilöönotto), ovat riittävät tämän riskin poistamiseksi, vaikka muutama jäsenvaltio ehdotti mahdollisten muutosten tutkimista ja yksi ehdotti johdanto-osan kappaleen lisäämistä.

Euroopan parlamentin jäsenten kuulemisissa paljastui, että jäsenten välillä on merkittäviä näkemyseroja. Osa jäsenistä kannatti yhteyskriteerin ja muutoksenhakujen automaattisen lykkäävän vaikutuksen poistamista ja katsoi, että näillä muutoksilla parannettaisiin tehokkuutta ja hillittäisiin edelleen liikkumista. Toiset jäsenet vastustivat molempia ehdotuksia ja varoittivat, että yhteyskriteerin puuttuminen saattaisi haitata kotoutumista kolmannessa maassa, lisätä edelleen liikkumista ja jättää kolmansiin maihin ilman suojelua siirretyt henkilöt ilman suojelua. Samalla korostettiin, että on tärkeää turvata yksilön oikeus turvapaikkaan EU:ssa ja varmistaa siirtojen pitkän aikavälin kestävyys. Huolenaiheita olivat myös tuomioistuinkäsittelyjen lisääntyminen ja mahdolliset palauttamisen riskit, jos muutoksenhakujen lykkäävä vaikutus poistetaan. Esiin tuotiin myös, että olisi keskityttävä edelleen sopimuksen täytäntöönpanoon sen sijaan, että tehdään muutoksia, jotka voisivat häiritä sopimuksen huolellisesti neuvoteltua tasapainoa. Eräät jäsenet huomauttivat, että kaikkiin turvallisen kolmannen maan käsitteen muutoksiin on liitettävä vahvat yhteistyöjärjestelyt kolmansien maiden kanssa, jolloin taataan myös se, että siirretyt henkilöt voivat saada tehokasta suojelua.

Kansalaisyhteiskunnan järjestöt vastustivat yleisesti ottaen turvallisen kolmannen maan käsitteen arviointia ja toivat esiin useita keskeisiä huolenaiheita, jotka liittyvät käsitteen käytännön täytäntöönpanoon. Ne varoittivat, että käsitteen muuttaminen voi johtaa oikeudenkäyntien, oikeudellisten toimien ja hallinnollisen rasituksen lisääntymiseen ja vaikuttaa kielteisesti Dublin-järjestelmään ja yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa. Toinen keskeinen huolenaihe oli vaikutus haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin, joiden osalta yhteyskriteeri tulee säilyttää pakollisena.

UNHCR myönsi, että yhteyskriteeri ei ole kansainvälisen oikeuden mukainen vaatimus, mutta toisti suhtautuvansa varauksellisesti sen poistamiseen ja olevansa huolissaan muun muassa siirtojen pitkän aikavälin kestävyydestä silloin, kun yhteyksiä ei ole, ja siirrettyjen henkilöiden mahdollisesta epäselvästä oikeudellisesta tilanteesta, koska suojeluvaatimukset saatetaan myöhemmin hylätä myös turvallisissa kolmansissa maissa. UNHCR korosti, että tarvitaan vahvoja lisäsuojatoimia, jos yhteyskriteeri poistetaan. UNHCR toi esiin myös joitakin turvallisen kolmannen maan käsitteeseen liittyviä huolenaiheita, jotka eivät suoraan liittyneet tarkistusehdotuksiin.

Muutoksenhakujen lykkäävän vaikutuksen osalta suurin osa jäsenvaltioista ja jotkut Euroopan parlamentin jäsenet kannattivat vaihtoehtoa, jonka mukaan lykkäävä vaikutus ei olisi automaattinen. He katsoivat, että automaattisen lykkäävän vaikutuksen poistaminen voisi vähentää menettelyihin liittyviä viivästyksiä, ja huomauttivat, että tämä olisi myös sopusoinnussa nykyisessä turvapaikkamenettelyasetuksessa säädettyjen nopeutettujen menettelyjen ja rajamenettelyjen lyhyen keston kanssa. Lisäksi automaattisen lykkäävän vaikutuksen poistaminen voisi vähentää taloudellista rasitusta, joka liittyy vastaanotto-olosuhteiden tarjoamiseen hakijoille, joiden suojeluvaatimukset tutkitaan. Ne väittivät myös, että toimenpiteellä voitaisiin estää hakijoita käyttämästä väärin muutoksenhakumahdollisuuksia, jos he pyrkivät lykkäämään maastapoistamistaan, ja vähentää pakenemisen ja edelleen liikkumisen riskiä.

