1.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 193/1

(1)

Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistetut perusteet täyttävä valtion rahoitus on valtiontukea, josta on ilmoitettava komissiolle perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan nojalla. Perussopimuksen 109 artiklan nojalla neuvosto voi kuitenkin määrittää tukimuodot, joihin ilmoitusvelvollisuutta ei sovelleta. Perussopimuksen 108 artiklan 4 kohdan mukaan komissio voi antaa tällaisia tukimuotoja koskevia asetuksia. Asetuksella (EY) N:o 994/98 annetaan komissiolle valtuudet katsoa perussopimuksen 109 artiklan mukaisesti, että tietyt tukimuodot voidaan vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta. Komissio hyväksyi mainitun asetuksen perusteella komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (2), jota sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 2014.

(2)

Asetusta (EU) N:o 994/98 muutettiin 22 päivänä heinäkuuta 2013 neuvoston asetuksella (EU) N:o 733/2013 (3) niin, että komissio valtuutettiin ulottamaan ryhmäpoikkeus uusiin sellaisiin tukimuotoihin, joiden osalta selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määrittää. Tällaisiin uusiin tukimuotoihin olisi maatalous- ja metsäalalla kuuluttava luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi myönnettävä tuki, luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki ja metsätalousalan tuki, ja ne voidaan tietyin edellytyksin vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

(3)

Perussopimuksen 42 artiklan mukaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan sovelletaan kilpailusääntöjä vain siltä osin kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (4) 211 artiklan 1 kohdassa säädetään, että valtiontukisääntöjä sovelletaan tietyin poikkeuksin tukeen, jota myönnetään maataloustuotteiden tuotantoon ja maataloustuotteilla käytävään kauppaan. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 211 artiklan 2 kohdan mukaan valtiontukisääntöjä ei sovelleta tukeen, jota jäsenvaltiot myöntävät mainitussa asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin, jotka unioni rahoittaa osittain tai kokonaan, eikä tukeen, jota jäsenvaltiot myöntävät mainitun asetuksen 213–218 artiklaan sisältyviin toimenpiteisiin. Valtiontukisääntöjä ei myöskään sovelleta jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (5) mukaisesti suorittamiin maksuihin eikä kansalliseen lisärahoitukseen perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan puitteissa. Tällaisten maksujen, joilla tarjotaan kansallista lisärahoitusta perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan puitteissa, on täytettävä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 vaatimukset, jotta komissio voisi hyväksyä ne osana tietyn jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelmaa. Valtiontukisääntöjä sovelletaan kuitenkin niin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) osarahoitettavaan osuuteen kuin kansalliseen lisärahoitukseen, kun tukea myönnetään perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle jääviin toimenpiteisiin.

(4)

Koska tuen taloudelliset vaikutukset eivät ole riippuvaisia siitä, osallistuuko unioni tuen rahoittamiseen vai rahoittaako jäsenvaltio sen kokonaan itse, komission valtiontukiin soveltaman valvontapolitiikan olisi oltava johdonmukaista ja yhteneväistä niiden tukien kanssa, jotka myönnetään osana unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa ja maaseudun kehittämispolitiikkaa.

(5)

Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisala olisi sovitettava yhteen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 soveltamisalan kanssa erityisesti kun kyseessä on metsätalousalan tuki ja maaseutualueilla toimivien mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) hyväksi myönnettävä tuki. Tätä asetusta olisi sovellettava metsätalousalan hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin ja maaseutualueilla toimivien pk-yritysten hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin, jotka eivät kuulu perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan mutta jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 soveltamisalaan, ainoastaan siltä osin kuin kyseiset toimenpiteet on sisällytetty maaseudun kehittämisohjelmiin ja niihin saa maaseuturahaston osarahoitusta. Tätä asetusta ei toisaalta tulisi soveltaa tukeen, jota myönnetään maaseutualueilla toimiville yrityksille sellaisten toimintojen hyväksi, jotka jäävät perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, eikä metsätalousalalla myönnettävään tukeen, jos toimenpiteillä ei ole suoraa yhteyttä maaseudun kehittämisohjelmiin eikä niitä osarahoiteta maaseuturahastosta. Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin metsätalousalalla tarkoitettua tukea ja neuvontapalveluihin metsätalousalalla tarkoitettua tukea olisi kuitenkin voitava myöntää maaseudun kehittämisohjelmien ulkopuolella jäsenvaltioiden kokonaan rahoittamana tukena, edellyttäen, että tuet täyttävät tässä asetuksessa säädetyt asianomaiset soveltuvuusedellytykset.

(6)

Jäsenvaltioiden käyttöön olisi asetettava yksinkertaistettu menettely, kun niiden on haettava valtiontuen hyväksymistä niin osarahoitettavalle osalle kuin kansallisten maaseudun kehittämisohjelmiensa lisärahoitukselle, kuten asetuksen (EU) N:o 1305/2013 81 artiklan 1 kohdassa säädetään. Tässä suhteessa tällainen tuki olisi vapautettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että se täyttää tässä asetuksessa säädetyt asianomaiset soveltuvuusedellytykset.

(7)

Komissio käynnisti valtiontukiuudistuksesta 8 päivänä toukokuuta 2012 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamallaan tiedonannolla (6) valtiontukisääntöjen laaja-alaisen tarkistuksen. Tämän valtiontukiuudistuksen päätavoitteena on i) kestävä, älykäs ja osallistava kasvu kilpailuun perustuvilla sisämarkkinoilla ja jäsenvaltioiden tukeminen toimissa julkisten varojen käytön tehostamiseksi; ii) keskittää komission suorittama valtiontukitoimenpiteiden ennakkoarviointi tapauksiin, joilla on suurin vaikutus sisämarkkinoilla, ja tiivistää jäsenvaltioiden yhteistyötä valtiontukisääntöjen täytäntöönpanossa; ja iii) yksinkertaistaa sääntöjä ja tehdä kattavampien tietojen perusteella nopeammin määrätietoisempia päätöksiä, jotka perustuvat selkeisiin taloudellisiin perusteisiin, yhteisiin toimintaperiaatteisiin ja selkeisiin velvoitteisiin.

(8)

Tämän asetuksen avulla valvontatoimet olisi voitava priorisoida paremmin, yksinkertaistamista olisi voitava lisätä ja asetuksen olisi lisättävä läpinäkyvyyttä sekä valtiontukisääntöjen noudattamisen tehokasta arviointia ja valvontaa kansallisella ja unionin tasolla säilyttäen samalla komission ja jäsenvaltioiden toimivaltuudet. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(9)

Komissio on soveltanut perussopimuksen 107 ja 108 artiklaa maataloustuotteiden tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pk-yrityksiin useissa tapauksissa, erityisesti seuraavissa yhteyksissä: asetus (EY) N:o 1857/2006, komission asetus (EY) N:o 800/2008 (7) ja maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevat yhteisön suuntaviivat vuosiksi 2007–2013 (8). Se on näin ollen saanut tältä alalta paljon kokemusta. Saamansa kokemuksen perusteella komissio on yhtäältä voinut määritellä paremmin edellytykset, joiden nojalla tiettyjen tukimuotojen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, ja laajentaa ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaa. Kokemukset ovat toisaalta osoittaneet, että on tarpeen lisätä läpinäkyvyyttä, tehostaa valvontaa ja arvioida asianmukaisesti suurten tukijärjestelmien vaikutuksia kilpailuun sisämarkkinoilla.

(10)

Tämän asetuksen yleiset soveltamisedellytykset olisi määriteltävä sellaisten yhteisten periaatteiden nojalla, joilla varmistetaan, että tuki on yhteisen edun mukaista, sillä on selkeä kannustava vaikutus, se on asianmukaista ja oikeasuhteista, se on myönnetty täysin läpinäkyvästi ja siihen kohdistuu valvontaa ja säännöllistä arviointia, eikä se haittaa kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(11)

Tuki, joka täyttää kaikki tässä asetuksessa asetetut yleiset edellytykset ja tiettyjä tukimuotoja koskevat erityiset edellytykset, olisi vapautettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa asetetusta ilmoitusvelvollisuudesta. Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi heikentämättä kuitenkaan komission harjoittamaa seurantaa poikkeuksen saaneeseen tukeen (tukijärjestelmät ja yksittäiset tuet) olisi liityttävä nimenomainen viittaus tähän asetukseen.

(12)

Perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, kuuluu edelleen perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta ilmoittaa tuesta, jonka tavoitteet vastaavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tavoitteita.

(13)

Suurten tukijärjestelmien mahdollisten kauppaa ja kilpailua vääristävien suurempien vaikutusten vuoksi tukijärjestelmien, joiden keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti ylittää absoluuttiseen arvoon perustuvan kynnysarvon, olisi periaatteessa oltava valtiontukiarvioinnin kohteena. Arvioinnissa olisi pyrittävä tarkistamaan, onko tukijärjestelmän sisämarkkinoille soveltuvuuden taustalla olevat oletukset ja edellytykset täytetty, sekä vahvistamaan tukitoimenpiteen tehokkuus sen yleisten ja erityisten tavoitteiden perusteella ja annettava viitteitä järjestelmän vaikutuksesta kilpailuun ja kauppaan. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi valtiontukiarviointi olisi suoritettava komission hyväksymän arviointisuunnitelman perusteella. Tällainen suunnitelma olisi tavallisesti laadittava järjestelmän suunnittelun yhteydessä ja hyväksyttävä hyvissä ajoin ennen järjestelmän voimaantuloa, mutta tämä ei ehkä ole mahdollista kaikissa tapauksissa. Jotta ei viivytettäisi tällaisten järjestelmien voimaantuloa, tätä asetusta sovelletaan niihin enintään kuuden kuukauden ajan. Komissio voi päättää pidentää tätä ajanjaksoa hyväksyttyään arviointisuunnitelman. Tätä varten arviointisuunnitelma olisi ilmoitettava komissiolle 20 työpäivän kuluessa järjestelmän voimaantulosta. Komissio voi myös poikkeuksellisesti päättää, että arviointi ei ole tarpeen asian erityispiirteiden vuoksi. Komission olisi saatava jäsenvaltiolta arviointisuunnitelman arvioinnissa tarvittavat tiedot ja pyydettävä lisätietoja viipymättä, jotta jäsenvaltio voi täydentää puuttuvia tietoja, joita komissio tarvitsee päätöksen tekemiseksi. Tämän menettelyn uutuuden vuoksi komissio antaa erillisessä asiakirjassa yksityiskohtaisia ohjeita, jotka koskevat niiden kuuden kuukauden aikana, joiden kuluessa arviointisuunnitelma on hyväksyttävä, sovellettavaa menettelyä ja niitä malleja, joita käyttäen arviointisuunnitelmat on toimitettava. Arvioitavina oleviin järjestelmiin tehtävät muutokset, lukuun ottamatta muutoksia, jotka eivät voi vaikuttaa tukijärjestelmän soveltuvuuteen sisämarkkinoille tämän asetuksen nojalla tai eivät voi merkittävästi vaikuttaa hyväksytyn arviointisuunnitelman sisältöön, olisi arvioitava ottaen huomioon tällaisen arvioinnin tulos ja ne olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Muun muassa puhtaasti muodollisten muutosten, hallinnollisten muutosten tai EU:n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin liittyvien muutosten ei periaatteessa pitäisi katsoa vaikuttavan merkittävästi hyväksytyn arviointisuunnitelman sisältöön.

(14)

Tätä asetusta ei tulisi soveltaa tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella, eikä vientiin liittyvään toimintaan myönnettävään tukeen. Sitä ei varsinkaan tulisi soveltaa tukeen, jolla rahoitetaan jakeluverkon perustamista ja toimintaa jossakin toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa. Messujen osallistumiskustannuksiin tai sellaisista selvityksistä tai konsulttipalveluista aiheutuviin kustannuksiin myönnettävää tukea, joita tarvitaan uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa, ei yleensä katsota vientitueksi.

(15)

Komission olisi varmistettava, ettei hyväksytty tuki haittaa kaupankäynnin edellytyksiä yleisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tuki tuensaajalle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, lukuun ottamatta tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettua tukea.

(16)

Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävä tuki, koska kyseistä tukea olisi arvioitava valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen (9) tai asian osalta myöhemmin annettujen suuntaviivojen perusteella, jotta voidaan välttää suuntaviivojen kiertäminen, lukuun ottamatta tietyin edellytyksin luonnonmullistusten, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen taikka eläintautien tai kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettua tukea sekä tulipaloista, luonnonmullistuksista, epäsuotuisista sääoloista, taudeista, tuholaisista, muista katastrofeista ja ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmiöistä metsille aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen tarkoitettua tukea, kuten tässä asetuksessa säädetään. Kun kyseessä ovat tuki eläintautien hävittämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin ja tuki kuolleiden eläinten poistamiseen ja hävittämiseen, yrityksen taloudellisen tilanteen osalta ei tietyin edellytyksin pitäisi kansanterveyden suojelemiseen liittyvistä syistä tehdä hätätilanteessa eroa. Oikeusvarmuuden takaamiseksi on aiheellista vahvistaa selkeät arviointiperusteet, jotka eivät edellytä yrityksen tilanteen kaikkien erityispiirteiden arviointia sen määrittämiseksi, katsotaanko yritys vaikeuksissa olevaksi yritykseksi tätä asetusta sovellettaessa.

(17)

Jos valtiontuki tai sen ehdot (mukaan lukien rahoitusmenetelmä, kun se kuuluu erottamattomasti valtiontukeen) rikkovat erottamattomasti unionin lainsäädäntöä, tukea ei voida pitää sisämarkkinoille soveltuvana. Tätä asetusta ei sen vuoksi tulisi soveltaa tukeen, joka rikkoo erottamattomasti unionin lainsäädäntöä.

(18)

Valtiontukisääntöjen täytäntöönpanon valvonta perustuu pitkälti yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tämän asetuksen noudattaminen, myös silloin, kun yksittäisiä tukia myönnetään ryhmäpoikkeuksen saaneista järjestelmistä.

