LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 15 päivänä huhtikuuta 2008 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	MA	69,6
	TN	115,9
	TR	109,1
	ZZ	98,2
0707 00 05	JO	178,8
	MA	43,7
	TR	150,5
	ZZ	124,3
0709 90 70	MA	97,2
	TR	105,2
	ZZ	101,2
0805 10 20	EG	53,4
	IL	59,3
	MA	56,1
	TN	53,2
	TR	56,0
	US	55,6
	ZZ	55,6
0805 50 10	AR	117,4
	IL	117,6
	TR	129,6
	ZA	134,8
	ZZ	124,9
0808 10 80	AR	81,7
	BR	82,8
	CA	79,6
	CL	81,8
	CN	92,0
	MK	57,9
	NZ	124,5
	US	102,4
	UY	73,5
	ZA	73,0
	ZZ	84,9
0808 20 50	AR	83,5
	AU	93,7
	CL	92,9
	CN	47,6
	ZA	95,7
	ZZ	82,7

---

(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 16 päivänä huhtikuuta 2008 sovellettavat tuontitullit

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durum VEHNÄ, korkealaatuinen	0,00 (3)
	keskilaatuinen	0,00 (3)
	heikkolaatuinen	0,00 (3)
1001 90 91	Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00 (3)
1002 00 00	RUIS	0,00 (3)
1005 10 90	MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi	0,00
1005 90 00	MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)	0,00 (3)
1007 00 90	DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi	0,00 (3)

---

(1)  Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön saapuvan tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

—	3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä,

—	2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla.

(2)  Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

(3)  Tämän tullin kantaminen on suspendoitu asetuksen (EY) N:o 1/2008 mukaisesti.

LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

1.4.2008-14.4.2008

1.

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot: (EUR/t)   Tavallinen vehnä (1) Maissi Durumvehnä, korkealaatuinen Durumvehnä, keskilaatuinen (2) Durumvehnä, heikkolaatuinen (3) Ohra Pörssi Minnéapolis Chicago — — — — Noteeraus 313,39 148,60 — — — — FOB-hinta USA — — 334,99 324,99 304,99 161,68 Palkkio Meksikon-lahdella — 11,27 — — — — Palkkio Suurilla järvillä 20,07 — — — — —

2.	Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot: Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam 41,07 EUR/t Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam: 35,41 EUR/t

---

(1)  Sisältää palkkion 14 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(2)  Alennus 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(3)  Alennus 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

Euroopan yhteisön ja Panaman tasavallan välinen

SOPIMUS

eräistä lentoliikenteen näkökohdista

EUROOPAN YHTEISÖ

ja

PANAMAN TASAVALTA,

jäljempänä ’osapuolet’,

jotka

TOTEAVAT, että useiden Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Panaman tasavallan välillä on allekirjoitettu kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia, joihin sisältyy Euroopan yhteisön oikeuden vastaisia määräyksiä,

TOTEAVAT, että Euroopan yhteisöllä on yksinomainen toimivalta monien sellaisten näkökohtien osalta, jotka voivat sisältyä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin,

TOTEAVAT, että johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneilla yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla on Euroopan yhteisön oikeuden nojalla oikeus syrjimättömään pääsyyn Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisille lentoreiteille,

OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden välillä on tehty sopimuksia, joiden mukaan näiden kolmansien maiden kansalaiset voivat olla omistajina lentoyhtiöissä, joilla on Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen toimilupa,

TUNNUSTAVAT, että Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Panaman tasavallan kahdenvälisten lentoliikennesopimusten eräät määräykset, jotka ovat Euroopan yhteisön oikeuden vastaisia, on saatettava kyseisen oikeuden mukaisiksi, jotta Euroopan yhteisön ja Panaman tasavallan väliselle lentoliikenteelle voidaan luoda vankka oikeusperusta ja liikenteen jatkuvuus voidaan taata,

TOTEAVAT, että näiden neuvottelujen yhteydessä Euroopan yhteisön tarkoituksena ei ole lisätä Euroopan yhteisön ja Panaman tasavallan välisen lentoliikenteen kokonaismäärää tai vaikuttaa yhteisön lentoliikenteen harjoittajien ja Panaman tasavallan lentoliikenteen harjoittajien väliseen tasapainoon eikä neuvotella muutoksia voimassa olevien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten liikenneoikeuksia koskeviin määräyksiin,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Yleiset määräykset

1.   Tässä sopimuksessa ’jäsenvaltioilla’ tarkoitetaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioita. ’CLAC:n jäsenvaltioilla’ tarkoitetaan Latinalaisen Amerikan siviili-ilmailukomission (Comisión Latinoamericana de Aviación Civil) jäsenvaltioita.

