15.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/85

(1)

Tämä asetus kuuluu unionin ulkoisia politiikkoja suoraan tukeviin välineisiin, ja se korvaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006 (4). Sillä perustetaan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä ja tukemista koskeva rahoitusväline, joka mahdollistaa avun antamisen riippumatta kyseisen kolmannen maan hallituksen tai julkisten viranomaisten suostumuksesta.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

(3)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisesti naisten ja miesten tasa-arvo on unionin perustana oleva arvo ja sen päämäärä, ja unioni edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ottaa sen huomioon kaikessa toiminnassaan.

(4)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrätään, että unionin ulkoinen toiminta perustuu sen perustamisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, jotka ovat demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen.

(5)

Ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan edistäminen sekä osallistavan ja kestävän kasvun edistäminen muodostavat unionin kehityspolitiikan kaksi peruspilaria unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden puitteissa. Sitoutuminen ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioittamiseen, edistämiseen ja suojelemiseen on unionin ja kolmansien maiden sopimussuhteiden olennainen osa.

(6)

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission joulukuussa 2011 antamassa yhteisessä tiedonannossa ”Ihmisoikeudet ja demokratia keskeisenä osana EU:n ulkoisia toimia — kohti tehokkaampaa lähestymistapaa” esitettiin erityisiä toimenpiteitä unionin ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan lähestymistavan tehokkuuden ja yhtenäisyyden lisäämiseksi.

(7)

Tällä välineellä olisi edistettävä unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden, mukaan lukien sen kehityspolitiikan tavoitteiden, saavuttamista; näitä ovat erityisesti neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteisessä julkilausumassa Euroopan unionin kehityspolitiikasta ”Eurooppalainen konsensus” sekä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma” esitetyt tavoitteet sekä ihmisoikeuksiin vaikuttavien unionin politiikkojen tavoitteet, mukaan lukien neuvoston 25 päivänä kesäkuuta 2012 hyväksymissä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategiakehyksessä ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa pääpiirteissään esitetyt tavoitteet.

(8)

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen mukaisesti ja ihmisoikeusperiaatteiden ottamiseksi huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanossa, unionin olisi noudatettava oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, joka kattaa kaikki ihmisoikeudet, niin kansalaisoikeudet kuin poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset tai sivistykselliset oikeudet.

(9)

Unionin panos demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseen ja suojelemiseen perustuu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ja muihin Yhdistyneiden kansakuntien (YK) puitteissa hyväksyttyihin ihmisoikeusvälineisiin sekä asiaankuuluviin alueellisiin ihmisoikeusvälineisiin.

(10)

Sukupuolten tasa-arvo, naisten oikeudet, naisten vaikutusvallan lisääminen mukaan luettuna, ja syrjimättömyys kuuluvat ihmisen perusoikeuksiin, ja ne ovat olennainen osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuuden torjumista. Niiden edistämisen olisi oltava tämän asetuksen monialainen tavoite.

(11)

Demokratia ja ihmisoikeudet liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, kuten neuvoston 18 päivänä marraskuuta 2009 antamissa päätelmissä demokratian tukemisesta EU:n ulkosuhteissa muistutettiin. Perusvapauksiin kuuluvat ajatuksen, omantunnon ja uskonnon tai vakaumuksen vapaus, sananvapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat poliittisen moniarvoisuuden, demokratiaprosessin ja avoimen yhteiskunnan edellytyksiä. Demokraattinen valvonta, kansallinen vastuu ja vallanjako ovat olennaisia riippumattoman oikeuslaitoksen ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta, joita puolestaan tarvitaan ihmisoikeuksien suojelemiseksi tehokkaalla tavalla.

