EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document L:2010:299:FULL
Official Journal of the European Union, L 299, 17 November 2010
Euroopan unionin virallinen lehti, L 299, 17. marraskuuta 2010
Euroopan unionin virallinen lehti, L 299, 17. marraskuuta 2010
ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2010.299.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
53. vuosikerta |
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
|
||
|
|
||
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
2010/692/EU |
|
|
* |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/1 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1040/2010,
annettu 16 päivänä marraskuuta 2010,
neuvoston asetuksen (EY) N:o 1342/2007 liitteen V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen Venäjän federaatiosta tuotavien terästuotteiden määrällisistä rajoituksista
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Venäjän federaatiosta tuotavia tiettyjä terästuotteita koskevien rajoitusten hallinnoinnista 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1342/2007 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan yhteisö ja Venäjän federaatio allekirjoittivat 26 päivänä lokakuuta 2007 sopimuksen tiettyjen terästuotteiden kaupasta (2), jäljempänä ’sopimus’. |
(2) |
Sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan tiettynä vuotena käyttämättä jääneitä määriä on lupa siirtää seuraavalle vuodelle määrä, joka on enintään 7 prosenttia sopimuksen liitteessä II vahvistetusta asianomaisesta määrällisestä rajoituksesta. |
(3) |
Venäjä on ilmoittanut Euroopan unionille, samoin kuin vuonna 2009, aikomuksestaan hyödyntää 3 artiklan 3 kohdan määräyksiä sopimuksessa asetetuissa aikarajoissa. On aiheellista tehdä Venäjän pyynnöstä johtuvat tarpeelliset mukautukset määrällisiin rajoituksiin vuodeksi 2010. |
(4) |
Sopimuksen 10 artiklassa määrätään, että kunkin vuotuisen uusimisen yhteydessä määriä nostetaan kussakin tuoteryhmässä 2,5 prosenttia. |
(5) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1342/2007 olisi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1342/2007 liitteessä V vuodeksi 2010 vahvistetut määrälliset rajoitukset tämän asetuksen liitteessä I vahvistetuilla määrällisillä rajoituksilla.
2 artikla
Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation vuonna 2007 tekemän tiettyjen terästuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaiset määrälliset rajoitukset vuodeksi 2011 vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 300, 17.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 300, 17.11.2007, s. 52.
LIITE I
MÄÄRÄLLISET RAJOITUKSET VUODEKSI 2010
(tonnia) |
|||
Tuotteet |
Vuosi 2010 |
||
SA. Levytuotteet |
|||
SA1. Kelat |
1 117 305 |
||
SA2. Raskaat levyt |
310 167 |
||
SA3. Muut levytuotteet |
670 709 |
||
SA4. Seosterästuotteet |
118 360 |
||
SA5. Seosteräksestä valmistetut kvarttolevyt |
28 196 |
||
SA6. Seosteräksestä valmistetut, kylmävalssatut pinnoitetut levyt |
123 999 |
||
SB. Pitkät tuotteet |
|||
SB1. Palkit |
62 018 |
||
SB2. Valssilanka |
365 262 |
||
SB3. Muut pitkät tuotteet |
574 233 |
||
|
LIITE II
MÄÄRÄLLISET RAJOITUKSET VUODEKSI 2011
(tonnia) |
|||
Tuotteet |
Vuosi 2011 |
||
SA. Levytuotteet |
|||
SA1. Kelat |
1 114 582 |
||
SA2. Raskaat levyt |
296 145 |
||
SA3. Muut levytuotteet |
640 750 |
||
SA4. Seosterästuotteet |
113 074 |
||
SA5. Seosteräksestä valmistetut kvarttolevyt |
26 922 |
||
SA6. Seosteräksestä valmistetut, kylmävalssatut pinnoitetut levyt |
118 458 |
||
SB. Pitkät tuotteet |
|||
SB1. Palkit |
59 229 |
||
SB2. Valssilanka |
348 913 |
||
SB3. Muut pitkät tuotteet |
545 984 |
||
|
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/4 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1041/2010,
annettu 16 päivänä marraskuuta 2010,
neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista säännöistä siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden ilmoituksista komissiolle maito- ja maitotuotealalla annetun asetuksen (EU) N:o 479/2010 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 192 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksen (EU) N:o 479/2010 (2) 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava kuukausittain komissiolle rehuksi tarkoitetun rasvattoman maitojauheen hinnat. Koska tämä tieto on ensisijaisen tärkeä sisämarkkinoiden hallinnoinnin kannalta, on aiheellista, että se ilmoitetaan viikoittain. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 479/2010 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan tarkoituksena on vapauttaa jäsenvaltiot velvollisuudesta ilmoittaa vientitodistushakemukset siinä tapauksessa, että tiettynä päivänä ei ole vahvistettu tukea tai se on vahvistettu nollaksi jollekin komission asetuksen (ETY) N:o 3846/87 (3) liitteessä I olevassa 9 osassa tarkoitetulle tuotteelle. Vaikuttaa siltä, että säännöksen nykyinen muotoilu saattaa johtaa virheelliseen tulkintaan. Sen vuoksi on tarpeen säätää selkeämmästä muotoilusta. |
(3) |
Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 479/2010 olisi muutettava. |
(4) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 479/2010 seuraavasti:
1) |
Korvataan 6 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:
|
2) |
Korvataan liitteet I A ja I B tämän asetuksen liitteellä. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 135, 2.6.2010, s. 26.
(3) EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1.
(4) EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1.”
LIITE
LIITE I A
VIIKOITTAINEN ILMOITUS
Asetuksen (EU) N:o 479/2010 2 artiklan 1 kohta
EUROOPAN KOMISSIO — AGRI-PÄÄOSASTO — YKSIKKÖ C.4 — ELÄINTUOTTEET
|
Jäsenvaltio: … |
|
Yhteyshenkilö: … |
|
Puhelin: … |
|
Faksi: … |
|
Sähköposti: … |
Tuote |
CN-koodi |
Edustava pakkausyksikkö |
Huomautuksia |
||
|
0404 10 02 |
25 kg |
|
||
|
0402 10 19 |
25 kg |
|
||
|
0402 10 19 ANIM |
20 t |
|
||
|
0402 21 19 |
25 kg |
|
||
|
0405 10 19 |
25 kg |
|
||
|
0405 10 11 |
250 g |
|
||
|
0405 90 10 |
200 kg |
|
||
|
0406 90 21 |
|
|||
|
0406 90 78 |
|
|||
|
0406 90 23 |
|
|||
|
0406 90 13 |
|
LIITE I B
KUUKAUSITTAINEN ILMOITUS
Asetuksen (EU) N:o 479/2010 2 artiklan 2 kohta
EUROOPAN KOMISSIO — AGRI-PÄÄOSASTO — YKSIKKÖ C.4 — ELÄINTUOTTEET
|
Jäsenvaltio: … |
|
Yhteyshenkilö: … |
|
Puhelin: … |
|
Faksi: … |
|
Sähköposti: … |
Tuote |
CN-koodi |
Edustava pakkausyksikkö |
Huomautuksia |
||
|
3501 10 |
25 kg (säkit) |
|
||
|
|
|
|
||
— |
|
|
|||
— |
|
|
|||
— |
|
|
|||
— |
|
|
|||
— |
|
|
(1) Juustojen osalta ilmoituksessa on viitattava edustavimpaan pakkausyksikköön.
(2) Juustojen osalta ilmoituksessa on viitattava edustavimpaan pakkausyksikköön.
