EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R1075

Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1075/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013 , arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2013/40)

EUVL L 297, 7.11.2013, p. 107–121 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 27/11/2013

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1075/oj

7.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/107


EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1075/2013,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2013,

arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista

(uudelleenlaadittu)

(EKP/2013/40)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Koska arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 19 päivänä joulukuuta 2008 annettua Euroopan keskuspankin asetusta (EY) N:o 24/2009 (EKP/2008/30) (2) on muutettava huomattavasti erityisesti Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (3) vuoksi, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tilastoihin liittyvien Euroopan keskuspankin (EKP) tietojenantovaatimusten täyttämiseksi EKP:lla on oikeus kansallisten keskuspankkien avustuksella kerätä tilastotietoja tietojen antajien perusjoukosta siinä määrin kuin on Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 2 kohdan a alakohdasta seuraa, että arvopaperistamisiin osallistuvat erityisyhteisöt (jäljempänä ’erityisyhteisöt’) kuuluvat tietojen antajien perusjoukkoon tilastoihin liittyvien EKP:n tietojenantovaatimusten täyttämiseksi muun muassa raha- ja rahoitustilastojen alalla. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklassa edellytetään lisäksi, että EKP täsmentää varsinaisen tietojen antajien joukon tietojen antajien perusjoukon piiristä, sekä annetaan EKP:lle valtuudet vapauttaa tietyt tietojen antajien ryhmät tilastoihin liittyvistä tietojenantovaatimuksista kokonaan tai osittain.

(3)

Erityisyhteisöjä koskevien tietojen tarkoituksena on antaa EKP:lle riittävät tilastotiedot erityisyhteisöjen alasektorin rahoitustoiminnasta jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’), joita tarkastellaan yhtenä talousalueena.

(4)

Koska erityisyhteisöjen ja rahalaitosten arvopaperistamistoiminnan välillä on tiiviit yhteydet, erityisyhteisöjen ja rahalaitosten raportoinnin on oltava johdonmukaista, toisiaan täydentävää ja yhtenäistä. Tästä syystä tämän asetuksen mukaisesti toimitettavia tilastotietoja on tarkasteltava yhdessä rahalaitosten arvopaperistettuja lainoja koskevien tietovaatimusten kanssa siten kuin niistä säädetään rahalaitossektorin taseesta 24 päivänä syyskuuta 2013 annetussa Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) (4).

(5)

Erityisyhteisöjen ja rahalaitosten raportoinnin yhtenäistämisellä ja siihen tässä asetuksessa tehtävillä poikkeuksilla pyritään vähentämään tiedonantajille raportoinnista aiheutuvaa rasitetta sekä välttämään erityisyhteisöjen ja rahalaitosten tilastotietojen raportoinnin päällekkäisyydet.

(6)

Kansallisilla keskuspankeilla pitäisi olla oikeus vapauttaa erityisyhteisöt sellaisista tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista, jotka aiheuttavat kohtuuttoman suuria kustannuksia tilastoinnille koituvaan hyötyyn nähden.

(7)

Vaikka asetuksissa, joita EKP antaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 34.1 artiklan nojalla, ei myönnetä mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot’), EKPJ:n perussäännön 5 artikla koskee sekä euroalueen jäsenvaltioita että euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 johdanto-osan 17 kappaleessa viitataan siihen, että EKPJ:n perussäännön 5 artikla yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan kanssa tarkoittavat, että euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden on laadittava ja otettava käyttöön kansallisella tasolla kaikki toimenpiteet, joita ne pitävät tarkoituksenmukaisina tilastoihin liittyvien EKP:n tietojenantovaatimusten täyttämisen edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi, ja saatava tilastointiin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi, jotta niistä voi tulla euroalueen jäsenvaltioita.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 artiklassa säädettyjä sääntöjä luottamuksellisten tilastotietojen suojaamisesta ja käytöstä noudatetaan.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EKP:llä on oikeus määrätä seuraamuksia tietojen antajille, jotka eivät noudata EKP:n asetuksissa tai päätöksissä asetettuja tilastoihin liittyviä tietojenantovaatimuksia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’erityisyhteisöllä’ yritystä, joka on perustettu kansallisen lainsäädännön tai unionin lainsäädännön mukaisesti

i)

sopimusoikeuden nojalla (rahastoyhtiöiden hoidossa olevat sijoitusrahastot);

ii)

trusteja koskevien säännösten nojalla;

iii)

yhtiöoikeuden nojalla (julkisoikeudelliset yhtiöt tai yksityiset rajavastuuyhtiöt); tai

iv)

minkä tahansa vastaavan mekanismin nojalla;

ja jonka pääasiallinen toiminta täyttää molemmat seuraavista edellytyksistä:

a)

se aikoo suorittaa tai suorittaa yhden tai useampia arvopaperistamiseen liittyviä taloustoimia ja sen rakenteen tarkoituksena on erottaa yrityksen maksuvelvoitteet alkuperäisen liikkeeseenlaskijan, vakuutusyrityksen tai jälleenvakuutusyrityksen maksuvelvoitteista; ja

b)

se laskee liikkeeseen tai aikoo laskea liikkeeseen velkapapereita, muita velkainstrumentteja, arvopaperistamisrahaston rahasto-osuuksia ja/tai johdannaisia (jäljempänä ’rahoitusinstrumentit’) ja/tai oikeudellisessa tai taloudellisessa mielessä omistaa tai voi omistaa rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskun taustalla olevia varoja, joita tarjotaan myyntiin yleisölle tai myydään yksityisten sijoitusten perusteella.

