EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014R0235

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 235/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014 , demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä

OJ L 77, 15.3.2014, p. 85–94 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2020

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/235/oj

15.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/85


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 235/2014,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,

demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 ja 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tämä asetus kuuluu unionin ulkoisia politiikkoja suoraan tukeviin välineisiin, ja se korvaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006 (4). Sillä perustetaan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä ja tukemista koskeva rahoitusväline, joka mahdollistaa avun antamisen riippumatta kyseisen kolmannen maan hallituksen tai julkisten viranomaisten suostumuksesta.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

(3)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisesti naisten ja miesten tasa-arvo on unionin perustana oleva arvo ja sen päämäärä, ja unioni edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ottaa sen huomioon kaikessa toiminnassaan.

(4)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrätään, että unionin ulkoinen toiminta perustuu sen perustamisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, jotka ovat demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen.

(5)

Ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan edistäminen sekä osallistavan ja kestävän kasvun edistäminen muodostavat unionin kehityspolitiikan kaksi peruspilaria unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden puitteissa. Sitoutuminen ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioittamiseen, edistämiseen ja suojelemiseen on unionin ja kolmansien maiden sopimussuhteiden olennainen osa.

(6)

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission joulukuussa 2011 antamassa yhteisessä tiedonannossa ”Ihmisoikeudet ja demokratia keskeisenä osana EU:n ulkoisia toimia — kohti tehokkaampaa lähestymistapaa” esitettiin erityisiä toimenpiteitä unionin ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan lähestymistavan tehokkuuden ja yhtenäisyyden lisäämiseksi.

(7)

Tällä välineellä olisi edistettävä unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden, mukaan lukien sen kehityspolitiikan tavoitteiden, saavuttamista; näitä ovat erityisesti neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteisessä julkilausumassa Euroopan unionin kehityspolitiikasta ”Eurooppalainen konsensus” sekä 13 päivänä lokakuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma” esitetyt tavoitteet sekä ihmisoikeuksiin vaikuttavien unionin politiikkojen tavoitteet, mukaan lukien neuvoston 25 päivänä kesäkuuta 2012 hyväksymissä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategiakehyksessä ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa pääpiirteissään esitetyt tavoitteet.

(8)

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen mukaisesti ja ihmisoikeusperiaatteiden ottamiseksi huomioon tämän asetuksen täytäntöönpanossa, unionin olisi noudatettava oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, joka kattaa kaikki ihmisoikeudet, niin kansalaisoikeudet kuin poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset tai sivistykselliset oikeudet.

(9)

Unionin panos demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseen ja suojelemiseen perustuu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ja muihin Yhdistyneiden kansakuntien (YK) puitteissa hyväksyttyihin ihmisoikeusvälineisiin sekä asiaankuuluviin alueellisiin ihmisoikeusvälineisiin.

(10)

Sukupuolten tasa-arvo, naisten oikeudet, naisten vaikutusvallan lisääminen mukaan luettuna, ja syrjimättömyys kuuluvat ihmisen perusoikeuksiin, ja ne ovat olennainen osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuuden torjumista. Niiden edistämisen olisi oltava tämän asetuksen monialainen tavoite.

(11)

Demokratia ja ihmisoikeudet liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, kuten neuvoston 18 päivänä marraskuuta 2009 antamissa päätelmissä demokratian tukemisesta EU:n ulkosuhteissa muistutettiin. Perusvapauksiin kuuluvat ajatuksen, omantunnon ja uskonnon tai vakaumuksen vapaus, sananvapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat poliittisen moniarvoisuuden, demokratiaprosessin ja avoimen yhteiskunnan edellytyksiä. Demokraattinen valvonta, kansallinen vastuu ja vallanjako ovat olennaisia riippumattoman oikeuslaitoksen ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta, joita puolestaan tarvitaan ihmisoikeuksien suojelemiseksi tehokkaalla tavalla.

(12)

Vaikka ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan kulttuurin luominen ja säilyttäminen ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan muodostumisen tukeminen — myös vahvistamalla tällaisen kansalaisyhteiskunnan roolia asianomaisissa maissa ja kehittämällä kaikkien kannalta toimiva demokratia — on erityisen tärkeää ja vaikeaa demokratiakehityksen alkuvaiheessa olevissa maissa, kyseessä on olennaiselta osin jatkuva haaste, johon ennen kaikkea asianomaisen maan väestön on vastattava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisen yhteisön osallistumisen merkitystä. Se edellyttää useita instituutioita, demokraattiset kansalliset parlamentit ja paikallisesti valitut edustuselimet mukaan luettuina, joiden olisi varmistettava osallistuminen, edustus, reagointivalmius ja vastuullisuus. Erityistä huomiota olisi tässä yhteydessä kiinnitettävä siirtymävaiheessa oleviin maihin sekä epävakaisiin tai konfliktin jälkeisiin tilanteisiin. Demokratiaa kohti siirtymisestä unionin laajentumis- ja naapuruuspolitiikan yhteydessä saadut kokemukset olisi otettava huomioon.