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/7 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1042/2010,
annettu 16 päivänä marraskuuta 2010,
väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,
on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Vireillepano
(1) |
Euroopan komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä18 päivänä helmikuuta 2010 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa unioniin. |
(2) |
Polkumyyntimenettely pantiin vireille 4 päivänä tammikuuta 2010, kun eurooppalaisten hienopaperituottajien järjestö CEPIFINEn, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia päällystetyn hienopaperin kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä johtuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle. |
1.2 Menettelyn osapuolet
(3) |
Komissio ilmoitti menettelyn vireillepanosta virallisesti valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa sekä tuottajien järjestölle (paperiteollisuuden järjestö), asianomaisen maan edustajille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille. Lisäksi komissio ilmoitti menettelyn vireillepanosta tuottajille Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’ ja tuottajien järjestölle (paperiteollisuuden järjestö) sekä myöhemmässä vaiheessa tuottajalle Thaimaassa, koska Yhdysvaltoja ja Thaimaata kaavailtiin molempia mahdolliseksi vertailumaaksi. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä. |
(4) |
Koska vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisen otantamenettelyn käyttöä. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia tiedossa olevia vientiä harjoittavia tuottajia ja niiden paperiteollisuuden järjestöjä, kaikkia unionin tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen (sellaisena kuin se on määriteltynä 2.1 jaksossa) liittyvästä liiketoiminnastaan 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseltä ajalta. Lisäksi kuultiin Kiinan viranomaisia. |
(5) |
Kuten 28 kappaleessa selitetään, kaksi kiinalaista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Edellä esitetyn perusteella päätettiin, ettei kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista tarvitse valita otosta. |
(6) |
Jotta tiedossa olevat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille. Kuten 33 ja 53 kappaleessa todetaan, yksi kiinalainen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, jos tutkimuksessa todettaisiin, että se ei täytä markkinatalouskohtelun edellytyksiä, ja toinen kiinalainen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä pyysi yksilöllistä kohtelua. |
(7) |
Otantaa ei pidetty tarpeellisena unionin tuottajien osalta (ks. 29 kappale). |
(8) |
Otantaa ei pidetty tarpeellisena myöskään etuyhteydettömien tuojien osalta (ks. 30 kappale). |
(9) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille osapuolille, jotka pyysivät niitä vireillepanoilmoituksessa asetetun määräajan kuluessa; näitä olivat valituksen tekijä, muut tiedossa olevat unionin tuottajat, tiedossa olevat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja tuottajien järjestö (paperiteollisuuden järjestö), asianomaisen maan edustajat, tiedossa olevat tuojat, tiedossa olevat käyttäjät, tiedossa olevat tuottajat Yhdysvalloissa, tuottajien järjestö Yhdysvalloissa (paperiteollisuuden järjestö) ja tuottaja Thaimaassa. |
(10) |
Vastauksia kyselylomakkeeseen ja muita huomautuksia saatiin kahdelta kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä, valituksen tehneeltä järjestöltä (Euroopan hienopaperituottajien järjestö CEPIFINE), neljältä valituksen tehneeltä unionin tuottajalta ja yhdeltä muulta unionin tuottajalta, 16 etuyhteydettömältä tuojalta ja kauppiaalta, 17 käyttäjältä ja kolmelta paino- ja paperiteollisuuden järjestöltä sekä yhdeltä tuottajalta Yhdysvalloista, jota kaavailtiin vertailumaaksi. |
(11) |
Komissio hankki ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelun / yksilöllisen kohtelun analysointia sekä polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarvitsemansa tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
(12) |
Koska kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua, sille oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Yhdysvaltoja, koskevien tietojen perusteella, ja tästä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:
|
1.3 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
(13) |
Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2006 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tarkasteltavana oleva tuote
(14) |
Tarkastelun kohteena on Kiinasta peräisin oleva päällystetty hienopaperi, joka on yhdeltä tai molemmilta puolilta päällystettyä paperia, kartonkia tai pahvia (lukuun ottamatta voimapaperia, -kartonkia ja -pahvia), joko arkkeina tai rullina, ja jonka paino on 70 g/m2 tai enemmän mutta enintään 400 g/m2 ja vaaleus enemmän kuin 84 (mitattuna standardin ISO 2470–1 mukaisesti) ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 4810 13 20, ex 4810 13 80, ex 4810 14 20, ex 4810 14 80, ex 4810 19 10, ex 4810 19 90, ex 4810 22 10, ex 4810 22 90, ex 4810 29 30, ex 4810 29 80, ex 4810 99 10, ex 4810 99 30 ja ex 4810 99 90, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’päällystetty hienopaperi’. |
(15) |
Päällystetty hienopaperi on korkealaatuista paperia ja kartonkia, jota yleensä käytetään luettavan materiaalin kuten viikkolehtien, katalogien, vuosikertomusten ja vuosikirjojen painamiseen. Tarkasteltavana oleva tuote sisältää sekä arkit että rullat, jotka soveltuvat käyttäväksi arkkipainokoneissa. Arkkipainokoneissa käytettäväksi soveltuvat rullat on suunniteltu leikattavaksi paloiksi ennen painoa, ja näin ollen niiden katsotaan olevan keskenään korvattavissa ja kilpailevan suoraan arkkien kanssa. |
(16) |
Tarkasteltavana olevan tuotteen piiriin eivät sisälly rullat, jotka soveltuvat käytettäväksi rullapainokoneissa. Rullapainokoneissa käytettäväksi soveltuvat rullat määritellään niiksi rulliksi, jotka – jos ne testataan IGT-pintalujuutta koskevan ISO-testistandardin ISO 3783:2006 (Determination of resistance to picking – Accelerated speed method using the IGT-type tester (electric model)) mukaisesti – antavat tulokseksi alle 30 N/m, kun mittaus tehdään paperin poikkisuunnassa (CD), ja tulokseksi alle 50 N/m, kun mittaus tehdään konesuunnassa (MD). Rullapainokoneissa käytettävät rullat syötetään yleensä suoraan painokoneisiin eikä niitä leikata etukäteen, toisin kuin arkkipainokoneissa käytettävät rullat. |
(17) |
Yksi osapuoli väitti, että tuote oli määritelty liian suppeasti tutkimuksessa ja että päällystetyn hienopaperin rullat, jotka soveltuvat käytettäväksi rullapainokoneissa, olisi pitänyt ottaa tutkimukseen mukaan. Väitettiin, että rullapainokoneissa käytettävillä rullilla ja rullilla, jotka sisältyvät tämän tutkimuksen piiriin (leikattavat rullat ja arkit), on samat tekniset ja fyysiset perusominaisuudet eivätkä ne erotu toisistaan. Lisäksi väitettiin, että molempia käytetään korkealaatuiseen painamiseen, minkä vuoksi ne ovat jossakin määrin keskenään vaihdettavissa. |
(18) |
Edellä esitetyn väitteen vastaisesti tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että rullapainokoneissa ja arkkipainokoneissa käytettävillä papereilla on erilaisia teknisiä ja fyysisiä ominaisuuksia, kuten kosteus ja jäykkyys. Tutkimuksessa vahvistettiin myös, että 16 kappaleessa esitetyt tekniset ominaisuudet pätevät ainoastaan rulliin, joita voidaan käyttää rullapainokoneissa. Näiden erojen vuoksi rullapainokoneissa ja arkkipainokoneissa käytettävää paperia ei voida käyttää samoissa painokoneissa, minkä vuoksi ne eivät ole keskenään vaihdettavissa. Kaikki osapuolet olivat samaa mieltä siitä, että nämä kaksi paperilajia erottuvat toisistaan pintalujuuden ja vetolujuuden suhteen. |
(19) |
Lisäksi kyseinen osapuoli väitti, että asiakkaat pitävät arkkien, leikattavien rullien ja rullapainokoneissa käytettävien rullien muodossa olevan päällystetyn hienopaperin markkinoita yksinä markkinoina, joiden jakelukanavat ovat samat. Erilaiset tekniset ominaisuudet tulevat esiin vain vähäisinä hintaeroina tuoteryhmien välillä. |
(20) |
Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että näitä kahdentyyppisiä rullia ei voida vaihtaa keskenään myöskään taloudelliselta kannalta, koska rullapainokoneisiin tarkoitettuja rullia käytetään suurimittaisiin painotöihin, ne valmistetaan yleensä tilauksesta ja edellyttävät oikea-aikaista toimitusta, minkä vuoksi välittäjät eivät varastoi näitä tuotteita vaan ne toimitetaan suoraan loppukäyttäjille, eli niitä myös myydään eri jakelukanavien kautta kuin arkkipainoon käytettäviä rullia. Erilaiset tuotantoprosessit ja mittakaavaedut painoprosessissa tulevat esiin erilaisina hintaeroina. |
(21) |
Tällä perusteella väitteet hylättiin. |
(22) |
Sama osapuoli väitti, että pintalujuus ei ole asianmukainen tekninen ominaisuus, jonka perusteella tuotteet voitaisiin erottaa, koska testi on yleisluonteinen ja testituloksiin voi lisäksi vaikuttaa testatun paperin kosteuspitoisuus. Osapuoli väitti vielä, että joidenkin muiden rullapainokoneissa käytettäväksi soveltuvasta päällystetystä hienopaperista (myös unionin tuotannonalan tuottamista tuotteista) tehtyjen testien perusteella voidaan nähdä, että tuotteet eivät kuulu tämänhetkiseen tuotteen määritelmään, mikä osoittaa, että pintalujuutta koskeva kriteeri ei sovellu rullapainokoneissa ja arkkipainokoneissa käytettävän päällystetyn hienopaperin erottamiseksi. Ensinnäkään ei esitetty mitään näyttöä tukemaan väitettä, jonka mukaan paperin kosteuspitoisuus saattaa tehdä ISO 3783:2006 -testistandardin mukaisista testituloksista epäluotettavia. Mitä tulee rullapainokoneissa käytettäväksi soveltuvan päällystetyn hienopaperin testaukseen, näitä testejä ei suorittanut riippumaton asiantuntija, minkä vuoksi testien luotettavuutta ja puolueettomuutta ei pidetty riittävänä, jotta niiden perusteella olisi voitu tehdä päätelmiä. Sen vuoksi pintalujuuden katsottiin alustavasti olevan luotettava tekninen ominaisuus, jonka perusteella voidaan erottaa toisistaan rullapainokoneissa ja arkkipainokoneissa käytettävä päällystetty hienopaperi. |