(19)

Koska kaupankäynnin edellytysten muuttumisen riski on suuri myönnettäessä suuria yksittäisiä tai kasautuneita tukimääriä, komission olisi arvioitava ne ilmoituksen perusteella. Sen vuoksi eräille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville investointituen muodoille olisi vahvistettava tuen enimmäismäärinä ilmaistut kynnysarvot sellaiselle tasolle, jossa otetaan huomioon asianomainen tukimuoto ja sen mahdolliset vaikutukset kaupankäynnin edellytyksiin. Kynnysarvot ylittävien tukien olisi kuuluttava myös jatkossa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvaatimuksen piiriin. Tässä asetuksessa vahvistettuja kynnysarvoja ei pitäisi kiertää jakamalla tukijärjestelmät tai tukihankkeet keinotekoisesti esimerkiksi useisiin tukijärjestelmiin tai hankkeisiin, joiden piirteet, tavoitteet tai tuensaajat ovat samanlaiset. Muihin tukimuotoihin ei pitäisi katsoa liittyvän suurta kaupankäynnin edellytysten muuttumisen riskiä sikäli kuin ne täyttävät tässä asetuksessa vahvistetut soveltuvuusedellytykset ja tuen enimmäisintensiteetit tai tuen enimmäismäärät.

(20)

Läpinäkyvyyden, tasapuolisen kohtelun ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan tukeen, jonka osalta on mahdollista laskea etukäteen tarkka bruttoavustusekvivalentti tarvitsematta tehdä riskinarviointia (läpinäkyvä tuki).

(21)

Tiettyjen tukivälineiden, kuten lainojen, takausten, verotoimenpiteiden ja erityisesti takaisinmaksettavien ennakkojen osalta tässä asetuksessa olisi määriteltävä edellytykset, joiden täyttyessä tällaisia toimenpiteitä voidaan pitää läpinäkyvinä. Takauksista koostuva tuki olisi katsottava läpinäkyväksi, jos bruttoavustusekvivalentti on laskettu kyseisenkaltaiselle yritykselle vahvistettujen safe harbour -maksujen perusteella. Esimerkiksi pk-yritysten tapauksessa komission tiedonannossa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (10) määritetään vuosimaksun tasot, joiden ylittyessä valtion takauksia ei katsottaisi tueksi. Tällainen tuki olisi katsottava läpinäkyväksi myös silloin, jos komissiolle on ilmoitettu ennen toimenpiteen toteuttamista tuki-intensiteetin laskennassa käytetyistä menetelmistä ja komissio on ne hyväksynyt EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon mukaisesti. Tämän asetuksen soveltamiseksi riskirahoitustoimenpiteistä tai pääomapanoksista koostuvaa tukea ei tulisi katsoa läpinäkyväksi tueksi.

(22)

Jos tuki muutoin kuuluisi tämän asetuksen soveltamisalaan muttei ole läpinäkyvää, siitä olisi aina ilmoitettava komissiolle. Jos tuki ei ole läpinäkyvää, komission olisi arvioitava sitä koskevat ilmoitukset erityisesti maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevissa vuosien 2014–2020 Euroopan unionin suuntaviivoissa (11) vahvistettujen perusteiden mukaisesti tai muiden asiaan liittyvien kehysten, suuntaviivojen, tiedonantojen ja ilmoitusten mukaisesti.

(23)

Jotta varmistetaan, että tuki on tarpeen ja kannustaa kehittämään edelleen tiettyjä toimintoja tai hankkeita, tätä asetusta ei pitäisi soveltaa sellaisiin toimintoihin tai hankkeisiin myönnettävään tukeen, jotka tuensaaja toteuttaisi joka tapauksessa myös ilman tukea. Mitään tukea ei saisi myöntää takautuvasti toimintoihin tai hankkeisiin, jotka tuensaaja on jo toteuttanut. Tuki olisi tämän asetuksen nojalla vapautettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta vain siinä tapauksessa, että toiminta tai tuettuun hankkeeseen liittyvät työt aloitetaan vasta sen jälkeen kun tuensaaja on toimittanut kirjallisen tukihakemuksen.

(24)

Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tapauskohtaisen tuen saaja on suuri yritys, jäsenvaltion olisi varmistettava pk-yrityksiin sovellettavien kannustavaa vaikutusta koskevien edellytysten lisäksi myös se, että tuensaaja on analysoinut sisäisessä asiakirjassa tuettavan hankkeen tai toiminnan elinkelpoisuutta tuen kanssa ja ilman tukea. Jäsenvaltion olisi tarkistettava, että tällä sisäisellä asiakirjalla osoitetaan, että tuen seurauksena hankkeen tai toiminnan soveltamisala on merkittävästi laajempi, tuensaajan hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen käyttämä kokonaismäärä kasvaa merkittävästi taikka hankkeen tai toiminnan toteutusvauhtia nopeutetaan merkittävästi. Olisi myös oltava mahdollista osoittaa kannustava vaikutus sillä perusteella, ettei investointihanketta tai toimintaa olisi toteutettu sellaisenaan ilman tukea kyseisellä maaseutualueella.

(25)

Automaattisesti sovellettavilta veroetuuksiin perustuvilta järjestelmiltä olisi jatkossakin edellytettävä erityistä kannustinvaikutusta, koska näistä tukijärjestelmistä peräisin oleva tuki myönnetään eri menettelyjä noudattaen kuin muut tukimuodot. Tämä erityisedellytys merkitsee, että kyseiset tukijärjestelmät olisi hyväksyttävä ennen toiminnan tai tuettuun hankkeeseen/toimintaan liittyvien töiden aloittamista. Tätä edellytystä ei tulisi kuitenkaan soveltaa myöhemmin käyttöön otettaviin verojärjestelmiin edellyttäen, että toiminta kuului jo aikaisempien veroetuuksiin perustuvien verojärjestelmien soveltamisalaan. Tällaisten tukijärjestelmien kannustavan vaikutuksen arvioinnin kannalta ratkaiseva ajankohta on se, jolloin verotoimenpide otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa alkuperäisessä järjestelmässä, joka korvataan sen jälkeen myöhemmin käyttöön otettavalla verojärjestelmällä.

(26)

Kun kyseessä on tuki tilusjärjestelyihin, tuki menekinedistämistoimiin, jotka toteutetaan julkaisuina, joiden tarkoituksena on lisätä suuren yleisön tietoisuutta maataloustuotteista, tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevista epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaamiseen, tuki eläintautien ja kasvintuhoojien hävittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ja kyseisten eläintautien ja kasvintuhoojien aiheuttamien menetysten korvaamiseen, tuki kuolleiden eläinten poistamiseen ja hävittämiseen, tuki tutkimus- ja kehitystyöhön, tuki luonnonmullistusten maatalousalalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tai tuki maatilalla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin, kannustavaa vaikutusta ei pitäisi vaatia tai tuella olisi oletettava olevan kannustava vaikutus, jos näille tukimuodoille tässä asetuksessa asetetut erityisedellytykset täyttyvät.

(27)

Jotta voidaan varmistaa, että tuki on oikeasuhteista ja rajattu välttämättömään määrään, tuen enimmäismäärät olisi mahdollisuuksien mukaan ilmaistava tukikelpoisiin kustannuksiin suhteutettuina tuki-intensiteetteinä. Jos tuen enimmäisintensiteettiä ei voida määrittää, koska tukikelpoisia kustannuksia ei pystytä osoittamaan, tai jotta voidaan käyttää yksinkertaisempia välineitä pienten määrien tapauksessa, tuen enimmäismäärien nimellisarvot olisi määritettävä tuen oikeasuhteisuuden varmistamiseksi. Tuki-intensiteetti ja tuen enimmäismäärät olisi komission kokemuksen perusteella vahvistettava tasolle, jolla minimoidaan kilpailun vääristyminen tuetulla alalla ja samalla tarkoituksenmukaisella tavalla pyritään tavoitteeseen eli helpotetaan maataloudessa, maaseutualueilla tai metsätalousalalla toimivien tuensaajien taloudellisen toiminnan kehittämistä. Jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimenpiteiden kanssa, enimmäismäärät olisi yhdenmukaistettava asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 vahvistettujen enimmäismäärien kanssa siltä osin kuin se on valtiontukiperiaatteiden mukaista.

(28)

Tuki-intensiteettiä laskettaessa olisi otettava huomioon vain tukikelpoiset kustannukset. Asetuksella ei tulisi myöntää poikkeusta tuelle, joka ylittää sovellettavan tuki-intensiteetin sen seurauksena, että huomioon on otettu sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole tukikelpoisia. Tukikelpoiset kustannukset olisi osoitettava selkeillä, eritellyillä ja ajantasaisilla asiakirjoilla. Kaikki käytetyt luvut olisi ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Useammassa erässä maksettava tuki olisi diskontattava tuen myöntämispäivän arvoon. Myös tukikelpoiset kustannukset olisi diskontattava tuen myöntämispäivän arvoon. Diskonttauksessa ja muussa muodossa kuin avustuksena myönnettävän tuen määrän laskemisessa korkokantana olisi käytettävä tuen myöntämispäivänä sovellettavaa diskonttokorkoa ja viitekorkoa, joka määritellään viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon (12) mukaisesti. Jos tukea myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä olisi ilmaistava bruttoavustusekvivalenttina. Jos tuki myönnetään veroetuuksina, tukierät olisi diskontattava veroetuuksien voimaantuloajankohtina sovellettavien diskonttokorkojen perusteella. Takaisinmaksettavina ennakkoina myönnettävän tuen käyttöä olisi edistettävä, koska tällaiset riskinjakovälineet vahvistavat tuen kannustavaa vaikutusta. Tämän vuoksi olisi aiheellista säätää, että kun tuki myönnetään takaisinmaksettavana ennakkona, tämän asetuksen mukaan sovellettavia tuki-intensiteettejä voidaan korottaa.

(29)

Jos tuki myönnetään tulevia veroja koskevina veroetuuksina, sovellettava diskonttokorko ja tukierien täsmällinen määrä eivät välttämättä ole tiedossa ennakkoon. Tällöin jäsenvaltioiden olisi ennakolta määritettävä tuen diskontatulle arvolle yläraja sovellettavan tuki-intensiteetin rajoissa. Kun tietyn ajankohdan tukierään sisältyvän tuen määrä saadaan myöhemmin selville, diskonttaus voidaan suorittaa kyseisenä ajankohtana sovellettavan diskonttokoron perusteella. Jokaisen tukierän diskontattu arvo olisi vähennettävä yhteenlasketusta ylärajasta (enimmäisraja).

(30)

Jotta voidaan määritellä, noudatetaanko tässä asetuksessa säädettyjä erillisiä ilmoituskynnysarvoja sekä tuen enimmäisintensiteettejä tai tuen enimmäismääriä, olisi otettava huomioon tuettuun toimintaan tai hankkeeseen myönnettävän valtiontuen kokonaismäärä. Lisäksi tässä asetuksessa olisi määritettävä olosuhteet, joissa eri tukimuotojen kasautuminen voidaan hyväksyä. Tämän asetuksen nojalla ilmoitusvaatimuksesta vapautettu tuki ja muu jonkin toisen asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tai komission hyväksymä sisämarkkinoille soveltuva tuki voivat kasautua, kunhan kyseiset tukitoimenpiteet koskevat yksilöitävissä olevia eri tukikelpoisia kustannuksia. Jos eri lähteistä peräisin oleva tuki liittyy samoihin — osittain tai täysin päällekkäisiin — yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin, kasautumisen pitäisi olla sallittua suurimpaan tuki-intensiteettiin tai tukimäärään, jota voidaan tämän asetuksen mukaisesti soveltaa kyseiseen tukeen. Tässä asetuksessa olisi myös vahvistettava erityissäännöt, jotka koskevat tuen kasautumista sellaisen tuen kanssa, jonka kohteena on tai ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, ja kasautumista vähämerkityksisen tuen kanssa. Vähämerkityksistä tukea ei usein myönnetä tai voida kohdentaa tiettyihin yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin. Tällöin vähämerkityksisen tuen olisi mahdollista kasautua vapaasti tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saavan valtiontuen kanssa. Kuitenkin kun kyseessä on vähämerkityksinen tuki, joka myönnetään samoihin yksilöitävissä oleviin kustannuksiin kuin tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saava valtiontuki, kumuloituminen olisi sallittava ainoastaan tämän asetuksen III luvussa vahvistettuun tuen enimmäisintensiteettiin asti.

(31)

Unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoima unionin rahoitus, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltioiden määräysvaltaan, ei ole valtiontukea. Kun tällaista rahoitusta myönnetään yhdessä valtiontuen kanssa, ainoastaan valtiontuki olisi otettava huomioon määritettäessä, onko ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä tai tuen enimmäismääriä noudatettu, edellyttäen että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavissa unionin lainsäädännön säännöissä vahvistettua suurinta mahdollista rahoitusastetta.

(32)

Koska perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki on periaatteessa kiellettyä, on tärkeää, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus tarkastaa, onko tuki myönnetty sovellettavia sääntöjä noudattaen. Tämän vuoksi valtiontuen läpinäkyvyys on olennaista perussopimuksen sääntöjen asianmukaisen soveltamisen kannalta ja edistää sääntöjen noudattamista, vastuuvelvollisuutta, vertaisarviointeja ja tehostaa viime kädessä julkisten varojen käyttöä. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi jäsenvaltioita olisi vaadittava perustamaan alueellisella tai kansallisella tasolla kattavat valtiontuen verkkosivustot, joilla julkaistaan yhteenveto jokaisesta tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta tukitoimenpiteestä. Tämän velvoitteen noudattaminen olisi asettava edellytykseksi sille, että yksittäinen tuki soveltuu sisämarkkinoille. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/37/EU (13) vahvistetun tietojen julkaisemista koskevan tavanomaisen käytännön mukaisesti olisi käytettävä vakiomuotoa, joka mahdollistaa tietojen hakemisen, lataamisen ja helpon julkaisemisen internetissä. Linkit kaikkien jäsenvaltioiden valtiontukisivustoille olisi julkaistava komission verkkosivustolla. Asetuksen (EY) N:o 994/98, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 733/2013, 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti jokaisesta tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta tukitoimenpiteestä olisi julkaistava yhteenveto komission verkkosivustolla.