(13)

Kyseisten kysymysten ratkaisemiseksi tehokkaalla, avoimella, oikea-aikaisella ja joustavalla tavalla asetuksen (EY) N:o 1889/2006 voimassaolon päättymisen jälkeen tarvitaan jatkuvasti erityisiä taloudellisia resursseja ja erillinen rahoitusväline, joka voi jatkaa toimintaansa itsenäisesti.

(14)

Tämän asetuksen nojalla annettavan unionin avun olisi osaltaan täydennettävä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevien unionin politiikkojen täytäntöönpanossa käytettäviä muita välineitä. Näitä välineitä ovat muun muassa poliittinen vuoropuhelu ja viralliset diplomaattiset yhteydenotot sekä erilaiset rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön välineet, myös maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat. Unionin avun olisi myös täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 230/2014 (5) perustetun vakautta ja rauhaa edistävän välineen puitteissa toteutettavia kriisipainotteisempia toimia, mukaan luettuina kiireelliset toimet, joita tarvitaan siirtymisprosessin ensimmäisissä vaiheissa.

(15)

Tämän asetuksen mukaisesti unioni antaa apua maailmanlaajuisten, alueellisten, kansallisten ja paikallisten ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä koskevien kysymysten ratkaisemiseksi yhdessä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteydessä kansalaisyhteiskunnan katsotaan kattavan kaikenlaiset sosiaaliset toimet, joita toteuttavat sellaiset valtiosta riippumattomat yksilöt tai ryhmät, jotka edistävät toiminnallaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa, yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia annetussa YK:n julistuksessa (ihmisoikeuksien puolustajista annettu julistus) määritellyt ihmisoikeuksien puolustajat mukaan luettuina. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon unionin paikalliset maakohtaiset ihmisoikeusstrategiat.

(16)

Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät tavoitteet on otettava yhä laajemmin huomioon kaikissa ulkoisen avun rahoitusvälineissä, tämän asetuksen nojalla annettavalla unionin avulla olisi oltava erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista kolmansien maiden hallitusten ja julkisten viranomaisten suostumuksesta. Tämä asema mahdollistaa yhteistyön ja kumppanuuden kansalaisyhteiskunnan kanssa arkaluonteisissa ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksissä, kuten muuttajien ihmisoikeudet sekä turvapaikanhakijoiden ja maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten oikeudet, ja tarjoaa joustovaraa ja tarvittavan reagointikyvyn, joiden turvin kyetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin tai edunsaajien tarpeisiin taikka kriisitilanteisiin. Tämän asetuksen olisi myös annettava unionille mahdollisuus laatia ja tukea sellaisia erityisiä tavoitteita ja toimenpiteitä kansainvälisellä tasolla, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai kriisiin ja jotka edellyttävät valtioiden rajat ylittävää toimintaa tai kattavat operaatioita sekä unionissa että joissakin kolmansissa maissa. Lisäksi tämän asetuksen olisi tarjottava tarvittavat puitteet unionin johtamien riippumattomien vaalitarkkailuvaltuuskuntien tukemisen kaltaiselle toiminnalle, joka edellyttää johdonmukaista toimintapolitiikkaa, yhtenäistä hallinnointijärjestelmää ja yhteisiä toimintaperiaatteita.

(17)

Tämän asetuksen mukainen demokratian kehittäminen ja vakiinnuttaminen voi mahdollisesti käsittää kansallisille demokraattisille parlamenteille ja kansanedustuslaitoksille annettavan strategisen tuen, jolla erityisesti vahvistetaan niiden valmiuksia tukea ja edistää demokraattisia uudistusprosesseja.

(18)

Unionin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maihin ja hätätilanteisiin, joissa ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat eniten vaarassa ja joissa kyseisten oikeuksien ja vapauksien rikkominen on erityisen vakavaa ja järjestelmällistä. Tällaisissa tapauksissa ensisijaisina poliittisina tavoitteina olisi oltava edistää asianmukaisten kansainvälisten välineiden noudattamista ja antaa paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle konkreettista tukea ja toimintakeinoja sekä edistää sen toimintaa erittäin vaikeissa olosuhteissa. Jotta unioni voisi vastata ihmisoikeuksien puolustajien ja demokratia-aktivistien kiireellisiin suojelutarpeisiin, sen olisi kyettävä toimimaan joustavasti ja ajoissa mainitunlaisissa maissa tai tilanteissa noudattaen nopeampia ja joustavampia hallinnollisia menettelyjä ja käyttäen erilaisia rahoitusmekanismeja. Tämän olisi koskettava erityisesti tapauksia, joissa menettelyyn liittyvien järjestelyjen valinta voisi vaikuttaa suoraan toimenpiteiden tehokkuuteen tai altistaa edunsaajat vakavalle pelottelulle, kostotoimille tai muille riskeille.