Tähän määritelmään eivät kuulu

a)

rahalaitokset, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa;

b)

sijoitusrahastot, sellaisina kuin ne määritellään sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 18 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1073/2013 (EKP/2013/38) (5) 1 artiklassa;

c)

vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykset, sellaisina kuin ne määritellään vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II) (6) 13 artiklassa;

d)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (7) 4 artiklan 1 kohdassa määritellyt vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ja jotka kuuluvat direktiivin 2011/61/EU soveltamisalaan sen 2 artiklan nojalla;

2)

’arvopaperistamisella’ taloustoimea tai järjestelyä, jonka yhteydessä yhteisö, joka on alkuperäisestä liikkeeseenlaskijasta tai vakuutusyrityksestä tai jälleenvakuutusyrityksestä erillinen ja perustettu taloustoimea tai järjestelyä varten, laskee liikkeeseen rahoitusinstrumentteja sijoittajille, ja tapahtuu yksi tai useampi seuraavista:

a)

saaminen tai sammioidut saamiset taikka osa niistä siirretään yhteisölle, joka on alkuperäisestä liikkeeseenlaskijasta erillinen ja perustettu taloustoimea tai järjestelyä varten, joko siirtämällä näiden saamisten omistus tai niistä saatava korko alkuperäiseltä liikkeeseenlaskijalta tai ns. sub-participation-järjestelyn avulla;

b)

saamisiin tai sammioituihin saamisiin liittyvä luottoriski tai osa siitä siirretään luottojohdannaisten, vakuuksien tai jonkin vastaavan mekanismin käytöllä sijoittajille, jotka sijoittavat alkuperäisestä liikkeeseenlaskijasta erillisen ja taloustoimea tai järjestelyä varten perustetun yhteisön liikkeeseen laskemiin rahoitusinstrumentteihin;

c)

vakuutusriskit siirretään vakuutusyritykseltä tai jälleenvakuutusyritykseltä erilliselle ja taloustoimea tai järjestelyä varten perustetulle yhteisölle, jolloin yhteisö rahoittaa riskinsä kokonaan laskemalla liikkeeseen rahoitusinstrumentteja, ja näihin rahoitusinstrumentteihin sijoittavien takaisinmaksuoikeudet ovat yhteisön jälleenvakuutusvelvoitteisiin nähden toissijaisia;

Mikäli tällaisia rahoitusinstrumentteja lasketaan liikkeeseen, ne eivät edusta alkuperäisen liikkeeseenlaskijan, vakuutusyrityksen eivätkä jälleenvakuutusyrityksen maksuvelvoitteita.

3)

’alkuperäisellä liikkeeseenlaskijalla’ oikeussubjektia, joka siirtää saamisen tai sammioidut saamiset ja/tai saamiseen tai sammioituihin saamisiin liittyvän luottoriskin arvopaperistamisyhteisölle;

4)

’tiedonantajalla’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa ’tietojen antajalla’;

5)

’kotimaisella’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa. Mikäli oikeushenkilöllä ei ole fyysistä toimipaikkaa, sen kotimaa määritetään tätä asetusta sovellettaessa sen mukaan, minkä talousalueen lainsäädännön mukaan se on rekisteröity. Mikäli oikeushenkilöä ei ole rekisteröity, perusteena käytetään laillista kotipaikkaa eli maata, jonka lakien mukaan oikeushenkilön perustaminen ja sen olemassaolon jatkuminen määritetään;

6)

’asianomaisella kansallisella keskuspankilla’ sen euroalueen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jossa erityisyhteisöllä on kotipaikka;

7)

’liiketoiminnan aloittamisella’ mitä tahansa arvopaperistamiseen liittyvää toimintaa, mukaan lukien valmistelutoimet mutta pois lukien tilanteet, joissa ainoastaan perustetaan yhteisö, jonka ei odoteta aloittavan arvopaperistamista kuuden seuraavan kuukauden aikana. Mikä tahansa toiminta, johon erityisyhteisö ryhtyy sen jälkeen kun sen voidaan ennakoida aloittavan arvopaperistamistoiminnan, merkitsee liiketoiminnan aloittamista.

2 artikla

Tiedonantajien joukko

1.   Euroalueen jäsenvaltion alueella olevat kotimaiset erityisyhteisöt muodostavat tiedonantajien perusjoukon. Tiedonantajien perusjoukkoon sovelletaan 3 artiklan 2 kohdassa säädettyä velvoitetta.

2.   Varsinaisen tiedonantajien joukon muodostaa tiedonantajien perusjoukko lukuun ottamatta niitä erityisyhteisöjä, jotka on vapautettu kokonaan tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla. Varsinaiseen tiedonantajien joukkoon sovelletaan 4 artiklassa vahvistettuja tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia, tämän rajoittamatta 5 artiklassa säädettyjen poikkeusten soveltamista. Myös erityisyhteisöt, joiden on ilmoitettava vuotuiset tilinpäätöstietonsa 5 artiklan 3 kohdan nojalla tai joita koskevat 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tapauskohtaiset tiedonantovelvoitteet, kuuluvat varsinaiseen tiedonantajien joukkoon.

3.   Jos erityisyhteisö ei ole kansallisen lainsäädäntönsä mukaan oikeushenkilö, tässä asetuksessa tarkoitettuina tiedonantajina pidetään henkilöitä, joilla on lain nojalla oikeus edustaa erityisyhteisöä, tai mikäli muodollista edustajaa ei ole, henkilöitä, jotka ovat sovellettavien kansallisten lakien nojalla vastuussa erityisyhteisön toimista.

3 artikla

Tilastoinnissa käytettävä erityisyhteisöjen luettelo

1.   Johtokunta laatii tässä asetuksessa tarkoitettua tilastointia varten tiedonantajien perusjoukon muodostavien erityisyhteisöjen luettelon ja ylläpitää sitä. Erityisyhteisöt toimittavat kansallisille keskuspankeille tiedot, joita kansalliset keskuspankit edellyttävät raha-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastoista 1 päivänä elokuuta 2007 annettujen suuntaviivojen EKP/2007/9 (8) mukaisesti. Kansalliset keskuspankit ja EKP toimittavat tämän luettelon ja sen päivitykset saataville tarkoituksenmukaisella tavalla, myös sähköisesti, internetin kautta tai asianomaisten tiedonantajien pyynnöstä paperimuodossa.

2.   Erityisyhteisö ilmoittaa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille olemassaolostaan viikon kuluessa liiketoimintansa aloittamisesta riippumatta siitä, olettaako se kuuluvansa tämän asetuksen mukaisten tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten soveltamisalaan.