(33)

Yksittäisen tuen myöntämistä koskevien tietojen julkaisemisen osalta on asianmukaista vahvistaa kynnysarvot, joiden ylittyessä kyseistä julkaisemista voidaan pitää oikeasuhteisena tuen suuruus huomioon ottaen. Komissio on vahvistanut keskimääräiseksi tukimääräksi 59 596 euroa tuensaajaa kohden. Laskelma on tehty maatalouden alkutuotannon alan investointitukijärjestelmien arvioinnin perusteella. Kyseisiä järjestelmiä voidaan pitää muita tukimuotoja vääristävämpänä, ja niiden vuotuiset menot olivat vuoden 2013 vuosikertomuksessa ilmoitetuista suurimmat. Sen vuoksi on jäsenvaltioiden hallinnollisen taakan rajoittamiseksi asianmukaista vahvistaa maatalouden alkutuotannon harjoittajille myönnettävää yksittäistä tukea koskevien tietojen julkaisemiselle kynnysarvoksi 60 000 euroa. Koska maataloustuotteiden jalostaminen ja kaupan pitäminen on samanlaista kuin teollisuustuotteiden, kynnysarvo, jota sovelletaan tuensaajille myönnettävää yksittäistä tukea koskevien tietojen julkaisemiseen kyseisillä alasektoreilla ja metsäalalla sekä niiden toimien osalta, jotka eivät kuulu perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan, on aiheellista vahvistaa samaksi kuin komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (14) vahvistettu kynnysarvo.

(34)

Tehokkaan seurannan varmistamiseksi on asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti aiheellista laatia vakiomalli, jonka mukainen yhteenveto jäsenvaltion on toimitettava komissiolle aina, kun tämän asetuksen mukaisesti otetaan käyttöön tukijärjestelmä tai myönnetään tukijärjestelmään kuulumaton yksittäinen tuki. Komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (15) 5 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti on lisäksi aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle vuosittain esittämiä kertomuksia tuesta, joka on tämän asetuksen edellytysten mukaisesti vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, mukaan lukien erityiset tiettyjä tukimuotoja koskevat vaatimukset.

(35)

Koska tarvittava teknologia on laajalti saatavilla, yhteenvedon ja vuosikertomuksen olisi oltava sähköisessä muodossa ja ne olisi toimitettava komissiolle komission sähköisten järjestelmien välityksellä.

(36)

Lisäksi on aiheellista asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistaa säännöt niistä tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on säilytettävä tuesta, joka on tämän asetuksen nojalla vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, kun otetaan huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (16) 15 artiklassa vahvistettu vanhentumisaika.

(37)

Jotta voidaan lisätä tässä asetuksessa vahvistettujen soveltuvuusedellytysten vaikuttavuutta, komission olisi voitava peruuttaa ryhmäpoikkeuksesta johtuva etu tulevien tukitoimenpiteiden osalta, jos näitä vaatimuksia ei noudateta. Komission olisi voitava rajata ryhmäpoikkeuksesta johtuvan edun peruuttaminen koskemaan vain tietyntyyppistä tukea, tiettyjä tuensaajia tai tiettyjen viranomaisten toteuttamia tukitoimenpiteitä, jos tämän asetuksen noudattamatta jättäminen vaikuttaa ainoastaan rajoitettuun määrään toimenpiteitä tai tiettyihin viranomaisiin. Tällaisen kohdennetun peruuttamisen pitäisi tarjota oikeasuhteinen korjaustoimenpide, joka liittyy suoraan tämän asetuksen havaittuun noudattamatta jättämiseen. Jos I ja III luvussa asetettuja yleisiä soveltuvuusedellytyksiä ei täytetä, myönnetty tuki ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan ja tämän vuoksi kyseessä on sääntöjenvastainen tuki, jonka komissio tutkii asetuksessa (EY) N:o 659/1999 tarkoitettua asianmukaista menettelyä noudattaen. Jos II luvussa esitettyjä vaatimuksia ei noudateta, ryhmäpoikkeuksesta johtuvan edun peruuttaminen tulevien tukitoimenpiteiden osalta ei vaikuta siihen, että tätä asetusta noudattaville aikaisemmille toimenpiteille myönnettiin ryhmäpoikkeus.

(38)

Kun otetaan huomioon perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohta, tuen ainoana vaikutuksena ei saisi olla sellaisten toimintakustannusten jatkuva tai määräaikainen vähentäminen, joista tuensaaja tavallisesti joutuu vastaamaan, ja tuen olisi oltava suhteutettu haittoihin, jotka on korjattava unionin edun mukaisiksi katsottujen sosioekonomisten etujen turvaamiseksi. Yksipuolinen valtiontuki, jonka ainoana tarkoituksena on parantaa tuottajien taloudellista tilannetta mutta joka ei edistä lainkaan alan kehittymistä, ja etenkin tuki, joka myönnetään yksinomaan hinnan, määrän, tuotantoyksikön tai tuotantovälineyksikön perusteella, olisi katsottava toimintatueksi, joka ei sovellu sisämarkkinoille. Lisäksi tällainen tuki todennäköisesti vaikuttaa myös yhteisten markkinajärjestelyjen mekanismeihin, jos se myönnetään maatalousalalla. Sen vuoksi on aiheellista rajata tämän asetuksen soveltamisala tiettyihin tukityyppeihin.

(39)

Pk-yrityksillä on ratkaiseva asema työpaikkojen luomisessa ja yleisemmin yhteiskunnallisen vakauden ja talouden elinvoimaisuuden edistäjinä. Markkinahäiriöt voivat kuitenkin jarruttaa niiden kehitystä ja aiheuttaa pk-yrityksille tyypillisiä haittoja. Pk-yritysten on usein vaikea saada pääomaa tai lainoja; tämä johtuu tiettyjen rahoitusmarkkinoiden pyrkimyksestä välttää riskinottoa ja siitä, että pk-yritykset voivat tarjota vakuuksia vain rajoitetusti. Niiden resurssien vähäisyys voi myös rajoittaa niiden mahdollisuuksia hankkia tietoja varsinkin uudesta teknologiasta ja mahdollisista markkinoista. Pk-yritysten taloudellisen toiminnan kehittämisen helpottamiseksi tällä asetuksella olisi sen vuoksi vapautettava tietyt pk-yritysten hyväksi myönnettävät tukimuodot perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

(40)

Kilpailunvääristymiä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi, pk-yrityksiä koskevien unionin ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi ja hallinnollisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi tässä asetuksessa käytettävän pk-yrityksen määritelmän olisi perustuttava komission suosituksessa 2003/361/EY (17) esitettyihin määritelmiin.

(41)

Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus maaseudun kehittämispolitiikan kanssa ja yksinkertaistettaisiin sääntöjä sen kokemuksen perusteella, jonka komissio on jo saanut asetusten (EY) N:o 1857/2006 ja (EY) N:o 800/2008 soveltamisesta, on aiheellista myöntää vapautus perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta eri tukimuodoille, joita myönnetään maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai maataloustuotteiden kaupan pitämisen alalla toimivien pk-yritysten hyväksi.

(42)

Näihin tukimuotoihin olisi erityisesti sisällyttävä investointituki, kuten investoinnit aineelliseen tai aineettoman omaisuuteen tai maatilarakennusten siirtämiseen uuteen paikkaan, tuki yritysten perustamiseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin, kuten nuorten viljelijöiden ja pientilojen tuki, tuottajaryhmien tuki ja laatujärjestelmiin osallistumiseen tarkoitettu tuki, tuki liiketoiminnan kehittämiseksi, kuten tuki tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin, tuki neuvontapalveluihin, tuki menekinedistämiseen ja tuki maatilojen lomituspalveluihin, tuki riskin- ja kriisinhallintaan, kuten tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevista epäsuotuisista sääoloista aiheutuneiden menetysten korvaamiseen, tuki eläintautien ja kasvintuhoojien ennaltaehkäisyyn ja hävittämiseen ja tuki vakuutusmaksuihin, sekä kotieläintuotannon tuki julkisen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten perimän laadun säilyttämiseksi sekä eläinten terveyden ja kansanterveyden suojelemiseksi. Tuella olisi erityisesti pyrittävä lisäämään koko maatalousalan kilpailukykyä ja kannattavuutta.

(43)

Maaseutualueilla toimivien pk-yritysten hyväksi myönnettävät tuet olisi myös vapautettava tämän asetuksen nojalla perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Näin ollen ja jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus maaseuturahastosta osarahoitettujen maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja kansallisena lisärahoituksena rahoitettujen toimenpiteiden välillä, tässä asetuksessa vahvistetuilla säännöillä olisi mahdollisimman pitkälti varmistettava täydellinen johdonmukaisuus asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 vahvistettujen sääntöjen ja mainitun asetuksen nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen sääntöjen kanssa.

(44)

Muita tukimuotoja, kuten tuki maa- ja metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön, tuki luonnonmullistusten maatalousalalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, tuki maatilalla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin ja metsätalousalan tuki, joka myönnetään niin pk-yrityksille kuin suurille yrityksille, olisi vapautettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Kun kyseessä on metsätalousalan tuki ja jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus maaseuturahastosta osarahoitettujen maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja kansallisena lisärahoituksena rahoitettujen toimenpiteiden tai puhtaasti valtiontuella rahoitettujen välillä, tässä asetuksessa vahvistetuilla säännöillä olisi erityisesti mahdollisimman pitkälti varmistettava täydellinen johdonmukaisuus asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 sekä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen sääntöjen kanssa.

(45)

Tuki pk-yrityksille, jotka toimivat maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai maataloustuotteiden kaupan pitämisen alalla, tuki tutkimus- ja kehitystyöhön, metsätalousalan tuki tai tuki maaseutualueiden pk-yritysten hyväksi toimintaan, joka jää perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, voidaan myös vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyjen edellytysten mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat vaihtoehtoisesti myöntää edellä mainittuihin tukimuotoihin kuuluvaa tukea asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyjen edellytysten mukaisesti, jos ne pitävät sitä tarkoituksenmukaisempana. Jäsenvaltiot voivat erityisesti valintansa mukaan myöntää seuraavaa tukea asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyjen edellytysten mukaisesti: alueellinen toimintatuki maatalouden alkutuotannon alalla toimiville pk-yrityksille korvaamaan muita lisäkustannuksia kuin kuljetuskustannuksia syrjäisimmillä alueilla, tuki pk-yritysten riskirahoitustukea koskeviin konsulttipalveluihin, tuki tutkimus- ja kehitystyöhön, pk-yritysten innovaatiotuki, ympäristötuki, koulutustuki ja epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden osalta maksettava tuki. Tämän vuoksi ja jotta voitaisiin selventää tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 651/2014 soveltamisalan välistä suhdetta, olisi pantava merkille, että näiden kahden asetuksen tavoitteet, tukimuodot ja tukiehdot ovat erilaiset, vaikka edunsaajat saattavat olla samantyyppisiä.

(46)

Näiden tavoitteiden saavuttamista edistäviin, aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin olisi myönnettävä tukea, jotta parannettaisiin maatalousalalla toimivien pk-yritysten taloudellista tilannetta sekä ympäristönsuojelun tasoa ja tehokkuutta, huolehdittaisiin maatalouden kehittämisen edellyttämästä infrastruktuurista ja tuettaisiin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia ei-tuotannollisia investointeja. Kyseisten investointien olisi oltava unionin lainsäädännön ja asianomaisen jäsenvaltion ympäristönsuojelua koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisia. Lisäksi kun kyseessä ovat investoinnit, joista on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (18) mukaan tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, tuen edellytyksenä olisi oltava, että tällainen arviointi on tehty ja että asianomaiselle investointihankkeelle on myönnetty lupa ennen yksittäisen tuen myöntämispäivää.

(47)

Maatalouden alkutuotannon alan kohdennetusta investointituesta johtuvan kilpailun vääristymien riskin vuoksi tämän asetuksen nojalla perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta vapautettu investointituki ei saisi rajoittua tiettyyn maataloustuotteeseen. Tämä edellytys ei saisi estää jäsenvaltiota jättämästä joitakin maataloustuotteita tietyn tuen ulkopuolelle, erityisesti jos tuotteille ei ole tavanomaisia markkinointikanavia. Tiettyjen investointityyppien tuki ei myöskään saisi sinällään johtaa tämän asetuksen nojalla perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta myönnettävään vapautukseen.

(48)

Sen varmistamiseksi, että saavutetaan sopiva tasapaino kilpailun vääristymisen minimoinnin ja energia- ja resurssitehokkuuden edistämisen välille, tässä asetuksessa olisi maatiloilla maatalouden alkutuotantoon tehtävien investointien osalta säädettävä, että tukea voidaan myöntää vain investointeihin, jotka liittyvät biopolttoaineiden tuotantoon tai energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä maatiloilla, ja vain jos tuotanto ei ylitä maatilan keskimääräistä vuotuista polttoaineen tai energian kulutusta. Biopolttoaineille myönnettävä tuki olisi tällöin katettava ainoastaan, jos se myönnetään kestäville biopolttoaineille Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (19) mukaisesti.

(49)

Jotta kannustettaisiin siirtymistä kehittyneempien biopolttoaineiden tuotantoon horisontaalisten ympäristö- ja energia-alan valtiontukisääntöjen mukaisesti, ravintokasveista tuotetut biopolttoaineet olisi suljettava tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, jos kyseessä ovat maataloustuotteiden jalostuksen yhteydessä tehtävät investoinnit.

(50)

Jotta edistettäisiin ja helpotettaisiin nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista ja taloudellisesti elinkelpoisiksi arvioitujen pientilojen kehittämistä, perustamistuki on aiheellista vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Jotta varmistettaisiin hiljattain aloitetun maataloustoiminnan elinkelpoisuus, tuen edellytykseksi olisi asetettava liiketoimintasuunnitelman esittäminen. Perustamistuen olisi katettava vain yritystoiminnan alkuvaiheet, eikä se saisi muuttua toimintatueksi.