(19)

Konfliktitilanteissa unionin olisi pyrittävä asiaa koskevien unionin suuntaviivojen mukaisesti siihen, että kaikki konfliktin osapuolet noudattavat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan. Siirtymävaiheessa olevissa maissa tämän asetuksen mukaisella unionin avulla olisi lisäksi tuettava sellaisia asianmukaisia olosuhteita, jotka ovat omiaan nostamaan esiin demokraattiseen moniarvoiseen monipuoluejärjestelmään sitoutuneita poliittisia toimijoita. Tällä asetuksella olisi myös pyrittävä edistämään demokraattisia rakenteita, vallanjakoa ja julkisten viranomaisten vastuuvelvollisuutta.

(20)

Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnat voivat edistää merkittävästi ja tuloksellisesti kolmansien maiden demokratiaprosesseja. Demokratian edistäminen ja tukeminen ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan vaaleihin, vaan huomioon olisi otettava vaalisyklin kaikki vaiheet. Siksi vaalitarkkailuvaltuuskuntien kustannukset eivät saisi viedä suhteettoman suurta osaa tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta.

(21)

Ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan kannan määrittämisen merkitystä olisi korostettava. Erityisedustajan olisi vastattava osaltaan unionin toiminnan ja ihmisoikeuspolitiikan yhtenäisyydestä, johdonmukaisuudesta ja tehokkuudesta ja autettava varmistamaan, että kaikkia unionin välineitä käytetään ja jäsenvaltioiden toimia toteutetaan johdonmukaisesti unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(22)

Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan välineiden välisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia tämän asetuksen, muiden unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden ja unionin muiden politiikkojen välillä. Tällä tavoin näihin unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin perustuvat ohjelmat vahvistaisivat toisiaan.

(23)

Unioni ja jäsenvaltiot pyrkivät säännölliseen tietojen vaihtoon, ja ne kuulevat toisiaan ohjelmasuunnittelun varhaisessa vaiheessa edistääkseen toimiensa täydentävyyttä. Unionin olisi myös kuultava muita avunantajia ja asianomaisia toimijoita.

(24)

Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ‘ulkosuhdehallinto’, tapauksen mukaan, olisi vaihdettava näkemyksiä ja tietoja Euroopan parlamentin kanssa säännöllisesti ja usein. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi saatava tutustua asiakirjoihin, jotta ne voivat käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaista tarkistamisoikeutta tietoon perustuvasti. Tämän asetuksen nojalla toteutetuissa toimenpiteissä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset.

(25)

Unionin olisi pyrittävä, tarvittaessa edustustojensa välityksellä, säännölliseen tietojen vaihtoon kansalaisyhteiskunnan kanssa ja kuulemaan sitä kaikilla tasoilla, myös kolmansissa maissa, riittävän varhaisessa ohjelmasuunnittelun vaiheessa helpottaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumista prosessiin ja varmistaakseen, että sillä on mielekäs rooli tässä prosessissa.

(26)

Jotta tämän asetuksen soveltamisalaa voitaisiin mukauttaa tilanteen nopeisiin muutoksiin kolmansissa maissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä määriteltyjä painopistealoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(27)

Tämän asetuksen mukaisesti tuettujen toimien suunnitteluun ja rahoitukseen liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Kun otetaan huomioon kyseisten täytäntöönpanosäädösten luonne, erityisesti niiden poliittiset linjaukset ja niiden taloudelliset vaikutukset, säädöksiä hyväksyttäessä olisi pääsääntöisesti käytettävä tarkastelumenettelyä, lukuun ottamatta kustannuksiltaan vähäisiä teknisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

(28)

Unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 236/2014 (7).

(29)

Tällä asetuksella vahvistetaan koko sen soveltamisajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(30)

Ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta on annettu määräykset neuvoston päätöksessä 2010/427/EU (9).

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti, vaan se voidaan tavoitteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(32)

On tarkoituksenmukaista varmistaa sujuva keskeytyksetön siirtyminen asetuksen (EU) N:o 1889/2006 ja tämän asetuksen välillä sekä yhdenmukaistaa tämän asetuksen ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (10) soveltamisaika. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään joulukuuta 2020,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja tavoitteet

Tällä asetuksella perustetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (European Instrument for Democracy and Human Rights, jäljempänä ‘EIDHR’) kaudelle 2014-2020, josta unioni antaa apua demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi.

