15.4.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 96/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 302/2009,

annettu 6 päivänä huhtikuuta 2009,

tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä, asetuksen (EY) N:o 43/2009 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1559/2007 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhteisö on 14 päivästä marraskuuta 1997 lähtien ollut Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (2), jäljempänä ’yleissopimus’, sopimuspuoli.

(2)

Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) hyväksyi marraskuussa 2008 pitämässään 16. erityiskokouksessa suosituksen 08-05, joka koskee Itä-Atlantilla ja Välimerellä tonnikalan osalta käyttöön otettavaa elvytyssuunnitelmaa, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2022 ja joka korvaa vuonna 2006 hyväksytyn elvytyssuunnitelman.

(3)

ICCAT:n uudessa elvytyssuunnitelmassa on kannan elvyttämiseksi määräykset suurimman sallitun saalistason asteittaisesta alentamisesta vuodesta 2007 vuoteen 2011, kalastuksen rajoittamisesta tietyillä alueilla ja tiettyinä aikoina, tonnikalan uudesta vähimmäiskoosta, urheilu- ja virkistyskalastusta koskevista toimenpiteistä, kasvatus- ja kalastuskapasiteettia koskevista toimenpiteistä sekä elvytyssuunnitelman tehokkuuden varmistamiseksi määräykset vahvistetuista valvontatoimenpiteistä ja ICCAT:n yhteisen kansainvälisen tarkastus- ja valvontaohjelman täytäntöönpanosta.

(4)

Sen vuoksi ICCAT:n uusi elvytyssuunnitelma on tarpeen panna täytäntöön elvytyssuunnitelmasta annettavalla asetuksella, kuten elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (3) 5 artiklassa säädetään. Asetuksen olisi tultava voimaan ennen pääasiallisen kalastuskauden alkua.

(5)

ICCAT:n vuoden 2006 elvytyssuunnitelma sisällytettiin yhteisön lainsäädäntöön tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä 17 päivänä joulukuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1559/2007 (4). ICCAT:n hyväksymän tonnikalaa koskevan uuden elvytyssuunnitelman vuoksi yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2009 16 päivänä tammikuuta 2009 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 43/2009 (5) olisi muutettava ja asetus (EY) N:o 1559/2007 olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

(6)

Asian kiireellisyyden vuoksi poikkeuksen myöntäminen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen liitteenä olevan kansallisten kansanedustuslaitosten asemaa Euroopan unionissa koskevan pöytäkirjan 1 osan 3 kohdassa mainittuun kuuden viikon määräaikaan on tärkeää,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde, soveltamisala ja tavoite

Tässä asetuksessa annetaan Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) suositteleman tonnikalan (Thunnus thynnus) elvytyssuunnitelman soveltamista koskevat yleiset säännöt, joita yhteisön on noudatettava.

Tätä asetusta sovelletaan tonnikalaan Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

Elvytyssuunnitelman tavoitteena on saavuttaa kestävää enimmäistuottoa vastaava biomassa suuremmalla kuin 50 prosentin todennäköisyydellä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)	’sopimuspuolilla’ tarkoitetaan yleissopimuksen sopimuspuolia ja yhteistyötä tekeviä muita kuin sopimuspuolia sekä yhteisöjä tai kalastusyhteisöjä;

b)

’kalastusaluksella’ tarkoitetaan mitä tahansa alusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää tonnikalavarojen kaupallisessa hyödyntämistarkoituksessa, mukaan luettuina pyyntialukset, kalanjalostusalukset, tukialukset, hinausalukset, jälleenlaivausalukset ja tonnikalatuotteiden kuljetukseen varustetut kuljetusalukset sekä apualukset konttialuksia lukuun ottamatta;

c)	’pyyntialuksella’ tarkoitetaan alusta, jota käytetään tonnikalavarojen kaupallisessa pyyntitarkoituksessa;

d)	’apualuksella’ tarkoitetaan alusta, jota käytetään kuolleiden (jalostamattomien) tonnikalojen kuljettamiseen häkistä nimettyyn satamaan;

e)	’jalostusaluksella’ tarkoitetaan alusta, jolla kalastustuotteille tehdään yksi tai useampia seuraavista toimenpiteistä ennen tuotteiden pakkaamista: fileointi tai viipalointi, pakastus ja/tai jalostus;

f)	’aktiivisella kalastuksella’ tarkoitetaan pyyntialuksen harjoittamaa tonnikalan kohdennettua kalastusta tietyn kalastuskauden aikana;

g)

’yhteisellä kalastustoimella’ tarkoitetaan eri sopimuspuolten tai jäsenvaltioiden tai saman jäsenvaltion lipun alla purjehtivan kahden tai useamman pyyntialuksen välistä tointa, jonka yhteydessä yhden pyyntialuksen saalis osoitetaan yhteen tai useampaan muuhun pyyntialukseen jakoperusteen mukaisesti;

h)

’siirtotoimilla’ tarkoitetaan: i) elävien tonnikalojen siirtämistä pyyntialuksen verkosta tai rysästä kuljetushäkkiin; ii) elävien tonnikalojen siirtämistä yhdestä kuljetushäkistä toiseen; iii) kuolleiden tonnikalojen siirtämistä pyyntialuksen verkosta tai kuljetushäkistä apualukseen; iv) siirtämistä tonnikalan kasvatus- tai lihotuslaitoksesta tai tonnikalarysästä jalostusalukseen, kuljetusalukseen tai maihin; v) siirtämistä hinausaluksen kuljetushäkistä toiseen hinausalukseen;

i)	’tonnikalarysällä’ tarkoitetaan pohjaan ankkuroitua kiinteää pyydystä, jossa on yleensä aitaverkko, joka johdattaa kalat rysän suljettuun peräosaan;

j)	’kasvatushäkkiin siirrolla’ tarkoitetaan tonnikalojen siirtämistä kuljetushäkistä lihotus- ja kasvatushäkkeihin;

k)	’lihotuksella’ tarkoitetaan tonnikalan siirtämistä kasvatushäkkiin lyhyeksi ajaksi (yleensä kahdesta kuuteen kuukauteen) tavoitteena lähinnä nostaa kalan rasvapitoisuutta;

l)	’kasvatuksella’ tarkoitetaan tonnikalan siirtämistä kasvatushäkkiin vuotta pitemmäksi ajaksi tavoitteena lisätä kalan kokonaisbiomassaa;

m)	’jälleenlaivauksella’ tarkoitetaan kaiken kalastusaluksella olevan tonnikalamäärän tai sen osan purkamista toiseen kalastusalukseen;

n)	’urheilukalastuksella’ tarkoitetaan ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat kuuluvat kansalliseen urheilujärjestöön tai joilla on kansallinen urheilukalastuslupa;

o)	’virkistyskalastuksella’ tarkoitetaan ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat eivät kuulu kansalliseen urheilujärjestöön ja joilla ei ole kansallista urheilukalastuslupaa;

p)	’tehtävällä II’ tarkoitetaan ICCAT:n teoksessa ’Field manual for statistics and sampling Atlantic tunas and tuna-like fish’ (kolmas painos, ICCAT, 1990) määrittelemää tehtävää II.

3 artikla

Alusten pituus

Kaikkien tässä asetuksessa tarkoitettujen alusten pituuksien katsotaan tarkoittavan kokonaispituutta.

II   LUKU

KALASTUSMAHDOLLISUUDET

4 artikla

Kalastusmahdollisuuksiin liittyvät edellytykset

1.   Jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen pyyntialusten ja tonnikalarysien pyyntiponnistus on oikeassa suhteessa jäsenvaltion Itä-Atlantilla ja Välimerellä käytettävissä oleviin tonnikalan kalastusmahdollisuuksiin.

2.   Jäsenvaltion on laadittava tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä kalastavia pyyntialuksia ja tonnikalarysiä koskeva vuosittainen kalastussuunnitelma.

3.   Vuosittaisessa kalastussuunnitelmassa on ilmoitettava erityisesti

a)	14 artiklassa tarkoitettuun luetteloon merkityt yli 24 metrin pituiset pyyntialukset ja niille myönnetyt aluskohtaiset kiintiöt sekä kiintiöiden jakomenetelmä ja toimenpiteet, joilla varmistetaan aluskohtaisten kiintiöiden noudattaminen;

b)	korkeintaan 24 metrin pituisten pyyntialusten ja tonnikalarysien osalta vähintään kiintiö, joka on myönnetty tuottajaorganisaatioille tai vastaavanlaisilla pyydyksillä pyytävien kalastusalusten ryhmille.