(23) |
Tutkimuksen aikana jotkin osapuolet väittivät myös, että monikerroksista paperia ja monikerroksista kartonkia (ks. määritelmä seuraavassa kappaleessa) ei pitäisi ottaa mukaan tutkimukseen. Niiden mukaan monikerroksisella paperilla ja monikerroksisella kartongilla on erilaiset fyysiset ominaisuudet, kuten monikerroksisuus, suurempi jäykkyys ja alempi tiheys, ja erilaiset loppukäyttötavat, koska niitä käytetään yleensä taivekartongeissa ja pakkaustarkoituksiin. Osapuolet väittivät vielä, että yksikerroksinen ja monikerroksinen paperi ja kartonki on helppo erottaa toisistaan fyysisen ulkomuodon mukaan. |
(24) |
Monikerroksiset paperit ja monikerroksiset kartongit, sellaisina kuin ne on määritelty harmonoidun järjestelmän alanimikettä 4805 koskevissa selittävissä huomautuksissa, ovat tuotteita, jotka on saatu puristamalla yhteen kaksi tai useampia kerroksia kosteaa sellua, joilla on ainakin yksi erilainen ominaisuus. Erot voivat johtua käytetystä sellusta (esim. kierrätysjäte), tuotantomenetelmästä (esim. mekaaninen tai kemiallinen) tai jos sellu on samanlaista ja on tuotettu samalla menetelmällä, prosessointiasteesta (esim. valkaisematon, valkaistu tai värjätty). |
(25) |
Tutkimus osoitti, että monikerroksisella paperilla ja kartongilla on itse asiassa jotakin erilaisia fyysisiä ja teknisiä ominaisuuksia: siinä on erityisesti useita sellukerroksia, jotka lisäävät sen jäykkyyttä. Monikerroksista paperia ja kartonkia tuotetaan eri valmistusmenetelmällä, joka edellyttää erilaista paperikonetta kuin päällystetyn hienopaperin valmistus, koska valmistusprosessissa useita sellukerroksia kerrostetaan yhdeksi tuotteeksi. Monikerroksisella paperilla ja kartongilla on lisäksi eri käyttötarkoituksia (pääasiassa pakkaukset) verrattuna päällystettyyn hienopaperiin, jota käytetään esimerkiksi korkealaatuisten mainosmateriaalien ja aikakauslehtien painamiseen. Tämän vuoksi katsotaan alustavasti, että monikerroksinen paperi ja kartonki, sellaisena kuin se on määriteltynä 24 kappaleessa, ei kuulu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään. Näin ollen CN-koodit, jotka kattavat monikerroksisen paperin ja kartongin tuonnin, jätetään alustavasti tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. |
(26) |
Yksi kiinalainen tuottaja väitti vielä, että nk. kartonki olisi jätettävä pois tutkimuksesta, koska se ei kuulu hienopaperin (päällystetyn tai ei) määritelmään sen painoon, paksuuteen ja jäykkyyteen liittyvien väitettyjen eroavaisuuksien vuoksi. Havaittiin, että termiä ”kartonki” käytetään yleensä paperista, jonka valmistusosat tekevät siitä yleisesti painavampaa, eli kartonki määritellään tavallisesti paperiksi, jonka peruspaino on yli 224 g/m2. Tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että painoerolla ei ole muihin fyysisiin ja teknisiin ominaisuuksiin eikä käyttötarkoituksiin sellaista merkittävää vaikutusta, joka erottaisi sen tarkasteltavana olevasta tuotteesta. On myös muistettava, että kaikki päällystetyn hienopaperin lajit, joiden paino on 70 g/m2 tai enemmän mutta enintään 400 g/m2 sisällytettiin nimenomaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään (ks. 14 kappale). Sen vuoksi katsotaan alustavasti, että kartonki kuuluu osana tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. |
2.2 Samankaltainen tuote
(27) |
Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä Kiinan kotimarkkinoilla ja alustavasti vertailumaana toimineen Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella samoin kuin unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella havaittiin olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötavat. Tämän vuoksi niitä pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina. |
3. OTANTA
3.1 Kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta
(28) |
Vain kaksi kiinalaista vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää ilmoittautui ja vastasi vireillepanoilmoituksessa esitettyyn otantatietopyyntöön. Yksi ryhmä (Chenming) edustaa kahta etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa ja toinen ryhmä (APP) neljää etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa. Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat vastaavat tarkasteltavana olevan tuotteen koko viennistä Kiinasta unioniin. Näissä oloissa komissio päätti, ettei kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista tarvitse tehdä otosta. |
3.2 Unionin tuottajien otanta
(29) |
Koska unionin tuottajia on mahdollisesti paljon, vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisen otantamenettelyn käyttöä. Toimitettujen tietojen tarkastelun jälkeen ja koska vain neljä unionin tuottajaa ilmoittautui vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa, päätettiin että otanta ei ole tarpeen. Neljän yhteistyössä toimineen tuottajan katsottiin edustavan (ne kattoivat 61 prosenttia kokonaistuotannosta) unionin tuotannonalaa sellaisena kuin se on määritelty 77 kappaleessa. Yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamat tiedot tarkastettiin paikan päällä ja niitä käytettiin mikroindikaattoreissa, kuten 90 kappaleessa selitetään. |
3.3 Etuyhteydettömien tuojien otanta
(30) |
Koska tuojia on mahdollisesti paljon, vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisen otantamenettelyn käyttöä. Toimitettujen tietojen perusteella ja yhteistyöhalukkuutensa ilmaisseiden tuojien harvalukuisuuden vuoksi otantaa ei kuitenkaan pidetty tarpeellisena. |
4. POLKUMYYNTI
4.1 Yleiset menetelmät
(31) |
Jäljempänä esitettyä menetelmää on sovellettu yhteistyössä toimineisiin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin. |
4.2 Markkinatalouskohtelu
(32) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset. Kyseiset edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:
|
(33) |
Vain yksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä (APP) pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua. Osapuoli toimitti 33 markkinatalouskohtelupyyntöä, jotka koskivat sen neljää etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa ja muita etuyhteydessä olevia yrityksiä, jotka liittyvät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, kuten sellutehtaita, kemikaaliyrityksiä, metsäteollisuusyrityksiä (varhaisemman jalostusasteen tuottajia) ja kotimaisia kauppayhtiöitä. |
(34) |
Markkinatalouskohtelupyyntöjen suuren lukumäärän vuoksi pidettiin asianmukaisena alustavassa tutkimuksessa rajoittaa paikan päällä tehtävät tarkastuskäynnit ryhmän neljään vientiä harjoittavaan tuottajaan. |
(35) |
Komissio hankki tarvittavat tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelua koskevassa hakemuksessa esitetyt tiedot neljän etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloissa. |
(36) |
Katsottiin, että markkinatalouskohtelua ei voida myöntää, koska yksikään tuottajista ei täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyä ensimmäistä, toista ja kolmatta kriteeriä. |
(37) |
Kriteerin 1 osalta vahvistettiin poikkeavuuksia liiketoimintaa koskevissa päätöksissä ja kustannuksissa. Lukuisissa tapauksissa ei ollut näyttöä maksuista, joita oli suoritettu yritysten osakkeiden siirroista. Valtion omistamien osakkeenomistajien tai etuyhteydessä olevien osapuolien maksuosuuksia käyttöomaisuuteen, maahan ja osakkuuksiksi muunnettuihin menoihin ei myöskään arvioitu riippumattomasti. Yhdessä tapauksessa osakkeita siirrettiin yhdeltä valtion omistamalta osakkeenomistajalta yhdelle APP-ryhmän yritykselle muuhun kuin markkinahintaan. Kustannuksista tutkimuksessa vahvistettiin, että ryhmän raaka-ainepanosten kirjaamiseen käyttämän menetelmän vuoksi tärkeimpien raaka-ainepanosten kustannuksista ei ole näyttöä. Tämän vuoksi pääteltiin, että neljä etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät osoittaneet täyttävänsä kriteeriä 1. |
(38) |
Kriteerin 2 osalta vahvistettiin, että kansainvälisiä tilinpäätösnormeja, jäljempänä ’IAS-standardit’, ja etenkään IAS 1 -standardia (suoriteperusteisen kirjanpidon periaate, kuittaaminen, varovaisuuden puute ja puutteet liiketoimien todenmukaisessa esittämisessä) ei noudatettu kirjanpidossa eikä tilintarkastuksessa, mikä asettaa yrityksen kirjanpidon luotettavuuden kyseenalaiseksi. Tämän vuoksi pääteltiin, että neljä etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät osoittaneet täyttävänsä kriteeriä 2. |
(39) |
Kriteerin 3 osalta tutkimuksessa paljastui merkittäviä vääristymiä neljän etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan maankäyttöoikeuksissa. Tällaiset vääristymät osoittavat, että maankäyttöoikeuksia ei myönnetä ja ylläpidetä markkinatalouden edellytysten mukaisesti. Paikan päällä myös vahvistettiin, että Kiinan pankki-/rahoitussektorin neljälle etuyhteydessä olevalle vientiä harjoittavalle tuottajalle myöntämissä lainoissa esiintyy merkittäviä vääristymiä. Suurimman osan lainoista antoivat pankit, joiden merkittävänä osakkeenomistajana on valtio, ja on selviä merkkejä siitä, että rahoituslaitokset ottivat huomioon valtion yleisen teollisuuspolitiikan arvioidessaan ryhmän luottokelpoisuutta, minkä tuloksena ne antoivat lainoja yrityksille, joiden rahoitustilanne oli huono. Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen pääteltiin, että neljä etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät osoittaneet täyttävänsä kriteeriä 3. |