Tällaisen avun tarkoituksena on erityisesti:

a)

tukea, kehittää ja vakiinnuttaa demokratiaa kolmansissa maissa tehostamalla osallistuvaa ja edustuksellista demokratiaa, vahvistaa koko demokratiaprosessia lujittaen erityisesti kansalaisyhteiskunnan aktiivista roolia tässä prosessissa, vahvistaa oikeusvaltiota sekä parantaa vaalimenettelyiden luotettavuutta erityisesti vaalitarkkailutoiminnalla;

b)

edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muiden ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden mukaisesti ja vahvistaa niiden suojelua, edistämistä, täytäntöönpanoa ja valvontaa pääasiassa tukemalla asianmukaisia kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja sortotoimien ja väärinkäytösten uhreja.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Unionin apu kohdistetaan erityisesti seuraaviin:

a)

osallistuvan ja edustuksellisen demokratian, myös parlamentaarisen demokratian, ja demokratiakehityksen tukeminen ja tehostaminen koko demokratiaprosessin mukaisesti pääasiassa paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen avulla muun muassa seuraavasti:

i)

edistetään yhdistymis- ja kokoontumisvapautta, henkilöiden esteetöntä liikkuvuutta, mielipiteenvapautta ja sananvapautta, myös poliittisen, taiteellisen ja kulttuuri-ilmaisun vapautta, esteetöntä tiedonsaantia, vapaata lehdistöä ja riippumattomia moniarvoisia tiedotusvälineitä, sekä perinteisiä että tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia tiedotusvälineitä, internetin vapautta sekä toimenpiteitä, joilla torjutaan näiden vapauksien harjoittamisen hallinnollisia esteitä, sensuurin torjunta mukaan luettuna, erityisesti hyväksymällä ja panemalla täytäntöön asiaa koskevaa lainsäädäntöä;

ii)

vahvistetaan oikeusvaltiota, edistetään oikeuslaitoksen ja lainsäädäntöelinten riippumattomuutta, tuetaan ja arvioidaan oikeudellisia ja institutionaalisia uudistuksia ja niiden täytäntöönpanoa ja edistetään oikeussuojan saatavuutta sekä tuetaan kansallisia ihmisoikeusinstituutioita;

iii)

edistetään ja vahvistetaan Kansainvälistä rikostuomioistuinta, väliaikaisia kansainvälisiä rikostuomioistuimia ja siirtymäkauden oikeusprosesseja ja totuus- ja sovittelumekanismeja;

iv)

tuetaan demokratiaan siirtymistä ja uudistuksia, joiden tavoitteena on tehokas ja avoin demokraattinen ja kansallinen vastuu ja valvonta, turvallisuus- ja oikeusalojen vastuu ja valvonta mukaan luettuna, sekä vahvistetaan toimenpiteitä korruption torjumiseksi;

v)

edistetään poliittista moniarvoisuutta ja demokraattista poliittista edustusta ja kannustetaan naisten ja miesten, erityisesti syrjäytyneiden ja heikossa asemassa olevien ryhmien jäsenten, poliittista osallistumista paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin demokraattisiin uudistusprosesseihin sekä äänestäjinä että ehdokkaina;

vi)

vahvistetaan paikallisdemokratiaa varmistamalla parempi yhteistyö kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten välillä ja vahvistetaan siten kansalaisia lähinnä olevaa poliittista edustusta;

vii)

edistetään naisten ja miesten tasavertaista osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään ja talouselämään sekä tuetaan sukupuolten tasa-arvoa, naisten osallistumista päätöksentekoprosesseihin ja naisten poliittista edustusta erityisesti poliittiseen muutokseen, demokratiakehitykseen ja valtion kehittämiseen liittyvissä prosesseissa;

viii)

edistetään vammaisten tasavertaista osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään ja talouselämään, myös toimenpiteillä, joilla helpotetaan asiaankuuluvien vapauksien harjoittamista, sekä tuetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia, syrjimättömyyttä ja poliittista edustusta;

ix)

tuetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on helpottaa rauhanomaista sovintoa yhteiskuntaryhmien välillä, mukaan luettuna tuki ihmisoikeuksiin ja demokratiakehitykseen liittyville luottamusta lisääville toimille;

b)

ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa kansalaisoikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevissa kansainvälisissä maailmanlaajuisissa ja alueellisissa välineissä tarkoitettujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja suojeleminen ensisijaisesti kansalaisjärjestöjen avulla muun muassa seuraavissa asioissa:

i)

kuolemanrangaistuksen poistaminen siellä, missä se on edelleen käytössä, ja sen täytäntöönpanoa koskevan moratorion noudattaminen, kunnes se on poistettu, ja sen poistamisen puolustaminen sekä kansainvälisten vähimmäisvaatimusten noudattaminen;

ii)

kidutuksen, huonon kohtelun ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen ja tahdonvastaisten katoamisten ehkäiseminen sekä kidutuksen uhrien kuntoutus;

iii)