4.   Vuosittainen kalastussuunnitelma on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta. Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä ’komissio’, toimittaa kalastussuunnitelmat ICCAT:n sihteeristölle viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä maaliskuuta.

5.   Kaikki vuosittaiseen kalastussuunnitelmaan tai myönnetyn kiintiön erityiseen hallinnoimismenetelmään myöhemmin tehtävät muutokset on annettava komissiolle tiedoksi vähintään 13 päivää ennen kyseessä olevaa muutosta vastaavan toiminnan harjoittamista. Komissio antaa tällaisen muutoksen ICCAT:n sihteeristön tiedoksi vähintään 10 päivää ennen muutosta vastaavan toiminnan harjoittamista.

6.   Lippujäsenvaltion on toteutettava tämän kohdan mukaiset toimet, kun sen lipun alla purjehtiva alus

a)	ei ole täyttänyt 20 artiklassa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuuttaan;

b)	on syyllistynyt 33 artiklassa tarkoitettuun rikkomiseen.

Lippujäsenvaltion on varmistettava, että fyysinen tarkastus tapahtuu lippujäsenvaltion satamissa sen viranomaisen valvonnassa tai että sen tekee muu lippujäsenvaltion nimeämä henkilö, jos alus ei ole jossakin lippujäsenvaltion satamassa.

Kun aluskohtainen kiintiö on käytetty loppuun, lippujäsenvaltio peruuttaa tonnikalan kalastusluvan ja voi vaatia alusta siirtymään viipymättä osoittamaansa satamaan.

7.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä syyskuuta kyseisen vuoden kalastussuunnitelmiensa täytäntöönpanoa koskeva kertomus. Näihin kertomuksiin on sisällyttävä

a)	luettelo tonnikalan aktiivista kalastusta Itä-Atlantilla ja Välimerellä tosiasiallisesti harjoittavista pyyntialuksista;

b)	kunkin pyyntialuksen saaliit; ja

c)	niiden päivien kokonaismäärä, joina kukin pyyntialus on kalastanut Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

Komissio toimittaa nämä kertomukset ICCAT:n sihteeristölle kunkin vuoden 15 päivään lokakuuta mennessä.

Ottaen huomioon, että kalastuskausi eräiden pyyntivälineiden osalta päättyy 15 päivänä lokakuuta, jäsenvaltiot voivat niillä suoritettavan kalastuksen osalta toimittaa komissiolle lisätietoja myöhemmin.

8.   Jonkin jäsenvaltion kansalaisten ja jonkin sopimuspuolen kansalaisten välisiä yksityisiä kauppajärjestelyjä kyseessä olevan jäsenvaltion lipun alla purjehtivan kalastusaluksen käyttämiseksi kalastuksessa jonkin sopimuspuolen tonnikalakiintiön puitteissa ei saa tehdä ilman kyseessä olevan jäsenvaltion ja ICCAT:n komission lupaa, ja jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle.

9.   Jäsenvaltioiden on lähetettävä kunkin vuoden 1 päivään maaliskuuta mennessä komissiolle tiedot kansalaistensa ja jonkin sopimuspuolen kansalaisten välisistä yksityisistä kauppajärjestelyistä.

10.   Edellä olevassa 9 kohdassa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä seuraavat seikat:

a)	luettelo kaikista kalastusaluksista, jotka purjehtivat sellaisen jäsenvaltion lipun alla, jolla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa yksityisen kauppajärjestelyn nojalla;

b)	yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (6) liitteessä I määritetty yhteisön kalastuslaivastorekisterin tunnistenumero (CFR-numero);

c)	yksityisten kauppajärjestelyjen kesto;

d)	kyseessä olevan jäsenvaltion suostumus yksityiseen järjestelyyn;

e)	kyseessä olevan sopimuspuolen nimi.

11.   Komissio lähettää 9 kohdassa tarkoitetut tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

12.   Komissio varmistaa, että muiden sopimuspuolten tonnikalakiintiöiden prosenttiosuus, joka voidaan käyttää yhteisön kalastusalusten rahtaukseen asetuksen (EY) N:o 1936/2001 (7) 8 b artiklan mukaisesti, ei ylitä 20:tä prosenttia kyseisten sopimuspuolten kiintiöistä vuonna 2009.

13.   Yhteisön kalastusalusten tonnikalaa koskeva rahtaus Itä-Atlantilla ja Välimerellä kielletään vuodesta 2010 alkaen.

14.   Jäsenvaltion on varmistettava, että sen tonnikalaa kalastavien rahdattujen alusten määrä ja rahtauksen kesto ovat oikeassa suhteessa rahtausvaltiolle myönnettyyn kiintiöön.

15.   Jäsenvaltion on myönnettävä erityinen kiintiö urheilu- ja virkistyskalastukseen sekä ilmoitettava siitä komissiolle ennen 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun kalastuskauden alkamista.

III   LUKU

KAPASITEETTIA KOSKEVAT TOIMENPITEET

5 artikla

Kalastuskapasiteettia koskevat toimenpiteet

1.   Jäsenvaltion on varmistettava, että sen kalastuskapasiteetti on oikeassa suhteessa sen kiintiöön.

2.   Jäsenvaltion lipun alla purjehtivien sellaisten kalastusalusten lukumäärä ja vastaava kokonaisbruttovetoisuus, jotka saavat kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa tai purkaa tonnikalaa, on rajoitettava kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivien sellaisten kalastusalusten lukumäärään ja vastaavaan kokonaisbruttovetoisuuteen, jotka kalastivat, pitivät aluksella, jälleenlaivasivat, kuljettivat tai purkivat tonnikalaa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 1 päivän heinäkuuta 2008 välisellä kaudella. Tätä rajoitusta on sovellettava pyyntialusten osalta pyydystyypeittäin ja muiden kalastusalusten osalta alustyypeittäin.

3.   Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen kunkin jäsenvaltion sellaisten kalastusalusten lukumäärän ja vastaavan kokonaisbruttovetoisuuden, jotka kalastivat, pitivät aluksella, jälleenlaivasivat, kuljettivat tai purkivat tonnikalaa 1 päivän tammikuuta 2007 ja 1 päivän heinäkuuta 2008 välisenä aikana. Tätä rajoitusta on sovellettava pyyntialusten osalta pyydystyypeittäin ja muiden kalastusalusten osalta alustyypeittäin.

4.   Tonnikalan kalastusta Itä-Atlantilla ja Välimerellä harjoittavan jäsenvaltion tonnikalarysien määrä on rajoitettava kyseisen jäsenvaltion ennen 1 päivää heinäkuuta 2008 sallimien tonnikalarysien määrään.

5.   Edellä olevan 4 kohdan soveltamiseksi neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen kunkin jäsenvaltion ennen 1 päivää heinäkuuta 2008 sallimien tonnikalarysien lukumäärän.

6.   Edellä olevassa 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun kalastuskapasiteetin jäädyttämistä ei sovelleta jäsenvaltioon, joka osoittaa, että sen on lisättävä kalastuskapasiteettiaan käyttääkseen kiintiönsä kokonaisuudessaan.

7.   Edellä 2 ja 4 kohdassa sekä 9 artiklassa tarkoitettua kalastuskapasiteettia on vähennettävä siten, että kunkin jäsenvaltion kalastuskapasiteetin ja sen vuoden 2010 kiintiötä vastaavan kalastuskapasiteetin välinen ero vähenee vuoteen 2010 mennessä vähintään 25 prosenttia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 kohdan soveltamista.

Kalastuskapasiteetin vähentämisen laskennassa on otettava huomioon arvioidut vuotuiset alus- ja pyydyskohtaiset saalismäärät.

Kyseistä vähentämisvaatimusta ei sovelleta jäsenvaltioon, joka osoittaa, että sen kalastuskapasiteetti on oikeassa suhteessa sen kiintiöön.

8.   Edellä olevan 7 kohdan soveltamiseksi neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen kunkin jäsenvaltion sellaisten kalastusalusten lukumäärän ja vastaavan kokonaisbruttovetoisuuden, joille voidaan antaa lupa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa tai purkaa tonnikalaa.

9.   Jäsenvaltion on laadittava kalastuskapasiteetin hallintosuunnitelma vuosiksi 2010–2013. Kyseinen suunnitelma on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä elokuuta 2009, ja siinä on annettava 2, 4, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot. Komissio toimittaa vuosien 2010–2013 kalastuskapasiteettia koskevan yhteisön hallintosuunnitelman ICCAT:lle 15 päivään syyskuuta 2009 mennessä.