2.   Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion kansalaisiin, tämän on katsottava viittaavan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisiin.

3.   Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin, tämän on katsottava viittaavan kyseisen jäsenvaltion nimeämiin lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin.

2 artikla

Nimeäminen, liikennöintiluvat ja niiden peruuttaminen

1.   Tämän artiklan 2 kohdan määräykset syrjäyttävät liitteessä II olevassa a kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavat määräykset, jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion tekemää lentoliikenteen harjoittajan nimeämistä ja Panaman tasavallan lentoliikenteen harjoittajalle myöntämiä liikennöintilupia ja muita lupia, ja tämän artiklan 3 kohdan määräykset syrjäyttävät liitteessä II olevassa b kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavat määräykset, jotka koskevat lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupien tai muiden lupien epäämistä, peruuttamista, tilapäistä peruuttamista tai rajoittamista. Tämän artiklan 4 kohdan määräykset syrjäyttävät liitteessä II olevassa a kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavat määräykset, jotka koskevat Panaman tasavallan tekemää lentoliikenteen harjoittajan nimeämistä ja jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajalle myöntämiä liikennöintilupia ja muita lupia, ja tämän artiklan 5 kohdan määräykset syrjäyttävät liitteessä II olevassa b kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavat määräykset, jotka koskevat lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupien tai muiden lupien epäämistä, peruuttamista, tilapäistä peruuttamista tai rajoittamista.

2.   Vastaanotettuaan tiedon jäsenvaltion tekemästä nimeämisestä Panaman tasavalta myöntää asianmukaiset liikennöintiluvat ja muut luvat mahdollisimman pienellä viiveellä asian käsittelyssä edellyttäen, että:

i)	lentoliikenteen harjoittaja on sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti ja sillä on voimassa oleva liikennelupa Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti;

ii)	lentoliikenteen harjoittaja on lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen ja asianomainen ilmailuviranomainen on mainittu selvästi nimeämisessä; ja

iii)	lentoliikenteen harjoittaja on jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten ja/tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta.

3.   Panaman tasavalta voi evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti jäsenvaltion nimeämän lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai muut luvat tai rajoittaa niiden käyttöä, jos:

i)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti tai sillä ei ole voimassa olevaa liikennelupaa Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti; tai

ii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen tai asianomaista ilmailuviranomaista ei ole mainittu selvästi nimeämisessä; tai

iii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta; tai

iv)

lentoliikenteen harjoittajalla on jo liikennöintilupa Panaman tasavallan ja jonkin toisen jäsenvaltion kahdenvälisen sopimuksen nojalla, ja Panaman tasavalta osoittaa, että käyttämällä tämän sopimuksen mukaisia liikennöintioikeuksiaan reitillä, johon sisältyy jokin paikka kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa, lentoliikenteen harjoittaja kiertäisi mainitussa toisessa sopimuksessa määrättyjä liikennöintioikeuksiin kohdistuvia rajoituksia; tai

v)

lentoliikenteen harjoittajalla on jonkin jäsenvaltion myöntämä lentotoimintalupa, eivätkä Panaman tasavalta ja kyseinen jäsenvaltio ole tehneet kahdenvälistä lentoliikennesopimusta, ja Panaman tasavallan nimeämältä lentoliikenteen harjoittajalta on evätty liikennöintioikeudet kyseiseen jäsenvaltioon.

Panaman tasavalta ei saa tämän kohdan mukaisia oikeuksia käyttäessään harjoittaa kansallisuuteen perustuvaa syrjintää yhteisön lentoliikenteen harjoittajien välillä.