ihmisoikeuksien puolustajien tukeminen, suojeleminen ja auttaminen, mukaan luettuna vastaaminen heidän kiireellisiin suojelutarpeisiinsa YK:n ihmisoikeuksien puolustajia koskevan julistuksen 1 artiklan mukaisesti; ihmisoikeuksien puolustajia koskeva mekanismi voisi kattaa nämä tavoitteet, myös pidempiaikaisen avustamisen ja turvapaikan saamisen osalta;

iv)

rasismin ja muukalaisvihan sekä sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kastiin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan ja kaikenlaisen muun syrjinnän torjunta;

v)

ajatuksen, omantunnon ja uskonnon tai vakaumuksen vapauden edistäminen muun muassa toimenpiteillä uskontoon tai vakaumukseen perustuvan vihan, suvaitsemattomuuden ja syrjinnän kaikkien muotojen poistamiseksi ja edistämällä uskonnollisen ja kulttuurien monimuotoisuuden suvaitsemista ja kunnioitusta yhteiskunnissa ja niiden välillä;

vi)

alkuperäiskansojen oikeuksista annetussa YK:n julistuksessa vahvistettujen alkuperäiskansojen oikeuksien edistäminen, myös painottamalla alkuperäiskansojen osallistumista niitä koskevien hankkeiden suunnitteluun sekä tukemalla niitä, jotta helpotetaan alkuperäiskansojen vuorovaikutusta kansainvälisten mekanismien kanssa ja osallistumista niihin;

vii)

kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista annetussa YK:n julistuksessa vahvistettujen kansallisiin, etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien edistäminen;

viii)

lesbojen, homojen, biseksuaalien, transsukupuolisten ja intersukupuolisten (HLBTI) henkilöiden oikeuksien edistäminen, mukaan luettuina toimenpiteet homoseksuaalisuuden rangaistavuuden poistamiseksi, homo- ja transfobisen väkivallan ja vainon torjumiseksi sekä HLBTI-henkilöiden kokoontumis-, yhdistymis- ja sananvapauden edistämiseksi;

ix)

kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa ja sen valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettujen naisten oikeuksien edistäminen, mukaan luettuina toimenpiteet, joiden tavoitteena on estää kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta, erityisesti naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot ja järjestetyt avioliitot, kunniarikokset, perheväkivalta, seksuaalinen väkivalta ja naisten ja tyttöjen ihmiskauppa;

x)

lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa tarkoitettujen lapsen oikeuksien edistäminen, mukaan lukien lapsityövoiman käytön, lapsikaupan, lapsiprostituution ja lapsisotilaiden värväämisen ja käytön torjunta sekä lasten suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvalta erottelulta;

xi)

vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa vahvistettujen vammaisten oikeuksien edistäminen;

xii)

taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistäminen, mukaan lukien oikeus kohtuulliseen elintasoon ja työelämän perusnormit;

xiii)

yritysten yhteiskuntavastuun, erityisesti liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen täytäntöönpanon edistäminen, ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklassa tarkoitetun elinkeinovapauden edistäminen;

xiv)

ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvä koulutus ja seuranta;

xv)

ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseen, edistämiseen ja puolustamiseen osallistuvien paikallisten, alueellisten, kansallisten tai kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tukeminen;

xvi)

vankilaolojen parantamisen ja vankiloita koskevien vaatimusten noudattamisen edistäminen ihmisarvon ja perusoikeuksien kunnioittamiseksi;

c)

ihmisoikeuksien suojelemiseen, oikeudenmukaisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon, oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja demokratiaan sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden edistämiseen tähtäävän kansainvälisen toimintakehyksen vahvistaminen erityisesti:

i)

tukemalla ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevia kansainvälisiä ja alueellisia välineitä ja elimiä;

ii)

edistämällä kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimia, valtioista riippumattomien järjestöjen valmiuksien kehittäminen mukaan luettuna, kun tavoitteena on edistää ja valvoa ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden täytäntöönpanoa;

iii)

tarjoamalla kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevaa koulutusta, levittämällä tätä oikeutta koskevaa tietoa ja tukemalla sen soveltamista;

d)

kansalaisten demokraattisiin vaalimenettelyihin ja instituutioihin kohdistaman luottamuksen lisääminen ja vaalimenettelyjen luotettavuuden ja avoimuuden parantaminen vaalisyklin kaikkien vaiheiden aikana erityisesti:

i)

Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien ja muiden vaalitarkkailuun liittyvien toimien avulla;

ii)

auttamalla kehittämään kansallisten alueellisella ja paikallisella tasolla toimivien kansalaisjärjestöjen vaalitarkkailukapasiteettia ja tukemalla niiden aloitteita vaalimenettelyihin osallistumisen ja niiden seurannan tehostamiseksi;

iii)

tukemalla toimenpiteitä, joilla vaalimenettelyt integroidaan yhdenmukaisesti demokratiaprosessiin ja joilla Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien suosituksista levitetään tietoa ja niitä pannaan täytäntöön, ja tekemällä yhteistyötä erityisesti kansalaisjärjestöjen kanssa ja asianomaisten julkisten viranomaisten kanssa, parlamentit ja hallitukset mukaan luettuina, tämän asetuksen mukaisesti;

iv)

edistämällä vaalimenettelyjen rauhanomaista lopputulosta, vaaleihin liittyvien väkivaltaisuuksien vähenemistä ja uskottavien tulosten hyväksymistä kaikissa yhteiskuntaryhmissä.