Muutamat jäsenvaltiot, jotkut Euroopan parlamentin jäsenet, UNHCR ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt ilmaisivat huolensa automaattisen lykkäävän vaikutuksen poistamisesta. Heidän mielestään tällainen muutos voisi merkittävästi lisätä muutoksenhakutuomioistuinten työtaakkaa, ja he varoittivat myös mahdollisista palauttamisen riskeistä. UNHCR katsoi, että automaattisen lykkäävän vaikutuksen poistaminen voisi lisätä säilöönottoriskiä muutoksenhaun aikana ja että vaikka palauttamispäätöksellä edelleen olisi lykkäävä vaikutus, vaarassa olevien hakijoiden aiheettoman siirron riski on huomattava. Se katsoi myös, että vaikka palauttamistoimenpidettä lykättäisiin automaattisesti, tämä ei välttämättä takaa tehokkaita oikeussuojakeinoja, jos turvapaikkahakemus hylätään turvallisen kolmannen maan käsitteen perusteella.

•Näyttöön perustuva päätöksenteko

Turvapaikkamenettelyasetuksen 77 artiklassa komissiota kehotettiin arvioimaan turvallisen kolmannen maan käsitettä ja tarvittaessa ehdottamaan lainsäädäntömuutoksia kesäkuuhun 2025 mennessä eli ennen kuin turvapaikkamenettelyasetuksen soveltaminen alkaa kesäkuussa 2026.

Arvioidessaan turvallisen kolmannen maan käsitettä komissio otti huomioon jäsenvaltioiden tähänastiset kokemukset sen soveltamisesta, mukaan lukien eri foorumeilla esitetyt haasteet. Komissio toteutti myös laajoja sidosryhmien kuulemisia kerätäkseen näyttöä. Lopuksi komissio analysoi Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä.

•Perusoikeudet

Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet sekä kansainvälisestä oikeudesta ja erityisesti pakolaisten oikeusasemaa koskevasta Geneven yleissopimuksesta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksesta, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta, kidutuksen vastaisesta YK:n yleissopimuksesta sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta johtuvat velvoitteet.

Ehdotus on johdonmukainen EU:n perusoikeuskirjan 18 artiklaan nähden, jossa säädetään oikeudesta turvapaikkaan EU:ssa. Se, että kolmannen maan kanssa tehty sopimus tai järjestely edellyttää kyseisen sopimuksen tai järjestelyn soveltamisalaan kuuluvien hakijoiden tekemien tehokasta suojelua koskevien pyyntöjen perusteiden tutkimista, varmistaa, että siirretty henkilö saa suojelua turvallisessa kolmannessa maassa, jos hänellä on siihen oikeus. Ehdotus on johdonmukainen myös EU:n perusoikeuskirjan 24 artiklaan nähden, jossa vahvistetaan lapsen oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon sekä velvollisuus ottaa lapsen etu ensisijaisesti huomioon kaikissa lasta koskevissa toimissa. Lisäksi ehdotuksessa taataan, että jokainen yksittäinen hakija, johon turvallisen kolmannen maan käsitettä jäsenvaltioissa sovelletaan, hyötyy kaikista turvapaikkamenettelyasetuksessa käytettävissä olevista menettelyllisistä takeista, jotka liittyvät tutkimatta jättämistä koskeviin menettelyihin ja tutkimatta jättämistä koskeviin päätöksiin liittyvään muutoksenhakuun, jotka puolestaan ovat täysin yhdenmukaisia Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan 3 ja 4 artiklan sekä näitä oikeuksia koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa.