(12)

Vaikka ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan kulttuurin luominen ja säilyttäminen ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan muodostumisen tukeminen — myös vahvistamalla tällaisen kansalaisyhteiskunnan roolia asianomaisissa maissa ja kehittämällä kaikkien kannalta toimiva demokratia — on erityisen tärkeää ja vaikeaa demokratiakehityksen alkuvaiheessa olevissa maissa, kyseessä on olennaiselta osin jatkuva haaste, johon ennen kaikkea asianomaisen maan väestön on vastattava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisen yhteisön osallistumisen merkitystä. Se edellyttää useita instituutioita, demokraattiset kansalliset parlamentit ja paikallisesti valitut edustuselimet mukaan luettuina, joiden olisi varmistettava osallistuminen, edustus, reagointivalmius ja vastuullisuus. Erityistä huomiota olisi tässä yhteydessä kiinnitettävä siirtymävaiheessa oleviin maihin sekä epävakaisiin tai konfliktin jälkeisiin tilanteisiin. Demokratiaa kohti siirtymisestä unionin laajentumis- ja naapuruuspolitiikan yhteydessä saadut kokemukset olisi otettava huomioon.

(13)

Kyseisten kysymysten ratkaisemiseksi tehokkaalla, avoimella, oikea-aikaisella ja joustavalla tavalla asetuksen (EY) N:o 1889/2006 voimassaolon päättymisen jälkeen tarvitaan jatkuvasti erityisiä taloudellisia resursseja ja erillinen rahoitusväline, joka voi jatkaa toimintaansa itsenäisesti.

(14)

Tämän asetuksen nojalla annettavan unionin avun olisi osaltaan täydennettävä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevien unionin politiikkojen täytäntöönpanossa käytettäviä muita välineitä. Näitä välineitä ovat muun muassa poliittinen vuoropuhelu ja viralliset diplomaattiset yhteydenotot sekä erilaiset rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön välineet, myös maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat. Unionin avun olisi myös täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 230/2014 (5) perustetun vakautta ja rauhaa edistävän välineen puitteissa toteutettavia kriisipainotteisempia toimia, mukaan luettuina kiireelliset toimet, joita tarvitaan siirtymisprosessin ensimmäisissä vaiheissa.

(15)

Tämän asetuksen mukaisesti unioni antaa apua maailmanlaajuisten, alueellisten, kansallisten ja paikallisten ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä koskevien kysymysten ratkaisemiseksi yhdessä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteydessä kansalaisyhteiskunnan katsotaan kattavan kaikenlaiset sosiaaliset toimet, joita toteuttavat sellaiset valtiosta riippumattomat yksilöt tai ryhmät, jotka edistävät toiminnallaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa, yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia annetussa YK:n julistuksessa (ihmisoikeuksien puolustajista annettu julistus) määritellyt ihmisoikeuksien puolustajat mukaan luettuina. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon unionin paikalliset maakohtaiset ihmisoikeusstrategiat.

(16)

Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät tavoitteet on otettava yhä laajemmin huomioon kaikissa ulkoisen avun rahoitusvälineissä, tämän asetuksen nojalla annettavalla unionin avulla olisi oltava erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista kolmansien maiden hallitusten ja julkisten viranomaisten suostumuksesta. Tämä asema mahdollistaa yhteistyön ja kumppanuuden kansalaisyhteiskunnan kanssa arkaluonteisissa ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksissä, kuten muuttajien ihmisoikeudet sekä turvapaikanhakijoiden ja maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten oikeudet, ja tarjoaa joustovaraa ja tarvittavan reagointikyvyn, joiden turvin kyetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin tai edunsaajien tarpeisiin taikka kriisitilanteisiin. Tämän asetuksen olisi myös annettava unionille mahdollisuus laatia ja tukea sellaisia erityisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kansainvälisellä tasolla, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai kriisiin ja jotka edellyttävät valtioiden rajat ylittävää toimintaa tai kattavat operaatioita sekä unionissa että joissakin kolmansissa maissa. Lisäksi tämän asetuksen olisi tarjottava tarvittavat puitteet unionin johtamien riippumattomien vaalitarkkailuvaltuuskuntien tukemisen kaltaiselle toiminnalle, joka edellyttää johdonmukaista toimintapolitiikkaa, yhtenäistä hallinnointijärjestelmää ja yhteisiä toimintaperiaatteita.