2.   Kaikissa tässä asetuksessa tarkoitetuissa toimenpiteissä on otettava tarpeen vaatiessa huomioon kaikkinaisen syrjimättömyyden, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen, osallistumisen, vaikutusvallan lisäämisen, vastuuvelvollisuuden, avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet.

3.   Tässä asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava kolmansien maiden alueella, tai niiden on liityttävä suoraan kolmansissa maissa ilmeneviin tilanteisiin taikka maailmanlaajuisiin tai alueellisiin toimiin.

4.   Tässä asetuksessa tarkoitetuissa toimenpiteissä on otettava huomioon kriisien tai hätätilanteiden erityisluonne ja niiden maiden tai tilanteiden erityisluonne, joissa perusvapauksien puute on vakava, joissa ihmisten turvallisuus on eniten uhattuna tai joissa ihmisoikeusjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien toimintaolosuhteet ovat vaikeimmat.

3 artikla

Unionin avun koordinointi, johdonmukaisuus ja täydentävyys

1.   Tämän asetuksen nojalla annettava unionin apu on unionin ulkoisen toiminnan yleisten puitteiden mukaista, ja sillä täydennetään muilla ulkoisen avun välineillä tai sopimuksilla annettavaa apua.

2.   Unionin ulkoisen toiminnan tehokkuuden, yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi unioni ja sen jäsenvaltiot pyrkivät säännölliseen tietojen vaihtoon ja kuulevat toisiaan ohjelmasuunnittelun varhaisessa vaiheessa edistääkseen toimiensa täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta sekä päätöksenteon että toteutuksen yhteydessä. Kuulemiset voivat johtaa unionin ja jäsenvaltioiden yhteiseen ohjelmasuunnitteluun ja yhteiseen toimintaan. Unioni kuulee myös muita avunantajia ja toimijoita.

3.   Komissio ja ulkosuhdehallinto vaihtavat tarpeen mukaan säännöllisesti näkemyksiä ja tietoja Euroopan parlamentin kanssa.

4.   Unioni pyrkii säännölliseen tietojen vaihtoon kansalaisyhteiskunnan kanssa ja kuulemaan sitä kaikilla tasoilla, myös kolmansissa maissa. Erityisesti unioni antaa mahdollisuuksien mukaan teknisiä ohjeita ja tukea soveltamismenettelyn osalta asiaankuuluvia menettelyjä noudattaen.

4 artikla

Ohjelmasuunnittelun ja täytäntöönpanon yleinen kehys

1.   Tämän asetuksen nojalla annettava unionin apu pannaan täytäntöön asetuksen (EU) N:o 236/2014 mukaisesti ja seuraavien toimenpiteiden avulla:

a)

jäljempänä 5 artiklassa tarkoitetut strategia-asiakirjat ja niihin tarvittaessa tehtävät tarkistukset;

b)

asetuksen (EU) N:o 236/2014 2 ja 3 artiklan mukaiset vuotuiset toimintaohjelmat, yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet;

c)

asetuksen (EU) N:o 236/2014 2 artiklan mukaiset erityistoimenpiteet.

2.   Kaikessa asetuksen (EU) N:o 236/2014 17 artiklassa tarkoitetun väliarviointikertomuksen, jäljempänä ‘väliarviointikertomus’, julkaisemisen jälkeisessä ohjelmasuunnittelussa tai ohjelmien uudelleentarkastelussa on otettava huomioon kyseisessä kertomuksessa esitetyt tulokset, havainnot ja päätelmät.

5 artikla

Strategia-asiakirjat

1.   Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan unionin painopistealoihin, kansainväliseen tilanteeseen ja tärkeimpien kumppaneiden toimintaan perustuva unionin strategia sen tämän asetuksen mukaista apua varten. Strategia-asiakirjojen on oltava yhdenmukaisia tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, tavoitteiden, soveltamisalan ja periaatteiden kanssa.

2.   Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan unionin valitsemat rahoituksen painopistealat tämän asetuksen voimassaoloaikana, erityistavoitteet, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit. Strategia-asiakirjoissa ilmoitetaan myös ohjeelliset määrärahat sekä kokonaisuudessaan että painopistealoittain, tarvittaessa vaihteluvälinä.