Ehdotus on myös johdonmukainen palauttamiskiellon periaatteen noudattamista koskevan velvoitteen kanssa, joka turvataan turvapaikkamenettelyasetuksen yhteydessä, ja se turvataan edelleen turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamista koskevien uusien sääntöjen nojalla. Palauttamisen riski on otettava huomioon tutkittaessa turvapaikkahakemuksen hyväksyttävyyttä turvallisen kolmannen maan käsitteen perusteella, kun arvioidaan, onko kolmas maa turvallinen yleisesti ottaen ja kunkin henkilön kannalta erityisesti. Ehdotuksessa todetaan, että palauttamispäätöksen vaikutukset, jotka liittyvät turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamiseen perustuvaan tutkimatta jättämistä koskevaan päätökseen, joka on annettu turvapaikkamenettelyasetuksen 37 artiklan mukaisesti, lykkäytyy automaattisesti niin kauan kuin hakijalla on vireillä oleva muutoksenhaku, jossa hänellä on palauttamisen riskiin liittyviä vaatimuksia. Ehdotuksessa palauttamista koskevaksi asetukseksi vahvistetaan tämä suojatoimi, joka oli jo käytössä nykyisen palauttamisdirektiivin nojalla.

Ehdotuksessa otetaan huomioon myös ilman huoltajaa olevien alaikäisten erityistarpeet ja yhdenmukaistetaan EU:n politiikkoja, joilla pyritään suojelemaan lasten oikeuksia. Ilman huoltajaa olevien alaikäisten osalta yhteyteen tai kauttakulkuun perustuvan turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltaminen täydentää turvapaikkamenettelyasetuksessa jo vahvistettuja suojatoimia. Kun jäsenvaltiot soveltavat turvallisen kolmannen maan käsitettä ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin, turvapaikkamenettelyasetuksessa edellytetään jo yksilöllistä arviointia, joka perustuu lapsen etuun. Turvallisen kolmannen maan käsitteen yhteydessä tähän arviointiin sisältyy sen tarkistaminen, onko kolmannessa maassa käytössä asianmukaiset järjestelyt ilman huoltajaa olevan alaikäisen suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että alaikäiset saavat erityistarpeidensa mukaista tukea ja että he saavat välittömästi tehokasta suojelua. Ilman huoltajaa olevat alaikäiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat erityistä tukea, jota vastaanottavan maan yksityiset toimijat voivat usein tarjota.

Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin on riittävä, kun poistetaan turvallisen kolmannen maan käsitteeseen perustuvaa tutkimatta jättämistä koskevaa päätöstä koskevan muutoksenhaun automaattinen lykkäävä vaikutus, koska hakijoilla on oikeus pyytää tuomioistuimessa oikeutta jäädä maahan odottamaan muutoksenhaun tulosta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksesta ei aiheudu taloudellista eikä hallinnollista rasitetta unionille. Näin ollen sillä ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon. Ehdotuksen perustana on turvapaikkamenettelyä koskeva asetus (2024/1348), jolla otetaan käyttöön useita muutoksia turvallista kolmatta maata koskeviin sääntöihin ja joka on näin ollen osa toukokuussa 2024 hyväksyttyä muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta, jolle on jo myönnetty rahoitus. Turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltaminen ei ole uutta jäsenvaltioille, ja turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamiseksi tarvittavien mahdollisten investointien tukea on saatavilla turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston puitteissa. Euroopan unionin turvapaikkavirasto voi henkilöstön avulla tukea jäsenvaltioita samaa tarkoitusta varten omien toimivaltuuksiensa puitteissa.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Jäsenvaltioiden on laadittava turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 75 artiklan nojalla kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmia komission laatiman yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman perusteella. Komission tehtävänä on seurata tiiviisti näiden kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanoa. Kun muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen mukaisia säädöksiä ryhdytään soveltamaan, Euroopan unionin turvapaikkavirasto seuraa Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän operatiivista ja teknistä täytäntöönpanoa Euroopan unionin turvapaikkavirastoa koskevan asetuksen 2021/2303 14 artiklan mukaisesti. Turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltaminen sisällytetään Euroopan unionin turvapaikkaviraston suorittamaan seurantaan. Lisäksi vuotuisiin kertomuksiin, jotka komission on hyväksyttävä turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksen 9 artiklan nojalla, on sisällyttävä tulokset Euroopan unionin turvapaikkaviraston seurannasta.