3.   Jos 1 kohdassa tarkoitetun luettelon viimeisin käytettävissä oleva sähköinen versio on virheellinen, EKP ei määrää seuraamuksia tiedonantajalle, joka ei ole asianmukaisesti täyttänyt tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksiaan, sikäli kuin 2 kohdassa asetettu edellytys täyttyi ja kyseinen tiedonantaja on hyvässä uskossa luottanut virheellisen luettelon tietoihin.

4 artikla

Neljännesvuosittaiset tiedonantovaatimukset ja raportointia koskevat säännöt

1.   Varsinainen tiedonantajien joukko antaa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille erityisyhteisöjen kantatiedot sekä tiedot rahoitustaloustoimista ja saamisten ja velkojen luottotappioista/arvonalennuksista neljännesvuosittain liitteiden I ja II mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit saavat kerätä 1 kohdan mukaisten tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten täyttämiseksi vaadittavat tilastotiedot erityisyhteisöjen liikkeeseen laskemista ja niiden hallussa olevista arvopapereista arvopaperikohtaisesti siltä osin kuin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan johtaa niistä tilastollisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti liitteessä III tarkennetulla tavalla. Kansalliset keskuspankit voivat edellyttää arvopaperikohtaisten tietojen toimittamista erityisyhteisöjen hallussa olevilla velkapapereilla tehdyistä rahoitustaloustoimista jonkin Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1011/2012 (EKP/2012/24) (9) liitteessä I olevan I osan 2 jaksossa mainitun menettelyn mukaisesti, tämän rajoittamatta 6 artiklassa vahvistettujen määräaikojen soveltamista.

3.   Kaikki erityisyhteisöjen saamiset ja velat ilmoitetaan tämän asetuksen nojalla niiden raportointia koskevien sääntöjen mukaisesti, jotka on vahvistettu pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (10) täytäntöönpanosta annetussa kansallisessa lainsäädännössä, tämän rajoittamatta liitteessä II vahvistettujen raportointia koskevien sääntöjen soveltamista. Erityisyhteisöihin, jotka eivät kuulu direktiivin 86/635/ETY täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan, sovelletaan yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetun neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY (11) täytäntöönpanosta annettuun kansalliseen lainsäädäntöön sisältyviä kirjanpitosääntöjä. Niihin erityisyhteisöihin, jotka eivät kuulu kummankaan direktiivin täytäntöönpanosta annetun kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan, sovelletaan mitä tahansa muita asianmukaisia kansallisia tai kansainvälisiä kirjanpitostandardeja tai -käytäntöjä.

4.   Jos 3 kohdassa edellytetään instrumenttien ilmoittamista markkinahintaan (mark-to-market), kansalliset keskuspankit voivat vapauttaa erityisyhteisöt ilmoittamasta näitä instrumentteja markkinahintaan, jos tästä aiheutuisi erityisyhteisölle kohtuuttoman suuria kustannuksia. Tässä tapauksessa erityisyhteisöt soveltavat sijoittajaraportteja varten käytettyä arvostusmenetelmää.

5.   Jos saatavilla olevat tiedot liittyvät kansallisen markkinakäytännön mukaan mihin tahansa päivämäärään vuosineljänneksen aikana, kansalliset keskuspankit voivat sallia sen, että tiedonantajat ilmoittavat edellä mainittujen tietojen sijasta nämä vuosineljänneksen tiedot, jos tiedot ovat vertailukelpoisia ja kyseisen päivämäärän ja vuosineljänneksen päättymisen välillä tapahtuvat merkittävät taloustoimet otetaan huomioon.

6.   Tiedonantajat voivat sopia asianomaisen kansallisen keskuspankin kanssa siitä, että ne toimittavat 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitustaloustoimia koskevien tietojen sijasta arvostusmuutoksia ja muita muutoksia koskevia tietoja siinä määrin, että kansallinen keskuspankki voi johtaa tarvittavat tiedot rahoitustaloustoimista niiden avulla.

7.   Tiedonantaja voi sopia asianomaisen kansallisen keskuspankin kanssa siitä, että se toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen luottotappioita/arvonalennuksia koskevien tietojen sijasta muita tietoja, joista kansallinen keskuspankki voi johtaa tarvittavat tiedot luottotappioista/arvonalennuksista.

5 artikla

Poikkeukset

1.   Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia 4 artiklassa vahvistetuista tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista seuraavasti:

a)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää erityisyhteisöille poikkeuksia euroalueen rahalaitosten myöntämien ja maturiteetin, sektorin ja velallisen kotipaikan mukaan eriteltyjen lainojen ilmoittamisen osalta ja silloin, kun rahalaitokset edelleen hallinnoivat arvopaperistettuja lainoja asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) tarkoitetulla tavalla. Näiden tietojen ilmoittamisesta säädetään asetuksessa (EU) N:o 1071/2013.

b)

Kansalliset keskuspankit voivat vapauttaa erityisyhteisöt kaikista liitteessä I asetetuista tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista lukuun ottamatta velvoitetta ilmoittaa neljännesvuosittain vuosineljänneksen lopun kantatiedot kaikista saamisista, sillä edellytyksellä, että vuosineljänneksen aggregoituja saamisia koskeviin tietoihin sisältyvien erityisyhteisöjen osuus erityisyhteisöjen kokonaissaamisista on kantatietojen perusteella vähintään 95 prosenttia jokaisessa euroalueen jäsenvaltiossa. Kansalliset keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin kalenterivuoden alusta alkaen.

c)

Jos 4 artiklassa tarkoitetut tiedot voidaan johtaa tilastollisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti liitteessä III tarkennetulla tavalla muista tilastotietojen, julkisten tietojen tai valvontatietojen lähteistä, eikä tämä vaikuta a ja b alakohdan soveltamiseen, kansalliset keskuspankit voivat EKP:ta kuultuaan vapauttaa tiedonantajat kokonaan tai osittain liitteessä I vahvistetuista tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista.

2.   Erityisyhteisöt voivat asianomaisen kansallisen keskuspankin ennalta antamalla suostumuksella päättää olla hyödyntämättä 1 kohdassa mainittuja poikkeuksia ja täyttää sen sijaan kaikki 4 artiklassa määritetyt tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset.