(40) |
APP:lle ja unionin tuotannonalalle annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä. |
(41) |
Unionin tuottajat hyväksyivät päätelmät. Ne myös kiistivät kiinalaisen vientiä harjoittavan ryhmän esittämät väitteet, joiden mukaan markkinatalouskohtelu olisi myönnettävä, koska komissio on samanaikaisesti tekemässä tukien vastaista tutkimusta. |
(42) |
Kiinalainen vientiä harjoittava ryhmä ei hyväksynyt edellä esitettyjä päätelmiä. |
(43) |
Kriteerin 1 osalta väitettiin, että ryhmän yritysten tekemät osakesiirrot ja niistä suoritetut maksut eivät ole relevantteja kriteerin kannalta, koska kriteerin mukaan yritysten on tehtävä liiketoimintaa koskevat päätökset markkinasignaalien perusteella. Markkinatalouskohtelua koskevassa arvioinnissa havaituilla puutteilla (puutteellinen näyttö osakesiirtojen maksuista, valtion omistamille osakkeenomistajille osakkeensiirroista maksetut kohtuuttoman alhaiset summat, kasvatetun varallisuuden riippumattoman arvioinnin puute) on vaikutusta liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Sillä, että yritys voi välttää maksut osakkeensiirrosta, käyttää ali-/yliarvostettua varallisuutta osakepääomassaan ja tehdä valtion omistamien yritysten kanssa osakkeensiirtoja, joilla ei ole taloudellista selitystä tai perusteita, on suoraa vaikutusta sen rahoitusasemaan ja kykyyn tehdä päätöksiä markkinasignaalien perusteella. |
(44) |
Raaka-aineisiin liittyen väitettiin, että komission olisi pitänyt tutkia, tehtiinkö kiinalaisen ryhmän varhaisemman jalostusasteen raaka-ainetoimittajien tuotantopanosten hankinnat markkina-arvolla. Lisäksi väitettiin, että komission päätelmät ovat virheellisiä. Tältä osin on huomattava, että tutkimuksen mukaan on käytännössä mahdotonta jäljittää, mitä ryhmä maksaa minkäkin tyyppisistä raaka-ainehankinnoista. |
(45) |
Kriteeristä 2 väitettiin, että EU on tunnustanut Kiinan kirjanpitostandardit (GAAP) IFRS-/IAS-standardeja vastaaviksi. On muistettava, että markkinatalouskohtelua koskeva arviointi tehdään IAS-standardien eikä kiinalaisten kirjanpitostandardien mukaisesti. Joka tapauksessa ja etenkin ottaen huomioon näiden molempien standardien väitetty vastaavuus olisi ollut odotettavissa, että tähän liittyvät puutteet olisivat tulleet esiin tilintarkastuksessa. APP kiisti, että sen yritykset olisivat rikkoneet markkinatalouskohtelua koskevassa arvioinnissa mainittuja IAS-sääntöjen kohtia (suoriteperusteisen kirjanpidon periaate, liiketoimien todenmukaisessa esittäminen ja kuittaaminen). Toimitetut huomautukset eivät kuitenkaan horjuttaneet tutkimuksen havaintoja. |
(46) |
Kriteerin 3 ja erityisesti maankäyttöoikeuksien osalta väitettiin, että kriteerissä tarkoitetaan aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä eikä sellaista valtion asioihin puuttumista, joka on tavallista markkinatalousmaissa. Väitettiin, että maankäyttöoikeuksien myöntämisen yhteydessä havaitut vääristymät eivät koske pelkästään Kiinaa vaan niitä esiintyy myös Euroopassa, koska kyse on rajoituksista, joita ovat määränneet viranomaiset, jotka vastaavat investoijien houkuttelemisesta ja sen varmistamisesta, että investoinneissa noudatetaan sovellettavia sääntelyvaatimuksia. On huomattava, että tutkimuksen tarkoituksena ei suinkaan ollut määrittää, esiintyykö unionissa vääristymiä. Lisäksi tutkimuksessa vahvistettiin, että maankäyttöoikeuksien myöntäminen liittyi suoraan tiukkoihin sääntöihin (sekä ehtojen että vuokrahintojen osalta), jotka olivat peräisin suoraan aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä. Nämä säännöt kuvaavat keskusjohtoista järjestelmää, joka ei ole markkinatalouden periaatteiden mukainen. |
(47) |
Lainoista väitettiin, että komission päätelmät ovat spekulatiivisia. Tältä osin on huomattava, että tutkimuksessa vahvistettiin selvä yhteys seuraavien seikkojen välille: ryhmän kyky saada pankkirahoitusta ja Kiinan keskusjohtoisessa talousjärjestelmässä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Komission havaitsemista vääristymistä väitettiin, että ne saattava enintään olla tukia. Näin ollen väitettiin, että koska käynnissä on rinnakkainen tukien vastainen tutkimus, väitetyt tuet eivät voi olla markkinatalouskohtelun hylkäämisen perustana. On huomattava, että markkinatalouskohtelua koskevassa arvioinnissa vahvistettiin, että Kiinan pankki-/rahoitussektorin lainanannossa esiintyy vääristymiä. Kyseessä on keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä periytyvä vääristymä, eikä se ole yhteydessä siihen, voidaanko tällaisten toimien vaikutusta pitää tasoitustoimenpiteiden alaisena tukena. |
(48) |
Alustavan tutkimuksen aikana APP toimitti huomautuksia, joiden mukaan kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille on myönnettävä markkinatalouskohtelu, jotta vältetään päällekkäisyys rinnakkaisen tukien vastaisen tutkimuksen kanssa. Väitettiin, että valtion tuet muodostavat osan markkinatalouskohtelun arviointia, niillä on vaikutusta markkinatalouskohtelua koskeviin päätelmiin ja näin ollen niitä käsitellään rinnakkaisessa tukien vastaisessa tutkimuksessa. Näiden väitteiden tueksi osapuoli viittasi myös suhteellisuusperiaatteeseen ja hyvää hallintotapaa koskevaan oikeuteen. |
(49) |
Väite on hylättävä seuraavassa esitettävistä syistä. Ensinnäkin markkinatalouskohtelua koskevat kriteerit on selvästi esitetty perusasetuksessa ja lueteltu 32 kappaleessa. Tukien vastaisen tutkimuksen käynnissäolo ei poista tutkivan viranomaisen velvollisuutta varmistaa, että markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytykset täyttyvät. Toiseksi polkumyynti- ja tasoitustullien kaksinkertaista laskemista säännellään asiaa koskevan EU-lainsäädännön säännöksillä eli perusasetuksen 14 artiklan 1 kohdalla sekä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (3) 24 artiklan 1 kohdalla, eikä se riipu siitä, onko kyseiselle viejälle myönnetty markkinatalouskohtelu. Ehdotettu väliaikainen polkumyyntitulli kaikille kiinalaisille yhteistyössä toimiville osapuolille perustuu joka tapauksessa vahingon poistavan tasoon eikä polkumyyntimarginaaliin, joten väitteet kaksinkertaisesta laskemisesta ovat perusteettomia. |
(50) |
Neljästä etuyhteydessä olevasta vientiä harjoittavasta tuottajasta kahden havaittiin tuottavan vain monikerroksista kartonkia, joka mainittiin 23 kappaleessa. Alustavasti siis pääteltiin, että monikerroksinen kartonki olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle tässä tutkimuksessa. Näin ollen jos tuotteen soveltamisalaa koskevat alustavat päätelmät vahvistetaan, näiden kahden etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan markkinatalouskohtelua koskevat päätelmät eivät ole relevantteja tässä menettelyssä. |
(51) |
Jos yksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyvä etuyhteydessä oleva yritys ei täytä markkinatalouskohtelun edellytyksiä, EU:n käytännön mukaan markkinatalouskohtelua ei voida myöntää etuyhteydessä olevien yritysten ryhmälle. Näin ollen päätellään, että APP-yrityksille ei voida myöntää markkinatalouskohtelua. |
4.3 Yksilöllinen kohtelu
(52) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset, ja niille näin ollen voidaan myöntää yksilöllinen kohtelu. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:
|
(53) |
Molemmat kiinalaiset vientiä harjoittavien tuottajien ryhmät (siis APP ja Chenming) pyysivät yksilöllistä kohtelua. |
(54) |
Käytettävissä olevien ja tarkastuskäynnillä varmennettujen tietojen perusteella havaittiin, että sekä APP:n että Chenmingin yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa esitetyt vaatimukset. |
(55) |
Edellä esitetty huomioon ottaen vahvistetaan alustavasti, että asianomaisille vientiä harjoittaville tuottajille voidaan myöntää yksilöllinen kohtelu. |
4.4 Normaaliarvo
4.4.1 Vertailumaa
(56) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettujen hintojen tai laskennallisen arvon perusteella. |
(57) |
Komissio totesi vireillepanoilmoituksessa aikovansa käyttää Yhdysvaltoja vertailumaana märittäessään normaaliarvoa Kiinalle ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. |
(58) |
Yksi kiinalaisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä toimitti huomautuksia, joissa suhtauduttiin epäillen Yhdysvaltojen käyttämiseen vertailumaana ja ehdotettiin Thaimaata vaihtoehdoksi. Yhdysvaltojen osalta väitettiin, että yksi Yhdysvalloissa sijaitsevista tuottajista on todennäköisesti etuyhteydessä yhteen valituksen tekijänä toimineeseen EU:n yritykseen. Lisäksi väitettiin, että yhdysvaltalaiset tuottajat ovat osallisina samaan kiinalaiseen tuotteeseen kohdistuvassa rinnakkaisessa menettelyssä ja saavat merkittävästi tukea ja että niillä on vanhentuneet laitteet. |
(59) |
Komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia kommentoimaan tämän osapuolen väitteitä. Unionin tuottajat eivät pitäneet Thaimaata sopivana vertailumaana ja kiistivät kiinalaisen osapuolen väitteet yhdysvaltalaisista tuottajista. Kiinalaisen osapuolen huomautuksissa mainittuun thaimaalaiseen yritykseen otettiin yhteyttä, mutta se kieltäytyi kirjallisesti toimimasta yhteistyössä tutkimuksessa. Muita tarkasteltavana olevan tuotteen thaimaalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ei ollut tiedossa. |
(60) |
