A.

ottaa huomioon, että Euroopan kehitysrahasto (EKR) on Euroopan unionin tärkein Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehtävän kehitysyhteistyön rahoitusväline,

B.

ottaa huomioon, että EKR:n kautta kanavoitavan avun kokonaismäärä kasvaa huomattavasti lähivuosina, koska kautta 2008–2013 koskevasta kymmenennestä EKR:sta annettavan unionin tuen määräksi on vahvistettu 22 682 000 000 euroa, joten kasvua yhdeksännestä EKR:sta on 64 prosenttia,

C.

ottaa huomioon, että talousarviotuki on väline, joka edellyttää uudenlaista parlamentaarista valvontaa: panosten valvonnan sijaan on tarkastettava tuloksia ja tuotoksia,

D.

ottaa huomioon, että huolimatta parlamentin toistuvista pyynnöistä ottaa EKR:t talousarvioon ne eivät tällä hetkellä sisälly Euroopan unionin yleiseen talousarvioon eivätkä kuulu yleisen varainhoitoasetuksen piiriin vaan niitä toteutetaan erityisten rahoitussääntöjen mukaan,

E.

toteaa, että se aikoo määrätietoisesti edelleen kehittää valvontavalmiuksiaan voidakseen mahdollisimman tehokkaasti täyttää velvollisuutensa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena,

1.

pitää tervetulleena Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa ja erityisesti Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan viran ja Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista; on huolestunut siitä, että EU:n kehitysavun hallinnoinnin pirstoutuneisuus voi vähentää sen vaikuttavuutta, ja korostaa, että EKR:jen hallinnoinnin parannuksista on pidettävä kiinni eikä niitä pidä jarruttaa; kehottaa komissiota toimittamaan sille kuvauksen ja yksityiskohtaisen selityksen uuden järjestelmän toiminnasta;

2.

muistuttaa komission sitoumuksesta sisällyttää seuraavasta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen yhteydessä EKR täysin unionin talousarvioon ja tukee tätä sitoumusta; toistaa pyyntönsä komissiolle siitä, että se pitäisi parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kaikin puolin ajan tasalla kyseisen aloitteen valmistelusta; katsoo, että sisällyttämällä EKR unionin yleiseen talousarvioon voitaisiin vahvistaa EKR:n johdonmukaisuutta, seurattavuutta ja vaikuttavuutta sekä sen valvontajärjestelmää;

3.

pyytää, että se pidetään ajan tasalla vuodeksi 2010 kaavaillusta kymmenennen EKR:n väliarvioinnista, ja vaatii tehostamaan tuntuvasti yhteistä ohjelmasuunnittelua, jotta voidaan lisätä keskittämistä sekä parantaa työn koordinointia ja jakamista; katsoo, että kymmenennen EKR:n täytäntöönpanostrategian pitäisi keskittyä rajoitettuun määrään aloja unohtamatta valtiosta riippumattomia järjestöjä, jotka ovat tehokkaita paikallistasolla ja joilla on kestävän kehityksen kannalta olennainen merkitys, jotta voidaan välttyä tavoitteiden runsaudenpulan epäsuotuisilta vaikutuksilta; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tutkimaan, olisiko hallinnointi asianomaisen valtiosta riippumattoman järjestön paikalla suorittamana itse asiassa tehokkaampaa ja edullisempaa kuin komission suorittamana;

4.

toistaa komissiolle osoittamansa kehotuksen yksilöidä valvontastrategiansa hienosäädön yhteydessä, missä vaiheessa tulosten puute ja valvontakustannukset edellyttävät toimintalinjojen muuttamista; odottaa saavansa tässä yhteydessä komission kertomuksen hyväksyttävää riskiä ja kustannustehokkuutta koskevista tutkimustuloksista ulkoisten toimien alalla sekä EuropeAidin valvontastrategian uudelleentarkastelusta hyvissä ajoin varainhoitovuoden 2009 vastuuvapausmenettelyä varten;

5.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tilit antavat luotettavan kuvan seitsemännen, kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n tuloista ja menoista lukuun ottamatta menetelmää, jota komissio soveltaa arvioitaessa varausta aiheutuneita menoja varten; kehottaa komissiota tarkentamaan lähikuukausien aikana menetelmäänsä varainhoitovuoden 2009 vastuuvapausmenettelyä varten;