3.   Erityisyhteisöt, joille myönnetään 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu poikkeus, ilmoittavat vuotuiset tilinpäätöstietonsa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, jos niitä ei ole saatavissa julkisista lähteistä, kuuden kuukauden kuluessa viitejakson päättymisestä tai mahdollisimman pian sen jälkeen erityisyhteisön kotimaassa sovellettavien kansallisten oikeudellisten käytäntöjen mukaisesti. Asianomainen kansallinen keskuspankki ilmoittaa niille erityisyhteisöille, joihin sovelletaan tätä tiedonantovaatimusta.

4.   Asianomainen kansallinen keskuspankki peruuttaa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen, jos tässä asetuksessa säädettyjen mukaisia tilastointivaatimuksia vastaavia tietoja ei ole toimitettu ajoissa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille kolmen peräkkäisen raportointijakson aikana, riippumatta siitä, johtuuko laiminlyönti asianomaisesta erityisyhteisöstä. Erityisyhteisöt aloittavat tietojen ilmoittamisen 4 artiklassa säädetyllä tavalla viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona asianomainen kansallinen keskuspankki on ilmoittanut tiedonantajille, että poikkeus on peruutettu.

5.   Täyttääkseen tämän asetuksen vaatimukset kansalliset keskuspankit voivat esittää tapauskohtaisia tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia erityisyhteisöille, joille on myönnetty 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, tämän vaikuttamatta 3 kohdan soveltamiseen. Erityisyhteisöt ilmoittavat tällaiset tapauskohtaisesti pyydetyt tiedot 15 pankkipäivän kuluessa asianomaisen kansallisen keskuspankin esittämästä pyynnöstä.

6 artikla

Toimitusajat

Kansalliset keskuspankit toimittavat neljännesvuosittaiset aggregoidut tiedot kotimaisten erityisyhteisöjen positioita koskevista saamisista ja veloista EKP:lle viimeistään 28. pankkipäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit vahvistavat määräajat, joiden kuluessa niiden on saatava tiedot tiedonantajilta.

7 artikla

Vähimmäisvaatimukset ja kansalliset tiedonantomenettelyt

1.   Tiedonantajien on noudatettava niitä koskevia tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia liitteessä III yksilöityjen tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat kansallisten vaatimusten mukaisesti käyttöön tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä saadaan tarvittavat tilastotiedot ja että tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen tarkka valvonta liitteessä III tarkoitetulla tavalla on mahdollista.

8 artikla

Tilastotietojen tarkistaminen ja pakollinen keruu

Kansalliset keskuspankit käyttävät oikeuttaan tarkistaa tietoja, joita tiedonantajien edellytetään toimittavan tämän asetuksen perusteella, tai toimittaa tietojen pakollinen keruu tämän rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää näitä oikeuksia itse. Kansalliset keskuspankit käyttävät tätä oikeutta erityisesti silloin, kun jokin varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluva laitos ei täytä tämän asetuksen liitteessä III säädettyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

9 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

1.   Ensimmäiset neljännesvuosittaiset tiedot annetaan vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tilanteesta.

2.   Erityisyhteisöt, jotka aloittavat liiketoimintansa joulukuun 31 päivän 2014 jälkeen, ilmoittavat ensimmäistä kertaa tietoja antaessaan tiedot vuosineljänneksittäin arvopaperistamistoiminnan alkamisesta lähtien.

3.   Erityisyhteisöt, jotka aloittavat liiketoimintansa ennen kuin niiden jäsenvaltio ottaa euron käyttöön joulukuun 31 päivän 2014 jälkeen, ilmoittavat ensimmäistä kertaa tietoja antaessaan tiedot vuosineljänneksittäin siitä viitejaksosta alkaen, jona jäsenvaltio otti euron käyttöön. Erityisyhteisö ilmoittaa vain kantatiedot siltä viitejaksolta, jona jäsenvaltio otti euron käyttöön.

10 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 24/2009 (EKP/2008/30) 1 päivästä tammikuuta 2015.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

11 artikla

Loppusäännös

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 18 päivänä lokakuuta 2013.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2)  EUVL L 15, 20.1.2009, s. 1.

(3)  EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1.

(4)  Katso tämän virallisen lehden sivu 1.

(5)  Katso tämän virallisen lehden sivu 73.

(6)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(7)  EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

(8)  EUVL L 341, 27.12.2007, s. 1.

(9)  EUVL L 305, 1.11.2012, s. 6.

(10)  EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.

(11)  EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11.


LIITE I

TILASTOINTIIN LIITTYVÄT TIEDONANTOVAATIMUKSET

Image

Image


LIITE II

MÄÄRITELMÄT

1   OSA

Instrumenttiluokkien määritelmät

1.

Tässä taulukossa esitetään yksityiskohtaiset vakiokuvaukset instrumenttiluokista, jotka kansalliset keskuspankit muokkaavat kansallisella tasolla sovellettaviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti. Taulukko ei ole yksittäisten rahoitusinstrumenttien luettelo, eivätkä kuvaukset ole tyhjentäviä. Määritelmien perustana on asetuksella (EU) N:o 549/2013 vahvistettu Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä Euroopan unionissa (jäljempänä ’EKT 2010’).

2.

Joistain instrumenttiluokista edellytetään maturiteettierittelyjä. Ne koskevat alkuperäistä maturiteettia eli maturiteettia liikkeeseenlaskun yhteydessä, joka tarkoittaa rahoitusinstrumentin kiinteää määräaikaa, jota ennen sitä ei voida lunastaa (esim. velkapaperit) tai jota aikaisemmasta lunastuksesta seuraa jonkinlainen seuraamus, esim. tietyntyyppiset talletukset.

3.

Rahoitussaamiset voidaan erotella toisistaan jälkimarkkinakelpoisuuden perusteella. Saaminen on jälkimarkkinakelpoinen, jos sen omistajuus on helposti siirrettävissä yhdeltä yksiköltä toiselle luovutuksen tai nimisiirron avulla tai johdannaisten tapauksessa korvaamalla se vastakkaisella sopimuksella. Kaikilla rahoitusinstrumenteilla voidaan käydä kauppaa, mutta jälkimarkkinakelpoiset instrumentit on tarkoitettu kaupankäyntiin pörssissä tai kahdenvälisillä markkinoilla, vaikkei jälkimarkkinakelpoisuus edellytäkään varsinaista kaupankäyntiä.