Komissio selvitti yhdysvaltalaisten tuottajien halukkuutta yhteistyöhön. Valituksessa mainituille kolmelle tiedossa olleelle yritykselle ja paperituottajien järjestölle lähetettiin kirjeet ja asiaa koskevat kyselylomakkeet. Näistä vain yksi tuottaja toimitti määräajan kuluessa kaikki normaaliarvon määrittämiseksi tarvittavat tiedot ja suostui tekemään yhteistyötä tutkimuksessa. |
(61) |
Tutkimuksessa vahvistettiin, että Yhdysvaltojen markkinoilla on kilpailua samankaltaisen tuotteen osalta. Sitä, että Yhdysvallat otti käyttöön polkumyynti- ja tasoitustulleja Kiinasta peräisin olevien paperituotteiden tuonnissa, ei voida pitää perusteena sille, että Yhdysvallat ei voisi toimia vertailumaana, koska maassa on riittävästi kilpailua. Väitteet, jotka koskivat tukea ja vanhentuneita laitteita Yhdysvalloissa, on hylättävä, koska väitteiden tueksi ei esitetty mitään konkreettista näyttöä eikä asiaankuuluvia todennettavissa olevia tietoja. Yhdysvaltalaisen yhteistyössä toimineen tuottajan ja yhden unionin tuottajayrityksen välisestä suhteesta voidaan todeta, että tältä osin merkitsevää on se, että mahdollisen vertailumaan yhteistyössä toimineen tuottajan ja unionin yrityksen väliset suhteet eivät vaikuta normaaliarvoa koskeviin tietoihin. Tutkimuksessa ei tullut ilmi mitään tällaista vaikutusta Yhdysvalloista saatujen tietojen osalta. |
(62) |
Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan tuotantomäärä oli huomattavasti enemmän kuin 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvasta kiinalaisesta viennistä, joten tuotanto oli edustavaa määrän suhteen. Yhdysvaltalaisen samankaltaisen tuotteen laadussa, teknisissä ominaisuuksissa ja standardeissa ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia kiinalaisiin tuotteisiin verrattuna. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen markkinoita pidettiin riittävän edustavina normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta. |
(63) |
Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Yhdysvallat sopii perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuksi vertailumaaksi. |
4.4.2 Normaaliarvon määrittäminen
(64) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin vertailumaan tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella jäljempänä esitettävällä tavalla. |
(65) |
Samankaltaista tuotetta valmistavan yhdysvaltalaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin todettiin olevan määrältään edustavaa verrattuna tarkasteltavana olevan tuotteen ainoan kiinalaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin suuntautuvaan vientiin. |
(66) |
Lisäksi selvitettiin, voitiinko kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä; tämä tehtiin määrittämällä, kuinka suuri osuus kunkin tuotelajin myynnistä riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla oli ollut kannattavaa tutkimusajanjaksolla. Koska samankaltaisen tuotteen tuotelajikohtainen kannattava myynti oli enintään 80 prosenttia kyseisen tuotelajin kokonaismyynnistä tai kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli tuotantokustannuksia alhaisempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kannattavan kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo. |
(67) |
On huomattava, että yhteistyössä toiminut yhdysvaltalainen tuottaja tuotti ja myi Yhdysvaltojen markkinoilla kaikkia tarkasteltavana olevan tuotteen lajeja tutkimusajanjaksolla. |
4.5 Vientihinta
(68) |
APP:n osalta neljästä etuyhteydessä olevasta vientiä harjoittavasta tuottajasta kahden havaittiin tuottavan vain monikerroksista kartonkia, joka mainittiin 23 kappaleessa. Alustavasti siis pääteltiin, että monikerroksinen kartonki olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle tässä tutkimuksessa. Näin ollen näiltä kahdelta yritykseltä saadut vientihintatiedot jätettiin pois polkumyyntilaskelmista. |
(69) |
Vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientimyyntiä unioniin joko i) unionin ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden kautta tai ii) unionissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppayhtiön kautta. |
(70) |
Kun vienti unioniin tapahtui unionin ulkopuolella sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden välityksellä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti niiden tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, joilla etuyhteydessä olevat kauppayhtiöt myivät tuotteen unioniin eli riippumattomalle ostajalle. |
(71) |
Kun vientimyynti unioniin tapahtui unionissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppayhtiön kautta, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomille asiakkaille unionissa. Oikaisuja tehtiin kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten huomioon ottamiseksi mukaan luettuna myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä tuontiyrityksen unionissa saama voitto tutkimusajanjakson aikana. Voittomarginaalin arvioinnissa ei voitu käyttää etuyhteydessä olevan kauppiaan tosiasiallista voittoa, koska vientiä harjoittavan tuottajan suhde etuyhteydessä olevaan kauppiaaseen teki näistä hinnoista epäluotettavia. Voittomarginaali asetettiin näin ollen kohtuulliselle tasolle, joka voidaan olettaa saavutettavan tämäntyyppisessä kaupassa ja joka oli paljon alempi kuin 155 kappaleessa esitetty voittomarginaali. |
4.6 Vertailu
(72) |
Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. |
(73) |
Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tutkimuksen kohteena olevien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta tehtiin oikaisuja kuljetus-, vakuutus- ja luottokustannusten, vuosialennusten, palkkioiden, laatuväittämien ja pankkimaksujen erojen huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi. |
4.7 Polkumyyntimarginaali
(74) |
Polkumyyntimarginaali yhteistyössä toimineille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertailemalla tuotelajikohtaisen normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja edellä kuvatun mukaisesti määritettyä tuotelajikohtaisen vientihinnan painotettua keskiarvoa. |
(75) |
Edellä esitetyn perusteella alustavat polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina cif unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraavat:
|
(76) |
Valituksen tekijältä ja yhteistyössä toimineilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella Kiinassa on tiedossa muitakin tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että ilmoitetun vientimäärän havaittiin olevan suurempi kuin Eurostatin tietoihin perustuvan tuontimäärän, yhteistyössä toimimisen astetta pidettiin korkeana ja koko maata koskeva polkumyyntimarginaali Kiinalle asetettiin käyttäen yhteistyössä toimineille yrityksille vahvistettua korkeinta yksilöllistä polkumyyntimarginaalia, joka oli 63 prosenttia. |
5. UNIONIN TUOTTAJAT
5.1 Unionin tuotanto
(77) |
Tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti 14 tiedossa ollutta tuottajaa ja jotkin muut erittäin pienet tuottajat unionissa. CEPIFINEn toimittamien tietojen arvioidaan kattavan 98 prosenttia unionin tuottajien tuotannosta. Tällä perusteella unionin kokonaistuotannon arvioitiin olevan 5 270 000 tonnia tutkimusajanjaksolla. Unionin tuottajat, jotka vastasivat koko unionin tuotannosta, muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
(78) |
Päällystetyn hienopaperin tuotanto on energia- ja pääomavaltaista. Tästä syystä haetaan mittakaavaetuja, jotka selittävät tuotannon keskittymistä muutamalle suurelle toimijalle, joita täydentävät maantieteellisesti läheisille markkinoille keskittyvät pienemmät tuottajat. Viisi suurempaa tuottajaa kattaa suurimman osan unionin markkinoista, ja niiden tuotantolaitoksia on ympäri Eurooppaa. Päällystetty hienopaperi on suureksi osaksi perushyödyke, ja sitä myydään pääasiassa paperikauppiaiden ja tukkumyyjien kautta. Näille jakelukanaville on ominaista ostovoiman erittäin suuri keskittyminen ja hintojen avoimuus hintanoteerausten kautta. |
(79) |
Kuten 17 kappaleessa mainittiin, yksi asianomainen osapuoli väitti, että rullapainokoneisiin soveltuva päällystetty hienopaperi olisi pitänyt jättää tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tällä perusteella osapuoli väitti, että valituksen esittäneellä unionin tuotannonalalla ei ollut riittävästi tukea tässä menettelyssä. Väite oli kuitenkin hylättävä 20 ja 22 kappaleessa esitettyjen päätelmien perusteella eli sen perusteella, että rullapainokoneisiin ja arkkipainokoneisiin soveltuva päällystetty hienopaperi ovat kaksi eri tuotetta. |
6. VAHINKO
6.1 Unionin kulutus
(80) |
Kulutus määritettiin seuraavien perusteella:
|
(81) |
Tämän perusteella unionin kulutukseksi vahvistettiin seuraava: Taulukko 1 Unionin kulutus
|
(82) |
Kaiken kaikkiaan unionin kulutus laski 14 prosenttia tarkastelujakson aikana. Ensin kulutus kasvoi 4 prosenttia vuosien 2006 ja 2007 välillä, jonka jälkeen se laski 18 prosenttia vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. Kulutuksen lasku vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla johtui talouskriisin vuoksi pienentyneestä kysynnästä, etenkin vuoden 2009 jälkipuoliskolla. |
6.2 Tuonti Kiinasta unioniin
(83) |
Kiinalaisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen tarkistettu kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla oli siis suurempi kuin Eurostatin ilmoittama tuontimäärä (ks. 80 kappale). Koska tarkistettuja tietoja pidettiin tarkempina kuin käytettävissä olevia tilastoja, Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä vahvistettiin yhteistyössä toimineiden yritysten toimittamien tarkistettujen tietojen perusteella. Niiden yhteistyössä toimineiden yritysten myyntimäärää, joiden todettiin vieneen vain monikerroksista kartonkia tarkastelujakson aikana, ei otettu huomioon kokonaistuonnissa, koska alustavasti pääteltiin, että monikerroksista paperia ja kartonkia ei pitäisi pitää tarkasteltavana tuotteena (ks. 24 kappale). Koska tarkasteltavana olevan tuotteen tuontitiedot viittaavat vain kahteen yritykseen, katsottiin, että luottamuksellisuussyistä ne on asianmukaista esittää indeksoituina. Taulukko 2 Kiinasta tuleva polkumyyntituonti yhteensä