6.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tulojen ja sitoumusten virhetaso ei ole olennainen; pitää kuitenkin huolestuttavana talousarviotukeen liittyvien sitoumusten tapauksessa sellaisten virheiden suurta esiintyvyyttä, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti, sekä olennaiseksi arvioitua virhetasoa maksuissa;

7.

pahoittelee ja pitää mahdottomana hyväksyä, ettei tilintarkastustuomioistuin ole saanut kaikkia tarvittavia tietoja ja asiakirjoja otokseen kuuluneista kymmenestä kansainvälisille järjestöille suoritetusta maksusta ja ettei se pysty näin ollen antamaan lausumaa 190 000 000 euron menojen – määrä vastaa 6,7:ää prosenttia vuotuisista menoista – asianmukaisuudesta;

8.

kehottaa komissiota vaikuttamaan riittävän määrätietoisesti kansainvälisiin järjestöihin ja laatimaan tapauskohtaisen aikataulun niin, että tiedonsaantipyynnöt käsitellään ajoissa, jotta voidaan tukea tilintarkastustuomioistuimen pyyntöjä saada tietoja ja asiakirjoja sekä varmistaa taloudellisen ja hallinnollisen puitesopimuksen noudattaminen;

9.

panee tyytyväisenä merkille, että seitsemäs EKR saatettiin päätökseen 31. elokuuta 2008 ja että 10 381 000 000 euroa on maksettu, mikä on 98,3 prosenttia myönnetyistä 10 559 000 000 eurosta; panee merkille, että ylijäämä (178 000 000 euroa) on siirretty yhdeksänteen EKR:oon;

10.

panee merkille, että kymmenes EKR (kaudeksi 2008–2013, yhteensä 22 682 000 000 euroa) tuli voimaan 1. heinäkuuta 2008, ja pitää myönteisenä kymmenennen EKR:n nopeaa täytäntöönpanoa ja komission pääpiirteissään hyvää toimintaa niin sitoumusten ja maksujen kuin maksattamatta olevien sitoumusten hallinnoinnin kohdalla; kehottaa komissiota jatkamaan toimia vanhojen ja käyttämättömien maksattamatta olevien sitoumusten osalta;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että seitsemännen, kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n varainhoitoa koskevassa komission selvityksessä varainhoitovuodelta 2008 kuvataan tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan oikein varainhoitovuoden aikana saavutettuja komission toiminnallisia tavoitteita sekä taloudellista asemaa ja tapahtumia, joilla on ollut merkittävä vaikutus varainhoitovuoden 2008 aikana toteutettuihin toimiin (12);

12.

toteaa, että yhdeksänteen EKR:oon sovellettavan, 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen 1 artiklan ja 103 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 215/2008 2, 3 ja 4 artiklan ja 125 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarkastuslausumassa ei oteta huomioon Euroopan investointipankin (EIP) hallinnoimia ja sen vastuulla olevia yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n varoja (yli 3 500 000 000 euroa) (13); katsoo, että EIP:n pitäisi laatia säännöllisesti selvitys niistä varoista, joita tarkastuslausuma ei koske;

13.

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että seitsemännen, kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n lopullinen tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EKR:jen taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2008;

14.

panee tyytyväisenä merkille, että EKR:n uusi suoriteperusteinen kirjanpitojärjestelmä (ABAC-FED) otettiin käyttöön helmikuussa 2009;

15.

panee tyytyväisenä merkille vuonna 2008 tehtyjen sitoumusten ennätyksellisen määrän ja kymmenennen EKR:n oikea-aikaisen täytäntöönpanon; korostaa, että rahoitettujen toimien laatu ei saisi kärsiä täytäntöönpanon nopeuttamisesta;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ennakkomaksujen virhetaso ei ollut olennainen; pitää kuitenkin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tarkastettujen maksujen määrään liittyvä virhetaso oli olennainen;

17.

pystyy hyväksymään perustelun, jonka mukaan tietyt virheet (laskujen tai muiden tositteiden puuttuminen) eli ne, jotka liittyivät menojen tosiasiallisuuteen Angolassa, voivat selittyä sillä, että tarkastuksen kohteena olleen kyseisen maan olosuhteet ovat erityisen vaikeat; korostaa kuitenkin, että 47 prosenttia kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä liittyi menojen tukikelpoisuuteen, ja kehottaa sen vuoksi komissiota parantamaan valvontajärjestelmäänsä virheiden vähentämiseksi (14); pyytää tässä yhteydessä komissiota kiinnittämään huomiota tilintarkastustuomioistuimen suositukseen, että ennakkotarkastuksia olisi kehitettävä painottamalla enemmän keskeisiä riskejä;