4.   Vastaanotettuaan tiedon Panaman tasavallan tekemästä nimeämisestä jäsenvaltio myöntää asianmukaiset liikennöintiluvat ja muut luvat mahdollisimman pienellä viiveellä asian käsittelyssä edellyttäen, että:

i)	lentoliikenteen harjoittaja on sijoittautunut Panaman tasavaltaan; ja

ii)	lentoliikenteen harjoittaja on Panaman tasavallan jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen, ja Panaman tasavalta on myöntänyt sen lentotoimintaluvan; ja

iii)	lentoliikenteen harjoittaja on CLAC:n jäsenvaltioiden ja/tai CLAC:n jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta.

5.   Jäsenvaltio voi evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti Panaman tasavallan nimeämän lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai muut luvat tai rajoittaa niiden käyttöä, jos:

i)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole sijoittautunut Panaman tasavaltaan; tai

ii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole Panaman tasavallan jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen tai Panaman tasavalta ei ole myöntänyt sen lentotoimintalupaa; tai

iii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole CLAC:n jäsenvaltioiden ja/tai CLAC:n jäsenvaltioiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta; tai

iv)

lentoliikenteen harjoittajalla on jo liikennöintilupa jäsenvaltion ja jonkin toisen CLAC:n jäsenvaltion kahdenvälisen sopimuksen nojalla, ja jäsenvaltio osoittaa, että käyttämällä tämän sopimuksen mukaisia liikennöintioikeuksiaan reitillä, johon sisältyy jokin paikka kyseisessä toisessa CLAC:n jäsenvaltiossa, lentoliikenteen harjoittaja kiertäisi mainitussa toisessa sopimuksessa määrättyjä liikennöintioikeuksiin kohdistuvia rajoituksia.

3 artikla

Turvallisuus

1.   Tämän artiklan 2 kohdan määräykset täydentävät liitteessä II olevassa c kohdassa lueteltuja artikloja.

2.   Jos jäsenvaltio on nimennyt lentoliikenteen harjoittajan, joka on jonkin toisen jäsenvaltion viranomaisvalvonnan alaisuudessa, lentoliikenteen harjoittajan nimenneen jäsenvaltion ja Panaman tasavallan välisen sopimuksen turvallisuusmääräysten nojalla Panaman tasavallalle kuuluvia oikeuksia sovelletaan myös turvallisuusvaatimusten hyväksymiseen, noudattamiseen tai ylläpitämiseen kyseisen toisen jäsenvaltion toimesta sekä kyseisen lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvan myöntämiseen.

4 artikla

Lentopolttoaineen verotus

1.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdan määräykset täydentävät liitteessä II olevassa d kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavia määräyksiä.

2.   Mikään liitteessä II olevassa d kohdassa lueteltujen sopimusten kohta ei niissä mahdollisesti olevista päinvastaisista määräyksistä huolimatta estä jäsenvaltioita määräämästä syrjimättömin perustein veroja, tulleja tai muita maksuja sen alueella toimitetulle polttoaineelle, jota käytetään Panaman tasavallan nimeämän lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksessa, joka liikennöi kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan ja toisen kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan tai jonkin toisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan välillä.

3.   Mikään liitteessä II olevassa d kohdassa lueteltujen sopimusten kohta ei niissä mahdollisesti olevista päinvastaisista määräyksistä huolimatta estä Panaman tasavaltaa määräämästä syrjimättömin perustein veroja, tulleja tai muita maksuja sen alueella toimitetulle polttoaineelle, jota käytetään jäsenvaltion nimeämän lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksessa, joka liikennöi Panaman tasavallan alueella sijaitsevan paikan ja toisen Panaman tasavallan alueella sijaitsevan paikan tai CLAC:n jonkin toisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan välillä.

5 artikla

Kuljetustariffit

1.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdan määräykset täydentävät liitteessä II olevassa e kohdassa lueteltuja artikloja.

2.   Tariffeihin, joita Panaman tasavallan nimeämät lentoliikenteen harjoittajat perivät kokonaan Euroopan yhteisön alueella tapahtuvasta kuljetuksesta sellaisen liitteessä 1 mainitun sopimuksen nojalla, johon sisältyy liitteessä II olevassa e kohdassa mainittu määräys, sovelletaan Euroopan yhteisön lainsäädäntöä. Euroopan yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan syrjimättömin perustein.