(17)

Tämän asetuksen mukainen demokratian kehittäminen ja vakiinnuttaminen voi mahdollisesti käsittää kansallisille demokraattisille parlamenteille ja kansanedustuslaitoksille annettavan strategisen tuen, jolla erityisesti vahvistetaan niiden valmiuksia tukea ja edistää demokraattisia uudistusprosesseja.

(18)

Unionin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maihin ja hätätilanteisiin, joissa ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat eniten vaarassa ja joissa kyseisten oikeuksien ja vapauksien rikkominen on erityisen vakavaa ja järjestelmällistä. Tällaisissa tapauksissa ensisijaisina poliittisina tavoitteina olisi oltava edistää asianmukaisten kansainvälisten välineiden noudattamista ja antaa paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle konkreettista tukea ja toimintakeinoja sekä edistää sen toimintaa erittäin vaikeissa olosuhteissa. Jotta unioni voisi vastata ihmisoikeuksien puolustajien ja demokratia-aktivistien kiireellisiin suojelutarpeisiin, sen olisi kyettävä toimimaan joustavasti ja ajoissa mainitunlaisissa maissa tai tilanteissa noudattaen nopeampia ja joustavampia hallinnollisia menettelyjä ja käyttäen erilaisia rahoitusmekanismeja. Tämän olisi koskettava erityisesti tapauksia, joissa menettelyyn liittyvien järjestelyjen valinta voisi vaikuttaa suoraan toimenpiteiden tehokkuuteen tai altistaa edunsaajat vakavalle pelottelulle, kostotoimille tai muille riskeille.

(19)

Konfliktitilanteissa unionin olisi pyrittävä asiaa koskevien unionin suuntaviivojen mukaisesti siihen, että kaikki konfliktin osapuolet noudattavat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan. Siirtymävaiheessa olevissa maissa tämän asetuksen mukaisella unionin avulla olisi lisäksi tuettava sellaisia asianmukaisia olosuhteita, jotka ovat omiaan nostamaan esiin demokraattiseen moniarvoiseen monipuoluejärjestelmään sitoutuneita poliittisia toimijoita. Tällä asetuksella olisi myös pyrittävä edistämään demokraattisia rakenteita, vallanjakoa ja julkisten viranomaisten vastuuvelvollisuutta.

(20)

Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnat voivat edistää merkittävästi ja tuloksellisesti kolmansien maiden demokratiaprosesseja. Demokratian edistäminen ja tukeminen ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan vaaleihin, vaan huomioon olisi otettava vaalisyklin kaikki vaiheet. Siksi vaalitarkkailuvaltuuskuntien kustannukset eivät saisi viedä suhteettoman suurta osaa tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta.

(21)

Ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan kannan määrittämisen merkitystä olisi korostettava. Erityisedustajan olisi vastattava osaltaan unionin toiminnan ja ihmisoikeuspolitiikan yhtenäisyydestä, johdonmukaisuudesta ja tehokkuudesta ja autettava varmistamaan, että kaikkia unionin välineitä käytetään ja jäsenvaltioiden toimia toteutetaan johdonmukaisesti unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(22)

Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan välineiden välisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia tämän asetuksen, muiden unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden ja unionin muiden politiikkojen välillä. Tällä tavoin näihin unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin perustuvat ohjelmat vahvistaisivat toisiaan.

(23)

Unioni ja jäsenvaltiot pyrkivät säännölliseen tietojen vaihtoon, ja ne kuulevat toisiaan ohjelmasuunnittelun varhaisessa vaiheessa edistääkseen toimiensa täydentävyyttä. Unionin olisi myös kuultava muita avunantajia ja asianomaisia toimijoita.

(24)

Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ‘ulkosuhdehallinto’, tapauksen mukaan, olisi vaihdettava näkemyksiä ja tietoja Euroopan parlamentin kanssa säännöllisesti ja usein. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi saatava tutustua asiakirjoihin, jotta ne voivat käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaista tarkistamisoikeutta tietoon perustuvasti. Tämän asetuksen nojalla toteutetuissa toimenpiteissä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset.