Komission on otettava nämä eri näkökohdat huomioon arvioidessaan, kohdistuuko jäsenvaltioihin muuttopainetta, ovatko ne vaarassa joutua muuttopaineen kohteeksi tai ovatko ne merkittävän muuttoliikennetilanteen kohteena. Niillä on merkitystä myös määritettäessä, onko jäsenvaltiossa järjestelmäpuutteita, joilla voi olla Dublin-järjestelmän toiminnan kannalta vakavia kielteisiä seurauksia.

Ehdotukseen lisätty avoimuuslauseke, jonka perusteella jäsenvaltioiden on annettava ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille ennen kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten tai järjestelyiden tekemistä, antaa myös komissiolle kattavan yleiskuvan turvallisen kolmannen maan käsitteen täytäntöönpanosta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamista koskevat vaihtoehdot

Yhteyskriteerin soveltamista ei vaadita kansainvälisessä oikeudessa, eikä se ole enää pakollinen EU:n lainsäädännön nojalla, eli jäsenvaltiot voivat valita, haluavatko ne soveltaa sitä.

Jos jäsenvaltiot soveltavat turvallisen kolmannen maan käsitettä, niillä on kolme vaihtoehtoa:

1)ne voivat soveltaa turvallisen kolmannen maan käsitettä, kun kyseessä on kansallisessa lainsäädännössä määritelty yhteys Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ja kansainvälisissä standardeissa vahvistettujen muuttujien mukaisesti; tai

2)ne voivat soveltaa turvallisen kolmannen maan käsitettä pitäen kauttakulkua riittävänä perusteena; tai

3)ne voivat soveltaa turvallisen kolmannen maan käsitettä kolmannen maan kanssa tehdyn sellaisen sopimuksen tai järjestelyn perusteella, jossa vaaditaan kyseisen sopimuksen tai järjestelyn kohteena olevien hakijoiden tekemien tehokasta suojelua koskevien pyyntöjen perusteiden tutkimista. Tätä ei sovelleta ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin.

Vaatimus siitä, että yhteyden tai kauttakulun puuttuessa turvallisen kolmannen maan käsitettä olisi sovellettava ainoastaan kolmannen maan kanssa tehdyn sopimuksen tai järjestelyn perusteella, tarkoittaa, että hakijat saisivat pääsyn menettelyyn turvallisissa kolmansissa maissa ja saisivat tehokasta suojelua, jos se on perustelua, tämän vaikuttamatta kolmannen maan päätökseen siitä, täyttääkö henkilö edellytykset kyseisenlaisen suojelun saamiselle.

Turvalliseen kolmanteen maahan siteen muodostavaa yhteyttä tai aiempaa kauttakulkua pidettäisiin pakollisena, kun turvallisen kolmannen maan käsitettä sovelletaan ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin. Tällä vaatimuksella vähennetään näiden alaikäisten altistumista riittämättömälle suojelulle ja sosiaaliselle eristymiselle. Ilman huoltajaa olevat alaikäiset ovat haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat ylimääräistä tukea, kun turvallisen kolmannen maan käsitettä sovelletaan heihin. Tämä tunnustetaan turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 59 artiklan 6 kohdan säännöksissä, joissa vaaditaan, että kolmas maa voidaan katsoa ilman huoltajaa olevan alaikäisen kohdalla turvalliseksi vain, jos se ei ole lapsen etujen vastaista ja jos on ensin saatu vakuutus siitä, että kolmannen maan viranomaiset ottavat ilman huoltajaa olevan alaikäisen vastuulleen ja että hän saa välittömästi tukea ja tehokasta suojelua.

Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa vahvistetaan yhdennetympi yhteinen eurooppalainen järjestelmä, jossa yhden jäsenvaltion tekemät päätökset vaikuttavat muihin jäsenvaltioihin. Kyseisen sopimuksen mukainen turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmä perustuu luottamukseen ja käsittää useita välineitä avoimuuden takaamiseksi (esim. seulonnan ja rajamenettelyjen valvonta, Euroopan unionin turvapaikkaviraston valvontamekanismi), ja niitä pitäisi soveltaa myös turvallisen kolmannen maan käsitteeseen. Tämän takia ehdotukseen sisällytetään avoimuuslauseke, jonka mukaan jäsenvaltioiden on annettava ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille ennen kuin ne tekevät sopimuksia tai järjestelyjä turvallisten kolmansien maiden kanssa. Näin jäsenvaltiot ja komissio voisivat myös koordinoida paremmin toimiaan suhteessa kolmansiin maihin sopimusten tai järjestelyjen tekemiseksi ja tukea kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeen ulkoisessa ulottuvuudessa. Komissio voisi myös valvoa, että kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset tai järjestelyt ovat turvapaikkamenettelyä koskevassa sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisia.

Jäsenvaltioiden olisi voitava lisäksi toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä sellaisten hakijoiden luvattoman liikkumisen estämiseksi, joihin sovelletaan turvallisen kolmannen maan käsitettä, jotta voidaan vähentää vaaroja, jotka liittyvät pakenemiseen turvallisen kolmannen maan käsitettä soveltavista jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin, joissa käsitettä ei sovelleta. Näihin toimenpiteisiin voi kuulua liikkumisvapauden rajoittaminen direktiivin (EU) 2024/1346 9 artiklan mukaisesti tai kyseessä olevan hakijan säilöönotto kyseisen direktiivin 10 artiklan mukaisesti hakemuksen tutkittavaksi ottamisen arvioinnin ajaksi. Tässä yhteydessä pakenemisen vaaraa voidaan pitää mahdollisena, kun käsitettä sovelletaan.

Turvallisen kolmannen maan käsitteen perusteella tehtyihin tutkimatta jättämistä koskeviin päätöksiin liittyvän muutoksenhaun harkinnanvarainen lykkäävä vaikutus

Menettelyn tehokkuuden parantamiseksi komissio ehdottaa myös, että tutkimatta jättämistä koskeviin päätöksiin liittyvien muutoksenhakujen lykkäävästä vaikutuksesta tehdään harkinnanvarainen, sanotun vaikuttamatta palauttamispäätöksiin liittyviin muutoksenhakuihin, jos vaarana on palauttamiskiellon periaatteen rikkominen. Tätä varten 68 artiklan 3 kohdan b alakohtaan lisätään peruste tutkimatta jättämistä koskeville tarkastuksia varten turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisen perusteella.

2025/0132 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2024/1348 muuttamisesta turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisen osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnot,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnot,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1348 16 säädettiin kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevasta yhteisestä menettelystä unionissa. Komissio on arvioinut turvallisen kolmannen maan käsitteen eri näkökohtia, muun muassa turvallisuusperusteita, asianmukaista menettelyä, yhteyden käyttämistä kriteerinä ja tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevia säännöksiä. Arvioinnin perusteella pääteltiin, että turvallisen kolmannen maan käsitteen sovellettavuutta voitaisiin parantaa ja säilyttää samalla hakijoille annettavat oikeudelliset takeet ja varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen.

(2)Hakijan ja turvallisen kolmannen maan välistä yhteyden olemassaoloa ei vaadita kansainvälisessä pakolaislainsäädännössä, erityisesti Geneven yleissopimuksessa, eikä kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Tämän takia jäsenvaltioilla pitäisi olla mahdollisuus soveltaa turvallisen kolmannen maan käsitettä, jos hakijan ja kyseessä olevan turvallisen kolmannen maan välistä yhteyttä ei voida vahvistaa, edellyttäen, että kyseisen kolmannen maan kanssa tehdyssä sopimuksessa tai järjestelyssä vaaditaan kyseisen sopimuksen tai järjestelyn kohteina olevien hakijoiden tekemien tehokasta suojelua koskevien pyyntöjen perusteiden tutkimista.