(51)

Jotta maatalousala pystyisi kohtaamaan haasteet, joita kiristynyt kilpailu ja tuotantoketjun loppupään markkinoiden keskittyminen aiheuttavat maataloustuotteiden kaupan pitämiselle, myös paikallisilla markkinoilla, olisi kannustettava tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamiseen. Tuottajaryhmien ja -organisaatioiden perustamistuki on sen vuoksi aiheellista vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Tukea olisi myönnettävä vain pk-yritysten määritelmän mukaisille tuottajaryhmille ja -organisaatioille. Sen varmistamiseksi, että tuottajaryhmästä tai -organisaatiosta tulee elinkelpoinen yksikkö, liiketoimintasuunnitelman esittäminen toimivaltaiselle viranomaiselle olisi asetettava ehdoksi sille, että jäsenvaltio hyväksyy tuottajaryhmän virallisesti. Jotta vältettäisiin toimintatuen myöntäminen ja säilytettäisiin tuen kannustava vaikutus, tuen enimmäiskesto olisi rajoitettava viiteen vuoteen.

(52)

Markkinamahdollisuuksien lisäämiseksi ja lisäarvon saamiseksi asianomaisille maataloustuotteille on aiheellista kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan unionin tai kansallisiin laatujärjestelmiin, ja sen vuoksi laatujärjestelmiin osallistumiseen tarkoitettu tuki olisi vapautettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Koska pk-yrityksille aiheutuu tällaisiin laatujärjestelmiin liittymisen aikaan ja ensimmäisinä osallistumisvuosina lisäkustannuksia ja velvollisuuksia, joista ei saada markkinoilla täyttä korvausta, tuensaajalle myönnettävä suora tuki olisi rajoitettava ensimmäiseen liittymiseen, ja sen olisi katettava enintään viiden vuoden ajanjakso. Tukea olisi myös myönnettävä tuettujen palvelujen muodossa laatujärjestelmiin liittyvien pakollisten valvontatoimenpiteiden kustannuksiin, markkinatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin tai unionin laatujärjestelmien hyväksymishakemusten valmisteluun.

(53)

Kilpailukyvyn ja resurssitehokkuuden parantamiseksi ja pk-yritysten ympäristönsuojelun tason, kestävän hallinnon ja kokonaistoiminnan parantamiseksi on aiheellista vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta tietämyksen siirtoon, tiedotustoimiin, maatilojen neuvontapalveluihin ja menekinedistämistoimin tarkoitettu tuki.

(54)

Hyvä riskien- ja kriisinhallinta on keskeinen väline kestävän ja kilpailukykyisen maatalousalan kannalta. Maatalouden alkutuotanto altistuu erityisille luontoon, ilmastoon ja terveyteen liittyville riskeille ja kriiseille. Riskin- ja kriisinhallinnan tukea ja kotieläintuotannon tukea olisi sen vuoksi myönnettävä vain maatalouden alkutuotannossa toimiville pk-yrityksille. Luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien tappioiden korvaamiseen tarkoitettu valtiontuki, eläintautien ja kasvintuhoojien torjumiseen tarkoitettu tuki sekä vakuutusmaksujen suorittamiseen tarkoitettu tuki olisi rajoitettava auttamaan ainoastaan tuensaajia, joilla on erityisiä ongelmia huolimatta siitä, että he ovat mahdollisuuksiensa mukaan pyrkineet minimoimaan tällaiset riskit. Valtiontuki ei saisi kannustaa tuensaajia ottamaan tarpeettomia riskejä. Maatalouden alkutuotannossa toimivien pk-yritysten olisi itse vastattava tuotantomenetelmien tai tuotteiden harkitsemattomista valinnoista aiheutuvista seurauksista.

(55)

Komissio on soveltanut perussopimuksen 107 ja 108 artiklaa luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen tarkoitettuun tukeen useaan otteeseen, erityisesti maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007–2013 yhteisön suuntaviivojen ja asetuksen (EY) N:o 1857/2006 puitteissa. Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttämiseksi pk-yrityksille myönnettävä investointituki oli vuosina 2007–2013 vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta asetuksen (EY) N:o 1857/2006 nojalla, kun taas perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttämiseksi suurille yrityksille myönnettävään investointitukeen sovellettiin ilmoitusvelvollisuutta, ja komissio hyväksyi tällaisen tuen maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007–2013 yhteisön suuntaviivojen mukaisesti. Komissio arvioi kyseisellä ajanjaksolla yli 87 investointitukea, jotka oli tarkoitettu maatiloilla sijaitsevien perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttämiseen. Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämishankkeet eivät yleensä aiheuta kilpailun huomattavaa vääristymistä, vaikka ne toteuttaisikin suuri yritys. Sen vuoksi on aiheellista, että komissio käyttää sille asetuksella (EY) N:o 994/98 annettua toimivaltaa, kun kyseessä ovat luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi myönnettävät tuet.

(56)

Jotta luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi myönnettävä tuki voitaisiin vapauttaa ilmoitusvelvollisuudesta tämän asetuksen nojalla, se olisi myönnettävä aineelliseen omaisuuteen tehtäviin investointeihin tai käyttöomaisuushankkeisiin, joiden tarkoituksena on luonnon- tai kulttuuriperinnön säilyttäminen. Luonnon- tai kulttuuriperinnön olisi sijaittava tuensaajan maatilalla, ja jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi virallisesti tunnustettava se sellaiseksi. Koska tämän asetuksen mukainen kyseisen tuen ilmoituskynnysarvo on 500 000 euroa sellaista investointihanketta kohden, jota pidetään pieninfrastruktuurina maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien vuosien 2014–2020 Euroopan unionin suuntaviivojen mukaan, on aiheellista vahvistaa tämän asetuksen nojalla tuki-intensiteetiksi enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(57)

Luonnonmullistusten aiheuttamat hätätilanteet edellyttävät tukea myöntävien viranomaisten kiireellisesti toteuttamia toimia. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että suunniteltu tuki pannaan nopeasti täytäntöön. Komissio on soveltanut perussopimuksen 107 ja 108 artiklaa useissa päätöksissä, jotka ovat koskeneet luonnonmullistusten maatalousalalle aiheuttamien vahinkojen korvaamista. Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevat vuosien 2007–2013 yhteisön suuntaviivat sisälsivät jo mahdollisuuden hyväksyä tukijärjestelmät, joilla korvataan luonnonmullistusten aiheuttamat vahingot. Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevia vuosien 2007–2013 yhteisön suuntaviivoja soveltaen komissio hyväksyi vuosina 2007–2012 yli 25 tukea luonnonmullistusten maatalousalalle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Komission saama kokemus on osoittanut, että tällaiset toimenpiteet on pantava nopeasti täytäntöön, jotta ne olisivat tehokkaita. Siksi on tarpeen yksinkertaistaa ilmoitusmenettelyä tällaisten tukien osalta. Toimenpiteet eivät myöskään aiheuta kilpailun huomattavaa vääristymistä sisämarkkinoilla, sillä ne ovat luonteeltaan korvaavia ja täyttävät selkeät sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat perusteet. Sen vuoksi on aiheellista, että komissio käyttää sille asetuksella (EY) N:o 994/98 annettua toimivaltaa, kun kyseessä on luonnonmullistusten maatalousalalla aiheuttamien vahinkojen korvaaminen.

(58)

Luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi tarkoitettua tukea olisi sen vuoksi voitava myöntää kaikille maatalousalan yrityksille, niin pk-yrityksille kuin suurille yrityksille. Luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi myönnettävän tuen vapauttamista koskevat edellytykset ovat jo vakiintuneen käytännön mukaiset. Ne liittyvät siihen, että jäsenvaltion viranomaisten on virallisesti tunnustettava tapahtuma luonnonmullistukseksi. Samoin ne liittyvät suoraan syy-yhteyteen luonnonmullistuksen ja tuensaajan kärsimien vahinkojen välillä. Näillä edellytyksillä on määrä varmistaa, ettei liiallisia korvauksia makseta. Jäsenvaltioiden olisi ennen kaikkea vältettävä liialliset korvaukset, jotka johtuvat siitä, että tällainen tuki yhdistyy tuensaajien saamiin muihin korvauksiin, mukaan lukien vakuutussopimusten perusteella saadut korvaukset.

(59)

Tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettu tuki voi edistää kestävää talouskasvua ja parantaa kilpailukykyä. Komissio on saanut kokemusta maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007–2013 yhteisön suuntaviivojen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (20) ja asetuksen (EY) N:o 800/2008 soveltamisesta maa- ja metsätalousalalla tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettuun tukeen. Tämän perusteella on aiheellista vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettu tuki, joka täyttää tässä asetuksessa säädetyt edellytykset. Koska tutkimuksen ja kehityksen edistäminen on tärkeä yhteisen edun mukainen tavoite, tässä asetuksessa olisi edellytettävä, että tutkimushankkeella on merkitystä kaikkien kyseisellä maa- tai metsätalousalalla tai maa- tai metsätalouden alasektorilla toimivien yritysten kannalta. Tutkimushanketta koskevat tiedot ja hankkeen tulokset olisi asetettava yleisesti saataville internetiin. Tutkimustulokset olisi lisäksi asetettava kiinnostuneiden yritysten saataville ilman kustannuksia.

(60)

Metsätalous on olennainen osa maaseudun kehittämistä. Komissio on soveltanut perussopimuksen 107 ja 108 artiklaa metsätalousalan yrityksiin useissa päätöksissä, erityisesti maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007–2013 yhteisön suuntaviivojen puitteissa. Vuosina 2007–2012 komissio hyväksyi 140 metsätalousalan tukea kyseisten suuntaviivojen mukaisesti. Sen huomattavan kokemuksen perusteella, jonka komissio on saanut kyseisten suuntaviivojen soveltamisesta metsätalousalan yrityksiin, on aiheellista, että komissio käyttää sille asetuksella (EY) N:o 994/98 annettua toimivaltaa myös metsätalousalan tukeen. Näin yksinkertaistetaan menettelyjä, mutta varmistetaan samalla tehokas valvonta ja komission harjoittama seuranta. Komission kokemuksen mukaan metsätalousalan tuesta ei aiheudu merkittävää kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla, jos kyseiset toimenpiteet ovat osa kansallisia maaseudun kehittämisohjelmia ja maaseuturahasto joko osarahoittaa niitä tai ne myönnetään kansallisena lisärahoituksena tällaisiin osarahoitettaviin toimenpiteisiin. Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin metsätalousalalla tarkoitetusta tuesta tai neuvontapalveluihin metsätalousalalla tarkoitetusta tuesta ei myöskään aiheudu merkittävää kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla, vaikka tuki myönnettäisiin maaseudun kehittämisohjelmien ulkopuolella. Tässä asetuksessa olisi tällaisten toimenpiteiden osalta määritettävä selkeät sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset. Kyseisten edellytysten olisi mahdollisimman pitkälti oltava johdonmukaiset asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 vahvistettujen sääntöjen ja mainitun asetuksen nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen sääntöjen kanssa.

(61)

Kyseisten tukimuotojen olisi erityisesti katettava seuraavat: tuki metsitykseen ja puustoisen maan muodostamiseen, peltometsätalousjärjestelmien tuki, tuki metsäpaloista, luonnonmullistuksista, epäsuotuisista sääoloista, kasvintuhoojista tai muista katastrofeista metsille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen, tuki investointeihin, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa, tuki neuvoston direktiivin 92/43/ETY (21) 3 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (22) 3 artiklassa määriteltyihin Natura 2000 -metsäalueisiin liittyviin haittoihin, tuki metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalveluihin ja metsien suojeluun, tuki tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin, tuki neuvontapalveluihin, tuki infrastruktuuri-investointeihin ja tuki metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen tehtäviin investointeihin. Metsätalousalan tuki ei saisi vääristää kilpailua eikä vaikuttaa markkinoihin.

(62)

Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1305/2013 kanssa ja yksinkertaistettaisiin sääntöjä, jotka koskevat hyväksynnän hakemista valtiontuelle, kun kyseessä on osarahoitettu osa ja kansallisten maaseudun kehittämisohjelmien lisärahoitus, perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta tämän asetuksen nojalla vapautetun metsätalousalan tuen olisi vastattava sen perusteena olevia maaseudun kehittämistoimenpiteitä ja poikkeuksen saanutta tukea olisi myönnettävä vain asianomaisen jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelman nojalla ja sen mukaisesti. Tuki-intensiteettien ja tukikelpoisten kustannusten olisi kuitenkin oltava myös unionin yleisten valtiontukiperiaatteiden ja maatalousalalla sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisia. Sen vuoksi esimerkiksi käyttöpääoman, joka liittyy uuteen investointiin, kaltaiset kustannukset eivät voi olla tämän asetuksen nojalla tukikelpoisia. Metsätoimenpiteisiin sisältyvät investointitoimet voisivat komission hyväksymien maaseudun kehittämisohjelmien mukaisesti kattaa myös kertaluonteiset metsätaloustoimenpiteet, jotka tarvitaan investoinnin valmistelemiseksi, jos asianomainen maaseudun kehittämissäännös sen sallii. Olisi oltava mahdollista myöntää tietämyksen siirtoon tarkoitettua tukea, neuvontapalveluihin tarkoitettua tukea ja metsätalouden tilusjärjestelyihin tarkoitettua tukea riippumatta siitä, onko tällainen tuki sisällytetty kansalliseen maaseudun kehittämisohjelmaan.

(63)

Talouden monipuolistuminen ja uusien taloudellisten toimintojen luominen on olennaisen tärkeää maaseutualueiden kehittämiselle ja kilpailukyvylle ja erityisesti pk-yrityksille, jotka muodostavat unionin maaseututalouden selkärangan. Asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 säädetään toimenpiteistä muun kuin maatalouteen liittyvän yritystoiminnan kehittämisen tukemiseksi maaseutualueilla, kun toimenpiteillä pyritään edistämään työllisyyttä ja luomaan laadukkaita työpaikkoja maaseudulle, säilyttämään jo olemassa olevia työpaikkoja, vähentämään työllisyyden kausivaihteluita, kehittämään maatalouteen liittymättömiä aloja maatalouden ja elintarvikejalostuksen ulkopuolella sekä parantamaan samalla liiketoiminnan yhdentymistä ja paikallisia sektorienvälisiä yhteyksiä.