18.

kehottaa komissiota erittelemään varainhoitoasetuksen tarkistamisen yhteydessä mahdolliset menettelyyn liittyvät ongelmat, joita sillä on ollut kriisitilanteissa, ja erityisesti jäsenvaltioiden antamaa hätäavun rahoitusta ajatellen esittelemään parlamentille tehokkaan valvontamenettelyn, joka olisi lisäksi riittävän joustava, jottei varojen kanavointi vaikeutuisi, ja joka takaisi toteutettujen hankkeiden avoimuuden;

19.

pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen toteamusta, jonka mukaan vuotuisen toimintakertomuksen laatu on parantunut huomattavasti, ja onnittelee komissiota erityisesti siitä, että määrällisiä indikaattoreita on käytetty enemmän kuin ennen (15);

20.

arvostelee sitä, että kuten aiempinakin vuosina, täytäntöönpanosta vastaavien elinten, valvontaviranomaisten sekä kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjien varainhoitomenettelyissä ja valvontamenettelyissä on yhä huomattavia puutteita; on kuitenkin tyytyväinen EuropeAidin ja lähetystöjen toimiin kyseisten puutteiden korjaamiseksi; kehottaa tehostamaan näitä toimia tulevaisuudessa ja toivoo, että CRIS-Audit-järjestelmän odotetut tulevat parannukset mahdollistavat tulosten parantamisen;

21.

korostaa, että demokratian ja ihmisten oikeuden elää oloissa, joissa heidän ihmisoikeuksiaan ei loukata, on oltava olennainen osa täytäntöönpanosta vastaavien elinten tavoitteita maissa, joissa jaetaan EKR:n tukea;

22.

panee merkille, että rahoituspäätöksissä talousarviotuen ja rakennesopeutuksen osuus on kasvanut huomattavasti kymmenennessä EKR:ssa (yli 45 prosenttia) verrattuna kahdeksanteen ja yhdeksänteen EKR:oon (noin 15 prosenttia) (16);

23.

pahoittelee sitä, että tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastuksensa perusteella, että talousarviotukeen liittyvien sitoumusten ja maksujen virhetaso oli korkea sellaisten virheiden osalta, jotka eivät ole ilmaistavissa kvantitatiivisesti; kehottaa komissiota arvioimaan kyseisiä maksuja entistäkin tarkemmin ja vastedes tiukentamaan maksuja koskevia menettelyjään; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että kyseisten maksujen varainhoitoprosesseja tarkistettiin helmikuussa 2009;

24.

panee tyytyväisenä merkille, että Cotonoun sopimuksen vaatimusten noudattamisesta laadittavien komission arviointien selkeys ja rakenne ovat parantuneet; pahoittelee kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhä useita tapauksia, joissa komissio ei osoittanut järjestelmällisellä ja vakioidulla tavalla, että edunsaajamaiden julkistalouden hallinnointi oli riittävän avointa, vastuullista ja tehokasta tai ainakin että kyseisillä mailla on tätä varten uskottava ja asianmukainen uudistusohjelma;

25.

on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että komission on jatkettava toimiaan, joiden avulla se pyrkii tukemaan talousarviotukikelpoisuutta koskevia päätöksiään ja varmistamaan, että kaikki rahoitussopimukset luovat kattavan ja selkeän perustan arvioinnille, jonka kohteena on maksujen suorittamisehtojen noudattaminen (17); odottaa saavansa tietoja ohjeiden tarkistamisen tuloksista, jotka komissio oli luvannut vuoden 2009 loppuun mennessä;

26.

kehottaa komissiota auttamaan kumppanuusmaita parlamentaarisen valvonnan ja tilintarkastusvalmiuksien kehittämisessä sekä ottamaan parlamentit ja kansalaisyhteiskunnan mukaan niiden kansallisten kehitysstrategioiden laadintaan;

27.