|
(84) |
Kokonaistuontimäärä Kiinasta lisääntyi jyrkästi ja lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla. Tämän johdosta sen markkinaosuus kasvoi merkittävästi vuoden 2006 tasolta noin 1 prosentista yli 4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Tätä on tarkasteltava ottaen huomioon kysyntä, joka laski 14 prosenttia samalla kaudella. Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat 8 prosenttia tarkastelujaksolla. |
6.2.1 Hintojen alittavuus
(85) |
Hinnan alittavuuden tutkimista varten verrattiin unionin tuottajien unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotelajien painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, vastaaviin Kiinasta tulevan tuonnin ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitettuihin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty cif-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti voimassa olevien tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. |
(86) |
Kiinalaisten viejien yhteistyössä toimimisen taso oli erittäin korkea, kuten 28 kappaleessa todettiin, ja niiden katsottiin vastaavan kaikesta Kiinasta unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneesta viennistä. Kun otetaan huomioon, että kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka alun perin ilmoittautuivat, eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unionin markkinoille (ks. 50 kappale), niiden tuontia ei ole otettu huomioon hintojen alittavuutta koskevassa analyysissä. |
(87) |
Vertailu osoitti, että Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä unionissa myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat alittivat unionin tuottajien myyntihinnat tutkimusajanjaksolla keskimäärin 5,6 prosentilla. Alittavuusmarginaalin tasoa on tarkasteltava ottaen huomioon erittäin avoimet hinnat, joita päällystetyn hienopaperin jakelumarkkinoille ominaiset hintanoteeraukset tukevat. |
6.3 Unionin tuotannonalan ja yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien taloudellinen tilanne
6.3.1 Alustavat huomiot
(88) |
Kun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuottajiin tutkittiin, otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, joiden avulla voitaisiin arvioida unionin tuottajien tilannetta vuodesta 2006 tutkimusajanjakson päättymiseen. |
(89) |
Makrotaloudellisia tekijöitä (tuotantoa, kapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, myyntimäärää, markkinaosuutta, kasvua ja polkumyyntimarginaalien merkittävyyttä) arvioitiin unionin koko tuotannon tasolla CEPIFINEn toimittamien tietojen perusteella. |
(90) |
Mikrotaloudellisten tekijöiden (keskimääräiset yksikköhinnat, työllisyys, palkat, tuottavuus, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, kyky saada pääomaa) analyysi tehtiin unionin tuottajien tasolla niiltä saatujen ja varmennettujen tietojen perusteella. |
(91) |
Yksi osapuoli väitti, että yksi yhteistyössä toiminut tuottaja ei toiminut täysimääräisesti yhteistyössä, koska se oli etuyhteydessä toiseen tuottajaan Euroopan unionissa 1) osakkeenomistuksen kautta ja 2) yhteisyrityksen kautta (yksinoikeuteen perustuvat myynti- ja raaka-ainetoimitussopimukset). Toisaalta tutkimuksessa kävi ilmi, että kyseisen EU:n tuottajan hallussa olevien osakkeiden määrä oli vähäinen ja alle yhteisön tullikoodeksin soveltamisesta annetun asetuksen (4) 143 artiklassa säädetyn rajan. Lisäksi näiden kahden yrityksen välisiin sopimuksiin ei sisältynyt mitään tekijöitä, joiden perusteella olisi voitu ajatella, että yritysten välinen suhde ulottuisi ostajan ja myyjän välistä normaalia liikesuhdetta pidemmälle. |
6.3.2 Unionin tuotannonalaan liittyvät tiedot (makrotaloudelliset indikaattorit)
6.3.2.1
Taulukko 3
Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
2006 |
2007 |
2008 |
2009/tutkimusajanjakso |
Tuotanto (tonnia) |
6 483 462 |
6 635 377 |
6 381 324 |
5 164 475 |
Indeksi |
100 |
102 |
98 |
80 |
Kapasiteetti (tonnia) |
7 032 734 |
7 059 814 |
6 857 226 |
6 259 129 |
Indeksi |
100 |
100 |
98 |
89 |
Kapasiteetin käyttöaste |
92 % |
94 % |
93 % |
83 % |
Indeksi |
100 |
102 |
101 |
90 |
Lähde: CEPIFINEn toimittamat tiedot. |
(92) |
Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, unionin tuotannonalan tuotantomäärä laski 20 prosenttia tarkastelujaksolla. Vaikka unionin kulutus lisääntyi noin 1 prosentin vuosien 2006 ja 2008 välillä, unionin tuotannonalan tuotanto laski 2 prosenttia kyseisellä kaudella ja väheni merkittävästi vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä unionin kulutuksen laskun mukaisesti. |
(93) |
Vuodesta 2000 lähtien unionin tuottajat ovat toteuttaneet suuria rakenneuudistuksia, joilla on pyritty käsittelemään rakenteellista liikakapasiteettia. Yhdistämällä ja sulkemalla tehtaita unionin tuotannonala vähensi päällystetyn hienopaperin tuotantokapasiteettia noin 770 000 tonnia eli 11 prosenttia vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä. |
(94) |
Kokonaiskapasiteetin pienenemisestä huolimatta kapasiteetin käyttöaste laski silti 92 prosentista 83 prosenttiin vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä. Lasku oli suurinta vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisellä jaksolla. Korkea kapasiteetin käyttöaste on merkittävä tekijä paperintuottajien pitkän aikavälin elinkelpoisuuden kannalta käyttöomaisuuteen tehtyjen suurten investointien takia. Sen vuoksi tutkimusajanjakson aikaista kapasiteetin käyttöastetta pidettiin alhaisena. |
6.3.2.2
(95) |
Seuraavassa taulukossa esitetyt myyntimäärät liittyvät määrään, joka myytiin ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle unionin markkinoilla. Taulukko 4 Myyntimäärät ja markkinaosuus
|
(96) |
Vaikka unionin kulutus kasvoi 4 prosenttia vuosien 2006 ja 2007 välillä (ks. 81 kappale), unionin tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen myyntimäärä riippumattomille asiakkaille unionin markkinoilla kasvoi vain 2 prosenttia samalla kaudella. Tämä tarkoittaa sitä, että unionin tuotannonala ei pystynyt täysimittaisesti hyödyntämään kyseisellä kaudella kasvanutta kulutusta. Lisäksi vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin unionin kulutus laski 15 prosenttia, kaikkien unionin tuottajien myyntimäärä laski vieläkin enemmän, 18 prosenttia. Tämän vuoksi unionin tuotannonalan myyntimäärä – kohottuaan hieman vuonna 2007 – laski jatkuvasti ja merkittävästi, mikä näkyi 5 prosenttiyksikön markkinaosuuden menetyksenä tarkastelujaksolla. |
6.3.2.3
(97) |
Tarkastelujakson kehitys osoittaa, että 19 prosentin pudotus unionin tuotannonalan myyntimäärässä oli paljon suurempi kuin 14 prosentin pudotus unionin kulutuksessa. Tämän vuoksi unionin tuotannonalan markkinaosuus myös pieneni merkittävästi, 5 prosenttiyksikköä, samalla kaudella. |
6.3.2.4
(98) |
Edellä polkumyyntiä koskevassa osassa määritetyt Kiinan alustavat polkumyyntimarginaalit ovat merkittävät. Kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta ei voida pitää vähäisenä. |
6.3.3 Yhteistyössä toimineisiin unionin tuottajiin liittyvät tiedot (mikrotaloudelliset indikaattorit)
6.3.3.1
(99) |
Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien keskimääräiset noudettuna lähettäjältä – hinnat riippumattomille asiakkaille unionin markkinoilla kohosivat vuonna 2007, sen jälkeen laskivat ja vuonna 2009 palasivat lähes samalle tasolle kuin tarkastelujakson alussa. Päällystetyn hienopaperin hinnat pysyivät kaiken kaikkiaan vakaina vuosien mittaan. Taulukko 5 Unionin tuottajien hinnat
|
6.3.3.2
(100) |
Varastojen osuus tuotantomäärästä tutkimusajanjaksolla oli noin 10 prosenttia. Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien varastot kasvoivat 14 prosenttia tarkastelujaksolla, etenkin vuosien 2006 ja 2007 välillä ja myöhemmin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun Kiinasta halvoin hinnoin polkumyynnillä tuleva tuonti lisääntyi jyrkästi. Taulukko 6 Varastot
|
6.3.3.3
Taulukko 7
Työllisyys
Työllisyys |
2006 |
2007 |
2008 |
2009/tutkimusajanjakso |
Työntekijät (kokoaikaiseksi muutettuna – FTE) |
7 756 |
7 487 |
7 207 |
6 197 |
Indeksi |
100 |
97 |
93 |
80 |
Työvoimakustannukset (euroa/FTE) |
54 053 |
54 948 |
57 026 |
58 735 |
Indeksi |
100 |
102 |
105 |
109 |
Tuottavuus (yksikkö/FTE) |
453 |
478 |
486 |
457 |
Indeksi |
100 |
106 |
107 |
101 |
Lähde: Kyselylomakevastaukset. |
(101) |
Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien tehtaiden sulkemisen ja yhdistämisen vuoksi työntekijöiden määrä väheni tarkastelujaksolla huomattavasti, 11 prosenttia (lähes 900 työpaikkaa). Edellä esitetyt tutkimusjaksoa koskevia työllisyyslukuja kasvattavat työntekijät, jotka yksi yhteistyössä toiminut unionin tuottaja hankki tutkimusajanjakson alussa. Jos tämän hankinnan vaikutus indikaattoriin jätetään ottamatta huomioon, työllisyys laski 20 prosenttia. |
(102) |
Toimintaa on tehostettu pitämällä yllä ja kasvattamalla tuotosta työntekijää kohti, myös vuosien 2007 ja 2008 merkittävien irtisanomisten aikana. Tuottavuuden palaamista vuoden 2006 tasolle tutkimusajanjaksolla olisi tarkasteltava ottaen huomioon tuotannon supistusten yleinen luonne, koska työntekijöiden lukumäärän väheneminen seuraa tuotannon laskua vasta tietyn viiveen jälkeen. Työvoimakustannukset kasvoivat vakaasti niin, että tarkastelujaksolla kasvu oli yhteensä 10 prosenttia. |