(64)

Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1305/2013 kanssa ja yksinkertaistettaisiin sääntöjä, jotka koskevat hyväksynnän hakemista valtiontuelle, kun kyseessä on osarahoitettu osa ja maaseudun kehittämisohjelmien kansallinen lisärahoitus, maaseutualueilla toimivien pk-yritysten hyväksi tarkoitetut eri tukimuodot olisi tällä asetuksella vapautettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Näihin tukimuotoihin olisi sisällyttävä erityisesti tuki investointeihin, jotka koskevat maataloustuotteiden jalostusta muiksi kuin maataloustuotteiksi tai puuvillan tuotantoa, yrityksen perustamistuki muun kuin maataloustoiminnan aloittamiseksi, tuki neuvontapalveluihin, tuki tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin, tuki tuottajien liittymiseksi ensimmäisen kerran puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmiin sekä elintarvikkeiden hyväksi toteutetut menekinedistämistoimet. Tuen, joka halutaan vapauttaa perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta tämän asetuksen nojalla, olisi vastattava tuen perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä ja poikkeuksen saanutta tukea olisi myönnettävä vain asianomaisen jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelman nojalla ja sen mukaisesti. Tuki-intensiteettien ja tukikelpoisten kustannusten olisi kuitenkin oltava myös unionin yleisten valtiontukiperiaatteiden ja horisontaalisten valtiontukisääntöjen mukaisia. Sen vuoksi esimerkiksi käyttöpääoman, joka liittyy uuteen investointiin, kaltaiset kustannukset eivät voi olla tämän asetuksen nojalla tukikelpoisia.

(65)

Kun kyseessä on tuki investointeihin, jotka koskevat maataloustuotteiden jalostusta muiksi kuin maataloustuotteiksi, olisi täsmennettävä, etteivät investoinnit, jotka liittyvät biopolttoaineiden tuotantoon tai energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä, ole tämän asetuksen nojalla tukikelpoisia. Periaatteessa tällaisiin investointeihin tulisi soveltaa horisontaalisia ympäristö- ja energia-alan valtiontukisääntöjä.

(66)

Useissa tukimuodoissa, esimerkiksi seuraavissa: a) tuki markkinatutkimuksista, tuoteideoinnista ja -suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin ja tuki laatujärjestelmien hyväksymishakemusten valmistelusta aiheutuviin kustannuksiin; b) tuki laatujärjestelmiin liittyvien pakollisten valvontatoimenpiteiden kustannuksiin; c) tuki tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskeviin toimiin; d) tuki neuvontapalveluihin; e) tuki maatilojen lomituspalveluihin; f) tuki menekinedistämistoimiin; g) tuki eläintautien tai kasvintuhoojien ennaltaehkäisystä ja hävittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ja h) kotieläintuotannon tuki, tuki maksetaan lopullisille edunsaajille välillisesti luontoissuorituksena tuettujen palvelujen muodossa. Tällöin tuki olisi maksettava kyseisen palvelun tai toiminnan tarjoajalle. Palveluntarjoajaa valitessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon asiaan liittyvät julkisia hankintoja koskevat säännöt ja periaatteet, jotka liittyvät läpinäkyvyyteen, avoimuuteen ja syrjintäkieltoon valintamenettelyssä.

(67)

Komission tältä alalta saaman kokemuksen mukaan valtiontukipolitiikkaa on periaatteessa tarpeen tarkistaa säännöllisesti. Sen vuoksi tämän asetuksen voimassaoloaikaa olisi rajoitettava. Näin ollen on aiheellista säätää siirtymäsäännöksistä ja myös säännöistä, jotka koskevat poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvia tukijärjestelmiä koskevaa mukautumisjaksoa tämän asetuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Tällaisten sääntöjen pitäisi antaa jäsenvaltioille aikaa mukautua mahdolliseen uuteen järjestelmään,

I LUKU

II LUKU

III LUKU

1 jakso

2 jakso

3 jakso

4 jakso

5 jakso

6 jakso

IV LUKU

a)

tuki, joka myönnetään mikroyrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset),

b)

maatiloilla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin tarkoitettu tuki;

c)

luonnonmullistusten maatalousalalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki;

d)

maa- ja metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettu tuki;

e)

metsätalousalan tuki.

a)

metsätalousalan tuki, jota ei osarahoiteta maaseuturahastosta eikä myönnetä kansallisena lisärahoituksena tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin, lukuun ottamatta 31, 38, 39 ja 43 artiklaa;

b)

pk-yritysten tuki sellaiseen toimintaan, joka jää perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle ja jota ei osarahoiteta maaseuturahastosta eikä myönnetä kansallisena lisärahoituksena tällaisiin osarahoitettuihin toimenpiteisiin.

a)

tämän asetuksen 17, 32 ja 33 artiklassa, 34 artiklan 5 kohdan a–c alakohdassa ja 35, 40, 41 ja 44 artiklassa säädetyt tukijärjestelmät, jos keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 150 miljoonaa euroa, kuuden kuukauden jälkeen niiden voimaantulosta. Komissio voi päättää, että tämän asetuksen soveltamista tällaisiin tukijärjestelmiin jatketaan pitempään, arvioituaan asiaankuuluvan arviointisuunnitelman, jonka jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 20 työpäivän kuluessa ohjelman voimaantulosta;

b)

kaikki tämän artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen järjestelmien muutokset, lukuun ottamatta muutoksia, jotka eivät voi vaikuttaa tukijärjestelmän soveltuvuuteen sisämarkkinoille tämän asetuksen nojalla tai eivät voi merkittävästi vaikuttaa hyväksytyn arviointisuunnitelman sisältöön;

c)

kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin liittyvään toimintaan myönnettävä tuki eli tuki, joka on suoraan sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

d)

tuki, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.

a)

tukijärjestelmät, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois yksittäisen tuen maksamista yritykselle, jolle on annettu perintämääräys tuen sääntöjenvastaisuutta ja sisämarkkinoille soveltumattomuutta koskevan aiemman komission päätöksen perusteella;

b)

tapauskohtainen tuki sellaisen yrityksen hyväksi, jolle on annettu perintämääräys tuen sääntöjenvastaisuutta ja sisämarkkinoille soveltumattomuutta koskevan aiemman komission päätöksen perusteella.

a)

30 artiklan mukainen tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, 26 artiklan 8 kohdan mukainen tuki eläintautien hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja 27 artiklan 1 kohdan c, d ja e alakohdan mukainen tuki kuolleiden eläinten poistamiseen ja hävittämiseen;

b)

seuraaviin tapahtumiin tarkoitettu tuki edellyttäen, että yrityksestä tuli vaikeuksissa oleva yritys kyseisen tapahtuman aiheuttamien menetysten tai vahinkojen vuoksi:

a)

tukeen, jossa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajalla on päätoimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa tai että se on pääasiallisesti sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon;

b)

tukeen, jossa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajan on käytettävä kotimaassa tuotettuja tuotteita tai kotimaisia palveluja;

c)

tukeen, jossa rajoitetaan tuensaajien mahdollisuutta hyödyntää tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tuloksia toisissa jäsenvaltioissa.

1)

”tuella” toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

2)

”pk-yrityksillä” tai ”mikroyrityksillä, pienillä ja keskisuurilla yrityksillä” yrityksiä, jotka täyttävät liitteen I mukaiset perusteet;

3)

”maatalousalalla” kaikkia maatalouden alkutuotannon sekä maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimivia yrityksiä;

4)

”maataloustuotteella” perussopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (23) liitteessä I lueteltuja kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteita;

5)

”maatalouden alkutuotannolla” perussopimuksen liitteessä I lueteltujen maaperän ja kotieläintuotannon tuotteiden tuotantoa toteuttamatta muita näiden tuotteiden luonnetta muuttavia toimia;

6)

”maataloustuotteiden jalostuksella” maataloustuotteen käsittelyä niin, että käsittelyn tuloksena saatava tuote on myös maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten;

7)

”maataloustuotteiden kaupan pitämisellä” tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille alkutuottajan toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukuluttajille katsotaan maataloustuotteen kaupan pitämiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa;

8)

”maatilalla” yksikköä, joka koostuu maasta, toimitiloista ja välineistä, joita käytetään maatalouden alkutuotannossa;

9)

”luonnonmullistuksilla” maanjäristyksiä, lumivyöryjä, maanvyörymiä ja tulvia, pyörremyrskyjä, hurrikaaneja, tulivuorenpurkauksia ja luonnollisesti syttyneitä metsä- ja maastopaloja;

10)

”tukijärjestelmällä” säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja rajoittamaton määrä;

11)

”arviointisuunnitelmalla” asiakirjaa, joka sisältää vähintään seuraavat vähimmäisosat: arvioitavan tukijärjestelmän tavoitteet, arviointikysymykset; tulosindikaattorit; arvioinnin suunniteltu suorittamismenetelmä; tiedonkeruuta koskevat vaatimukset; arvioinnin ehdotettu ajoitus, mukaan lukien lopullisen arviointikertomuksen jättämispäivä; arvioinnin suorittavan riippumattoman elimen kuvaus tai kriteerit, joita käytetään sen valinnassa, ja yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan arvioinnin julkistaminen;

12)

”yksittäisellä tuella” seuraavia:

13)

”tapauskohtaisella tuella” tukea, jota ei myönnetä tukijärjestelmän perusteella;

14)

”vaikeuksissa olevalla yrityksellä” yritystä, jonka tapauksessa vähintään yksi seuraavista olosuhteista on olemassa:

15)

”kuolleilla eläimillä” eläimiä, jotka on lopetettu ja joiden osalta on tehty tai ei ole tehty lopullista diagnoosia tai jotka ovat kuolleet (myös kuolleina syntyneet ja syntymättömät eläimet) maatilalla tai missä tahansa tiloissa tai kuljetuksen aikana, mutta joita ei ole teurastettu käytettäväksi ihmisravinnoksi;

16)

”luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla” sellaisia sääoloja kuin hallaa, myrskyjä ja rakeita, jäätä, rankkasadetta tai jatkuvia sateita tai kovaa kuivuutta, jotka tuhoavat yli 30 prosenttia keskimääräisestä tuotannosta laskettuna

17)

”muilla epäsuotuisilla sääoloilla” epäsuotuisia sääoloja, jotka eivät täytä tämän asetuksen 2 artiklan 16 kohdan vaatimuksia;

18)

”kasvintuhoojalla” neuvoston direktiivin 2000/29/EY (25) 2 artiklan 1 kohdan e alakohdassa määriteltyjä haitallisia organismeja;

19)

”muulla katastrofilla” ennakoimatonta bioottista tai abioottista ihmisen toiminnan aiheuttamaa ilmiötä, josta aiheutuu merkittävää häiriötä metsätalouden rakenteille ja joka aiheuttaa lopulta huomattavaa taloudellista haittaa metsätalousalalle;

20)

”bruttoavustusekvivalentilla” tuen määrää, jos se olisi myönnetty tuensaajalle avustuksena, ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;

21)

”aineellisella omaisuudella” maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;

22)

”aineettomalla omaisuudella” omaisuutta, jolla ei ole fyysistä tai taloudellista ilmentymää, kuten patentteja, lisenssejä, taitotietoa tai muuta henkistä omaisuutta;

23)

”peltometsätalousjärjestelmillä” maankäyttöjärjestelmiä, joissa kasvatetaan puita ja harjoitetaan maataloutta samalla maalla;

24)

”takaisinmaksettavalla ennakolla” hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat hankkeen tuloksista;

25)

”hankkeeseen tai toimintaan liittyvien töiden aloittamisella” joko toiminnan tai investointiin liittyvien rakennustöiden aloittamista tai ensimmäistä laillisesti velvoittavaa sitoumusta tilata laitteita tai käyttää palveluja taikka muuta sitoumusta, joka tekee hankkeesta tai toiminnasta peruuttamattoman; maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja alustavien toteutettavuustutkimusten tekemistä, ei katsota töiden tai toiminnan alkamiseksi;

26)

”suurilla yrityksillä” yrityksiä, jotka eivät täytä liitteen I mukaisia perusteita;

27)

”myöhemmin käyttöön otettavalla verojärjestelmällä” järjestelmää, joka on aikaisemman veroetuuksiin perustuvan järjestelmän muutettu versio ja jolla korvataan se;

28)

”tuki-intensiteetillä” tuen bruttomäärää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;

29)

”tuen myöntämispäivällä” päivää, jolloin tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

30)

”unionin vaatimuksella” unionin lainsäädännössä vahvistettua pakollista vaatimusta, jossa vahvistetaan se taso, joka yksittäisten yritysten on saavutettava, erityisesti ympäristön, hygienian ja eläinten hyvinvoinnin osalta; unionin tasolla vahvistettuja vaatimuksia tai tavoitteita, jotka sitovat jäsenvaltioita mutta eivät yksittäisiä yrityksiä, ei kuitenkaan katsota unionin vaatimuksiksi.