(3)Jäsenvaltioiden pitäisi voida soveltaa turvallisen kolmannen maan käsitettä käyttämällä perusteena sellaista yhteyttä hakijan ja kyseessä olevan kolmannen maan välillä, jonka perusteella hakijan olisi kohtuullista matkustaa kyseiseen kolmanteen maahan.

(4)Jäsenvaltioiden pitäisi myös voida soveltaa turvallisen kolmannen maan käsitettä hakijoihin, jotka ovat kulkeneet kolmannen maan alueen kautta ennen unioniin saapumista, sillä on kohtuullista odottaa, että kansainvälistä suojelua hakeva henkilö olisi voinut hakea suojelua turvallisessa kolmannessa maassa, jonka kautta hän on kulkenut. Aiempi kulku turvallisen kolmannen maan kautta muodostaa objektiivisesti todettavan yhteyden hakijan ja kyseessä olevan kolmannen maan välillä.

(5)Ottaen huomioon ilman huoltajaa olevien alaikäisten haavoittuvaisen aseman ja kohdennetun tuen tarpeen turvallisen kolmannen maan käsitettä pitäisi soveltaa ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin vain, kun yhteys tai kauttakulku voidaan vahvistaa kyseessä olevan kolmannen maan osalta ja kun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1348 59 artiklan 6 kohdan edellytykset täyttyvät. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa alaikäisiä koskevissa päätöksissä.

(6)Turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamiseksi on tarpeen parantaa jäsenvaltioiden ja turvallisten kolmansien maiden välisten sopimusten ja järjestelyjen tekemisen avoimuutta, tukea jäsenvaltioita ja komissiota muuttoliikkeen ulkoista ulottuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan määrittämisessä ja niiden toteuttamien kolmansiin maihin kohdistuvien toimien koordinoinnissa. Näin voitaisiin myös valvoa, täyttävätkö kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset tai järjestelyt tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset. Lisäksi pitäisi mahdollistaa turvallisen kolmannen maan käsitteen yhdenmukaisempi ja johdonmukaisempi soveltaminen kaikkialla unionissa ja edistää yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän yleistä toimivuutta. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi annettava ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille ennen kuin ne tekevät sopimuksia tai järjestelyjä kolmansien maiden kanssa.

(7)Jäsenvaltioiden pitäisi voida toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä puuttuakseen riskiin siitä, että turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisen alaiset hakijat pakenevat, myös rajoittamalla liikkumisvapautta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1346 17 9 artiklan mukaisesti tai ottamalla hakija säilöön kyseisen direktiivin 10 artiklan mukaisesti, jotta voidaan arvioida heidän hakemustensa ottaminen tutkittavaksi.

(8)Menettelyn tehokkuuden parantamiseksi hakijalla ei pitäisi olla automaattista oikeutta jäädä jäsenvaltion alueelle turvallisen kolmannen maan käsitteen perusteella tehtyihin tutkimatta jättämättä koskeviin päätöksiin liittyvän muutoksenhaun takia. Vastaavan palauttamispäätöksen täytäntöönpano on kuitenkin keskeytettävä sen määräajan ajaksi, jonka kuluessa kyseessä oleva henkilö voi käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ensimmäisen asteen tuomioistuimessa ja kun tällaista muutosta on haettu, jos vaarana on palauttamiskiellon periaatteen rikkominen.

(9)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisen edellytysten tarkistusta, vaan se voidaan toteuttaa vain unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(10)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut [… päivätyllä kirjeellä] haluavansa osallistua tämän [säädöksen] hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI    

[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän [säädöksen] hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(11)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(12)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(13)Sen vuoksi asetusta (EU) 2024/1348 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2024/1348 seuraavasti:

1)Muutetaan 59 artiklan 5 kohta seuraavasti:

a)Korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

I)hakijan ja kyseisen kolmannen maan välillä on yhteys, jonka perusteella hänen olisi kohtuullista matkustaa tähän maahan;

II)hakija on kulkenut kyseisen kolmannen maan kautta;

III)kyseisen kolmannen maan kanssa on tehty sopimus tai järjestely, jossa vaaditaan kyseisen sopimuksen tai järjestelyn kohteena olevien hakijoiden tekemien tehokasta suojelua koskevien pyyntöjen perusteiden tutkimista.”

b)Lisätään kaksi alakohtaa seuraavasti:

”Sovellettaessa ensimmäisen kohdan b alakohtaa lapsen etu on ensisijaisesti huomioon otettava seikka. Ensimmäisen kohdan b alakohdan iii alakohtaa ei sovelleta, jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen.