3.   Tariffeihin, joita jonkin jäsenvaltion nimeämät lentoliikenteen harjoittajat perivät Panaman tasavallan ja CLAC:n jonkin toisen jäsenvaltion välisestä kuljetuksesta sellaisen liitteessä I luetellun sopimuksen nojalla, johon sisältyy liitteessä II olevassa e kohdassa mainittu määräys, sovelletaan hintajohtajuutta koskevaa Panaman lainsäädäntöä, jota sovelletaan syrjimättömin perustein.

6 artikla

Yhteensopivuus kilpailusääntöjen kanssa

1.   Mikään liitteessä I lueteltujen sopimusten kohta ei siinä mahdollisesti olevista päinvastaisista määräyksistä huolimatta saa i) suosia sellaisia yritysten välillä tehtäviä sopimuksia, sellaisia yritysten yhteenliittymien päätöksiä tai sellaisia yhteisiä toimintatapoja, jotka estävät, vääristävät tai rajoittavat kilpailua; ii) vahvistaa tällaisten sopimusten, päätösten tai yhteisten toimintatapojen vaikutuksia; tai iii) antaa yksityisille talouden toimijoille oikeutta toimenpiteisiin, jotka estävät, vääristävät tai rajoittavat kilpailua.

2.   Liitteessä I lueteltujen sopimusten määräyksiä ei sovelleta, jos ne ovat ristiriidassa tämän artiklan 1 kohdan kanssa.

7 artikla

Sopimuksen liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

8 artikla

Tarkistaminen tai muuttaminen

Osapuolet voivat milloin tahansa yhteisestä sopimuksesta tarkistaa tai muuttaa tätä sopimusta.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan, kun osapuolet ovat ilmoittaneet kirjallisesti toisilleen, että sopimuksen voimaan saattamisen edellyttämät sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen.

10 artikla

Voimassaolon päättyminen

1.   Jos jonkin liitteessä I mainitun sopimuksen voimassaolo päätetään, kaikkien tämän sopimuksen määräysten, jotka liittyvät kyseiseen liitteessä 1 mainittuun sopimukseen, voimassaolo päättyy samaan aikaan.

2.   Jos kaikkien liitteessä I mainittujen sopimusten voimassaolo päätetään, tämän sopimuksen voimassaolo päättyy samaan aikaan.

KÄÄNNÖS

Kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS

Euroopan yhteisön ja Ukrainan välillä vientitulleista

Kiovassa 11 päivänä joulukuuta 2007

Arvoisa Herra,

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä 14 päivänä kesäkuuta 1994 tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa ja Ukrainan Maailman kauppajärjestöön liittymistä koskevien neuvottelujen mukaisesti tämän kirjeen tarkoituksena on vahvistaa, että tullit, joita Ukraina soveltaa Euroopan yhteisöön vietäviin Ukrainasta peräisin oleviin tavaroihin, poistetaan, kun EU–Ukraina-vapaakauppasopimus, joka on määrä neuvotella uuden laajennetun sopimuksen puitteissa sen jälkeen kun Ukrainan WTO:hon liittymisprosessi on saatu päätökseen, tulee voimaan.

Ehdotan, että tämä kirje ja Teidän vastauksenne siihen muodostavat välillämme virallisen sopimuksen.

Tämä sopimus tulee voimaan siitä päivästä alkaen, jona Euroopan yhteisö saa Ukrainalta kirjallisen ilmoituksen siitä, että Ukraina on saanut tarvittavat sisäiset menettelyt päätökseen.

Vahvistan, että tämä kirje ja Teidän vastauksenne siihen muodostavat välillämme virallisen sopimuksen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Brysselissä 1 päivänä huhtikuuta 2008

Arvoisa Herra,

Kiitän ja vahvistan vastaanottaneeni seuraavan Ukrainan hallituksen 11 päivänä joulukuuta 2007 päivätyn kirjeen:

Vahvistan, että edellä siteerattu kirje ja minun vastaukseni siihen muodostavat välillämme virallisen sopimuksen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

LIITE

RAHOITETTAVIEN HANKKEIDEN KUVAUS

1.   Yleiset tavoitteet

Tämän yhteisen toiminnan yleisenä tavoitteena on tukea jäljempänä kuvatuin hankkein biologisten aseiden kieltosopimuksen täytäntöönpanoa, erityisesti niitä näkökohtia, jotka liittyvät mikrobisten aineiden tai muiden biologisten aineiden tai toksiinien turvallisuuteen laboratorioissa tai muissa tiloissa, myös tarvittaessa kuljetuksen aikana, kyseisten aineiden ja toksiinien luvattoman käytön ja siirtämisen estämiseksi.