31)

”maaseudun kehittämisohjelmalla” asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua maaseudun kehittämisohjelmaa;

32)

”ei-tuotannollisilla investoinneilla” investointeja, jotka eivät lisää merkittävästi tilan arvoa tai tuottavuutta;

33)

”investoinneilla, jotka on tehty unionin vaatimuksen noudattamiseksi” investointeja, jotka on tehty jonkin unionin vaatimuksen noudattamiseksi unionin lainsäädännössä vahvistetun siirtymäkauden jälkeen;

34)

”nuorella viljelijällä” henkilöä, joka on enintään 40-vuotias tukihakemuksen jättämispäivänä, jolla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja joka ryhtyy ensimmäistä kertaa asianomaisen tilan tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi;

35)

”syrjäisimmillä alueilla” perussopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja alueita;

36)

”Egeanmeren pienillä saarilla” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 229/2013 (26) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja pieniä saaria;

37)

”vähemmän kehittyneillä alueilla” alueita, joiden asukasta kohti laskettu bruttokansantuote (BKT) on alle 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta;

38)

”EU-25:llä” niitä unionin 25:tä jäsenvaltiota, jotka olivat unionin jäsenvaltioita toukokuussa 2005;

39)

”EU-27:llä” niitä unionin 27:tä jäsenvaltiota, jotka olivat unionin jäsenvaltioita tammikuussa 2007;

40)

”käyttöomaisuushankkeella” viljelijän itsensä tai hänen työntekijöidensä toteuttamia töitä, joiden tuloksena on omaisuuserä;

41)

”ravintokasveista tuotetulla biopolttoaineella” biopolttoainetta, joka on tuotettu viljakasveista ja muista paljon tärkkelystä sisältävistä viljelykasveista, sokerikasveista ja öljykasveista, sellaisina kuin ne määritellään komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta (27);

42)

”aktiiviviljelijällä” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (28) 9 artiklassa tarkoitettua aktiiviviljelijää;

43)

”tuottajaryhmällä tai -organisaatiolla” ryhmää tai organisaatiota, joka perustetaan seuraavia varten:

44)

”laatujärjestelmään osallistumisesta aiheutuvilla kiinteillä kustannuksilla” tuettuun laatujärjestelmään liittymisestä aiheutuvia kustannuksia ja tällaiseen laatujärjestelmään osallistumisesta maksettavaa vuosimaksua, tarvittaessa laatujärjestelmän eritelmän noudattamiseen liittyvät valvontakustannukset mukaan luettuina;

45)

”neuvonnalla” yhden ja saman sopimuksen puitteissa annettua kokonaisvaltaista neuvontaa;

46)

”maatilakotitalouden jäsenellä” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää, maataloustyöntekijöitä lukuun ottamatta, siitä riippumatta, millaisen oikeudellisen aseman kansallinen lainsäädäntö ryhmälle ja sen jäsenille antaa;

47)

”tarttuvaa spongiformista enkefalopatiaa (TSE) ja naudan spongiformista enkefalopatiaa (BSE) koskevien testien kustannuksilla” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (29) liitteessä X olevan C luvun mukaisesti tehdyistä testeistä aiheutuvia kaikkia kustannuksia, mukaan luettuina testausvälineiden, näytteenoton sekä näytteiden kuljetuksen, testaamisen, varastoinnin ja hävittämisen kustannukset;

48)

”kantakirjalla” kirjaa, rekisteriä, tiedostoa tai tietovälinettä,

49)

”suojelulla eläimellä” joko unionin tai kansallisessa lainsäädännössä suojeltuja eläimiä;

50)

”tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla” sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset ja/tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä ja/tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia syrjimättömästi ja ilman yksinoikeuksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta. Kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Tällaisessa yhteisössä vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävillä yrityksillä ei saa olla etuoikeutta sen tutkimuskapasiteetin käyttöön tai sen saavuttamiin tutkimustuloksiin;

51)

”markkinaehtoisuudella” sitä, että sopimuspuolten välisen liiketoimen ehdot eivät poikkea ehdoista, joista olisi sovittu riippumattomien yritysten välillä, eikä niihin sisälly kilpailunvastaista yhteistyötä. Kaikkien transaktioiden, jotka ovat seurausta avoimesta, läpinäkyvästä ja ehtoja sisältämättömästä menettelystä, katsotaan täyttävän markkinaehtoperiaatteen;

52)

”nopeakasvuisilla puilla” sellaisten puiden viljelyä, joiden hakkuuta edeltäväksi vähimmäisajaksi on vahvistettu 8 vuotta ja enimmäisajaksi 20 vuotta;

53)

”lyhytkiertoisella energiapuulla” jäsenvaltioiden määrittelemiä CN-koodin 06 02 9041 puulajeja, joita ovat puuvartiset monivuotiset kasvit, perusrungot tai korjuun jälkeen maahan jääneet kannot, joihin tulee seuraavalla kasvukaudella uusia versoja, ja joiden enimmäiskasvukauden jäsenvaltio määrittää;

54)

”transaktiokustannuksilla” sitoumuksen täyttämiseen liittyviä lisäkustannuksia, jotka eivät ole välitöntä seurausta sen toteuttamisesta tai jotka eivät sisälly kustannuksiin tai tulonmenetyksiin, jotka korvataan välittömästi ja jotka voidaan laskea vakiokustannusten perusteella;

55)

”muulla maankäyttäjällä” yritystä, joka hoitaa maata, ei kuitenkaan maatalousalalla toimivaa yritystä;

56)

”maataloustuotteiden jalostuksella muiksi kuin maataloustuotteiksi” mitä tahansa maataloustuotteen käsittelyä niin, että käsittelyn tuloksena saadaan tuote, joka ei kuulu perussopimuksen liitteen I soveltamisalaan;

57)

”a-alueilla” perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan määräyksiä soveltaen hyväksytyssä aluetukikartassa 1 päivän heinäkuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajanjaksoksi nimettyjä alueita;

58)

”c-alueilla” perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan määräyksiä soveltaen hyväksytyssä aluetukikartassa 1 päivän heinäkuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajanjaksoksi nimettyjä alueita;

59)

”harvaan asutuilla alueilla” alueita, jotka komissio on hyväksynyt harvaan asutuiksi 1 päivän heinäkuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajanjaksoksi aluetukikarttoja koskevissa yksittäisissä päätöksissä;

60)

”NUTS 3 -alueella” aluetta, joka on täsmennetty yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön tasolle 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (30) mukaisesti;

61)

”ennalta määrittelemättömillä c-alueilla” alueita, jotka jäsenvaltio oman harkintansa mukaan nimeää c-alueiksi, edellyttäen että se osoittaa kyseisten alueiden täyttävän tietyt sosioekonomiset perusteet ja että kyseiset alueet on nimetty perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan määräyksiä soveltaen hyväksytyssä aluetukikartassa 1 päivän heinäkuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajanjaksoksi;

62)

”entisillä a-alueilla” hyväksytyssä aluetukikartassa 1 päivän tammikuuta 2011 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 väliseksi ajanjaksoksi a-alueiksi nimettyjä alueita;

63)

”elintarvikkeilla” elintarvikkeita, jotka eivät ole maataloustuotteita ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (31) liitteessä I.

a)

14 artiklassa tarkoitettu maatiloilla aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviin, maatalouden alkutuotantoon liittyviin investointeihin tarkoitettu tuki: 500 000 euroa yritystä ja investointihanketta kohti;

b)

16 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tuki investointeihin, jotka koskevat maatilarakennuksen siirtämistä uuteen paikkaan ja jotka johtavat tilojen uudenaikaistamiseen tai tuotantokapasiteetin kasvuun: 500 000 euroa yritystä ja investointihanketta kohti;

c)

17 artiklassa tarkoitettu investointituki maataloustuotteiden jalostukseen ja maataloustuotteiden kaupan pitämiseen: 7,5 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohti;

d)

29 artiklassa tarkoitettu tuki maatilalla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin: 500 000 euroa yritystä ja investointihanketta kohti;

e)

31 artiklassa tarkoitettu tuki maa- metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön: 7,5 miljoonaa euroa hanketta kohden;

f)

32 artiklassa tarkoitettu tuki metsitykseen ja puustoisen maan muodostamiseen: 7,5 miljoonaa euroa muodostamishanketta kohden;

g)

33 artiklassa tarkoitettu peltometsätalousjärjestelmien tuki: 7,5 miljoonaa euroa peltometsätalousjärjestelmän perustamishanketta kohti;

h)

35 artiklassa tarkoitettu tuki investointeihin, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa: 7,5 miljoonaa euroa investointihanketta kohti;

i)

40 artiklassa tarkoitettu tuki metsätalousalan kehittämiseen, uudenaikaistamiseen ja mukauttamiseen liittyvään infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin: 7,5 miljoonaa euroa investointihanketta kohti;

j)

41 artiklassa tarkoitettu tuki metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen tehtäviin investointeihin: 7,5 miljoonaa euroa investointihanketta kohti;

k)

44 artiklassa tarkoitettu tuki investointeihin, jotka koskevat maataloustuotteiden jalostusta muiksi kuin maataloustuotteiksi tai puuvillan tuotantoa: 7,5 miljoonaa euroa investointihanketta kohti.

a)

avustuksiin ja korkotukiin sisältyvä tuki;

b)

lainoihin sisältyvä tuki, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan viitekoron perusteella;

c)

takauksiin sisältyvä tuki:

d)

veroetuuksina myönnettävä tuki, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä;

e)

takaisinmaksettavina ennakkoina myönnetty tuki, jos takaisinmaksettavan ennakon yhteenlaskettu nimellismäärä ei ylitä tämän asetuksen mukaan sovellettavia kynnysarvoja tai jos ennen toimenpiteen täytäntöönpanoa takaisinmaksettavan ennakon bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävä menetelmä on hyväksytty sen jälkeen kun siitä on ilmoitettu komissiolle.

a)

pääomapanoksista koostuva tuki;

b)

riskirahoitustoimenpiteistä koostuva tuki.

a)

yrityksen nimi ja koko;

b)

kuvaus hankkeesta tai toiminnasta, mukaan lukien alkamis- ja päättymispäivä;

c)

hankkeen tai toiminnan toteutuspaikka;

d)

tukikelpoisten kustannusten luettelo;

e)

hankkeeseen/toimintaan tarvittavan julkisen rahoituksen muoto (avustus, laina, takaus, takaisinmaksettava ennakko tai muu) ja määrä.

a)

hankkeen tai toiminnan merkittävästi laajempi soveltamisala tuen seurauksena;

b)

tuensaajan hankkeen tai toiminnan toteuttamiseen käyttämän kokonaismäärän merkittävä lisääntyminen tuen seurauksena;

c)

kyseisen hankkeen tai toiminnan merkittävästi nopeampi toteutusvauhti;

d)

kun kyseessä on tapauskohtainen investointituki, hanketta tai toimintaa ei olisi toteutettu kyseisellä alueella sellaisenaan tai se ei olisi ollut riittävän kannattava tuensaajalle kyseisellä maaseutualueella ilman tukea.

a)

toimenpiteellä vahvistetaan oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman jäsenvaltion harkintavaltaa; ja

b)

toimenpide on hyväksytty ja tullut voimaan ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvien töiden aloittamista, lukuun ottamatta myöhemmin käyttöön otettavia verojärjestelmiä edellyttäen, että kyseinen toiminta kuului jo aikaisempien veroetuuksiin perustuvien järjestelmien soveltamisalaan.

a)

tilusjärjestelyihin tarkoitetut tukijärjestelmät, jos 15 tai 43 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja jos

b)

tuki menekinedistämistoimiin, jotka toteutetaan julkaisuina, joiden tarkoituksena on lisätä suuren yleisön tietoisuutta maataloustuotteista, jos 24 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

c)

tuki luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, jos 25 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

d)

tuki eläintautien tai kasvintuhoojien hävittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen ja kyseisten eläintautien tai kasvintuhoojien aiheuttamien menetysten korvaamiseen, jos 26 artiklan 9 ja 10 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

e)

tuki kuolleiden eläinten poistamiseen ja hävittämiseen, jos 27 artiklan 1 kohdan c, d ja e alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttävät;

f)

29 artiklan mukainen tuki maatiloilla kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi tehtäviin investointeihin;

g)

tuki luonnonmullistusten maatalousalalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, jos 30 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

h)

tuki maa- metsätalousalan tutkimus- ja kehitystyöhön, jos 31 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

i)

34 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukainen metsäpaloista, luonnonmullistuksista, epäsuotuisista sääoloista, kasvintuhoojista, eläintaudeista, muista katastrofeista tai ilmastonmuutokseen liittyvistä ilmiöistä metsille aiheutuvien vahinkojen korjaamiseen tarkoitettu tuki, jos 34 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

a)

minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, kun kyseiset toimenpiteet koskevat eri yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia;

b)

minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, joka liittyy samoihin, osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ainoastaan silloin kun tällainen kasautuminen ei johda kyseiseen tukeen tämän asetuksen nojalla sovellettavan tuen enimmäisintensiteetin tai tuen enimmäismäärän ylittymiseen.

a)

1 kohdassa tarkoitettu yhteenveto tai linkki siihen;

b)

kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen tukien koko teksti, mukaan lukien muutokset, tai linkki koko tekstiin;

c)

tämän asetuksen liitteessä III tarkoitetut tiedot kustakin yksittäisestä tuesta, jonka suuruus ylittää seuraavat:

a)

0,06–0,5 ainoastaan kun kyseessä on maatalouden alkutuotanto;

b)

0,5–1;

c)

1–2;

d)

2–5;

e)

5–10;

f)

10–30; ja

g)

30 ja enemmän.

a)

1 kohdassa tarkoitetun yhteenvedon;

b)

linkit 2 kohdassa tarkoitettuihin kaikkien jäsenvaltioiden valtiontukisivustoihin.

a)

26 artiklassa tarkoitetut eläintaudit tai kasvintuhoojat;

b)

meteorologiset tiedot 25 artiklassa tarkoitettujen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen ja 30 artiklassa tarkoitettujen maatalousalaan vaikuttaneiden luonnonmullistusten tyypistä, esiintymisajasta ja -paikasta sekä suhteellisesta voimakkuudesta.

a)

maatilan kokonaistehokkuuden ja kestävyyden parantaminen, erityisesti tuotantokustannuksia alentamalla tai tuotantoa parantamalla ja uudelleensuuntaamalla;

b)

luonnonympäristön, hygieniaolosuhteiden tai eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamisen parantaminen edellyttäen, että investointi ylittää unionin voimassa olevat vaatimukset;

c)

maatalouden kehittämiseen, nykyaikaistamiseen ja mukauttamiseen liittyvän infrastruktuurin luominen ja kehittäminen, mukaan lukien maatalousmaalle pääsy, tilusjärjestelyt ja maanparannus, energia- ja vesihuolto sekä energian ja veden säästö;

d)

maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen, mukaan lukien lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden suojelun taso sekä Natura 2000 -alueen tai jäsenvaltioiden kansallisissa tai alueellisissa maaseudun kehittämisohjelmissa määriteltävien muiden luonnonarvoltaan merkittävien alueiden yleishyödyllisen arvon parantaminen, kunhan investoinnit ovat ei-tuotannollisia;

e)

luonnonmullistusten, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, eläintautien tai kasvintuhoojien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen sekä edellä mainittujen tapahtumien aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen.

a)

kiinteän omaisuuden rakentamisen, hankkimisen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostamisen kustannukset; maa on tukikelpoista ainoastaan, jos määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

d)

tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen;

e)

edellä 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvistä ei-tuotannollisista investoinneista aiheutuvat menot;

f)

kastelun osalta sellaisten investointien kustannukset, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

Investointeihin, jotka vaikuttavat pinta- tai pohjavesistöihin, joiden tila ei veden määrään liittyvistä syistä saavuta luokittelua ”hyvä” asiaankuuluvassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa, ja investointeihin, jotka johtavat tiettyyn pohja- tai pintavesistöön vaikuttavan kastellun alueen nettolaajentumiseen, ei kuitenkaan f alakohdan osalta myönnetä tukea tämän artiklan nojalla.