korosti jo 23. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2007 (18) (jäljempänä ’23. huhtikuuta 2009 annettu päätöslauselma’), 79 kohdassa ja muistuttaa jälleen, että talousarviotuen yhteydessä sen tehtäviin kuuluu asettaa komissio taloudelliseen vastuuseen varojen avulla saavutetuista tuloksista ja että talousarviotuki on tukiväline, joka edellyttää muuttumista panosten valvojasta tuotosten tarkastajiksi indikaattoreiden perusteella, jolloin varmistetaan, että annettu apu hyödyttää tuen vastaanottajamaiden väestöä;

28.

kehottaa jälleen komissiota yksilöimään mahdollisimman tarkkaan ne maat tai ongelmat, joissa parlamentin erityishuomio talousarviotuen täytäntöönpanon yhteydessä voisi edistää rahoittajien vastuullisuutta (19), ja antamaan lisäksi talousarviotukitoimien hallinnointia epävakaassa tilanteessa olevissa maissa koskevat suuntaviivat, jotka luvattiin komission 2. joulukuuta 2009 antamissa vastauksissa talousarvion valvontavaliokunnan komission jäsenelle Karel De Guchtille esittämiin kirjallisiin kysymyksiin;

29.

pyytää tilintarkastustuomioistuimelta uudelleen tietoja komission riskinarvioinnin ja –hallinnan laadusta ja pitää tärkeänä toteuttaa enemmän suoriteperusteisia tarkastuksia, joissa arvioidaan yleisesti kehitysapumenojen ja erityisesti talousarviotuen tuloksia (20);

30.

kehottaa komissiota varmistamaan, että talousarviotukea vähennetään tai se peruutetaan, kun selkeitä tavoitteita ei saavuteta;

31.

toistaa näkemyksensä, että yleisesti kehitysavun ja erityisesti talousarviotuen kohdalla olisi edellytettävä, että edunsaajamaan hallitus antaa valtiovarainministerin allekirjoittaman ennakkoilmoituksen, jossa käsitellään tiettyjä edunsaajamaan hallinto- ja tilinpitorakenteeseen vaikuttavia seikkoja; ei hyväksy komission perustelua, jonka mukaan yhteistyössä muiden osapuolten ja sidosryhmien kanssa suoritetuista analyyseista saadaan riittävästi tietoa hallinnosta;

32.

kehottaa jälleen komissiota ottamaan tehtäväkseen esittää tämänsuuntainen aloite muille kansainvälisille rahoittajille, etenkin Maailmanpankille, jotta välinettä voitaisiin kehittää ja se voitaisiin toteuttaa yhdessä muiden rahoittajien kanssa; odottaa, että sille tiedotetaan näiden neuvottelujen mahdollisesta aikataulusta;

33.

on erittäin huolestunut huomattavista henkilöstörajoitteista (henkilöstön liian suuri vaihtuvuus sekä avoinna olevien toimien liian suuri ja noususuuntainen lukumäärä) johtuvasta institutionaalisen muistin kadottamisen riskistä, joka otetaan esille EuropeAidin vuotuisessa toimintakertomuksessa (21), ja pitää huolestuttavana, että EuropeAidin toimihenkilöiden määrä on edelleen vähentynyt suhteessa sidottujen varojen määrään;

34.

toistaa huolensa siitä, että on olemassa riski, että henkilöstön puute tai epäasianmukainen jakaantuminen taikka erityistaitojen ja –tietojen puuttuminen vaikuttavat toimien tehokkuuteen sekä valvonnan, tarkastusten ja seurannan laatuun (22);

35.

kannattaa komission aikomusta palkata lisää ulkopuolista henkilöstöä päätoimipaikassa ja lähetystöissä EKR:n hallinta- ja valvontajärjestelmän parissa työskentelevän henkilöstön lisäämiseksi; katsoo, että henkilöstön lisääminen on entistäkin välttämättömämpää sitoumusten lisääntyessä huomattavasti kymmenennen EKR:n yhteydessä;

36.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan EuropeAid on edistynyt huomattavasti valvontajärjestelmiensä parantamisessa; tukee komission päättäväisiä pyrkimyksiä edelleen parantaa valvontajärjestelmien rakennetta;

37.

on täysin samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen suosituksista, jotka esitetään EKR:ja koskevan vuosikertomuksen 55 kohdan a–f alakohdassa sekä 56 kohdan a ja b alakohdassa;

38.