4.

Kaikki rahoitussaamiset ja -velat ilmoitetaan bruttomääräisinä eli rahoitussaamisista ei saa vähentää rahoitusvelkoja.

Taulukko A

Erityisyhteisöjen saamisten ja velkojen instrumenttiluokkien määritelmät

SAAMISTEN LUOKAT

Luokka

Pääpiirteiden kuvaukset

1.

Talletukset ja lainasaamiset

Tämä erä sisältää tässä tiedonkeruussa erityisyhteisöjen lainanottajille lainaamat varat, jotka joko perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin tai eivät perustu velkakirjoihin.

Se sisältää seuraavat erät:

erityisyhteisöihin tehdyt talletukset, kuten yön yli -talletukset, määräaikaistalletukset ja irtisanomisehtoiset talletukset;

erityisyhteisöille myönnetyt lainat;

saamiset, jotka liittyvät takaisinmyyntisopimuksiin käteisvakuutta vastaan: sen rahan vastaerä, joka maksetaan arvopapereista, jotka erityisyhteisö ostaa tiettyyn hintaan samalla sitoutuen myymään samat (tai vastaavat) arvopaperit takaisin tiettyyn kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana;

saamiset, jotka liittyvät arvopapereiden lainaamiseen käteisvakuutta vastaan: sen rahan vastaerä, joka maksetaan erityisyhteisön lainaamista arvopapereista.

Tähän erään sisältyvät tätä asetusta sovellettaessa myös hallussa ja liikkeessä olevat eurosetelit ja -kolikot sekä ulkomaiset setelit ja kolikot, joita käytetään yleisesti maksujen maksamiseen.

2.

Arvopaperistetut lainat

Tämä erä sisältää tässä tiedonkeruussa lainat, jotka erityisyhteisö on hankkinut alkuperäiseltä liikkeeseenlaskijalta. Lainat ovat rahoitusvaroja, jotka syntyvät, kun lainanantajat lainaavat varoja lainanottajille, ja jotka joko perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin asiakirjoihin tai eivät perustu velkakirjoihin.

Tämä erä sisältää myös

kolmansille osapuolille myönnetyt rahoitusleasingsopimukset: rahoitusleasingsopimukset ovat sopimuksia, joissa kulutushyödykkeen laillinen omistaja (jäljempänä vuokralleantaja) siirtää varallisuuserän omistukseen liittyvät riskit ja palkkiot kolmannelle osapuolelle (jäljempänä vuokralleottaja). Tilastoinnin yhteydessä rahoitusleasingsopimuksia käsitellään vuokralleantajan vuokralleottajalle antamina lainoina, joiden ansiosta vuokralleottaja voi hankkia kulutushyödykkeen. Vuokralleantajana olevan alkuperäisen liikkeeseenlaskijan myöntämät rahoitusleasingsopimukset on kirjattava saamiserään ”arvopaperistetut lainat”. Sopimuksen kohteena oleva varallisuuserä näkyy vuokralleottajan eikä vuokralleantajan taseessa.

hoitamattomat lainat, joita ei ole vielä maksettu takaisin eikä kirjattu luottotappioiksi: laina katsotaan hoitamattomaksi, jos sen takaisinmaksu on viivästynyt tai takaisinmaksun todennäköisyys muutoin todetaan pienentyneeksi.

hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit: hallussa olevat velkapaperit, jotka eivät ole siirtokelpoisia ja joilla ei voida käydä kauppaa jälkimarkkinoilla.

siirretyt lainat: lainat, joista on tosiasiallisesti tullut siirtokelpoisia, kirjataan erään ”arvopaperistetut lainat”, mikäli ei ole näyttöä siitä, että niillä käydään kauppaa jälkimarkkinoilla. Muussa tapauksessa ne luokitellaan velkapapereiksi.

talletuksina tai lainoina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla: velkainstrumentit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat velkapapereita liikkeeseen laskevan laitoksen vaateita, joita voidaan esittää vasta sen jälkeen kun kaikki etusijalla olevat vaatimukset on tyydytetty, joten ne ovat joiltain ominaisuuksiltaan osakkeiden ja osuuksien kaltaisia. Velkainstrumentit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, luokitellaan tilastoitaessa joko ”arvopaperistetuiksi lainoiksi” tai ”velkapapereiksi” rahoitusinstrumentin luonteen mukaan. Mikäli erityisyhteisön hallussa olevat kaikenlaiset saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, esitetään tilastointia varten ilmoittamishetkellä yhtenä lukuna, tämä luku sisällytetään erään ”velkapaperit” sillä perusteella, että saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat useimmiten pikemminkin velkapapereina kuin lainoina.

arvopaperistetut lainat on ilmoitettava nimellisarvoonsa, vaikka ne olisi ostettu alkuperäiseltä liikkeeseenlaskijalta eri hintaan. Nimellisarvon ja ostohinnan välisen eron vastaerä on kirjattava ”muihin velkoihin”.

Tämä erä sisältää arvopaperistetut lainat riippumatta siitä, edellyttääkö voimassa oleva kirjanpitokäytäntö lainojen kirjaamista erityisyhteisön taseeseen.

3.

Velkapaperit

Hallussa olevat velkapaperit, jotka ovat velkatodistuksina toimivia jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, joilla käydään yleensä kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan korvata markkinoilla vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen.

Tähän erään kuuluvat

hallussa olevat arvopaperit, jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon korkoina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä tai -päivinä tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta.

lainat, jotka ovat muuttuneet jälkimarkkinakelpoisiksi järjestäytyneillä markkinoilla, eli siirretyt lainat sillä edellytyksellä, että on näyttöä jälkimarkkinakaupasta, kuten markkinatakaajien olemassaolosta, sekä osto- ja myyntitarjousten eroihin perustuvista rahoitusvarojen säännöllisistä noteerauksista. Mikäli näin ei ole, ne luokitellaan ”arvopaperistettuihin lainoihin”.

velkapaperien muodossa olevat lainasaamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

Arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainatut tai takaisinostosopimuksen perusteella myydyt arvopaperit pysyvät alkuperäisen omistajan taseessa (eikä niitä pidä siirtää väliaikaisen haltijan taseeseen), mikäli on olemassa käänteisoperaatiota koskeva kiinteä sitoumus eikä ainoastaan mahdollisuutta siihen. Mikäli väliaikainen haltija myy saamansa arvopaperit, myyntitapahtuma on kirjattava suorana arvopaperitransaktiona ja kirjattava väliaikaisen haltijan taseeseen arvopaperisalkun negatiivisena positiona.