Mitään f alakohdan i ja ii alakohdan edellytyksistä ei sovelleta olemassa olevaan järjestelmään tehtävään investointiin, joka vaikuttaa ainoastaan energiatehokkuuteen, eikä vesisäiliön rakentamiseen johtavaan investointiin tai kierrätysveden käyttöön johtavaan investointiin, joka ei vaikuta pinta- tai pohjavesistöön;

g)

kun kyseessä ovat luonnonmullistusten, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, eläintautien tai kasvintuhoojien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamiseen tähtäävät investoinnit, tukikelpoisia kustannuksia voivat olla kustannukset, jotka aiheutuvat maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamisesta tasolle, jolla ne olivat ennen asianomaista tapahtumaa;

h)

kun kyseessä ovat luonnonmullistusten, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, eläintautien tai kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn tähtäävät investoinnit, tukikelpoiset kustannukset voivat sisältää kustannukset, jotka aiheutuvat erityisistä ennalta ehkäisevistä toimista.

a)

tuotanto-oikeuksien, tukioikeuksien ja yksivuotisten kasvien hankinta;

b)

yksivuotisten kasvien istutus;

c)

vedenpoistotyöt;

d)

unionin vaatimusten täyttämiseksi tehtävät investoinnit, lukuun ottamatta nuorille viljelijöille 24 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta myönnettävää tukea;

e)

eläinten hankkiminen, lukuun ottamatta investointeihin 3 kohdan e alakohdan mukaisesti myönnettyä tukea.

a)

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

b)

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla;

c)

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla ja kaikilla alueilla, joiden asukaskohtainen BKT 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisellä ajanjaksolla oli alle 75 prosenttia EU-25:n kyseisen viitekauden keskiarvosta, mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta;

d)

40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista muilla alueilla.

a)

nuoret viljelijät tai viljelijät, jotka ovat aloittaneet tilanpidon tukihakemuksen esittämispäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana;

b)

yhteiset investoinnit, esimerkiksi varastotila, jota viljelijäryhmä käyttää, tai tila, jossa tuotteita valmistellaan kaupan pitämistä varten, ja yhdennetyt hankkeet, jotka kattavat useita asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien tuottajaorganisaatioiden sulautumiseen liittyvät;

c)

investoinnit alueilla, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita;

d)

eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) yhteydessä tuetut toimet, esimerkiksi uuteen eläinsuojaan tehtävät investoinnit, joiden ansiosta voidaan testata uusia eläinsuojiin liittyviä käytäntöjä, kun nämä käytännöt on kehitetty toimijaryhmässä, jossa on mukana viljelijöitä, tutkijoita ja eläinten hyvinvointia edistäviä kansalaisjärjestöjä;

e)

edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut investoinnit, joiden tavoitteena on parantaa luonnonympäristön, hygienian tai eläinten hyvinvoinnin tasoa; tässä kohdassa säädettyä korotettua tuki-intensiteettiä sovelletaan tällöin ainoastaan lisäkustannuksiin, jotka ovat tarpeen unionin voimassa olevissa vaatimuksissa edellytettyä tasoa korkeamman suojelun tason saavuttamiseksi ja jotka eivät johda tuotantokapasiteetin kasvuun.

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen; maa on tukikelpoista ainoastaan, jos määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

d)

tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen.

a)

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

b)

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla;

c)

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla ja kaikilla alueilla, joiden asukaskohtainen BKT vuosina 2007–2013 oli alle 75 prosenttia EU-25:n kyseisen viitekauden keskiarvosta, mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta;

d)

40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista muilla alueilla.

a)

jotka liittyvät tuottajaorganisaatioiden sulautumiseen; tai

b)

joita tuetaan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden yhteydessä.

a)

Kun kyseessä on nuorten viljelijöiden aloitustuki:

b)

Kun kyseessä on yrityksen perustamistuki pientilojen kehittämiseksi:

a)

tuotanto-organisaatiot, yhteisöt tai yksiköt, kuten yritykset tai osuuskunnat, joiden tarkoituksena on hoitaa yhtä tai useampaa maatilaa ja jotka ovat näin ollen käytännössä yksittäisiä tuottajia;

b)

maatalousalan yhteenliittymät, jotka suorittavat esimerkiksi keskinäiseen avunantoon, lomituspalveluun sekä tilanhoitopalveluihin liittyviä tehtäviä jäsenten maatiloilla ilman, että yhteenliittymät osallistuvat yhteistoiminnassa tapahtuvaan tuotannon mukauttamiseen markkinoiden vaatimuksiin;

c)

tuottajaryhmät, tuottajaorganisaatiot tai yhteenliittymät, joiden tavoitteet eivät ole asetuksen (EU) N:o 1308/2013 152 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan ja 156 artiklan mukaisia.

a)

tuki liittymiseksi ensimmäisen kerran laatujärjestelmiin, jos tuki täyttää tämän artiklan 2–6 kohdassa sekä I luvussa säädetyt edellytykset;

b)

tuki laatujärjestelmiin liittyvien pakollisten valvontatoimenpiteiden kustannuksiin, kun kyseiset valvontatoimenpiteet toteutetaan unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla tai kun toimivaltainen viranomainen toteuttaa ne tai ne toteutetaan kyseisen viranomaisen puolesta ja jos tuki täyttää tämän artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohdassa sekä I luvussa vahvistetut edellytykset;

c)

tuki markkinatutkimuksista, tuoteideoinnista ja -suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin sekä laatujärjestelmien hyväksymishakemusten valmisteluun, jos tuki täyttää tämän artiklan 2, 6, 7 ja 8 kohdassa sekä I luvussa vahvistetut edellytykset.

a)

seuraavien asetusten ja säännösten nojalla perustetut laatujärjestelmät:

b)

jäsenvaltioiden hyväksymät maataloustuotteiden laatujärjestelmät, maatilojen sertifiointiohjelmat mukaan luettuina, jotka täyttävät seuraavat perusteet:

c)

maataloustuotteiden vapaaehtoiset sertifiointiohjelmat, joiden asianomainen jäsenvaltio on tunnustanut olevan komission tiedonannossa EU:n suuntaviivat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevista parhaista käytännöistä  (38) vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

a)

ammatillista koulutusta ja taitojen hankkimista, mukaan lukien koulutuskurssit, työpajat ja valmennus, koskevista toimista, esittelytoiminnasta ja tiedotustoimista aiheutuvat kustannukset;

b)

osallistujien matka- ja majoituskulut sekä päivärahat;

c)

osallistujien poissaolon aikana lomituspalveluista aiheutuneet kustannukset;

d)

jos kyseessä ovat investointeihin liittyvät esittelyhankkeet:

a)

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 VI osaston I luvussa säädetystä lakisääteisestä hoitovaatimuksesta tai hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevasta toimenpidevaatimuksesta johtuvat velvoitteet;

b)

tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 3 luvun mukaiset ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisat maatalouskäytännöt ja mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu maatalousmaan säilyttäminen;

c)

toimenpiteet, joilla pyritään nykyaikaistamiseen, kilpailukyvyn kasvattamiseen, alakohtaiseen yhdentämiseen, innovointiin, markkinasuuntautuneisuuteen sekä yrittäjyyden edistämiseen;

d)

vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanemiseksi;

e)

vaatimukset, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (39) 55 artiklan täytäntöönpanemiseksi, ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (40) 14 artiklassa tarkoitetun integroidun torjunnan yleisten periaatteiden noudattaminen;

f)

tarvittaessa työturvallisuusvaatimukset tai maatilaan liittyvät turvallisuusvaatimukset;

g)

ensimmäistä kertaa alalle ryhtyville nuorille viljelijöille annettava erityisneuvonta, mukaan lukien taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä koskeva neuvonta.

a)

kilpailujen, messujen ja näyttelyiden järjestäminen ja niihin osallistuminen;

b)

julkaisut, joiden tarkoituksena on lisätä suuren yleisön tietoisuutta maataloustuotteista.

a)

20 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut laatujärjestelmät edellyttäen, että viittaus vastaa täsmälleen unionin suojaamaa alkuperää;

b)

20 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut laatujärjestelmät edellyttäen, että viittaus on viestissä toissijainen.

a)

osallistumismaksut;

b)

matkakulut ja eläinten kuljetuskustannukset;

c)

tilaisuudesta ilmoittavien julkaisujen ja verkkosivustojen kustannukset;

d)

näyttelytilojen ja -kojujen vuokra sekä pystytys- ja purkamiskustannukset;

e)

vertauskuvalliset palkinnot, joiden arvo on enintään 1 000 euroa kilpailun palkintoa ja voittajaa kohti.

a)

sellaisten painettujen ja sähköisten julkaisujen, verkkosivustojen ja media-, radio- tai televisiomainosten kustannukset, joissa esitellään jonkin tietyn alueen edunsaajia tai tietyn maataloustuotteen tuottajia koskevia asiatietoja, edellyttäen että tiedot ovat puolueettomia ja että kaikilla asianomaisilla edunsaajilla on tasavertaiset mahdollisuudet olla edustettuina julkaisussa;

b)

kustannukset, joita aiheutuu levitettäessä tieteellisiä tietoja ja asiatietoja seuraavista:

a)

luontoissuorituksena; tai

b)

tuensaajalle aiheutuneista tosiasiallisista kustannuksista maksettavina korvauksina.

a)

jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut, että tapahtuman luonne on luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevat epäsuotuisat sääolot; ja

b)

luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen ja yrityksen kärsimien vahinkojen välillä on suora syy-seuraussuhde.

a)

tulonmenetykset, jotka ovat aiheutuneet maataloustuotannon ja 6 kohdassa tarkoitettujen tuotantovälineiden tuhoutumisesta kokonaan tai osittain;

b)

7 kohdassa tarkoitetut aineelliset vahingot.

a)

sinä vuonna, jona luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttama tapahtuma esiintyi, tai kunakin seuraavana vuonna, johon tuotantovälineiden osittainen tai täydellinen tuhoutuminen vaikuttaa, tuotettujen maataloustuotteiden määrä kerrottuna kyseisen vuoden aikana saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla

vähennetään

b)

maataloustuotteiden keskimääräisestä vuosituotannosta, joka on tuotettu kolmen vuoden ajanjaksolla ennen luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymistä, tai luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen esiintymistä edeltävään viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä tuotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää, kumpikin kerrottuna saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla.

a)

eläintaudeista tai kasvintuhoojista, joita varten on olemassa unionin tai kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten toimenpiteiden muodossa vahvistetut säännökset; ja

b)

osana

a)

terveystarkastukset;

b)

määritykset, in-vitro-diagnostiikka mukaan lukien;

c)

testit ja muut seulontatoimet, mukaan lukien TSE- ja BSE-testit;

d)

rokotteiden, lääkkeiden, eläinten hoidossa tarvittavien aineiden ja kasvinsuojeluaineiden hankinta, varastointi, annostelu ja jakelu;

e)

eläinten ennalta ehkäisevä teurastus tai tappaminen tai eläintuotteiden ja kasvien tuhoaminen sekä tilan ja laitteiden puhdistus ja desinfiointi.

a)

eläintautien testit ja muut seulontatoimet, mukaan lukien TSE- ja BSE-testit;

b)

rokotteiden, lääkkeiden, eläinten hoidossa tarvittavien aineiden ja kasvinsuojeluaineiden hankinta, varastointi, annostelu ja jakelu;

c)

eläinten teurastus tai tappaminen ja hävittäminen sekä eläimiin liittyvien tuotteiden taikka kasvien tuhoaminen, mukaan lukien kuoleminen tai tuhoutuminen rokotusten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten määräämien toimenpiteiden vuoksi, sekä tilan ja laitteiden puhdistus ja desinfiointi.

a)

teurastettujen, tapettujen tai kuolleiden eläinten tai niihin liittyvien tuotteiden taikka tuhottujen kasvien markkina-arvoon, kun teurastaminen, kuolema tai tuhoaminen tapahtui

Markkina-arvo määritellään sen arvon perusteella, joka eläimillä, tuotteilla ja kasveilla oli juuri ennen kun heräsi tai vahvistettiin epäily eläintaudin tai kasvintuhoojan esiintymisestä.

b)

tulonmenetyksiin, jotka ovat aiheutuneet karanteenivelvollisuuksista, uusien eläinten hankintaan tai kasvien uudelleen istuttamiseen liittyvistä vaikeuksista tai pakollisesta viljelykierrosta osana 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua julkista ohjelmaa tai toimenpidettä.

a)

virallisesti tunnustanut eläintaudin esiintymän, tai

b)

virallisesti tunnustanut kasvintuhoojan esiintymän.

a)

7 kohdan d alakohta ja 8 kohdan b alakohta, kun kyseessä ovat eläintaudit tai kasvintuhoojat; ja

b)

7 kohdan e alakohta ja 8 kohdan c alakohta, kun kyseessä ovat kasvintuhoojat sekä maatilan ja laitteiden puhdistus ja desinfiointi.

a)

tuki, joka on enintään 100 prosenttia kantakirjojen hallinnollisista perustamis- ja ylläpitokustannuksista;

b)

tuki, joka on enintään 70 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat kolmansien osapuolien toteuttamista tai niiden puolesta toteutetuista kokeista, joilla määritetään kotieläinten perimän laatu tai niiden tuotos, lukuun ottamatta kotieläinten omistajan tekemiä tarkastuksia ja maidon laatua koskevia rutiinitarkastuksia;

c)

tuki, joka on enintään 100 prosenttia kuolleiden eläinten poistamisesta aiheutuneista kustannuksista ja 75 prosenttia tällaisten kuolleiden eläinten hävittämisestä, tai tuki, jonka tuki-intensiteetti vastaa kuolleiden eläinten poistamisesta tai hävittämisestä viljelijöille aiheutuvat kustannukset kattavan vakuutuksen maksuja;

d)

tuki, joka on enintään 100 prosenttia kuolleiden eläinten poistamis- ja hävittämiskustannuksista, jos tuki rahoitetaan kyseisten kuolleiden eläinten hävittämisen rahoittamiseen tarkoitetuilla maksuilla tai pakollisilla rahoitusosuuksilla, edellyttäen että kyseiset maksut tai rahoitusosuudet koskevat vain liha-alaa, jolta ne peritään suoraan;

e)

tuki, joka on enintään 100 prosenttia kuolleiden eläinten poistamis- ja hävittämiskustannuksista, jos kyseisten kuolleiden eläinten TSE-testaus on pakollista tai jokin 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu eläintauti puhkeaa.