Sen tarkoituksena on myös edistää bioriskien hallintokäytäntöjä koskevaa tietoutta ja etenkin hankkeen 2 kautta hyvien kansallisten laboratoriokäytäntöjen ja biologisia aineita koskevien toimintavalmiuksien yhdenmukaistamista kansallisen biouhkiin varautumisen kanssa.

2.   Hankekohtaiset erityistavoitteet

Jäljempänä kuvatuissa hankkeissa käsitellään kolmea erittäin tärkeää alaa onnettomuuksista johtuvan tai tahallisesti aiheutetun tautien leviämisen yhteydessä:

1)

On vaarana, että terroristit tai muut rikolliset saavat haltuunsa vaarallisia biologisia patogeeneja tai toksiineja. On estettävä terroristien aikeet hankkia ja käyttää tautia aseena. Yhdysvalloissa vuonna 2001 pernaruttoitiöitä sisältäneiden kirjeiden kaltaiset tapaukset saattavat aiheuttaa valtavia poliittisia ja taloudellisia häiriöitä.

2)

Uusien laboratorioiden määrä yleisesti ja erityisesti sellaisten korkean turvatason laboratorioiden määrä, joissa ei noudateta asianmukaisia bioturvallisuutta ja biomateriaalien suojaamista koskevia vaatimuksia, on kasvanut huomattavasti. Viime vuosina huomattavan monet maat, myös vähävaraiset maat, ovat myöntäneet varoja korkean turvatason laboratorioiden rakentamiseen. Vaikka maan tiedemiehet saavat tällä tavoin kokemusta vaarallisten patogeenien, kuten sars-koronaviruksen tai verenvuotokuumetta aiheuttavien virusten käsittelystä, se voi aiheuttaa myös vaaroja etenkin maissa, jotka eivät voi varata riittävästi varoja tilojensa huoltoon pitkällä aikavälillä ja jotka eivät kouluta henkilöstöään riittävästi.

3)

Laboratorioissa on tapahtunut onnettomuuksia ja erittäin vaarallisia biomateriaaleja on päässyt vahingossa ympäristöön laboratorioiden ja muiden tilojen riittämättömien bioturvallisuutta ja biomateriaalien suojaamista koskevien käytäntöjen vuoksi ja koska tartuntavaarallisten aineiden pakkauksia ja kuljetusta koskevia YK:n säännöksiä ei ole noudatettu. Aasiassa tapahtui vuosina 2003 ja 2004 kolme erillistä sars-onnettomuutta laboratorio-olosuhteissa, Venäjällä kuoli äskettäin yksi henkilö laboratoriosta saadun Ebola-viruksen aiheuttamaan verenvuotokuumeeseen ja Yhdysvalloissa on esiintynyt laboratorioista saatuja infektioita (tularemia ja melioidoosi) bioturvallisuutta koskevien puutteellisten käytäntöjen vuoksi. Nämä ovat esimerkkejä riskeistä, jotka liittyvät riittämättömään bioturvallisuuteen ja laboratorioiden biomateriaalien suojaamiseen; tilanteen kohentaminen edellyttää hallintokäytäntöjen ja henkilöstön koulutuksen osalta lujempaa sitoumusta riippumatta siitä, minkä tyyppisessä laboratorioympäristössä (ihmisiä, eläimiä tai maataloutta varten tarkoitettu laboratorio) työntekijä toimii.