(25)

Unionin olisi pyrittävä, tarvittaessa edustustojensa välityksellä, säännölliseen tietojen vaihtoon kansalaisyhteiskunnan kanssa ja kuulemaan sitä kaikilla tasoilla, myös kolmansissa maissa, riittävän varhaisessa ohjelmasuunnittelun vaiheessa helpottaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumista prosessiin ja varmistaakseen, että sillä on mielekäs rooli tässä prosessissa.

(26)

Jotta tämän asetuksen soveltamisalaa voitaisiin mukauttaa tilanteen nopeisiin muutoksiin kolmansissa maissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä määriteltyjä painopistealoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(27)

Tämän asetuksen mukaisesti tuettujen toimien suunnitteluun ja rahoitukseen liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Kun otetaan huomioon kyseisten täytäntöönpanosäädösten luonne, erityisesti niiden poliittiset linjaukset ja niiden taloudelliset vaikutukset, säädöksiä hyväksyttäessä olisi pääsääntöisesti käytettävä tarkastelumenettelyä, lukuun ottamatta kustannuksiltaan vähäisiä teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(28)

Unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 236/2014 (7).

(29)

Tällä asetuksella vahvistetaan koko sen soveltamisajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(30)

Ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta on annettu määräykset neuvoston päätöksessä 2010/427/EU (9).

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti, vaan se voidaan tavoitteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(32)

On tarkoituksenmukaista varmistaa sujuva keskeytyksetön siirtyminen asetuksen (EU) N:o 1889/2006 ja tämän asetuksen välillä sekä yhdenmukaistaa tämän asetuksen ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (10) soveltamisaika. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään joulukuuta 2020,

a)

tukea, kehittää ja vakiinnuttaa demokratiaa kolmansissa maissa tehostamalla osallistuvaa ja edustuksellista demokratiaa, vahvistaa koko demokratiaprosessia lujittaen erityisesti kansalaisyhteiskunnan aktiivista roolia tässä prosessissa, vahvistaa oikeusvaltiota sekä parantaa vaalimenettelyiden luotettavuutta erityisesti vaalitarkkailutoiminnalla;

b)

edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muiden ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden mukaisesti ja vahvistaa niiden suojelua, edistämistä, täytäntöönpanoa ja valvontaa pääasiassa tukemalla asianmukaisia kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja sortotoimien ja väärinkäytösten uhreja.

a)

osallistuvan ja edustuksellisen demokratian, myös parlamentaarisen demokratian, ja demokratiakehityksen tukeminen ja tehostaminen koko demokratiaprosessin mukaisesti pääasiassa paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen avulla muun muassa seuraavasti:

b)

ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa kansalaisoikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevissa kansainvälisissä maailmanlaajuisissa ja alueellisissa välineissä tarkoitettujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja suojeleminen ensisijaisesti kansalaisjärjestöjen avulla muun muassa seuraavissa asioissa:

c)

ihmisoikeuksien suojelemiseen, oikeudenmukaisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon, oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja demokratiaan sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden edistämiseen tähtäävän kansainvälisen toimintakehyksen vahvistaminen erityisesti:

d)

kansalaisten demokraattisiin vaalimenettelyihin ja instituutioihin kohdistaman luottamuksen lisääminen ja vaalimenettelyjen luotettavuuden ja avoimuuden parantaminen vaalisyklin kaikkien vaiheiden aikana erityisesti:

a)

jäljempänä 5 artiklassa tarkoitetut strategia-asiakirjat ja niihin tarvittaessa tehtävät tarkistukset;

b)

asetuksen (EU) N:o 236/2014 2 ja 3 artiklan mukaiset vuotuiset toimintaohjelmat, yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet;

c)

asetuksen (EU) N:o 236/2014 2 artiklan mukaiset erityistoimenpiteet.