6 artikla

Kasvatus- ja lihotuskapasiteettia koskevat toimenpiteet

1.   Jäsenvaltion tonnikalan kasvatus- ja lihotuskapasiteetti on rajoitettava jäsenvaltion sellaisten laitosten kasvatus- ja lihotuskapasiteettiin, jotka sisältyivät vesiviljelylaitteita koskevaan ICCAT:n rekisteriin tai jotka oli hyväksytty ja ilmoitettu ICCAT:lle 1 päivästä heinäkuuta 2008 alkaen.

2.   Pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärä, joka voidaan siirtää jäsenvaltion laitoksiin, on rajoitettava vuoden 2010 osalta niiden määrien tasolle, jotka kyseisen jäsenvaltion laitokset ovat ilmoittaneet ICCAT:lle vuonna 2005, 2006, 2007 tai 2008.

3.   Jäsenvaltion on myönnettävä kyseiset määrät laitoksille 2 kohdassa tarkoitetun pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärän rajoissa.

4.   Edellä olevan 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen kunkin jäsenvaltion tonnikalan kasvatus- ja lihotuskapasiteetin sekä pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärän, jonka kukin jäsenvaltio voi myöntää laitoksilleen.

5.   Kasvatus- tai lihotusjäsenvaltion on laadittava kasvatus- ja lihotuskapasiteetin hallintosuunnitelma vuosiksi 2010–2013. Kyseinen suunnitelma on toimitettava komissiolle 15 päivään elokuuta 2009 mennessä, ja siinä on annettava 1–3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Komissio toimittaa vuosien 2010–2013 kasvatus- ja lihotuskapasiteettia koskevan yhteisön hallintosuunnitelman ICCAT:lle 15 päivään syyskuuta 2009 mennessä.

IV   LUKU

TEKNISET TOIMENPITEET

7 artikla

Kalastuskieltokausi

1.   Tonnikalan kalastus suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla, joiden pituus on yli 24 metriä, on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivän kesäkuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana lukuun ottamatta pituuspiirin 10° W länsipuolella ja leveyspiiriin 42° N pohjoispuolella sijaitsevaa aluetta, jolla tällainen kalastus on kiellettyä 1 päivän helmikuuta ja 31 päivän heinäkuuta välisenä aikana.

2.   Tonnikalan nuottakalastus on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 15 päivän kesäkuuta ja 15 päivän huhtikuuta välisenä aikana.

3.   Tonnikalan kalastus vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 15 päivän lokakuuta ja 15 päivän kesäkuuta välisenä aikana.

4.   Tonnikalan kalastus pelagisilla troolareilla on kiellettyä Itä-Atlantilla 15 päivän lokakuuta ja 15 päivän kesäkuuta välisenä aikana.

5.   Tonnikalan virkistys- ja urheilukalastus on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 15 päivän lokakuuta ja 15 päivän kesäkuuta välisenä aikana.

6.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio voi osoittaa, että voimakkuudeltaan vähintään viisi boforia olleiden tuulien vuoksi sen eräät tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyytävät nuotta-alukset eivät ole voineet käyttää tavanomaisia kalastuspäiviään, jäsenvaltio voi siirtää enintään viisi menetettyä päivää 20 päivään kesäkuuta saakka.

Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava myönnetyistä ylimääräisistä kalastuspäivistä komissiolle viimeistään 14 päivänä kesäkuuta. Tällaisiin ilmoituksiin on liitettävä seuraavat tiedot:

i)	kyseisen kalastustoiminnan lopettamista koskevat yksityiskohtaiset tiedot sisältävä raportti, johon sisältyvät hakemusta tukevat säätiedot;

ii)	pyyntialuksen nimi;

iii)	asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I määritetty CFR-numero.

Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä ICCAT:lle.

8 artikla

Ilma-alusten käyttö

Lentokoneiden tai helikoptereiden käyttäminen tonnikalojen etsintään on kielletty.

9 artikla

Vähimmäiskoko ja erityistoimenpiteet tietyissä kalastuksissa

1.   Tonnikalan vähimmäiskoko on Itä-Atlantilla ja Välimerellä 30 kilogrammaa tai 115 senttimetriä.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja 11 artiklan soveltamista rajoittamatta seuraavissa tilanteissa tonnikalaan sovelletaan 8 kilogramman tai 75 senttimetrin vähimmäiskokoa:

a)	vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä Itä-Atlantilla pyydetyt tonnikalat;

b)	Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyydetyt tonnikalat;

c)	Välimerellä pienimuotoista tuoreen kalan rannikkokalastusta harjoittavien vapapyydyksiä käyttävien alusten, pitkäsiima-alusten ja käsisiima-alusten pyytämät tonnikalat.

3.   Edellä olevan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen niiden vapapyydyksiä käyttävien alusten ja uisteluveneiden enimmäismäärän, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla. Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, vapapyydyksiä käyttävien alusten ja uisteluveneiden määräksi vahvistetaan niiden yhteisön pyyntialusten määrä, jotka osallistuivat vuonna 2006 tonnikalan kohdennettuun kalastukseen.

4.   Edellä olevan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseksi neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen niiden pyyntialusten enimmäismäärän, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin. Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, pyyntialusten määräksi vahvistetaan niiden yhteisön pyyntialusten määrä, jotka osallistuivat vuonna 2008 tonnikalan kohdennettuun kalastukseen.

5.   Edellä olevan 2 kohdan c alakohdan soveltamiseksi neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen niiden vapapyydyksiä käyttävien alusten, pitkäsiima-alusten ja käsisiima-alusten enimmäismäärän, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Välimerellä. Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, pyyntialusten määräksi vahvistetaan niiden yhteisön pyyntialusten määrä, jotka osallistuivat vuonna 2008 tonnikalan kohdennettuun kalastukseen.

6.   Komissio ilmoittaa 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen pyyntialusten lukumäärän ICCAT:n sihteeristölle kunkin vuoden 30 päivään tammikuuta mennessä.

7.   Edellä olevan 2 kohdan a, b ja c alakohdan soveltamiseksi neuvosto jakaa 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti määritellyn pyyntialusten lukumäärän jäsenvaltioiden kesken asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

8.   Edellä olevan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi enintään 7 prosenttia yhteisön vähintään 8 kilogramman painoisten tai 75 senttimetrin pituisten ja enintään 30 kilogramman painoisten tai 115 senttimetrin pituisten tonnikalojen kiintiöstä myönnetään 3 kohdassa tarkoitetuille luvan saaneille pyyntialuksille; tästä enintään 100 tonnia vähintään 6,4 kilogramman painoisia tai 70 senttimetrin pituisia tonnikaloja saa 2 kohdasta poiketen olla pyydetty alle 17 metrin pituisilla vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla. Neuvosto päättää yhteisön kiintiön jakamisesta jäsenvaltioiden kesken asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

9.   Edellä olevan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseksi neuvosto päättää yhteisön enimmäiskiintiön jakamisesta jäsenvaltioiden kesken asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

10.   Edellä olevan 2 kohdan c alakohdan soveltamiseksi enintään 2 prosenttia yhteisön vähintään 8 kilogramman painoisten tai 75 senttimetrin pituisten ja enintään 30 kilogramman painoisten tai 115 senttimetrin pituisten tonnikalojen kiintiöstä myönnetään 5 kohdassa tarkoitetuille luvan saaneille pyyntialuksille. Neuvosto päättää yhteisön kiintiön jakamisesta jäsenvaltioiden kesken asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11.   Erityiset lisäedellytykset, jotka koskevat vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä Itä-Atlantilla pyydettyjä tonnikaloja, kasvatustarkoituksiin Adrianmerellä pyydettyjä tonnikaloja ja pienimuotoista tuoreen kalan rannikkokalastusta harjoittavilla vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, pitkäsiima-aluksilla ja käsisiima-aluksilla Välimerellä pyydettyjä tonnikaloja, vahvistetaan liitteessä I.

12.   Kaikille tonnikalaa aktiivisesti kalastaville pyyntialuksille sallitaan enintään 5 prosentin suuruiset tahattomat saalit vähintään 10 kilogramman painoisia tai 80 senttimetrin pituisia ja enintään 30 kilogramman painoisia tonnikaloja.

13.   Edellä olevassa 12 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus lasketaan joko tahattoman kokonaissaaliin lukumäärän perusteella purettua saalista kohti näiden pyyntialusten kokonaissaaliista tai vastaavan painon perusteella prosenttiosuutena.