6.3.3.4
Taulukko 8
Kannattavuus
|
2006 |
2007 |
2008 |
2009/tutkimusajanjakso |
Kannattavuus |
–1,13 % |
–0,21 % |
–2,60 % |
2,03 % |
Muutos (100 = 2006) |
|
+0,92 % |
–1,47 % |
+3,16 % |
Kassavirta (tuhatta euroa) |
260 047 |
211 036 |
172 570 |
336 753 |
Indeksi |
100 |
81 |
66 |
129 |
Investoinnit (tuhatta euroa) |
151 900 |
151 027 |
127 845 |
98 220 |
Indeksi |
100 |
99 |
84 |
65 |
Investointien tuotto |
–0,73 % |
–0,54 % |
–2,73 % |
0,39 % |
Muutos (100 = 2006) |
|
+0,19 % |
–2,00 % |
+1,12 % |
Lähde: Kyselylomakevastaukset. |
(103) |
Yhteistyössä toimineille unionin tuottajille aiheutui tappioita vuosina 2006–2008, ja taloudellinen tilanne kääntyi positiiviseksi vasta vuonna 2009, jolloin tärkeimmän raaka-aineen, sellun, hinta maailmanmarkkinoilla laski merkittävästi talouden taantuman vuoksi. Sellun hinnan lasku vuonna 2009 oli 19 prosenttia vuoden 2008 keskimääräisestä hinnasta, mitä voidaan pitää epätavallisen suurena pudotuksena ja mikä vaikutti suoraan taloudellisen tilanteen paranemiseen tutkimusajanjaksolla. |
(104) |
Kassavirta, joka osoittaa tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa, kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin kannattavuus. Näin ollen kassavirta kasvoi poikkeuksellisesti tutkimusajanjaksolla sellun hintojen putoamisen seurauksena. Investointien tuotto kehittyi negatiivisesti noudatellen yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien negatiivista voittotulosta vuoteen 2008 asti ja kääntyi positiiviseksi tutkimusajanjaksolla sellun hintojen poikkeuksellisten alenemisen vuoksi. |
(105) |
Edellä esitetyn seurauksena yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien investointikyky supistui, kun kassavirta heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla tutkimusajanjaksoa lukuun ottamatta. Tämän vuoksi investoinnit putosivat 35 prosenttia tarkastelujaksolla, eikä niitä tehty kuin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin, joiden avulla unionin tuottajat pyrkivät lievittämään jatkuvasti kohoavien energiakustannusten vaikutuksia. |
6.3.3.5
(106) |
Paperiteollisuudelle on yleensä ominaista korkea velkaantuneisuus, joka liittyy käyttöomaisuuteen tehtäviin merkittäviin investointeihin. Tarkastelujaksolla aiheutuneiden tappioiden seurauksena yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien kyky saada pääomaa ja rahoittaa toimintaansa kohtuullisilla rahoituskustannuksilla vaarantuivat. Tämä koski erityisesti vuotta 2008, jolloin yhden yhteistyössä toimineen unionin tuottajan täytyi hankkia jälleenrahoitusta merkittävällä riskipreemiolla ja pienin yhteistyössä toiminut tuottaja todettiin maksukyvyttömäksi ja toinen unionin tuottaja otti sen haltuunsa. |
6.4 Vahinkoa koskevat päätelmät
(107) |
Tutkimuksen mukaan useimmat vahinkoindikaattorit, kuten tuotantomäärä (– 20 %), kapasiteetin käyttöaste (– 10 %), myyntimäärä etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla (– 19 %) ja markkinaosuus (– 5 prosenttiyksikköä) heikkenivät tarkastelujaksolla. Lisäksi vuoteen 2008 asti yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien taloudelliseen tilanteeseen liittyviin vahinkoindikaattoreihin kuten investointien tuottoon ja kannattavuuteen kohdistui vakavia vaikutuksia. Kannattavuuden äkillinen kohoaminen tutkimusajanjaksolla johtui puhtaasti tilapäisestä ja poikkeuksellisesta sellun maailmanmarkkinahintojen putoamisesta. On huomattava, että tutkimusajanjaksollakin kannattavuusaste oli erittäin alhainen eikä sen katsota muuttavan päätelmää, jonka mukaan yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien taloudellinen tilanne oli erittäin heikko. |
(108) |
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että edellä kuvattua vahinkotilannetta voidaan pääasiassa selittää sillä, että rakenneuudistuspyrkimyksistä ja tuottavuuden parannuksista huolimatta yhteistyössä toimineet unionin tuottajat eivät pystyneet nostamaan päällystetyn hienopaperin hintoja yli tason, joka kattaisi kustannukset. Tämä johtuu pääasiassa kiinalaisten viejien tutkimusajanjaksolla harjoittamasta hintojen alittavuudesta, jolla on merkittävä vaikutus markkinoilla, joilla hinnat ovat erittäin avoimet. Yhteistyössä toimineet unionin tuottajat onnistuivat alentamaan tuotantokustannuksiaan tutkimusajanjaksolla parantamalla tuottavuutta entisestään; tätä auttoi myös sellun hintojen aleneminen, joka tapahtui pääasiassa tutkimusajanjakson jälkipuoliskolla. Koska kysyntä ja tarjonta tasapainottuivat paremmin markkinoilla, kun tuottajat ryhtyivät toimiin rakenteellisen ylikapasiteetin torjumiseksi yhdistämällä ja sulkemalla laitoksia, päällystetyn hienopaperin hinnat voitiin pitää vakaalla tasolla. Yhteistyössä toimineet unionin tuottajat eivät olleet kuitenkaan tilanteessa, jossa ne olisivat voineet nostaa myyntihintojaan kannattavuustasolle, joka on tarpeen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden kannalta. |
(109) |
Kuten 17 kappaleessa mainittiin, yksi osapuoli väitti, että rullapainokoneisiin soveltuva päällystetty hienopaperi olisi pitänyt sisällyttää tähän tutkimukseen. Tällä perusteella osapuoli väitti, että tuotteen jättäminen huomiotta määritettäessä aiheutunutta merkittävää vahinkoa ja analysoitaessa suuntauksia olisi vääristänyt vahinkoa koskevia päätelmiä. Väite oli kuitenkin hylättävä 20 ja 22 kappaleessa esitettyjen päätelmien perusteella eli sen perusteella, että rullapainokoneisiin ja arkkipainokoneisiin soveltuva päällystetty hienopaperi ovat kaksi eri tuotetta. |
(110) |
Sama osapuoli väitti, että kun yksi yhteistyössä toimineista unionin tuottajista osti yhden unionin tuottajan vuonna 2008, tämä osoittaa, että kyseisen yhteistyössä toimineen unionin tuottajan tilanne oli melko terve. Ensinnäkin on huomattava, että merkittävän vahingon aiheutumista arvioidaan unionin tuotannonalan tilanteen eikä vain yhden tuottajan erityistilanteen perusteella. Useimmat vahinkoindikaattorit osoittivat negatiivista suuntausta, mikä todisti unionin tuotannonalan tilanteen heikentymisen tarkastelujaksolla (ks. 107 kappale). Hankintaa pidettiin osana unionin tuotannonalan rakenneuudistuspyrkimyksiä tarkastelujaksolla. On joka tapauksessa huomattava, että makroindikaattoreita kuten tuotantomäärää, kapasiteettia, myyntimäärää ja markkinaosuutta analysoitaessa hankinnalla oli neutraali vaikutus, koska makroindikaattoreiden arvioinnissa otetaan huomioon kaikki unionin tuottajat, jotka muodostavat unionin tuotannonalan 77 kappaleessa määritellyllä tavalla. Toisin sanoen näiden tekijöiden pitäisi pysyä kaiken kaikkiaan muuttumattomina, vaikka omistajuus vaihtuu. |
(111) |
Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
7. SYY-YHTEYS
7.1 Johdanto
(112) |
Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tuleva tuonti syynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Komissio tarkasteli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaa unionin tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei niiden aiheuttamaa vahinkoa katsottaisi polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaksi. |
7.2 Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus
(113) |
Päällystetyn hienopaperin markkinoille unionissa on ominaista ostovoiman merkittävä keskittyminen ja hintojen avoimuus hintanoteerausten kautta. Päällystetty hienopaperi on perushyödyke, joka ei mahdollista merkittäviä hintaeroja eri hankintalähteiden välillä. Suuri osa tuotteesta myydään kauppiaiden kautta, mikä pakottaa unionin tuotannonalan pitämään hinnat samalla tasolla halvoin polkumyyntihinnoin tulevan tuonnin kanssa. Sen vuoksi tuodun päällystetyn hienopaperin, josta 35 prosenttia tuli Kiinasta tutkimusajanjaksolla, hinnoilla on yleisesti merkittävä vaikutus hintatasoon unionin markkinoilla. |
(114) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että polkumyyntituonti Kiinasta lisääntyi jyrkästi (+ 183 %) tarkastelujaksolla. Polkumyyntituonti Kiinasta ensin kaksinkertaistui vuodesta 2006 vuoteen 2007, kun taas hinnat olivat 2 prosenttia alemmat vuonna 2007 kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2008 tuonti Kiinasta pysyi vakaana ja keskimääräiset hinnat putosivat vielä yhden prosentin. Kiinasta tulevan tuonnin määrä (+ 71 %) ja markkinaosuus (+ 120 %) kasvoivat taas jyrkästi tutkimusajanjaksolla, ja laskevat hinnat (– 5 %) alittivat yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien hinnat 5,6 prosentilla ja aiheuttivat näin hintapainetta unionin markkinoilla ja estivät unionin tuottajia nostamasta hintojaan kannattavalle tasolle. |
(115) |
Tarkastelujaksollahan unionin kulutus laski noin 14 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä putosi huomattavasti (19 %). Myynnin lasku oli kuitenkin paljon suurempi kuin kysynnän lasku ja johti markkinaosuuden kutistumiseen 5 prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi noin 3 prosenttiyksikköä. Tämä osoittaa, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti valtasi suureksi osaksi unionin tuotannonalan markkinaosuuden. |
(116) |
Kiinasta unionin markkinoille tulevan halvan polkumyyntituonnin jatkuva paine ei antanut unionin tuotannonalalle mahdollisuutta mukauttaa myyntihintojaan kohonneiden raaka-ainekustannusten mukaan etenkään vuonna 2008, jolloin sellun hinnat kohosivat huippuunsa. Tämä johti unionin tuotannonalan markkinaosuuden ja kannattavuuden menetykseen. |
(117) |