2.1   Hanke 1: Bioriskien vähentämisen edistäminen alueellisen ja kansallisen tiedotustoiminnan kautta

Hankkeen tarkoitus

Tämän hankkeen tarkoituksena on kannustaa valtioita kehittämään ohjelmia, joiden avulla voidaan välttää biologisille aineille altistuminen vahingossa tai niiden pääseminen vahingossa ympäristöön ja estää niiden tarkoituksellinen joutuminen vääriin käsiin tai väärinkäyttö laboratorioissa. Hankkeeseen osallistuu kansallisia terveyspolitiikan vaikuttajia sekä laboratorioiden johtajia ja henkilöstöä, joita kannustetaan sitoutumaan bioturvallisuuteen ja biomateriaalien suojaamiseen. Hankkeella edistetään myös bioriskien vähentämistä koskevien ohjelmien kehittämistä kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla muun muassa verkostoimalla laboratorioita ja yhdenmukaistamalla laboratorioiden bioturvallisuutta ja biomateriaalien suojaamista koskevia määritelmiä alueen eri maissa, pyrkimyksenä edistää avoimuutta ja sitoutumista bioetiikkaan (mukaan lukien joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen edistäminen). Erityistä huomiota kiinnitetään kansanterveyden ja muiden alojen, kuten eläinten terveyden alan ja ympäristöalan, väliseen verkostoitumiseen, jotta voitaisiin varmistaa bioriskien vähentämistä koskeva koordinoitu ja kattava lähestymistapa.

Hankkeen tulokset

i)	Ryhdytään aktiiviseen alueiden ja maiden väliseen vuoropuheluun vaarallisten biologisten aineiden ja toksiinien turvallisuudesta ja suojaamisesta laboratorioissa ja muissa tiloissa.

ii)	Kartoitetaan laboratorioiden bioturvallisuutta ja biomateriaalien suojaamista koskevia nykyisiä käytäntöjä.

iii)	Tuetaan kansallisten suunnitelmien laatimista erityisesti kansainvälistä terveyssäännöstöä noudattaen sekä patogeeneja koskevien säännösten ja valvontatoimenpiteiden laatimista erittäin tartuntavaarallisten aineiden käsittelyn turvallisuuden ja suojaamisen edistämiseksi.

iv)	Kehitetään koulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on sitouttaa poliittiset vaikuttajat sekä laboratorioiden johto ja henkilöstö bioriskien vähentämistä koskeviin käytäntöihin (ohjelmat sisältävät bioetiikan ja käytännesääntöjen edistämisen).

v)

Tarjotaan välineitä kansallisten sidosryhmien keskinäistä ja kansainvälisten järjestöjen (mm. FAO, OIE ja IPPC) kanssa käytävää yhteydenpitoa varten niiden toiminnan tukemiseksi ja jotta niistä voisi tulla vastuullisia maailmanlaajuisia toimijoita alueellisissa ammatillisissa yhdistyksissä ja kansainvälisissä verkostoissa.

Hankkeen kuvaus

a)   Alueelliset tiedotustyöpajat, joilla lisätään tietoisuutta bioriskien vähentämisestä ja suunnitellaan konkreettisia maakohtaisia operatiivisia aloitteita bioturvallisuuden ja biomateriaalien suojaamisen alalla

WHO järjesti vuonna 2006 bioriskien vähentämistä koskevia tiedotustyöpajoja Keski- ja Etelä-Amerikassa, itäisen Välimeren maissa ja englanninkielisissä Afrikan maissa. Se päättää tämän ensimmäisen yleisen tiedotusjakson jäljellä olevilla alueilla ja huolehtii jatkotoimista kohdentamalla tiedotusta valittujen alueiden maiden erityistarpeet huomioon ottaen, mukaan lukien bioetiikka ja käytännesäännöt. Päällekkäisen työn välttämiseksi sekä lähestymistapojen koordinoimiseksi ja yhdenmukaistamiseksi WHO kuulee asiaankuuluvia sidosryhmiä ja tuenantajia (kansainväliset toimijat ja valtioista riippumattomat järjestöt) meneillään olevista hankkeista ja avun tarpeista.

Suunnitteilla on viisi alueellista työpajaa, joissa saatetaan käsitellä seuraavia alueita: Saharan eteläpuolinen Afrikka, Etelä-Amerikka, Etelä- ja Kaakkois-Aasia, Itä-Aasia/Länsi-Tyynimeri, Keski-Aasia ja Itä-Euroopan maat (Venäjä mukaan luettuna).

b)   Kuullaan asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia heidän sitouttamisekseen bioriskien vähentämiseen terveydenhoitoalalla

WHO kuulee asiaankuuluvien alojen toimivaltaisia viranomaisia ja vertailulaboratorioiden johtoa kannustaakseen heitä sitoutumaan bioriskien vähentämiseen. Suunnitelmissa on järjestää ainakin neljä vierailua. Maat, joissa käydään, valitaan johtokomitean sisäisellä kuulemisprosessilla siten, että maiden sitoutuminen joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan politiikan toteuttamiseen otetaan huomioon.