14.   Tahattomat saaliit on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä. Kuolleiden kalojen poisheittäminen 12 kohdassa tarkoitetusta tahattomasta saaliista on kiellettyä, ja kuolleet kalat on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä.

15.   Tahattomiin tonnikalasaaliisiin sovelletaan 17, 18, 21 ja 23 artiklaa.

10 artikla

Elävän tonnikalan näytteenottosuunnitelma

1.   Jäsenvaltion on laadittava näytteenotto-ohjelma pyydettyjen tonnikalojen kappalemäärien arvioimiseksi kokoluokittain.

2.   Kokonäytteet on altaissa otettava otoksesta, joka on 100 yksilöä 100:aa tonnia elävää kalaa kohti, tai otoksesta, joka on 10 prosenttia kasvatushäkkiin siirrettyjen kalojen kokonaislukumäärästä. Kokonäytteet otetaan pituuden tai painon perusteella laitoksella tapahtuvan häkistä nostamisen aikana ja kuolleiden kalojen osalta kuljetuksen aikana noudattaen ICCAT:n hyväksymää menetelmää tehtävästä II raportoimiseksi.

3.   Näytteenottoa koskevia lisämenetelmiä kehitetään sellaisia kaloja varten, joita on kasvatettu yli vuoden ajan.

4.   Näytteenotto on toteutettava satunnaisesti valitun häkistä nostamisen yhteydessä, ja sen on koskettava kaikkia häkkejä. Kunkin vuoden näytteenottoa koskevat tiedot on toimitettava komissiolle seuraavan vuoden 31 päivään toukokuuta mennessä.

11 artikla

Sivusaalis

1.   Yhteisön pyyntialukset, jotka eivät kalasta aktiivisesti tonnikalaa, eivät saa pitää aluksella tonnikalaa yli viittä prosenttia aluksella olevasta kokonaissaaliista painona ja/tai kappalemääränä ilmaistuna.

2.   Sivusaalis on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä. Kuolleiden kalojen poisheittäminen 1 kohdassa tarkoitetusta sivusaaliista on kielletty tonnikalan kalastuskauden aikana, ja kuolleet kalat on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä.

3.   Tonnikalan sivusaaliisiin sovelletaan 17, 18, 21, 23 ja 24 artiklaa.

12 artikla

Virkistyskalastus

1.   Jäsenvaltion on myönnettävä aluksille kalastuslupia virkistyskalastusta varten.

2.   Virkistyskalastuksessa on kiellettyä pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata ja purkaa enemmän kuin yksi tonnikala kutakin merelle tehtävää matkaa kohti.

3.   Virkistyskalastuksessa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kielletty hyväntekeväisyystarkoituksia lukuun ottamatta.

4.   Jäsenvaltion on kirjattava virkistyskalastusta koskevat saalistiedot ja toimitettava ne komissiolle edeltävän vuoden osalta kunkin kuluvan vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä. Komissio toimittaa tiedot ICCAT:n pysyvälle tutkimus- ja tilastokomitealle.

5.   Jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että virkistyskalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti kalanpoikaset, vapautetaan.

13 artikla

Urheilukalastus

1.   Jäsenvaltion on säänneltävä urheilukalastusta erityisesti myöntämällä aluksille kalastuslupia urheilukalastusta varten.

2.   Urheilukalastuskilpailuissa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kielletty hyväntekeväisyystarkoituksia lukuun ottamatta.

3.   Jäsenvaltion on kirjattava urheilukalastusta koskevat saalistiedot ja toimitettava ne komissiolle edeltävän vuoden osalta kunkin kuluvan vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä. Komissio toimittaa tiedot ICCAT:n pysyvälle tutkimus- ja tilastokomitealle.

4.   Jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että urheilukalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti kalanpoikaset, vapautetaan.

V   LUKU

VALVONTATOIMENPITEET

14 artikla

Alusrekisteri

1.   Jäsenvaltion on vähintään 45 päivää ennen 7 artiklassa tarkoitettujen kalastuskausien alkamista lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa ICCAT:n laatimissa tietojen toimittamista koskevissa ohjeissa olevan mallin mukainen luettelo

a)	kaikista lippunsa alla purjehtivista pyyntialuksista, jotka saavat niille myönnetyn erityiskalastusluvan nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä;

b)	kaikista muista lippunsa alla purjehtivista kalastusaluksista (pyyntialuksia lukuun ottamatta), jotka saavat harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

Kalastusalus voi kalenterivuoden aikana kuulua ainoastaan yhteen tässä kohdassa tarkoitetuista luetteloista.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin myöhemmin kalenterivuoden aikana tehtäviä muutoksia ei voida hyväksyä, jollei ilmoitettu kalastusalus ole oikeutetuista toiminnallisista tai pakottavista syistä estynyt osallistumasta. Tällaisissa tapauksissa kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava tästä heti komissiolle sekä annettava

a)	yksityiskohtaiset tiedot aiotusta 1 kohdassa tarkoitetusta korvaavasta kalastusaluksesta tai -aluksista;

b)	täydellinen selvitys syistä, joilla aluksen korvaaminen perustellaan, sekä asianmukainen tätä tukeva selvitys tai lisätiedot.

3.   Komissio lähettää 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ICCAT:n sihteeristölle, jotta kyseiset alukset voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin pyyntialuksista, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai ICCAT:n rekisteriin kaikista muista kalastusaluksista (pyyntialuksia lukuun ottamatta), joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa.

4.   Sen estämättä, mitä 11 artiklassa säädetään, yhteisön alukset, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekistereihin, eivät saa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa, siirtää, jalostaa tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

5.   Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan tarpeellisin muutoksin.

15 artikla

Rekisteri tonnikalarysistä, joilla saa kalastaa tonnikalaa

1.   Jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä helmikuuta luettelo sen tonnikalarysistä, joilla saadaan niille myönnetyn erityiskalastuslisenssin nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Luettelossa on oltava rysien nimet ja rekisterinumerot.

2.   Komissio lähettää luettelon ICCAT:n sihteeristölle, jotta nämä tonnikalarysät voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin tonnikalarysistä, joilla saadaan kalastaa tonnikalaa.

3.   Yhteisön tonnikalarysillä, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin, ei saa kalastaa, säilyttää, siirtää tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan tarpeellisin muutoksin.

16 artikla

Kalastustoimia koskevat tiedot

1.   Jäsenvaltion on kunkin vuoden 15 päivään helmikuuta mennessä annettava komissiolle tiedoksi luettelo 14 artiklassa tarkoitettuun ICCAT:n rekisteriin kirjatuista pyyntialuksista, jotka ovat kalastaneet tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä edeltävänä kalastusvuonna.

2.   Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikki tiedot aluksista, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan mutta joiden tiedetään tai oletetaan kalastaneen tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

3.   Komissio toimittaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ICCAT:n sihteeristölle kunkin vuoden 1 päivään maaliskuuta mennessä.

17 artikla

Nimetyt satamat

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä saaliiden purkamiseen tai jälleenlaivaamiseen käytettävä paikka tai lähellä rannikkoa oleva paikka (nimetyt satamat), jossa tonnikalan purkamis- tai jälleenlaivaustoimet saa tehdä.

Jotta satama voidaan määritellä nimetyksi satamaksi, satamajäsenvaltion on täsmennettävä sallitut purkamis- ja jälleenlaivausajankohdat ja -paikat. Satamajäsenvaltion on varmistettava täysin kattavat tarkastukset kaikkina purkamis- ja jälleenlaivaamisaikoina kaikissa purkamis- ja jälleenlaivaamispaikoissa.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä satamista viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä helmikuuta. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n sihteeristölle ennen kunkin vuoden 1 päivää maaliskuuta.

3.   Kalastusaluksista on kiellettyä purkaa tai jälleenlaivata Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydettyä tonnikalaa muualla kuin sopimuspuolten tai jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti nimeämissä satamissa.

18 artikla

Kirjaamista koskevat vaatimukset

1.   Sen lisäksi, että tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitetun yhteisön pyyntialuksen päällikön on noudatettava yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (8) 6 ja 8 artiklaa, hänen on tarvittaessa kirjattava kalastuspäiväkirjaan liitteessä II luetellut tiedot.