a)

toimivat tuotantoketjussa kotieläintuotannon alalla toimivan yrityksen jälkeen; ja

b)

tarjoavat kuolleiden eläinten poistamiseen ja hävittämiseen liittyviä palveluja.

a)

estää vakuutuspalvelujen sisämarkkinoiden toimintaa;

b)

rajoittua yhden vakuutusyhtiön tai vakuutusyhtiöryhmän myöntämiin vakuutuksiin;

c)

edellyttää, että vakuutus otetaan asianomaiseen jäsenvaltioon sijoittautuneesta vakuutusyhtiöstä.

a)

luonnonmullistukset;

b)

luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevat epäsuotuisat sääolot tai muut epäsuotuisat sääolot;

c)

eläintaudit tai kasvintuhoojat;

d)

suojellut eläimet.

a)

korvata enempää kuin 3 kohdassa tarkoitettujen tappioiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset;

b)

sisältää mitään tulevan maataloustuotannon tyyppiä tai määrää koskevia ehtoja tai määräyksiä.

a)

aineelliseen omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset;

b)

käyttöomaisuushankkeet.

a)

jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti tunnustanut, että tapahtuma on luonteeltaan luonnonmullistus; ja

b)

luonnonmullistuksen ja yrityksen kärsimien vahinkojen välillä on suora syy-seuraussuhde.

a)

rakennusten, laitteiden, koneiden, varastojen ja tuotantovälineiden kaltaisen omaisuuden kärsimät aineelliset vahingot;

b)

tulonmenetykset, jotka ovat aiheutuneet maataloustuotannon tuhoutumisesta ja tuotantovälineiden tuhoutumisesta kokonaan tai osittain.

a)

sinä vuonna, jona luonnonmullistus esiintyi, tai kunakin seuraavana vuonna, johon tuotantovälineiden osittainen tai täydellinen tuhoutuminen vaikuttaa, tuotettujen maataloustuotteiden määrä kerrottuna kyseisen vuoden aikana saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla

vähennetään

b)

maataloustuotteiden keskimääräisestä vuosituotannosta, joka on tuotettu kolmen vuoden ajanjaksolla ennen luonnonmullistusta, tai luonnonmullistusta edeltävään viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä tuotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää, kumpikin kerrottuna saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla.

a)

tieto siitä, että tuettu hanke on tarkoitus toteuttaa;

b)

tuetun hankkeen tavoitteet;

c)

tuetun hankkeen tulosten ennakoitu julkaisupäivä;

d)

tuetun hankkeen tulosten ennakoitu julkaisupaikka internetissä;

e)

tieto siitä, että tuetun hankkeen tulokset ovat kyseisen maa- tai metsätalousalan tai asianomaisen alasektorin kaikkien yritysten saatavilla ilmaiseksi.

a)

seuraaviin liittyvät henkilöstökustannukset: tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa;

b)

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

c)

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

d)

ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;

e)

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen; maa on tukikelpoista ainoastaan, jos määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

d)

tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen;

e)

metsäsuunnitelmien tai vastaavan välineen laatimiskustannukset.

a)

istutusmateriaalista ja istutuksesta aiheutuvat kustannukset;

b)

istutuskustannukset ja istutukseen suoraan liittyvät kustannukset;

c)

muiden asiaan liittyvien toimien kustannukset, kuten taimien varastointi ja käsittely ennaltaehkäisy- ja suojaamistoimien edellyttämin materiaalein;

d)

ensimmäisenä metsitysvuonna tarvittavan uudelleenistutuksen kustannukset.

a)

lyhytkiertoinen energiapuu;

b)

joulukuuset; tai

c)

energiantuotantoon tarkoitetut nopeakasvuiset puut.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen; maa on tukikelpoista ainoastaan, jos määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

d)

tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen;

e)

metsäsuunnitelmien tai vastaavan välineen laatimiskustannukset.

a)

kustannukset, jotka liittyvät peltometsätalousjärjestelmän perustamiseen puita istuttamalla, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat istutusmateriaalista, istutuksesta sekä taimien varastoinnista ja käsittelystä ennaltaehkäisy- ja suojaamistoimien edellyttämin materiaalein;

b)

kustannukset, jotka liittyvät peltometsätalousjärjestelmän perustamiseen olemassa olevaa metsää tai muuta puustoista maata muuntamalla, mukaan lukien puiden hakkuu-, harvennus- ja karsintakustannukset sekä kustannukset, jotka liittyvät suojaamiseen laiduntavilta eläimiltä;

c)

muut suoraan peltometsätalousjärjestelmän perustamiseen liittyvät kustannukset, kuten toteutettavuustutkimuksiin, perustamissuunnitelmaan, maaperätutkimukseen sekä maaperän valmisteluun ja suojaamiseen liittyvät kustannukset;

d)

metsälaiduntalouden eli laiduntamisen kastelu- ja suojalaitteiden kustannukset;

e)

peltometsätalousjärjestelmän perustamiseen liittyvien tarpeellisten käsittelyjen kustannukset, mukaan lukien kastelu ja tyvestys;

f)

uudelleenistutuksen kustannukset ensimmäisen peltometsätalousjärjestelmän perustamista seuraavan vuoden aikana.

a)

paikalliset maaperä-, ilmasto- ja ympäristöolosuhteet;

b)

puulajit; ja

c)

tarpeen varmistaa maan kestävä maatalouskäyttö.

a)

80 prosenttia investointitoimien tukikelpoisista kustannuksista sekä 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuista perustamiskustannuksista; ja

b)

100 prosenttia 8 kohdassa tarkoitetusta vuosipalkkiosta.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

suojaavan infrastruktuurin perustaminen:

b)

tulipalojen ja muiden luonnononnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi paikallisesti toteutettavat pienimuotoiset toimet, laiduntavat eläimet mukaan luettuina;

c)

metsäpalojen, tuholaisten ja tautien valvontamahdollisuuksien ja tietoliikennelaitteiden käyttöönotto ja parantaminen;

d)

metsäpalojen, luonnonmullistusten, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, muiden epäsuotuisien sääolojen, kasvintuhoojien, muiden katastrofien ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden vahingoittamien metsätalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen.

a)

metsäpalon, luonnonmullistuksen, luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, muiden epäsuotuisien sääolojen, kasvintuhoojan, muun katastrofin tai ilmastonmuutokseen liittyvän ilmiön esiintyminen; ja

b)

se, että tämän kohdan a alakohdan mukainen tapahtuma, mukaan lukien direktiivin 2000/29/EY mukaisesti kasvitaudin hävittämiseksi tai leviämisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet, ovat tuhonneet vähintään 20 prosenttia asianomaisista metsätalouden tuotantomahdollisuuksista.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen; maa on tukikelpoista ainoastaan, jos määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

d)

tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen.

e)

metsäsuunnitelmien tai vastaavan välineen laatimiskustannukset.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

direktiivin 92/43/ETY 3 artiklan ja direktiivin 2009/147/EY 3 artiklan mukaiset Natura 2000 -metsäalueet;

b)

maisemapiirteet, jotka myötävaikuttavat direktiivin 92/43/ETY 10 artiklan täytäntöönpanoon; näiden alueiden osuus ei saa ylittää viittä prosenttia asianomaisen maaseudun kehittämisohjelman maantieteellisen soveltamisalan kattamaan Natura 2000 -verkkoon sisältyvistä alueista.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

tietämyksen siirtoa tai tiedotusta koskevan toimen järjestämisestä ja toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset;

b)

jos kyseessä ovat investointeihin liittyvät esittelyhankkeet:

c)

osallistujien matka- ja majoituskulut sekä päivärahat.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

metsämaalle pääsy;

b)

tilusjärjestelyt ja maanparannus:

c)

energia- ja vesihuolto.

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen; maa on tukikelpoista ainoastaan, jos määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

d)

tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen;

e)

metsäsuunnitelmien ja vastaavien välineiden laatimiskustannukset.

a)

75 prosenttia investoinnin tukikelpoisista kustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

b)

75 prosenttia investoinnin tukikelpoisista kustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla;

c)

50 prosenttia investointien tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla ja kaikilla alueilla, joiden asukaskohtainen BKT 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisellä ajanjaksolla oli alle 75 prosenttia EU-25:n kyseisen viitekauden keskiarvosta, mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta;

d)

40 prosenttia investoinnin tukikelpoisista kustannuksista muilla alueilla.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen; maa on tukikelpoista ainoastaan, jos määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

d)

tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen;

e)

metsäsuunnitelmien ja vastaavien laatimiskustannukset.

a)

75 prosenttia investoinnin tukikelpoisista kustannuksista syrjäisimmillä alueilla;

b)

75 prosenttia investoinnin tukikelpoisista kustannuksista Egeanmeren pienillä saarilla;

c)

50 prosenttia investointien tukikelpoisista kustannuksista vähemmän kehittyneillä alueilla ja kaikilla alueilla, joiden asukaskohtainen BKT 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisellä ajanjaksolla oli alle 75 prosenttia EU-25:n kyseisen viitekauden keskiarvosta, mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta;

d)

40 prosenttia investoinnin tukikelpoisista kustannuksista muilla alueilla.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

”in situ -säilyttämisellä” geenivarojen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä;

b)

”säilyttämisellä metsätilalla”in situ -säilyttämistä ja -kehittämistä metsätilan tasolla;

c)

”ex situ -säilyttämisellä” metsätalouden geenivarojen säilyttämistä muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä;

d)

”ex situ -kokoelmalla” metsätalouden geenivarojen kokoelmaa, jota säilytetään muualla kuin geenivarojen luonnollisessa ympäristössä.

a)

kohdennetut toimet: toimet, joilla edistetään metsätalouden geenivarojen in situ- ja ex situ -säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä, mukaan lukien tällä hetkellä in situ -säilytettyjen geenivarojen internetissä olevat tietokannat, joihin sisältyy säilyttäminen metsätilalla, sekä internetissä olevat ex situ -kokoelmat ja tietokannat;

b)

yhteensovitetut toimet: toimet, joilla edistetään tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten kesken unionin metsätalouden geenivarojen säilyttämisestä, kuvaamisesta, keräämisestä ja käytöstä;

c)

liitännäistoimet: tiedotus-, levittämis- ja neuvontatoimet valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, koulutuskurssit ja teknisten kertomusten laatiminen.

a)

yksityisille metsän haltijoille, jotka ovat pk-yrityksiä; ja

b)

ainoastaan oikeudellisiin ja hallinnollisiin kustannuksiin, maanmittauskustannukset mukaan lukien; ja

c)

on enintään 100 prosenttia aiheutuneista tosiasiallisista kustannuksista.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen; maa on tukikelpoista ainoastaan, jos määrä on enintään 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)

koneiden ja laitteiden hankkiminen tai ostoleasing enintään omaisuuserän markkina-arvoon asti;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin liittyvät yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset; toteutettavuustutkimusten kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella a ja b alakohdassa tarkoitettuja menoja ei aiheudu;

d)

tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen;

a)

syrjäisimmillä alueilla:

b)

vähemmän kehittyneillä alueilla:

c)

c-alueilla:

d)

10 prosenttia investoinnin tukikelpoisista kustannuksista kaikilla muilla alueilla.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

viljelijät tai maatilakotitalouden jäsenet maaseutualueilla, jos he laajentavat taloudellista toimintaansa maatalouden ulkopuolelle;

b)

mikro- ja pienyrityksen maaseutualueilla; ja

c)

luonnolliset henkilöt maaseutualueilla.

a)

tuensaajan taloudellinen lähtötilanne:

b)

tuensaajan uusien toimintojen kehittämisen välietapit ja tavoitteet;

c)

yksityiskohtaiset tiedot tuensaajan toimintojen kehittämiseksi tarvittavista toimista, kuten investoinneista, koulutuksesta tai neuvonnasta.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

tietämyksen siirtoa tai tiedotusta koskevan toimen järjestämisestä ja toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset;

b)

jos kyseessä ovat investointeihin liittyvät esittelyhankkeet:

c)

osallistujien matka- ja majoituskulut sekä päivärahat.

a)

60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun kyse on keskisuurista yrityksistä;

b)

70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun kyse on mikro- ja pienyrityksistä.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

asetuksen (EU) N:o 1151/2012 nojalla perustetut puuvillan ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät;

b)

jäsenvaltioiden hyväksymät puuvillan ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät, sertifiointiohjelmat mukaan luettuina, jotka täyttävät seuraavat perusteet:

c)

elintarvikkeiden vapaaehtoiset sertifiointiohjelmat, joiden asianomainen jäsenvaltio on tunnustanut olevan komission tiedonannossa EU:n suuntaviivat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevista parhaista käytännöistä vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

a)

se on myönnettävä maaseudun kehittämisohjelman puitteissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja komission mainitun asetuksen nojalla hyväksymien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti joko

ja

b)

sen on vastattava a alakohdassa tarkoitettuun maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvää perusteena olevaa maaseudun kehittämistoimenpidettä.

a)

toimilla on tarkoitus kannustaa kuluttajia ostamaan elintarvikkeita tai puuvillaa, jotka kuuluvat tämän asetuksen 48 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin laatujärjestelmiin;

b)

toimilla pyritään korostamaan asianomaisten elintarvikkeiden tai puuvillan erityispiirteitä tai etuja, erityisesti asianomaiseen laatujärjestelmään liittyvien laadun, erityisen tuotantotavan, eläinten hyvinvointiin liittyvien korkeiden vaatimusten ja ympäristönsuojelun kannalta.