Tämä erä sisältää hallussa olevat velkapaperit, jotka on arvopaperistettu, riippumatta siitä, edellyttääkö voimassa oleva kirjanpitokäytäntö arvopapereiden kirjaamista erityisyhteisön taseeseen.

4.

Muut arvopaperistetut saamiset

Tämä erä sisältää muut kuin luokkiin 2 ja 3 kuuluvat arvopaperistetut saamiset, kuten verosaatavat tai liiketoimintaluotot riippumatta siitä, edellyttääkö voimassa oleva kirjanpitokäytäntö saamisten kirjaamista erityisyhteisön taseeseen.

5.

Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet

Rahoitusvarat, jotka tuovat mukanaan omistajan oikeuksia yrityksiin tai yritysmäisiin yhteisöihin. Yleensä tällaiset rahoitusvarat oikeuttavat hallussapitäjänsä osuuteen yrityksen tai yritysmäisen yhteisön voitosta sekä osuuteen niiden nettovaroista selvitystilassa.

Tähän erään kuuluvat noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet, muut osakkeet, rahamarkkinarahasto-osuudet ja muut sijoitusrahasto-osuudet kuin rahamarkkinarahasto-osuudet.

Arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainattuja tai takaisinostosopimusten perusteella myytyjä osakkeita käsitellään luokan 3 ”velkapaperit” sääntöjen mukaisesti.

6.

Johdannaiset

Johdannaiset ovat määrättyyn rahoitusinstrumenttiin, indikaattoriin tai hyödykkeeseen liittyviä rahoitusinstrumentteja, joiden kautta tietyt rahoitusriskit voivat olla itsenäisinä kaupankäynnin kohteina rahoitusmarkkinoilla.

Tähän erään kuuluvat

optiot

optiotodistukset (warrantit)

futuurit

termiinit

swapit

luottojohdannaiset.

Johdannaiset kirjataan taseeseen markkina-arvoonsa bruttoperusteisesti. Yksittäiset johdannaissopimukset, joilla on positiivinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, ja sopimukset, joilla on negatiivinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastattavaa-puolelle.

Johdannaissopimuksiin perustuvia tulevia bruttomääräisiä sitoumuksia ei kirjata tase-eriin.

Tähän erään eivät kuulu johdannaiset, joita ei kansallisten sääntöjen mukaan kirjata taseeseen.

7.

Muut kuin rahoitusvarat (ml. kiinteä omaisuus)

Muu aineellinen ja aineeton omaisuus kuin rahoitusvarat. Kiinteä omaisuus sisältää muut kuin rahoitusvarat, joita erityisyhteisö käyttää toistuvasti tai jatkuvasti yli yhden vuoden ajan.

Tämä erä sisältää asunnot, muut rakennukset ja rakennelmat, koneet ja laitteet, arvoesineet ja henkiset omaisuustuotteet, kuten tietokoneohjelmistot ja tietokannat.

8.

Muut saamiset

Tämä on taseen vastaavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”muut kuin edellä mainitut saamiset”. Tämä erä voi sisältää:

korkosaamiset talletuksista ja lainoista

korkosaamiset hallussa olevista velkapapereista

saamiset, jotka eivät liity erityisyhteisön varsinaiseen toimintaan.


VELKALUOKAT

Luokka

Pääpiirteiden kuvaukset

9.

Lainat ja vastaanotetut talletukset

Velkaerät, jotka erityisyhteisöjen on maksettava velkojille ja jotka eivät perustu jälkimarkkinakelpoisten arvopaperien liikkeeseenlaskuun. Tähän erään kuuluvat:

lainat: erityisyhteisöille annetut lainat, jotka joko perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin tai eivät perustu velkakirjoihin.

erityisyhteisön liikkeeseen laskemat ei-siirtokelpoiset velkainstrumentit: liikkeeseen lasketut ei-siirtokelpoiset velkainstrumentit luokitellaan yleensä ”talletusvelkoihin”. Erityisyhteisöjen liikkeeseen laskemat ei-siirtokelpoiset instrumentit, joista tulee myöhemmin siirtokelpoisia ja joista voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla, on luokiteltava uudelleen ”velkapapereiksi”.

repot ja repo-tyyppiset operaatiot käteisvakuutta vastaan: sen rahan vastaerä, jonka erityisyhteisö saa arvopapereista, jotka se myy tiettyyn hintaan samalla sitoutuen ostamaan samat (tai vastaavat) arvopaperit takaisin tiettyyn kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana. Rahat, joita erityisyhteisö saa vastineeksi kolmannelle osapuolelle (”väliaikainen haltija”) siirretyistä arvopapereista, luokitellaan tähän erään, mikäli on olemassa kiinteä sitoumus käänteisoperaatiosta eikä ainoastaan mahdollisuus siihen. Tämä merkitsee sitä, että kaikki asianomaisiin arvopapereihin liittyvät riskit ja palkkiot kuuluvat operaation aikana edelleen erityisyhteisölle.

käteisvakuus, joka on saatu vastineeksi arvopaperilainauksen yhteydessä: rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle käteisvakuutta vastaan tilapäisesti lainatuista arvopapereista.

käteinen raha, joka on saatu vastineeksi operaatioissa, joissa on siirretty väliaikaisesti kultaa käteisvakuutta vastaan.

10.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

Erityisyhteisön liikkeeseen laskemat muut arvopaperit kuin osuudet, jotka yleensä ovat siirtokelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella, ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistusoikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Tähän erään kuuluvat muun muassa arvopaperit, jotka on laskettu liikkeeseen

omaisuusvakuudellisina arvopapereina

luottoriskin vaihtolainoina

vakuutussidonnaisina arvopapereina.