Jäsenvaltioiden on annettava ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille ennen kuin ne tekevät ensimmäisen kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun sopimuksen tai järjestelyn.”

2)Korvataan 68 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) päätös, jolla hakemus jätetään tutkimatta 38 artiklan 1 kohdan a, b, d tai e alakohdan tai 38 artiklan 2 kohdan nojalla, paitsi jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, johon sovelletaan rajamenettelyä;”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan  päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3.

1.2.Toimintalohko(t)3.

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset näkökohdat29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 18  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–    Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

 kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 19

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–    toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille;

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Pakollinen taulukko

Pakollinen taulukko

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve

[Kun otetaan huomioon otsakkeen 7 kokonaistilanne sekä henkilöstön että määrärahojen osalta, henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa tai muissa komission yksiköissä toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä.]

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

Pakollinen: jäljempänä olevaan taulukkoon olisi sisällytettävä paras arvio ehdotuksen/aloitteen aiheuttamista digitaaliteknologiaan liittyvistä investoinneista.

Jos ehdotuksen/aloitteen toteuttaminen sitä edellyttää, otsakkeen 7 määrärahat olisi poikkeuksellisesti esitettävä nimetyllä rivillä.

Otsakkeiden 1–6 määrärahat olisi otettava huomioon ”toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenoina”. Näillä menoilla tarkoitetaan toimintatalousarviota, jota käytetään suoraan aloitteen täytäntöönpanoon liittyvien tietoteknisten alustojen/välineiden uudelleenkäyttöön/ostoon/kehittämiseen sekä niihin liittyviin investointeihin (esim. lisenssit, koulutus, tietojen säilyttäminen). Tässä taulukossa annettujen tietojen olisi oltava yhdenmukaisia 4 jaksossa ”Digitaaliset ulottuvuudet” esitettyjen yksityiskohtien kanssa.

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

–    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

 
3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

–    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    vaikutuksia omiin varoihin

–    vaikutuksia muihin tuloihin

–    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

4.Digitaaliset näkökohdat

Ei sovelleta. Ehdotus on kohdennettu muutos turvapaikkamenettelyasetukseen, joka on osa muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta. Kaikki digitaaliset osatekijät ovat muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa, eivät tässä ehdotuksessa.

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

4.2.Data

4.3.Digitaaliset ratkaisut

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1348, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta ja direktiivin 2013/32/EU kumoamisesta (EUVL L, 2024/1348, 22.5.2024).

(3)    Turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen 57 artiklan 2 kohdassa määritetään, että tehokkaaseen suojeluun kuuluu oikeus jäädä maan alueelle suojelua koskevan hakemuksen tutkinnan ajaksi; asianmukaisen elintason säilyttäminen maan kokonaistilanne huomioon ottaen; mahdollisuus saada terveydenhoitoa ja koulutusta samoin edellytyksin kuin maan kansalaisilla ja tosiasiallinen suojelu, kunnes löydetään pysyvä ratkaisu.

(4)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2024/1348 muuttamisesta unionin tason turvallisten alkuperämaiden luettelon laatimisen osalta, COM(2025) 186 final, 16.4.2025.

(5)    SWD (2025) 600 Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto, komission yksiköiden valmisteluasiakirja turvallisia kolmansia maita koskevasta ehdotuksesta.