2.   Yhteiseen kalastustoimeen osallistuvan yhteisön pyyntialuksen päällikön on kirjattava kalastuspäiväkirjaansa seuraavat lisätiedot:

a)

kun kyse on kaloja häkkeihin siirtävästä pyyntialuksesta: i) sen nimi ja radiokutsutunnus; ii) saaliin pyynnin ja siirron päivämäärä ja kellonaika; iii) saaliin pyynnin ja siirron sijainti (pituus- ja leveysasteet); iv) alukselle otettujen saaliiden ja häkkeihin siirrettyjen saaliiden määrä; v) sen aluskohtaiseen kiintiöön kuuluviksi laskettujen saaliiden määrä; vi) hinausaluksen nimi ja ICCAT-numero;

b)

kun kyse on muista pyyntialuksista, jotka eivät osallistu kalojen siirtoon: i) niiden nimet ja radiokutsutunnukset; ii) saaliin pyynnin ja siirron päivämäärä ja kellonaika; iii) saaliin pyynnin ja siirron sijainti (pituus- ja leveysasteet); iv) että saaliita ei ole otettu alukselle eikä siirretty häkkeihin; v) niiden aluskohtaisiin kiintiöihin kuuluviksi laskettujen saaliiden määrä; vi) edellä olevassa a alakohdassa tarkoitetun pyyntialuksen nimi ja ICCAT-numero; vii) hinausaluksen nimi ja ICCAT-numero.

19 artikla

Yhteiset kalastustoimet

1.   Tonnikalaa koskevat yhteiset kalastustoimet ovat sallittuja ainoastaan kyseisen yhden tai useamman lippuvaltion suostumuksella. Luvan saadakseen kunkin kalastusaluksen on oltava varustettu tonnikalan kalastukseen, ja sillä on oltava aluskohtainen kiintiö.

2.   Jäsenvaltion on lupaa haettaessa toteutettava tarvittavat toimenpiteet saadakseen yhteiseen kalastustoimeen osallistuvilta kalastusaluksiltaan seuraavat tiedot:

a)

kesto;

b)	toimeen osallistuvien toimijoiden henkilöllisyys;

c)	aluskohtaiset kiintiöt;

d)	saaliiden jakoperuste toimeen osallistuvien alusten välillä; ja

e)	tiedot määräpaikkana olevista lihotus- ja kasvatuslaitoksista.

3.   Jäsenvaltion on toimitettava 2 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle vähintään 15 päivää ennen toimen alkamista liitteessä V olevan mallin mukaisesti. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle ja yhteiseen kalastustoimeen osallistuvien muiden kalastusalusten lippujäsenvaltioille viimeistään 10 päivää ennen toimen alkamista.

20 artikla

Saalisilmoitukset

1.   Tonnikalaa aktiivisesti kalastavan nuotta-aluksen tai muun yli 24 metrin pituisen pyyntialuksen päällikön on lähetettävä lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille liitteessä IV olevan mallin mukaisessa tai vastaavassa muodossa sähköisesti tai muulla tavoin päivittäinen saalisilmoitus, jossa ilmoitetaan vähintään ICCAT-rekisterinumero, aluksen nimi, kauden alkamis- ja päättymisajankohta, saalismäärä (mukaan lukien paino ja kappalemäärä), myös jos saalista ei ole, sekä saaliiden pyynnin päivämäärä ja sijainti (leveys- ja pituusasteet).

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamisalaan kuulumattoman pyyntialuksen päällikön on lähetettävä lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille liitteessä IV olevan mallin mukaisessa tai vastaavassa muodossa sähköisesti tai muulla tavoin viikoittainen saalisilmoitus, jossa ilmoitetaan vähintään ICCAT-rekisterinumero, aluksen nimi, kauden alkamis- ja päättymisajankohta, saalismäärä (mukaan lukien paino ja kappalemäärä), myös jos saalista ei ole, sekä saaliiden pyynnin päivämäärä ja sijainti (leveys- ja pituusasteet). Saalisilmoitus on toimitettava viimeistään maanantaina keskipäivällä saaliista, jotka on pyydetty edeltävällä viikolla sunnuntaihin puoleenyöhön mennessä (GMT). Ilmoituksen on sisällettävä tiedot Itä-Atlantilla ja Välimerellä vietettyjen merelläolopäivien lukumäärästä kalastuksen alusta alkaen tai edellisen viikoittaisen ilmoituksen jälkeen.

3.   Jäsenvaltion on 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut saalisilmoitukset saatuaan toimitettava ne sähköisessä muodossa viipymättä komissiolle sekä varmistettava, että komissiolle toimitetaan kaikkien kalastusalusten osalta viikoittaiset saalisilmoitukset sähköisessä muodossa liitteessä IV olevan mallin mukaisesti. Komissio toimittaa kyseiset tiedot viikoittain ICCAT:n sihteeristölle liitteessä IV olevan mallin mukaisesti.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen kunkin kuukauden 15 päivää Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydetyt tonnikalamäärät, jotka on purettu, jälleenlaivattu, pyydetty tai siirretty kasvatushäkkiin niiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten toimesta edellisen kuukauden aikana. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

21 artikla

Purkaminen

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 7 artiklassa säädetään, tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitetun yhteisön kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on ilmoitettava sen jäsenvaltion (myös lippujäsenvaltion) tai sen sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja he haluavat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään neljä tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a)	arvioitu saapumisaika;

b)	aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c)	sitä maantieteellistä aluetta koskevat tiedot, jolta saaliit on pyydetty.

2.   Satamajäsenvaltion viranomaisten on pidettävä kirjaa kaikista kuluvan vuoden ennakkoilmoituksista.

3.   Satamajäsenvaltion viranomaisten on lähetettävä selvitys purkamisesta kalastusaluksen lippuvaltion viranomaisille 48 tunnin kuluessa purkamisen päättymisestä.

4.   Yhteisön pyyntialusten päälliköiden on kunkin kalastusmatkan jälkeen ja 48 tunnin kuluessa purkamisesta toimitettava purkamisilmoitus sen jäsenvaltion tai sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen on suoritettu, sekä lippujäsenvaltiolleen. Luvan saaneen pyyntialuksen päällikkö vastaa ilmoituksen paikkansapitävyydestä, ja siitä on käytävä ilmi ainakin tonnikalan aluksesta puretut määrät ja pyyntialue. Kaikki puretut saaliit on punnittava sen sijaan, että niiden paino arvioitaisiin.

22 artikla

Siirtotoimet

1.   Pyyntialuksen päällikön on ennen hinattaviin häkkeihin tehtäviä siirtotoimia lähetettävä lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille siirtoa koskeva ennakkoilmoitus, josta käy ilmi

a)	pyyntialuksen nimi ja ICCAT-rekisterinumero;

b)	siirron arvioitu ajankohta;

c)	siirrettävän tonnikalan arvioitu määrä;

d)	tiedot paikasta (leveys- ja pituusaste), jossa siirto toteutetaan;

e)	vastaanottavan hinausaluksen nimi, hinattavien häkkien lukumäärä ja ICCAT-rekisterinumero.

2.   Siirtotoimea ei saa aloittaa ilman pyyntialuksen lippuvaltion ennakkolupaa. Lippujäsenvaltion on ilmoitettava pyyntialuksen päällikölle, että siirtoa ei sallita ja että kalat on päästettävä takaisin mereen, jos se siirtoa koskevan ennakkoilmoituksen saatuaan katsoo, että:

a)	pyyntialuksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ollut riittävää kiintiötä kattamaan kasvatushäkkiin siirretyt tonnikalat;

b)	kalamäärää ei ole asianmukaisesti ilmoitettu eikä otettu huomioon mahdollisesti sovellettavan kiintiön käyttämiseksi;

c)	pyyntialuksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ole lupaa pyytää tonnikalaa; tai

d)	hinausalusta, jonka ilmoitettiin vastaanottaneen kalojen siirron, ei ole merkitty 14 artiklassa tarkoitettuja kaikkia muita kalastusaluksia koskevaan ICCAT:n rekisteriin, tai sille ei ole asennettu satelliittiseurantajärjestelmää (VMS).

3.   Pyyntialuksen päällikön on täytettävä ICCAT:n siirtoilmoitus ja toimitettava se lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille hinausalukseen tehdyn siirtotoimen lopuksi liitteessä III olevan mallin mukaisesti.

4.   Siirtoilmoituksen on seurattava siirrettävien kalojen mukana laitokseen tai nimettyyn satamaan.

5.   Lippuvaltion myöntämä siirtolupa ei estä myöntämästä lupaa 24 artiklassa tarkoitetulle kasvatushäkkiin siirrolle.

6.   Tonnikalaa siirtävän pyyntialuksen päällikön on varmistettava, että siirtotoimia valvotaan vedenalaisen videokameran avulla.