3.   Strategia-asiakirjat hyväksytään asetuksen (EU) N:o 236/2014 16 artiklan 3 kohdassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen. Jos olosuhteissa ja politiikassa tapahtuneet merkittävät muutokset sitä edellyttävät, strategia-asiakirjat päivitetään saman menettelyn mukaisesti.

6 artikla

Aihekohtaiset painopistealat ja säädösvallan siirto

Erityistavoitteet ja painopistealat, joita varten myönnetään tämän asetuksen mukaista unionin rahoitusta, on lueteltu liitteessä.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteessä lueteltujen aihekohtaisten painopistealojen muuttamiseksi. Erityisesti välikertomuksen julkaisemisen jälkeen ja välikertomukseen sisältyvien suositusten perusteella komissio antaa viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2018 delegoidun säädöksen, jolla muutetaan liitettä.

7 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa 6 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2014 tämän asetuksen voimassaolon ajaksi 6 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 6 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

8 artikla

Komitea

Komissiota avustaa demokratia- ja ihmisoikeuskomitea, jäljempänä ‘komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

9 artikla

Asiakirjojen saatavuus

Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat käyttää tarkistamisoikeuttaan tietoon perustuvasti, niiden on sovellettavien sääntöjen mukaisesti saatava tutustua kaikkiin EIDHR:n asiakirjoihin, joilla on tätä varten merkitystä.

10 artikla

Rahoituspuitteet

Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2014–2020 ovat 1 332 752 000 euroa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

11 artikla

Euroopan ulkosuhdehallinto

Tätä asetusta sovelletaan päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään joulukuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä maaliskuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 11, 15.1.2013, s. 81.

(2)  EUVL C 391, 18.12.2012, s. 110.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 11. maaliskuuta 2014.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1889/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä (katso tämän virallisen lehden sivu 95).

(8)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 30.

(9)  Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(10)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).


LIITE

EIDHR:n erityistavoitteet ja painopistealat

Unionin strateginen suuntautuminen EIDHR:n tarkoituksen toteuttamiseksi perustuu tässä liitteessä kuvailtuihin viiteen tavoitteeseen.

1.

Tavoite 1 — Tuetaan ihmisoikeuksia ja ihmisoikeuksien puolustajia tilanteissa, joissa ne/he ovat eniten uhattuina.

Tämän tavoitteen mukaisilla toimilla annetaan tosiasiallista tukea ihmisoikeuksien puolustajille, jotka ovat eniten uhattuina, ja tilanteissa, joissa perusvapaudet vaarantuvat eniten. EIDHR osallistuu muun muassa ihmisoikeuspuolustajien kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseen; se antaa lisäksi keskipitkän ja pitkän aikavälin tukea, jonka avulla ihmisoikeuksien puolustajat ja kansalaisyhteiskunta voivat jatkaa työtään. Toimissa otetaan huomioon tämänhetkinen huolestuttava suuntaus, jossa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia kavennetaan.

2.

Tavoite 2 — Tuetaan muita unionin ihmisoikeusalan painopisteitä

Tämän tavoitteen mukaisissa toimissa keskitytään antamaan tukea toimille, joissa unionin toiminta tuo lisäarvoa ja/tai kohdistuu tietylle aihealueelle (esim. unionin nykyiset ja tulevat ihmisoikeuksien alan suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyy, tai Euroopan parlamentin hyväksymät päätöslauselmat) 2 artiklan mukaisesti. Toimet ovat yhdenmukaisia ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategiakehyksessä ja toimintasuunnitelmassa esitettyjen painopistealojen kanssa.

Tämän tavoitteen mukaisilla toimilla tuetaan muun muassa ihmisarvon kunnioittamista (erityisesti kuolemanrangaistuksen poistamista ja kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen lopettamista), taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia, rankaisematta jättämisen ja kaikenlaisen syrjinnän ehkäisemistä sekä naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Huomiota kiinnitetään myös uusiin esiin tuleviin ihmisoikeuskysymyksiin.

3.

Tavoite 3 — Tuetaan demokratiaa

Tämän tavoitteen mukaisilla toimilla tuetaan rauhaa ja demokratiaa ajavia toimijoita kolmansissa maissa, jotta tehostettaisiin osallistavaa ja edustuksellista demokratiaa sekä avoimuutta ja vastuullisuutta. Toimet kohdennetaan poliittisten osallistumis- ja edustusmahdollisuuksien vakiinnuttamiseen sekä demokratiaa ajaviin pyrkimyksiin.

Demokratiakehityksen kaikkiin näkökohtiin puututaan, mukaan lukien oikeusvaltio, kansalais- ja poliittisten oikeuksien edistäminen ja suojelu, sananvapaus niin verkossa kuin muuallakin sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Tähän sisältyy aktiivinen osallistuminen demokratian tukemisen alalla menetelmistä käytävään keskusteluun.