(6)    Turvapaikkamenettelyä koskevan asetuksen johdanto-osan 46 kappaleen mukaisesti tehokkaalla suojelulla tarkoitetaan mahdollisuutta ”riittäviin toimeentulokeinoihin asianmukaisen elintason säilyttämiseksi vastaanottavan kolmannen maan kokonaistilanne huomioon ottaen” ja mahdollisuutta ”saada terveydenhoitoa, välttämätöntä sairaanhoitoa sekä koulutusta kyseisen kolmannen maan yleisten edellytysten mukaisesti”. Lisäksi johdanto-osan 51 kappaleen mukaisesti mahdollisuuden ”riittäviin toimeentulokeinoihin asianmukaisen elintason säilyttämiseksi” pitäisi käsittää ”ruuan, vaatteiden ja asunnon tai suojamajoituksen saannin ja oikeuden tehdä palkkatyötä, esimerkiksi työmarkkinoille pääsyn muodossa, edellytyksin, jotka eivät ole epäsuotuisammat kuin ne, joita sovelletaan yleisesti samassa tilanteessa oleviin muihin kuin kyseisen kolmannen maan kansalaisiin”. Nämä vaatimukset vastaavat pitkälti vuoden 1951 Geneven yleissopimuksen edellytyksiä pakolaisille, jotka oleskelevat laillisesti alueella: oikeus ryhtyä palkkatyöhön (Geneven yleissopimuksen 17 artikla), oikeus asuntoon (21 artikla) ja oikeus elinkeinon harjoittamiseen (18 artikla) olisi taattava yhtä suotuisin edellytyksin kuin maassa laillisesti asuville kolmannen maan kansalaisille; oikeus koulutukseen pääsyyn (22 artikla) ja oikeus sosiaaliturvaan ja -etuihin (24 artikla) olisi tarjottava samoin ehdoin kuin maan omille kansalaisille.

(7)    Ks. SWD (2025) 600 Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto, komission yksiköiden valmisteluasiakirja turvallisia kolmansia maita koskevasta ehdotuksesta, 3 kohta.

(8)    Ks. SWD (2025) 600 Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto, komission yksiköiden valmisteluasiakirja turvallisia kolmansia maita koskevasta ehdotuksesta, 4 kohta.

(9)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta ja direktiivin 2013/32/EU kumoamisesta, COM(2016) 0467 final – 2016/0224 (COD).

(10)    COM(2025) 101 final.

(11)    Ks. esimerkiksi EUAA (2022): Applying the Concept of Safe Countries in the Asylum Procedure ; Osso, B., ”Unpacking the Safe Third Country Concept in the European Union: Borders, Legal Spaces, and Asylum in the Shadow of Externalization”, International Journal of Refugee Law, Vol. 35(3), lokakuu 2023; Thym, D., Expert Opinion on Legal Requirements for Safe Third Countries in Asylum Law and Practical Implementation Options, huhtikuu 2024.

(12)    FR, IT, PL.

(13)    BG, EE, DE, EL, HU.

(14)    AT, BE, CY, DK, FI, HR, IE, LV, LT, MT, NL, SE.

(15)    CZ, PT, RO, SK, SI, ES.

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1348, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta ja direktiivin 2013/32/EU kumoamisesta (EUVL L, 2024/1348, 22.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1348/oj).

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1346, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (EUVL L, 2024/1346, 22.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1346/oj).

(18)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(19)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx .

(20)    Tarvittavat määrärahat olisi määritettävä käyttämällä vuosittaisia keskimääräisiä kustannuksia, jotka ovat saatavilla asianmukaisella BUDGpedia-verkkosivulla.

(21)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(22)    Tarvittavat määrärahat olisi määritettävä käyttämällä vuosittaisia keskimääräisiä kustannuksia, jotka ovat saatavilla asianmukaisella BUDGpedia-verkkosivulla.

(23)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(24)    Kuten kuvattu kohdassa 1.3.2 ”Erityistavoite (Erityistavoitteet)”

(25)    Ilmoittakaa taulukon alla, kuinka monta ilmoitettuun määrään kuuluvaa kokoaikaista työntekijää on jo osoitettu toimen hallinnointiin ja/tai voidaan uudelleenjärjestelyjen tuloksena osoittaa pääosastossanne, ja mitkä ovat nettotarpeet.

(26)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.