7.   ICCAT:n alueellisessa tarkkailijaohjelmassa (liite VII) tarkoitetun pyyntialuksella olevan ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on kirjattava suoritetut siirtotoimet ja raportoitava niistä, tarkistettava siirtotoimea harjoittavan pyyntialuksen sijainti, tarkkailtava ja arvioitava siirrettyjä saaliita ja tarkistettava 2 kohdassa tarkoitettuun siirtoa koskevaan ennakkoilmoitukseen ja 3 kohdassa tarkoitettuun ICCAT:n siirtoilmoitukseen tehdyt merkinnät.

ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on varmennettava siirtoa koskeva ennakkoilmoitus ja ICCAT:n siirtoilmoitus allekirjoituksellaan. Hänen on tarkistettava, että ICCAT:n siirtoilmoitus on asianmukaisesti täytetty ja toimitettu hinausaluksen päällikölle.

8.   Tonnikalarysän haltijan on täytettävä ICCAT:n siirtoilmoitus ja lähetettävä se jäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille kalastusalukseen tehdyn siirtotoimen lopuksi liitteessä III olevan mallin mukaisesti.

23 artikla

Jälleenlaivaus

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 11 artiklassa säädetään, tonnikalan jälleenlaivaus merellä on Itä-Atlantilla ja Välimerellä kiellettyä.

2.   Vastaanottavan kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on ennen aluksen satamaan saapumista ilmoitettava sen valtion, jonka satamaa hän aikoo käyttää, toimivaltaisille viranomaisille vähintään 48 tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a)	arvioitu saapumispäivä, -aika ja -satama;

b)	aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä ja tiedot maantieteellisestä alueesta, jolta se pyydettiin;

c)	jälleenlaivaavan kalastusaluksen nimi ja sen numero sellaisia pyyntialuksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai sellaisia muita kalastusaluksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa harjoittaa toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä;

d)	vastaanottavan kalastusaluksen nimi ja sen numero sellaisia pyyntialuksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai sellaisia muita kalastusaluksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa harjoittaa toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä;

e)	jälleenlaivattavan tonnikalasaaliin määrä ja maantieteellinen pyyntialue.

3.   Kalastusalusten ei saa antaa jälleenlaivata, jos ne eivät ole saaneet ennakkolupaa lippuvaltioltaan.

4.   Jälleenlaivaavan kalastusaluksen päällikön on ennen jälleenlaivauksen alkamista ilmoitettava lippuvaltiolleen seuraavat tiedot:

a)	jälleenlaivattavan tonnikalan määrät;

b)	jälleenlaivauksen päivämäärä ja jälleenlaivaussatama;

c)

vastaanottavan kalastusaluksen nimi, rekisterinumero ja lippuvaltio sekä sen numero sellaisia pyyntialuksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, tai sellaisia muita kalastusaluksia koskevassa ICCAT:n rekisterissä, joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa;

d)	maantieteellinen alue, jolta tonnikalasaalis on pyydetty.

5.   Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jonka satamassa jälleenlaivaus tehdään, on

a)	tarkastettava vastaanottava alus sen saapuessa ja tarkastettava jälleenlaivaustoimeen liittyvä lasti ja asiakirjat;

b)	lähetettävä selvitys jälleenlaivaamisesta jälleenlaivaavan kalastusaluksen lippuvaltion viranomaisille 48 tunnin kuluessa jälleenlaivaamisen päättymisestä.

6.   Yhteisön kalastusalusten päälliköiden on täytettävä ICCAT:n jälleenlaivausilmoitus ja toimitettava se sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka lipun alla kalastusalukset purjehtivat. Ilmoitus on toimitettava 48 tunnin kuluessa satamassa suoritetun jälleenlaivauksen päivästä liitteessä III olevan mallin mukaisesti.

24 artikla

Kasvatushäkkiin siirto

1.   Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on yhden viikon kuluessa kasvatushäkkiin siirron päättymisestä toimitettava tarkkailijan vahvistama raportti kasvatushäkkiin siirrosta sille jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle, jonka lipun alla purjehtivat alukset ovat tonnikalat kalastaneet, ja komissiolle. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle. Raportissa on oltava tiedot, jotka sisältyvät tonnikalan kasvatusta koskevassa ICCAT:n suosituksessa 06-07 vahvistettuun kasvatushäkkiin siirtoa koskevaan ilmoitukseen.

2.   Jos lihotus- tai kasvatuslaitokset sijaitsevat aavalla merellä, 1 kohdan säännöksiä sovelletaan tarpeellisin muutoksin niihin jäsenvaltioihin, joihin lihotus- tai kasvatuslaitoksista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet.

3.   Ennen kasvatushäkkiin siirtoa laitoksen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava pyyntialuksen lippujäsenvaltiolle tai lippusopimuspuolelle sen lipun alla purjehtivien pyyntialusten pyytämien määrien kasvatushäkkiin siirrosta.

Pyyntialuksen lippujäsenvaltion on ilmoitettava lihotus- tai kasvatuslaitoksen jäsenvaltion tai sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, että saaliit on takavarikoitava ja kalat päästettävä takaisin mereen, jos se tiedot saatuaan katsoo, että

a)	pyyntialuksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ollut riittävää aluskohtaista kiintiötä kattamaan kasvatushäkkiin siirretyt tonnikalat; tai

b)	kalamäärää ei ole asianmukaisesti ilmoitettu eikä otettu huomioon mitään sovellettavaa kiintiötä laskettaessa; tai

c)	pyyntialuksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ole lupaa pyytää tonnikalaa.

4.   Kasvatushäkkiin siirtoa ei saa aloittaa ilman pyyntialuksen lippujäsenvaltion tai lippusopimuspuolen ennakkolupaa.

5.   Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kieltääkseen sellaisten tonnikalojen häkkiin lihotettavaksi tai kasvatettavaksi panemisen, joiden mukana ei ole ICCAT:n vaatimia tarkkoja, täydellisiä ja vahvistettuja asiakirjoja.

6.   Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella laitos sijaitsee, on varmistettava, että kasvatushäkkiin siirtoa valvotaan vedenalaisen videokameran avulla. Tätä vaatimusta ei sovelleta silloin, kun altaat ovat suoraan yhteydessä alusten kiinnitysjärjestelmään.

25 artikla

Alusten satelliittiseurantajärjestelmä

1.   Tämän asetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuihin kalastusaluksiin sovelletaan alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annettua komission asetusta (EY) N:o 2244/2003 (9). Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että kaikkiin niiden lipun alla purjehtiviin hinausaluksiin on niiden pituudesta riippumatta asennettu ja niillä on käytössä satelliittiseurantalaitteet asetuksen (EY) N:o 2244/2003 3–16 artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kalastuksenvalvontakeskukset toimittavat komissiolle ja sen nimeämälle elimelle reaaliaikaisesti ja ”https data feed” -formaatissa niiden lipun alla purjehtivilta kalastusaluksilta saadut satelliittiseurantajärjestelmän viestit. Komissio lähettää nämä viestit sähköisesti ICCAT:n sihteeristölle.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a)	niiden lipun alla purjehtivilta kalastusaluksilta saadut viestit toimitetaan komissiolle vähintään joka toinen tunti, kun alukset toimivat Itä-Atlantilla ja Välimerellä;

b)	niiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten viestit toimitetaan teknisen vian tapauksessa komissiolle 24 tunnin kuluessa viestien saapumisesta niiden kalastuksenvalvontakeskuksiin;

c)	komissiolle toimitetut viestit numeroidaan järjestysnumeroin (ja yksilöllisin tunnistein) päällekkäisyyksien välttämiseksi;

d)	komissiolle toimitetut viestit noudattavat liitteessä VIII säädettyä tiedonsiirtomuotoa.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikkia niiden tarkastusalusten käyttöön annettuja viestejä kohdellaan luottamuksellisesti ja että ne rajoitetaan merellä tehtäviin tarkastustoimiin.

26 artikla

Rysäpyynnin kirjaaminen ja siitä raportoiminen

1.   Rysällä pyydetyt saalit on kirjattava tonnikalarysän jokaisen kalastustoimen jälkeen ja ilmoitettava joko sähköisessä muodossa tai muulla tavoin 48 tunnin kuluessa kunkin kalastustoimen päättymisestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa rysä sijaitsee.