kiinnittää henkilöstön puutetta koskevia ratkaisuja odotettaessa huomiota erityisesti tilintarkastustuomioistuimen suositukseen, että komission olisi toteutettava paremmin jäsennelty riskianalyysi, arvioitava käytettävissä olevia resursseja realistisemmin vuotuisia tarkastussuunnitelmia valmisteltaessa sekä seurattava tarkastussuunnitelmien täytäntöönpanoa tiiviisti koko vuoden ajan;

39.

huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 18/2009 esittämän arvion mukaan alueelliseen taloudelliseen yhdentymiseen – johon kohdennetaan huomattava osa eli yli 50 prosenttia EKR:n rahoituksesta – suunnattu EKR:n tuki Itä- ja Länsi-Afrikassa on vain osittain vaikuttavaa; kehottaa komissiota toteuttamaan tilintarkastustuomioistuimen ehdottamat toimet, erityisesti koordinoimaan toimia ja varmistamaan niiden johdonmukaisuuden alueellisten järjestöjen kanssa, takaamaan riittävät henkilöresurssit, koordinoimaan alueellisia ja kansallisia strategioita sekä määrittelemään selkeästi tehtävät, vastuualueet ja tavoitteet;

40.

kehottaa soveltamaan myös EKR:oon kehitysyhteistyön rahoitusvälineen tavoitetta, jonka mukaan 20 prosenttia menoista kohdennetaan peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen ja perusterveydenhuoltoon; kehottaa komissiota painottamaan entistä enemmän äitiysterveyttä, sillä tämän vuosituhattavoitteen kohdalla edistys on ollut heikointa; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n rahoittamien toimien näkyvyyttä parannetaan kansainvälisesti;

41.

toistaa kannattavansa EKR:n ottamista talousarvioon, sillä näin varojen käytöstä tulee demokraattisempaa, vastuullisempaa ja avoimempaa;

42.

panee merkille, että EIP hallinnoi investointikehystä, EKR:sta rahoitettua riskirahoitusvälinettä, jolla edistetään yksityisiä investointeja AKT-maiden vaikeissa taloudellisissa ja poliittisissa oloissa; palauttaa mieliin huomiot, jotka sisältyivät sen 22. huhtikuuta 2008 (23) ja 23. huhtikuuta 2009 antamiin, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuosina 2006 ja 2007 tehtyihin päätöksiin liittyviin päätöslauselmiin ja joissa se ilmaisi huolensa siitä, että EIP:n hallinnoima investointikehys ei kuulu vastuuvapausmenettelyyn; muistuttaa lisäksi, että EKR rahoitetaan julkisista varoista, jotka saadaan EU:n veronmaksajilta eikä rahoitusmarkkinoilta;

43.

pahoittelee – kuten tilintarkastustuomioistuin lausunnossaan nro 9/2007 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta – kahden erillisen hallinnoinnin alueen luomista, sillä näin rajoitetaan vastuuvapausmenettelyn kokonaisvaltaisuutta, lisätään komission ja EIP:n välisen koordinoinnin tarvetta sekä vaikeutetaan kokonaiskuvan saamista saavutetuista tuloksista;

44.

panee merkille, että EIP:n vuosikertomus investointikehyksestä sisältää pääasiassa rahoitusta koskevaa tietoa ja hyvin vähän – jos lainkaan – tietoa eri rahoitettujen ohjelmien tuloksista;

45.

palauttaa mieliin, että se ehdotti edellä mainitun 22. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman 24 kohdassa, että EIP esittää vastuuvapausmenettelyssä vuosikertomuksensa investointikehyksen täytäntöönpanosta välittömästi parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle; ehdottaa tässä yhteydessä, että talousarvion valvontavaliokunta kutsuu EIP:n pääjohtajan mahdollisimman pian keskustelemaan tästä mahdollisuudesta;

46.

toistaa 23. huhtikuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa EIP:lle esitetyn kehotuksen keskittyä raportoinnissaan tuloksiin ja esittää kattavaa, relevanttia ja puolueetonta tietoa tuloksista, asetetuista tavoitteista, saavutetuista tavoitteista sekä mahdollisten poikkeamien syistä ja tehdyistä arvioista sekä yhteenveto arviointituloksista;

47.

pyytää komissiota antamaan kattavammat tiedot kuin ne, jotka se antoi 23. huhtikuuta 2009 annetun päätöslauselman nojalla niistä erityisistä järjestelyistä, joita se on tehnyt EIP:n kanssa koordinoidakseen kahden elimen toimia EU:n kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, sekä menettelyjen tehokkuudesta.