c)   Perusteelliset aihekohtaiset työpajat, joissa käsitellään bioriskien vähentämistä koskevia käytäntöjä

WHO järjestää terveyspolitiikan vaikuttajille sekä laboratorioiden johdolle ja henkilöstölle ainakin kaksi alueellista työpajaa erityisaiheiden käsittelemiseksi, jotta bioriskien vähentämistä koskevien käytäntöjen osatekijöitä voitaisiin ymmärtää paremmin. Niissä käsitellään lainsäädäntöön ja hallintoon liittyviä aiheita sekä sitä, miten verkostojen, seminaarien ja ammatillisten yhdistysten välityksellä voidaan suunnitella ohjelmien jatkuvuutta. Seminaarien kohteena ovat ensisijaisesti itäisen Välimeren ja Itä-Euroopan maat tai muut maat, jotka ovat mukana hankkeen 2 valintaprosessissa.

2.2   Hanke 2: Turvatoimien ja laboratorioiden hallintokäytäntöjen vahvistaminen biologisia riskejä silmällä pitäen (malli eri maille)

Hankkeen tarkoitus

i)

Kartoittaa ja arvioida kansanterveyden toimintavalmiuksia etenkin biologisten aineiden ja toksiinien osalta kansallisen biouhkiin varautumisen parantamisen yhteydessä luomalla yhteyksiä terveydenhoitoalan ja seuraavien alojen välille: ulkoasiat, oikeus, ympäristö, kauppa, maatalous (ja eläinten terveys) sekä tiedustelu.

ii)	Luoda tiedotus- ja yhteydenpitofoorumi asiaankuuluville kansallisille toimijoille, aiheena kansanterveyden biouhkiin varautuminen ja toimintavalmiudet.

iii)	Luoda bioriskien vähentämistä koskeva suunnitelma erityisesti laboratoriokäytäntöjen ja -turvallisuuden osalta ja yhdenmukaistaa se integroitujen kansallisten varautumissuunnitelmien kanssa.

iv)	Panna täytäntöön kansallinen bioriskien vähentämistä koskeva suunnitelma erityisesti laboratoriokäytäntöjen ja -turvallisuuden osalta.

v)	Kartoittaa ja lujittaa kansallisten laboratorioiden toimintaa, valmiuksia ja toiminnan jatkuvuutta liittämällä ne alueellisiin ja kansainvälisiin laboratorioverkostoihin.

Hankkeen tulokset

i)	Lujitetaan valitun maan ohjelmaa bioriskien vähentämiseksi.

ii)	Lisätään kansallisten sidosryhmien tietoisuutta ja luottamusta kansanterveysalaan bioriskejä koskevan kriisivalmiuden osalta.

iii)	Luodaan yhteyksiä biolaboratorioiden ja kansallisten sidosryhmien välille biouhkia koskevan kriisivalmiuden osalta.

iv)	Parannetaan laboratorioiden turvallisuutta, laatua ja toimintaa.

v)	Taataan laboratorioiden tunnustetun laadun ja niiden yhteyksien toimivuuden jatkuvuus alueellisen ja kansainvälisen validoinnin avulla.

vi)	Annetaan maalle kansainvälisen terveyssäännöstön mukaiset laboratoriotoiminnan keskeiset valmiudet.

Hankkeen kuvaus

Edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeen täytäntöönpano on kestoltaan sellainen, että se edellyttää sekä hakijamaan että EU:n pitkäaikaista sitoutumista. Hanke pannaan täytäntöön vaiheittain. Maakohtaisen hankkeen johtoon tulisi nimittää EU:n palkkaama paikalle lähetetty asiantuntija.

Valmisteluvaihe

WHO nimeää hanketta varten ehdokasmaita, jotta johtokomitea voi suosittaa EU:n jäsenvaltioille sopivaa ehdokasta. Valintakriteereissä otetaan ensisijaisesti huomioon joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevat tekijät. WHO ja puheenjohtajavaltio, jota korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri avustaa, käyvät ehdokasmaiden kanssa alustavia neuvotteluja. Näiden neuvottelujen edistymisen perusteella WHO tekee alustavia maakohtaista arviointia edeltäviä käyntejä, jotka ovat hankkeen seuraavan vaiheen kannalta olennaisia. WHO nimeää hankkeelle johtajan, jonka on oltava jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen.