2.   Jäsenvaltion on saalisilmoitukset saatuaan toimitettava ne sähköisessä muodossa komissiolle. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

27 artikla

Tarkastus satamassa tai laitoksessa

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että satamassa tarkastetaan kaikki ICCAT:n rekisterissä olevat pyyntialukset, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa ja jotka saapuvat nimettyyn satamaan purkamaan aluksesta ja/tai jälleenlaivaamaan Itä-Atlantilla tai Välimerellä pyydettyä tonnikalaa.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkastaakseen kaikki kasvatushäkkiin siirrot lainkäyttövaltaansa kuuluvissa lihotus- tai kasvatuslaitoksissa.

3.   Jos lihotus- tai kasvatuslaitokset sijaitsevat aavalla merellä, 2 kohtaa sovelletaan tarpeellisin muutoksin niihin jäsenvaltioihin, joihin lihotus- tai kasvatuslaitoksista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet.

28 artikla

Ristiintarkastus

1.   Jäsenvaltioiden on tarkistettava – myös tarkastusraportteja, tarkkailuraportteja ja satelliittiseurantajärjestelmää käyttäen – että niiden kalastusalukset ovat toimittaneet kalastuspäiväkirjansa ja että kalastuspäiväkirjoihin, siirto-/jälleenlaivausasiakirjaan ja tonnikalasaalisasiakirjoihin on kirjattu asianmukaiset tiedot.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkia saaliiden purkamisia, jälleenlaivaamisia tai kasvatushäkkiin siirtoja koskevia ristiintarkastuksia kalastusalusten kalastuspäiväkirjaan tai jälleenlaivausilmoitukseen lajeittain kirjattujen määrien ja purkamisilmoitukseen tai kasvatushäkkiin siirtoa koskevaan ilmoitukseen ja mihin tahansa muuhun asiaa koskevaan asiakirjaan, kuten kauppalaskuun ja/tai myynti-ilmoitukseen, kirjattujen määrien välillä.

29 artikla

ICCAT:n yhteinen kansainvälinen tarkastusjärjestelmä

1.   Yhteisössä sovelletaan ICCAT:n neljännessä sääntömääräisessä kokouksessaan (Madridissa marraskuussa 1975) hyväksymää ICCAT:n yhteistä kansainvälistä tarkastusjärjestelmää, jota ICCAT muutti 16. erityiskokouksessaan ja josta säädetään tämän asetuksen liitteessä VI.

2.   Jäsenvaltioiden, joiden kalastusaluksilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä, on nimettävä tarkastajat ja tehtävä mainitun järjestelmän mukaisia tarkastuksia merellä.

3.   Komissio tai sen nimeämä elin voi osoittaa järjestelmään yhteisön tarkastajia.

4.   Komission tai sen nimeämän elimen on sovitettava yhteen valvonta- ja tarkastustoimet yhteisössä. Sitä varten se voi laatia yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä tarkastusohjelmia, joiden avulla yhteisö voi täyttää järjestelmän mukaiset velvollisuutensa. Niiden jäsenvaltioiden, joiden kalastusalukset harjoittavat tonnikalan kalastusta, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet näiden ohjelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi erityisesti tarvittavien aineellisten ja henkilöresurssien osalta sekä niiden ajanjaksojen ja maantieteellisten alueiden osalta, jolloin ja joina resursseja käytetään.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin vuoden 1 päivään huhtikuuta mennessä niiden tarkastajien ja tarkastusalusten nimet, jotka ne aikovat osoittaa järjestelmään seuraavana vuonna. Näiden tietojen avulla komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ennakkosuunnitelman yhteisön osallistumisesta järjestelmään kunakin vuonna sekä toimittaa tämän suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ja jäsenvaltioille.

30 artikla

Kansallinen tarkkailijaohjelma

1.   Jäsenvaltion on varmistettava, että sen yli 15 metrin pituisten, tonnikalaa aktiivisesti kalastavien pyyntialusten tarkkailijaohjelma kattaa ainakin

a)	20 prosenttia sen 15–24 metrin pituisista aktiivisista nuotta-aluksista;

b)	20 prosenttia sen aktiivisista pelagisista troolareista;

c)	20 prosenttia sen aktiivisista pitkäsiima-aluksista;

d)	20 prosenttia sen aktiivisista vapapyydyksiä käyttävistä aluksista;

e)	100 prosenttia tonnikalarysistä niitä koettaessa.

2.   ICCAT:n toteuttaman, 31 artiklassa tarkoitetun alueellisen tarkkailijaohjelman tosiasiallisen täytäntöönpanon aikana jäsenvaltion on varmistettava, että kansallinen tarkkailija on läsnä

a)	kaikilla yli 24 metrin pituisilla aktiivisilla nuotta-aluksilla;

b)	kaikilla yhteisiin kalastustoimiin osallistuvilla nuotta-aluksilla alusten pituudesta riippumatta. Kansallinen tarkkailija on läsnä kalastustoimen ajan.

3.   Tarkkailijan tehtävänä on erityisesti

a)	seurata, että pyyntialus noudattaa tätä asetusta;

b)

kirjata kalastustoimet ja raportoida niistä; tässä yhteydessä on annettava muun muassa seuraavat tiedot: i) saaliin määrä (sivusaalis mukaan luettuna), mukaan luettuna eri lajeihin sovellettu järjestely, esim. aluksella pitäminen tai pois heittäminen elävänä tai kuolleena; ii) pyyntialue pituus- ja leveyskoordinaatein; iii) pyyntiponnistuksen mittaus (esim. nostojen tai koukkujen lukumäärä), kuten se on määritelty eri pyydyksiä koskevassa ICCAT:n käsikirjassa; iv) saaliin pyyntipäivä;

c)	tarkkailla ja arvioida saaliita ja tarkistaa kalastuspäiväkirjaan tehdyt merkinnät,

d)	tarkkailla ja kirjata aluksia, jotka mahdollisesti kalastavat ICCAT:n säilyttämistoimenpiteiden vastaisesti.

Lisäksi tarkkailijan on tehtävä tieteellistä työtä, kuten kerättävä ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean ohjeiden perusteella ICCAT:n määrittelemiä tehtävän II mukaisia tietoja, kun ICCAT sitä pyytää.

4.   Kyseistä tarkkailijavaatimusta noudattaessaan jäsenvaltioiden on varmistettava

a)	edustava ajallinen ja paikallinen kattavuus sen takaamiseksi, että komissio saa riittävät ja asianmukaiset tiedot saaliista, pyyntiponnistuksesta ja muista tieteellisistä ja hallinnollisista näkökohdista ottaen huomioon laivastojen ja kalastusten erityispiirteet;

b)	että tiedonkeruuprotokollat ovat luotettavat;

c)	että tarkkailijat on asianmukaisesti koulutettu ja hyväksytty ennen kuin he aloittavat toimintansa;

d)	että yleissopimusalueella kalastavien alusten toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriöitä, siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista.

5.   ICCAT:n toteuttaman, 31 artiklassa tarkoitetun alueellisen tarkkailijaohjelman tosiasiallisen täytäntöönpanon aikana jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on varmistettava, että tarkkailija on läsnä kaikkien kasvatushäkkiin siirtojen aikana ja kun tonnikaloja nostetaan häkistä laitoksella.

31 artikla

ICCAT:n alueellinen tarkkailijaohjelma

1.   Jäsenvaltion on varmistettava ICCAT:n tarkkailijan läsnäolo

a)	kaikilla yli 24 metrin pituisilla nuotta-aluksilla koko kalastuskauden ajan;

b)	kaikilla yhteisiin kalastustoimiin osallistuvilla nuotta-aluksilla niiden pituudesta riippumatta. ICCAT:n tarkkailijan on oltava läsnä kalastustoimen aikana.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetuille nuotta-aluksille, joilla ei ole ICCAT:n alueellista tarkkailijaa, ei anneta lupaa kalastaa tonnikalaa tai harjoittaa tonnikalankalastukseen liittyvää toimintaa.

2.   Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on varmistettava, että ICCAT:n tarkkailija on läsnä kaikkien kasvatushäkkiin siirtojen aikana ja kun tonnikaloja nostetaan häkistä laitoksella.