11.

Oma pääoma ja varaukset

Tässä tiedonkeruussa tämä erä käsittää velat, jotka aiheutuvat erityisyhteisöjen osakkeenomistajille tai muille omistajille osakeanneissa myymistä osakkeista, jotka takaavat osakkeen haltijalle omistusoikeuksia erityisyhteisössä ja yleensä osuuden sen voitoista sekä selvitystilassa osuuden sen omista varoista. Erään kuuluvat myös varat, jotka muodostuvat jakamattomista voitoista tai sellaisista varoista, jotka erityisyhteisö on pannut talteen vastaisuudessa odotettavissa olevien maksujen ja sitoumusten varalta. Se sisältää

oman pääoman

jakamattomat voitot ja rahastot

erityiset ja yleiset varaukset lainoja, arvopapereita tai muuntyyppisiä saamisia vastaan

arvopaperistamisrahaston rahasto-osuudet.

12.

Johdannaiset

Ks. luokka 6.

13.

Muut velat

Tämä on taseen vastattavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”muut kuin edellä mainitut velat”.

Tämä erä voi sisältää:

lainoille ja talletuksille kertyneen maksamattoman koron

liikkeeseen lasketuille velkapapereille kertyneen maksamattoman koron

velat, jotka eivät perustu erityisyhteisön varsinaiseen toimintaan, esim. velat tavarantoimittajille, verovelat, maksamattomat palkat ja sosiaalimaksut jne.

varaukset kolmansille osapuolille maksettavia velkoja varten, esim. eläkkeet, osingot jne.

ilman käteisvakuuksia lainaksi annetuista arvopapereista aiheutuneet nettomääräiset velat

arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvat nettomääräiset velat

lainojen arvostusmuutosten eli nimellisarvon ja ostohinnan erotuksen vastaerät.

Liikkeeseen lasketuille velkapapereille kertynyt maksamaton korko on ilmoitettava erillisenä ”joista”-eränä, ellei asianomainen kansallinen keskuspankki myönnä poikkeusta sillä perusteella, että tiedot voidaan johtaa tai arvioida vaihtoehtoisten lähteiden perusteella.

2   OSA

Sektorien määritelmät

Sektoriluokitus perustuu EKT 2010:een. Tässä taulukossa esitetään yksityiskohtaiset vakiokuvaukset sektoreista, jotka kansalliset keskuspankit muokkaavat kansallisella tasolla sovellettaviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, sijaitsevat vastapuolet eritellään sektorikohtaisesti Euroopan keskuspankin (EKP) ylläpitämien, tilastoinnissa käytettävien luettelojen mukaisesti ja käyttämällä vastapuolten tilastollista luokittelua koskevia ohjeita, jotka sisältyvät EKP:n käsikirjaan ”Monetary, financial institutions and markets statistics sector manual: Guidance for the statistical classification of customers”. Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, ulkopuolella sijaitsevista luottolaitoksista käytetään nimitystä ”pankit” eikä ”rahalaitokset”. Samoin käsite ”muut kuin rahalaitokset” koskee vain euroaluetta. Niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö ei ole euro, käytetään käsitettä ”muut kuin pankit”.

Taulukko B

Sektorien määritelmät

Sektori

Määritelmä

1.

Rahalaitokset

Rahalaitokset, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa. Tämä sektori koostuu kansallisista keskuspankeista, luottolaitoksista, siten kuin ne määritellään unionin lainsäädännössä, rahamarkkinarahastoista, muista rahoituslaitoksista, joiden tehtävänä on ottaa vastaan talletuksia ja/tai talletusten läheisiä vastineita muilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta ja myöntää lainoja ja/tai tehdä arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa ainakin taloudellisessa mielessä, sekä sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoista, joiden pääasiallista toimintaa on rahoituksen välitys laskemalla liikkeeseen sähköistä rahaa.

2.

Julkisyhteisöt

Julkisyhteisösektoriin (S.13) luetaan kaikki institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinattomia tuottajia ja joiden tuotos on tarkoitettu yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen ja jotka rahoitetaan muihin sektoreihin kuuluvien yksiköiden suorittamin pakollisin maksuin, ja pääasiallisesti kansantulon ja -varallisuuden uudelleenjakoa harjoittavat institutionaaliset yksiköt (EKT 2010, kohdat 2.111–2.113).

3.

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot

Sijoitusrahastot, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa. Tähän alasektoriin luetaan kaikki yhteissijoitusyritykset, rahamarkkinarahastoja lukuun ottamatta, jotka sijoittavat rahoitusvaroihin tai muihin kuin rahoitusvaroihin ja joiden tavoitteena on yleisöltä kerätyn pääoman sijoittaminen.

4.

Muut rahoituksen välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

Muiden rahoituksen välittäjien kuin vakuutuslaitosten ja eläkerahastojen alasektori (S.125) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina (tai talletusten läheisinä vastineina), sijoitusrahasto-osuuksina tai liittyen vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuisiin institutionaalisilta yksiköiltä. Tässä asetuksessa määritellyt erityisyhteisöt kuuluvat tähän alasektoriin (EKT 2010, kohdat 2.86–2.94)

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavien laitosten alasektori (S.126) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti harjoittavat rahoituksen välitykseen läheisesti liittyviä toimintoja mutta eivät itse ole rahoituksen välittäjiä. Myös pääkonttorit, joiden kaikki tai useimmat tytäryhtiöt ovat rahoitusalan yrityksiä, luokitellaan tähän alasektoriin (EKT 2010, kohdat 2.95–2.97).

Konserninsisäisten rahoitusyksiköiden ja rahanlainaajien alasektori (S.127) koostuu kaikista sellaisista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka eivät välitä rahoitusta eivätkä tuota rahoituksen välitystä avustavia palveluja ja joiden varoja tai velkoja ei valtaosin vaihdeta avoimilla markkinoilla. Tähän alasektoriin kuuluvat hallintayhtiöt, joiden hallussa on määräysvaltaan oikeuttavia osuuksia tytäryhtiöiden ryhmän pääomasta ja joiden pääasiallista toimintaa on ryhmän omistaminen ilman että ne tuottaisivat muita palveluja yrityksille, joiden pääoma on omistuksen kohteena; toisin sanoen hallintayhtiöt eivät hallinnoi eivätkä johda muita yksiköitä (EKT 2010, kohdat 2.98 ja 2.99).