Tämän valmisteluprosessin lopuksi EU (jota edustaa puheenjohtajavaltio korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin avustamana), WHO ja valittu maa allekirjoittavat yhteistoimintamuistion.

Arviointivaihe

Arviointivaiheessa WHO tekee valittua maata koskevan arvion sen kansallisista biologisista toimista ja voimavaroista sekä avustaa sitä biouhkia koskevien kansallisten toimintavalmiuksien yhdenmukaistamisessa. Tähän sisältyy biouhkien arvioinnin loppuun saattaminen ja koordinointisuunnitelman laatiminen, jonka avulla kaikille sidosryhmille tiedotetaan biouhkia koskevan kansallisen varautumisen tilasta, sekä kansainvälisesti merkittäviä biouhkia ja/tai kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevan kansallisen valmiussuunnitelman sisältämien kansanterveydellisten vastuiden yhdenmukaistamisen aloittaminen.

Teknisen avun vaihe

Tässä vaiheessa tavoitteena on lujittaa laboratoriokäytäntöjä, joilla reagoidaan kansainvälisesti merkittäviin kansanterveyttä koskeviin tilanteisiin, ja varmistaa, että laboratoriotoiminta on turvallista ja sen tulokset validoidaan kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kansanterveysalasta ja biouhkia koskevista toimintavalmiuksista vastaaville sidosryhmille annetaan koulutusta. Laaditaan laboratorioinfrastruktuuria koskevia suunnitelmia ja kyseisten maiden bioturvallisuuden ammattilaiset liitetään kansainvälisiin verkostoihin muun muassa niin, että he osallistuvat kansainvälisten bioturvallisuusyhdistysten vuosittaisiin kokouksiin ja konferensseihin.

Arviointivaihe

WHO laatii neljännesvuosittain yhteistyössä valitun maan kanssa arviointikertomuksen biouhkia koskevan kansallisen varautumissuunnitelman täytäntöönpanosta sekä arviointikertomuksen kansallisesta laboratoriotoiminnasta bioturvallisuuden ja biomateriaalien suojaamisen näkökulmasta ja toimittaa nämä puheenjohtajavaltiolle, jota avustaa korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri, sekä komissiolle.

3.   Kesto

Tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanon arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.

4.   Tuensaajat

Tuensaajat ovat biologisten aseiden kieltosopimuksen sopimusvaltioita tai valtioita, jotka ovat aloittaneet ratifiointi- tai liittymisprosessin. Yhteisen toiminnan kohteena ovat ensisijaisesti maat ja alueet, jotka ovat alttiina riskeille, koska niiden biolaboratorioissa noudatetaan vaarallisia käytäntöjä, jotka lisäävät erittäin vaarallisten mikro-organismien ja niistä tehtyjen tuotteiden katoamisen, varkauden ja väärinkäytön riskiä.

5.   Täytäntöönpanosta vastaava elin

Puheenjohtajavaltio vastaa korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin avustamana yhteisen toiminnan täytäntöönpanosta ja sen valvonnasta. Puheenjohtajavaltio antaa vastuun teknisestä täytäntöönpanosta WHO:lle.

WHO:n henkilöstö toteuttaa hankkeet yhteistyössä WHO:n jäsenvaltioiden, erityisesti EU:n jäsenvaltioiden, ja tarvittaessa niiden asiantuntijoiden kanssa. Silloin kun hankkeen täytäntöönpano edellyttää uuden henkilöstön palvelukseenottoa, EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille on annettava etusija. Yhteisen toiminnan täytäntöönpanoa valvoo johtokomitea, joka koostuu WHO:n, korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin avustaman EU:n puheenjohtajavaltion ja komission edustajista. Johtokomitea kokoontuu tarvittaessa, mutta ainakin kahdesti vuodessa, tarkastelemaan edistymistä ja keskustelemaan täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä. Näin varmistetaan hankkeen yleisen täytäntöönpanon ja arviointikertomusten yhdenmukaisuus. Myös maiden valinta hanketta 1 b ja 2 varten tapahtuu johtokomitean avulla.