ICCAT:n tarkkailijan tehtävänä on erityisesti:

a)	tarkkailla ja seurata, että kasvatustoiminnassa noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 a, 4 b ja 4 c artiklaa;

b)	vahvistaa 24 artiklassa tarkoitettu raportti kasvatushäkkiin siirrosta;

c)	tehdä tieteellistä työtä – esimerkiksi kerätä näytteitä – ICCAT:n pyynnöstä ja ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean ohjeiden perusteella.

d)	ICCAT:n tarkkailijoille on sallittava yhteys aluksen sekä lihotus- ja kasvatuslaitoksen henkilökuntaan, ja tarkkailijoiden on annettava tarkastaa pyydykset, altaat ja laitteet;

Lisäksi,

e)

jotta ICCAT:n tarkkailijat voivat suorittaa liitteessä VII olevassa 4 kohdassa luetellut tehtävänsä, heidän on pyynnöstä annettava tutustua myös seuraaviin laitteisiin, mikäli niitä on tarkkailtavana olevalla aluksella: i) satelliittinavigointilaitteet; ii) tutkan näyttöruudut silloin, kun ne ovat käytössä; iii) sähköiset viestintälaitteet;

f)	ICCAT:n tarkkailijoille on tarjottava ylläpito mukaan luettuina majoitus, ruoka ja asianmukaiset saniteettitilat, joiden taso vastaa miehistön käytettävissä olevaa tasoa;

g)	ICCAT:n tarkkailijoille on tarjottava riittävät tilat aluksen komentosillalta tai ohjaushytistä kirjallista työskentelyä varten sekä tarkkailutehtävän suorittamiseksi riittävä tila aluksen kannelta; ja

h)	lippujäsenvaltion on varmistettava, etteivät alusten päälliköt, miehistö taikka lihotus- tai kasvatuslaitoksen tai aluksen omistajat ICCAT:n tarkkailijan suorittaessa tehtäviään estä eivätkä uhkaile häntä, sekaannu hänen toimintaansa tai vaikuta siihen eivätkä lahjo tai yritä lahjoa häntä.

3.   Jäsenvaltiot vastaavat kaikista kustannuksista, jotka aiheutuvat ICCAT:n tarkkailijoiden toiminnasta. Jäsenvaltio perivät nämä kustannukset lihotus- ja kasvatuslaitosten hoitajilta ja nuotta-alusten omistajilta.

4.   Yhteisössä sovelletaan liitteessä VII säädettyä ICCAT:n alueellista tarkkailijaohjelmaa.

32 artikla

Videotallenteiden saatavuus

Jäsenvaltion on varmistettava, että sen kalastusaluksia ja lihotus- ja kasvatuslaitoksia koskevat videotallenteet, siirtoja ja kasvatushäkkiin siirtoja koskevat videotallenteet mukaan luettuina, ovat ICCAT:n tarkastajien ja tarkkailijoiden käytettävissä.

Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on varmistettava, että sen kalastusaluksia ja laitoksia koskevat videotallenteet, siirtoja ja kasvatushäkkiin siirtoja koskevat videotallenteet mukaan luettuina, ovat yhteisön tarkastajien ja tarkkailijoiden käytettävissä.

33 artikla

Täytäntöönpanon valvonta

1.   Jäsenvaltion on toteutettava lippunsa alla purjehtivaa kalastusalusta koskevia täytäntöönpanon valvontatoimenpiteitä, jos sen lakien mukaisesti on todettu, ettei alus noudata 4, 7, 8, 9, 17, 18, 19, 20, 21 tai 23 artiklaa. Toimenpiteisiin voi sisältyä rikkomisen vakavuudesta riippuen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti erityisesti seuraavia:

a)

sakot;

b)	laittomien pyydysten ja saaliiden takavarikointi;

c)	aluksen vakuustakavarikointi;

d)	kalastusluvan keskeyttäminen tai peruuttaminen;

e)	kalastuskiintiön pienentäminen tai peruuttaminen, jos sovellettavissa.

2.   Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on toteutettava kyseistä laitosta koskevia täytäntöönpanon valvontatoimenpiteitä, jos sen lakien mukaisesti on todettu, ettei laitos noudata tämän asetuksen 24 artiklaa tai 31 artiklan 2 kohtaa taikka asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 a, 4 b tai 4 c artiklaa. Toimenpiteisiin voi sisältyä erityisesti rikkomisen vakavuudesta riippuen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti seuraavia:

a)

sakot;

b)	poistaminen väliaikaisesti tai pysyvästi lihotuslaitosrekisteristä;

c)	tonnikalan altaassa pitämisen tai kaupan pitämisen kieltäminen.

34 artikla

Markkinatoimenpiteet

1.   Itä-Atlantilta ja Välimereltä pyydetyn tonnikalan, jonka mukana ei ole tässä asetuksessa ja ICCAT:n tonnikalasaalisasiakirjoja koskevassa suosituksessa 08-12 vaadittuja tarkkoja, täydellisiä ja vahvistettuja asiakirjoja, yhteisössä tapahtuva kauppa, purkaminen, tuonti, vienti, häkkiin lihotettavaksi tai kasvatettavaksi siirto, jälleenvienti ja jälleenlaivaaminen on kielletty.

2.   Jos kalastusaluksen lippuvaltiolla ei ole ICCAT:n hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden mukaista Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalaa koskevaa kiintiötä, saalisrajaa tai myönnettyä pyyntiponnistusta tai jos kyseisen lippuvaltion kalastusmahdollisuudet on käytetty loppuun tai jos kyseisen kalastusaluksen aluskohtainen kiintiö on käytetty loppuun, kyseisen lippuvaltion kalastusaluksen Itä-Atlantilta ja Välimereltä pyytämän tonnikalan yhteisössä tapahtuva kauppa, tuonti, purkaminen, häkkiin lihotettavaksi tai kasvatettavaksi siirto, jalostaminen, vienti, jälleenvienti ja jälleenlaivaaminen on kielletty. Komissio ilmoittaa ICCAT:n sihteeristöltä saamiensa tietojen perusteella kaikille jäsenvaltioille sopimuspuolen kiintiön käyttämisestä loppuun.

3.   Tonnikalan yhteisössä tapahtuva kauppa, tuonti, purkaminen, jalostaminen ja vienti lihotus- tai kasvatuslaitoksilta, jotka eivät noudata ICCAT:n tonnikalan kasvatusta koskevaa suositusta 06-07, on kielletty.

35 artikla

Muuntokertoimet

ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean hyväksymiä muuntokertoimia sovelletaan, kun jalostetun tonnikalan paino muunnetaan vastaavaksi kokonaisen kalan painoksi.

36 artikla

Lihotetun tai kasvatetun tonnikalan kasvunedistäjät

Jäsenvaltioiden on määriteltävä altaissaan lihotettaviin tai kasvatettaviin tonnikaloihin sovellettavat kasvunedistäjät ja ilmoitettava ne sekä käytetyt menetelmät komissiolle 15 päivään syyskuuta 2009 mennessä. Komissio toimittaa kyseiset tiedot ICCAT:n sihteeristölle ja ICCAT:n pysyvälle tutkimus- ja tilastokomitealle.

37 artikla

Arviointi

Jäsenvaltion on toimitettava kunkin vuoden 15 päivään syyskuuta mennessä komissiolle yksityiskohtainen raportti tämän asetuksen täytäntöönpanosta kyseisessä jäsenvaltiossa. Komissio toimittaa kunkin vuoden 15 päivään lokakuuta mennessä ICCAT:n sihteeristölle yksityiskohtaisen raportin ICCAT:n suosituksen 08-05 täytäntöönpanosta.

38 artikla

Rahoitus

Tonnikalan monivuotinen elvytyssuunnitelma Itä-Atlantilla ja Välimerellä katsotaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 5 artiklassa tarkoitetuksi elvytyssuunnitelmaksi.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

39 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1559/2007 kumoaminen

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 1559/2007.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä IX olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

40 artikla

Asetusten (EY) N:o 43/2009 ja (EY) N:o 1936/2001 muuttaminen

1.   Kumotaan asetuksen (EY) N:o 43/2009 92 ja 93 artikla.

2.   Kumotaan asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 a artiklan 5 kohta ja 6 kohta sellaisena kuin ne ovat muutettuina asetuksella (EY) N:o 869/2004 (10).

41 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. maaliskuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33.

(3)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(4)  EUVL L 340, 22.12.2007, s. 8.

(5)  EUVL L 22, 26.1.2009, s. 1.

(6)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25.

(7)  EYVL L 263, 3.10.2001, s. 1.

(8)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

(9)  EUVL L 333, 20.12.2003, s. 17.

(10)  EUVL L 162, 30.4.2004, s. 8.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---