5.

Vakuutuslaitokset + eläkerahastot

Vakuutuslaitosten alasektori (S.128) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, joiden pääasiallista toimintaa on riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välitys ensivakuutuksen tai jälleenvakuutuksen muodossa (EKT 2010, kohdat 2.100–2.104).

Eläkerahastojen alasektori (S.129) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti ovat vakuutettujen henkilöiden sosiaalisten riskien ja tarpeiden hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä (sosiaalivakuutus). Sosiaalivakuutusjärjestelminä eläkerahastot tarjoavat eläketuloja ja usein etuuksia, joita maksetaan kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta (EKT 2010, kohdat 2.105–2.110).

6.

Yritykset

Yrityssektori (S.11) käsittää itsenäisinä oikeushenkilöinä pidettävät institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Tämä sektori sisältää myös muuta kuin rahoitustoimintaa harjoittavat yritysmäiset yhteisöt (EKT 2010, kohdat 2.45–2.50).

7.

Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Kotitaloussektori (S.14) kattaa henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja markkinatavaroita ja rahoitus- ja muita palveluita tuottavina yrittäjinä (markkinatuottajina), jos tavaroiden ja palveluiden tuotanto ei ole erillisten yritysmäisinä yhteisöinä käsiteltyjen yksiköiden toimintaa. Kotitaloussektoriin luetaan myös henkilöt tai henkilöryhmät tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina omaa loppukäyttöä varten. Siihen kuuluvat yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yhtiökumppanuudet, joilla ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa – muut kuin yritysmäiset yhteisöt – ja jotka ovat markkinatuottajia (EKT 2010, kohdat 2.118–2.128).

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (KPVTY) sektori (S.15) koostuu voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä, jotka ovat kotitalouksia palvelevia erillisiä juridisia yksiköitä ja yksityisiä markkinattomia tuottajia. Niiden pääasialliset varat ovat kuluttajakotitalouksilta saatuja käteis- tai luontoismuotoisia vapaaehtoisia maksuja, julkisyhteisöjen suorittamia maksuja ja omaisuustuloja (EKT 2010, kohdat 2.129 ja 2.130).

3   OSA

Rahoitustaloustoimien määritelmä

Rahoitustaloustoimet määritellään EKT 2010:n mukaisesti rahoitusvarojen nettohankinnaksi tai nettoluotonotoksi kunkin rahoitusinstrumenttityypin osalta eli kaikkien asianomaisen raportointijakson aikana tapahtuvien rahoitustaloustoimien summaksi. Institutionaalisten yksiköiden välisessä rahoitustaloustoimessa luodaan tai poistetaan rahoitusvarallisuuserä sekä samanaikaisesti sen vastinkirjauksena oleva velka tai rahoitusvarallisuuserän omistus vaihtuu tai syntyy vastuusitoumus. Rahoitustaloustoimet kirjataan liiketoimen arvoon eli siihen kansallisessa valuutassa mitattuun arvoon, jossa kulloisetkin institutionaalisten yksiköiden keskinäiset saamiset ja/tai velat luodaan, maksetaan, vaihdetaan tai annetaan anteeksi, kun liiketoimia arvioidaan liiketaloudellisin perustein. Luottotappiot/arvonalennukset ja arvostusmuutokset eivät edusta rahoitustaloustoimia.

4   OSA

Luottotappioiden/arvonalennusten määritelmä

Luottotappiot/arvonalennukset määritellään lainojen luottotappioiden/arvonalennusten soveltamisesta aiheutuvien taseeseen kirjattujen lainojen arvon muutosten vaikutukseksi. Luottotappiot/arvonalennukset, jotka kirjataan myytäessä tai siirrettäessä lainoja kolmannelle osapuolelle, otetaan myös huomioon, jos ne ovat todennettavissa. Luottotappiot liittyvät tilanteisiin, joissa lainan katsotaan olevan arvoton saaminen, ja se poistetaan taseesta. Arvonalennukset liittyvät tilanteisiin, joissa todetaan, että lainaa ei saada kokonaan takaisin, ja lainan arvoa alennetaan taseessa.


LIITE III

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOITA VARSINAISEN TIEDONANTAJIEN JOUKON ON NOUDATETTAVA

Tiedonantajien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset noudattaakseen tilastointiin liittyviä Euroopan keskuspankin (EKP) tiedonantovaatimuksia.

1.

Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

tiedot on toimitettava oikea-aikaisesti ja asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien määräaikojen mukaisesti;

b)

tilastotiedot on esitettävä asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien teknisten raportointivaatimusten mukaista muotoa ja esitystapaa käyttäen;

c)

tiedonantajan on toimitettava yhden tai useamman yhteyshenkilön tiedot;

d)

tiedonantajien on noudatettava teknisiä erittelyjä, jotka koskevat tietojen toimittamista asianomaiselle kansalliselle keskuspankille.

2.

Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

tilastotiedoissa ei saa olla virheitä: kaikki lineaariset rajoitteet on täytettävä (esimerkiksi saamisten ja velkojen on täsmättävä, välisummien ja loppusumman on täsmättävä);

b)

tiedonantajien on kyettävä antamaan lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista;

c)

tilastotietojen on oltava täydellisiä, eikä niissä saa olla jatkuvia ja rakenteellisia puutteita; puuttuvista tiedoista on ilmoitettava ja annettava selitys asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, ja ne on soveltuvin osin toimitettava mahdollisimman pian;

d)

tiedonantajien on noudatettava asianomaisen kansallisen keskuspankin antamia ohjeita tietomääristä, lukujen pyöristämisestä ja desimaalien määrästä tietojen teknistä siirtoa varten.

3.

Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

tilastotietojen on vastattava tässä asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja;

b)

mikäli näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien on säännöllisesti seurattava ja mitattava käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten eroja;

c)

tiedonantajien on pystyttävä selittämään mahdolliset katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

4.

Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset:

EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä on noudatettava. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitykset.


Top