Toimissa otetaan tarvittaessa huomioon EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien suositukset.

4.

Tavoite 4 — EU:n suorittama vaalitarkkailu

Tämän tavoitteen mukaisissa toimissa keskitytään vaalitarkkailuun, mikä lisää avoimuutta ja luottamusta vaaliprosessiin osana tavoitteessa 3 kuvailtua laajempaa demokratiaprosessien edistämistä ja tukemista.

Täysimittaisia EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntia pidetään laajalti unionin ulkoisen toiminnan lippulaivahankkeina, ja ne ovat tämän tavoitteen mukaisten toimien pääasiallinen muoto.

Niiden avulla voidaan parhaiten arvioida sekä vaaliprosesseja että suosituksia niiden parantamiseksi unionin ja kolmansien maiden välisen yhteistyön ja poliittisen vuoropuhelun puitteissa. Erityisesti lähestymistapaa, jossa huomioidaan vaalisyklin kaikki vaiheet ja myös jatkotoimet, kehitetään edelleen kahdenvälisen suunnittelun ja EIDHR:n hankkeiden välisin täydentävin toimin.

5.

Tavoite 5 — Tuetaan tiettyjä keskeisiä toimijoita ja prosesseja, kuten kansainvälisiä ja alueellisia ihmisoikeusvälineitä ja -mekanismeja

Yleisenä tavoitteena on lujittaa kansainvälisiä ja alueellisia puitteita ihmisoikeuksien, oikeuden ja oikeusvaltion sekä demokratian edistämiseksi ja suojelemiseksi unionin poliittisten painopisteiden mukaisesti.

Tämän tavoitteen mukaisiin toimiin sisältyy tuki paikallisen kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle EU:n ihmisoikeusvuoropuheluihin (EU:n asiaan koskevien suuntaviivojen mukaisesti) ja kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeus- ja kansainvälisen rikosoikeuden välineiden ja mekanismien kehittämiselle ja täytäntöönpanolle, myös kansainväliselle rikostuomioistuimelle. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että kansalaisyhteiskunta edistää näitä mekanismeja ja seuraa niiden toimintaa.


Euroopan komission lausuma Euroopan parlamentin kanssa käytävästä strategisesta vuoropuhelusta (1)

Euroopan komissio käy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan perusteella Euroopan parlamentin kanssa strategista vuoropuhelua ennen demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 235/2014 mukaisen ohjelmasuunnittelun aloittamista ja kuultuaan tarvittaessa ensimmäisen kerran asianomaisia tuensaajia. Euroopan komissio esittää Euroopan parlamentille saatavilla olevat ohjelmasuunnitteluun liittyvät asiakirjat, joissa määritetään alustavat määrärahat maittain/alueittain, ja maata/aluetta koskevat ensisijaiset tavoitteet, mahdolliset tulokset ja alustavat määrärahat jaoteltuina maantieteellisten ohjelmien ensisijaisille tavoitteille sekä tuen yksityiskohtaiset säännöt (2). Euroopan komissio esittää Euroopan parlamentille saatavilla olevat ohjelmasuunnitteluun liittyvät asiakirjat, joissa määritetään ensisijaiset aihealueet, mahdolliset tulokset, tuen yksityiskohtaiset säännöt (2) sekä kyseisille ensisijaisille aihealueille aihekohtaisissa ohjelmissa osoitetut määrärahat. Euroopan komissio ottaa huomioon Euroopan parlamentin asiasta esittämän kannan.

Euroopan komissio käy strategista vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa laatiessaan väliarviointia ja ennen ohjelma-asiakirjojen merkittäviä tarkistuksia tämän asetuksen voimassaoloaikana.

Euroopan komissio selittää Euroopan parlamentin pyynnöstä, missä määrin parlamentin huomautukset on otettu huomioon ohjelma-asiakirjoissa ja muissa strategisen vuoropuhelun seurantatoimissa.


(1)  Euroopan komissiota edustaa asiasta vastaava komission jäsen.

(2)  Tarvittaessa.


Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteinen lausuma vaalitarkkailuvaltuuskunnista

Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio korostavat EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien merkitystä osana EU:n ulkosuhdepolitiikkaa demokratian tukemiseksi kumppanimaissa. EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat edistävät vaaliprosessien avoimuutta ja luottamusta niihin sekä antavat tietoon perustuvat arviot vaaleista ja myös suositukset niiden parantamiseksi unionin ja kumppanimaiden välisen yhteistyön ja poliittisen vuoropuhelun puitteissa. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio sopivat, että demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 235/2014 mukaisesta talousarviosta osoitetaan vuosien 2014–2020 välisenä aikana enintään 25 prosenttia EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien rahoitukseen vuotuisten vaaliprioriteettien mukaan.


Top