Edellä esitetyn vuoksi päätellään alustavasti, että Kiinasta tulevan halvan polkumyyntituonnin voimakkaalla kasvulla oli merkittävä negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. |
7.3 Muiden tekijöiden vaikutus
7.3.1 Kulutuksen kehittyminen unionin markkinoilla
(118) |
Päällystetyn hienopaperin kulutus unionissa kasvoi ensin vuonna 2007, jonka jälkeen se laski vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla (ks. 82 kappale). Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan. Yksi yhteistyössä toimineista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista väitti, että unionin tuotannonalan myyntimäärän ja markkinaosuuden lasku johtui kulutuksen laskusta, joka aiheutui talouskriisistä ja sähköisen median laajenemisesta. |
(119) |
Vaikkei voidakaan jättää täysin huomiotta sitä, että unionin kulutuksen negatiivinen kehitys olisi syystä tai toisesta vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä vaikuttanut negatiivisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen myyntimäärien ja tuotannon osalta, on kuitenkin huomattava, että kiinalaiset viejät onnistuivat samaan aikaan ja etenkin vuodesta 2008 vuoteen 2009 kasvattamaan myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan polkumyyntituonnin markkinoille aiheuttaman hintapaineen kautta. Vastaavasti katsotaan, että unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemistä ei voida selittää vähentyneellä kulutuksella, vaan sen pääasiallisena aiheuttajana on Kiinasta polkumyynnillä tulleen tuonnin voimakas kasvu ja kiinalaisten viejien harjoittama hintojen alittavuus. Vaikka kysynnän supistuminen vaikutti vahinkoon, se ei poista syy-yhteyttä aiheutuneen merkittävän vahingon ja lisääntyneen polkumyyntituonnin väliltä. |
7.3.2 Raaka-aineen hinnat
(120) |
Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien keskimääräiset tuotantokustannukset kohosivat hieman (2 %) vuosien 2006 ja 2008 välillä ja laskivat 5 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tutkimuksen mukaan yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien tuotantokustannukset päällystetyn hienopaperin tuotannossa seurailivat sellun hintojen kehitystä; selluhan on yksi tärkeimmistä raaka-aineista paperintuotannossa. Sellun keskimääräinen hinta kohosi 8 prosenttia vuosien 2006 ja 2008 välillä, minkä jälkeen se laski jyrkästi vuoden 2008 lopusta tutkimusajanjakson viimeiseen kuukauteen asti. Sellun hinta oli keskimäärin 19 prosenttia alempi vuonna 2009 kuin edeltävänä vuonna. |
(121) |
Markkinoilla, joilla vahingollista polkumyyntiä ei esiinny, voidaan odottaa, että hintoja mukautetaan säännöllisesti tuotantokustannusten eri osatekijöiden kehityksen huomioon ottamiseksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ennen vuotta 2008. Unionin tuottajien oli itse asiassa pakko pitää myyntihintansa alhaalla, vaikka sellun hinnat nousivat vuonna 2008, jotta se voi kilpailla Kiinasta halvoin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin kanssa, ja tämä johti sen kannattavuuden huomattavaan putoamiseen kyseisellä kaudella. Tilanne koheni tutkimusajanjaksolla sellun hintojen epänormaalin laskun vuoksi, kun taas päällystetyn hienopaperin hinnat voitiin pitää vakaina samaan aikaan. Tälläkin poikkeuksellisella kaudella edelleenkin erittäin alhaiset voittotasot eivät kuitenkaan antaneet yhteistyössä toimineille unionin tuottajille mahdollisuutta toipua jatkuvista polkumyyntikäytännöistä. Raaka-ainekustannusten laskusta huolimatta hintatasoja ei vieläkään voitu nostaa tasolle, jolla olisi voitu saavuttaa vankat voittomarginaalit, joita tämän pääomavaltaisen alan tuottajat tarvitsevat. |
(122) |
Näin ollen päätellään alustavasti, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti, joka alitti yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien hinnat, laski hintoja unionin markkinoilla ja esti yhteistyössä toimineita unionin tuottajia nostamasta myyntihintojaan tasolle, jolla ne olisivat kattaneet kustannukset tai saavuttaneet kohtuullisen voiton. Kun otetaan huomioon, että raaka-aineen hinnat laskivat merkittävästi tutkimusajanjaksolla, voidaan päätellä, että niillä ei voinut olla vaikutusta unionin tuotannonalalle samalla kaudella aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. |
7.3.3 Unionin tuotannonalan vientitoiminta
(123) |
Myös vientitoimintaa tarkasteltiin yhtenä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella tiedossa olevana tekijänä, joka olisi samaan aikaan voinut aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, sen varmistamiseksi, ettei näiden muiden tekijöiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa pidettäisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamana. Analyysissä tuli esiin, että yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien vientimyynti etuyhteydettömille osapuolille edusti merkittävää osaa niiden myynnistä (noin 27 %) tarkastelujaksolla. Vaikka vientimyynnin määrä laski tarkastelujaksolla 9 prosenttia, määrän lasku oli vähäisempää kuin myyntimäärän lasku (19 %) unionin markkinoilla. Näin ollen katsotaan, että vientimäärän väheneminen ei voi selittää yhteistyössä toimineille unionin tuottajille aiheutuneen vahingon tasoa. Koska viennillä on merkittävä asema siinä, että kapasiteetin käyttöaste pysyy korkeana koneisiin tehtyjen investointien suurten kiinteiden kustannusten kattamiseksi, katsottiin että vaikka vientitulos heikkeni, sillä oli kaiken kaikkiaan positiivinen vaikutus. Tämän vuoksi katsotaan, että vaikka vientitoiminnan väheneminen olisikin osaltaan vaikuttanut unionin tuotannonalan yleisesti heikkoon tulokseen, toisaalta se lievensi unionin markkinoilla kärsittyjä tappioita, eikä se poista vahvistettua syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä. |
(124) |
Yksi osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan vienti laski merkittävästi sen vuoksi, että euro oli niin vahva Yhdysvaltojen dollariin nähden, ja että tämän tekijän aiheuttamaa vahinkoa ei pitäisi laskea Kiinasta tulevan tuonnin syyksi. Kuten edellä todettiin, unionin tuotannonalan vientituloksen heikkeneminen – heikkenemisen syistä riippumatta – ei ole pääasiallinen syy tuottajille aiheutuneeseen vahinkoon eikä näin ollen poista 117 kappaleessa vahvistettua syy-yhteyttä. |
7.3.4 Tuonti muista kolmansista maista
(125) |
Tuontimäärät ja -hinnat muista kolmansista maista vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä noudattelivat seuraavia suuntauksia: Taulukko 9 Kolmansista maista tuleva tuonti
|
(126) |
Tärkeimmät muut kolmannet maat, jotka vievät päällystettyä hienopaperia unionin markkinoille, ovat Sveitsi, Indonesia ja Etelä-Korea. Tuontimäärien suuntauksista voidaan nähdä, että Kiinasta tulevan tuonnin lisääntyminen oli merkittävämpää kuin mistään muista kolmansista maista. Sveitsistä tuotuja tuotteita myytiin aina merkittävästi korkeammin hinnoin kuin Kiinasta tuotuja tuotteita. Sveitsiläisten tuotteiden markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaalla tasolla vuotta 2008 lukuun ottamatta, jolloin osuus nousi tilapäisesti yli 4 prosenttiin ennen palaamistaan suunnilleen vuoden 2006 tasolle tutkimusajanjaksolla. Päällystetyn hienopaperin tuonti Sveitsistä muodostui pääasiassa yhden yhteistyössä toimineen unionin tuottajan omistaman yhden yrityksen tuotannosta, ja korkeammat yksikköhinnat saattavat liittyä eri tuotevalikoimaan ja myyntirakenteisiin. Myös Indonesiasta peräisin oleva tuonti tuli unioniin korkeammilla hinnoilla kuin kiinalaisten tuotteiden tuonti lukuun ottamatta tutkimusajanjaksoa, jolloin hinnat putosivat mitä todennäköisimmin pitkälti sellun hintojen laskun vuoksi. Tästä seurannut lisääntynyt tuonti, joka kuitenkin pysytteli määrällisesti alhaisena tutkimusajanjaksolla, johti markkinaosuuteen, joka sekin pysytteli alhaisella tasolla kyseisellä kaudella. Tuonti Etelä-Koreasta unioniin oli määrällisesti vähäistä koko tarkastelujakson ja markkinaosuus pysytteli vakaalla tasolla. Vaikka Etelä-Koreasta tulevan tuonnin hinnat olivat verrattavissa Kiinasta tulevan tuonnin hintoihin, korealaisen tuonnin hinnat eivät laskeneet jatkuvasti kuten kiinalaisen tuonnin hinnat tekivät koko tarkastelujakson ajan. Kaikista muista maista tulevan tuonnin hinnat olivat merkittävästi korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin ja tuontimäärät olivat vähäiset. |
(127) |
Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. |
7.3.5 Rakenteellinen ylikapasiteetti
(128) |
Yksi yhteistyössä toiminut kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui unionin tuotannonalan ylikapasiteetista. Kapasiteetin vähentäminen ja unionin tuotannonalan yhdistyminen eivät näin ollen olleet seurausta kiinalaisesta tuonnista, vaan niitä olisi pidettävä ylikapasiteettia torjuvina toimina. Tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että unionin tuotannonalalle aiheutui tappioita tarkastelujaksolla, etenkin vuonna 2008, tuottajien rakenneuudistuksista huolimatta, koska unionin tuotannonala ei edelleenkään pystynyt nostamaan hintojaan kustannukset ylittävälle tasolle, kuten 113–117 kappaleessa todettiin. Tilanne aiheutui pääasiassa unionin tuotannonalan hinnat alittavalla polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttamasta hintapaineesta. Väite oli sen vuoksi hylättävä. |
7.4 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
(129) |
Edellä esitetty analyysi osoittaa, että Kiinasta peräisin olevan halvan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi tarkastelujaksolla. Lisäksi havaittiin, että tuonti tapahtui polkumyyntihinnoin, jotka olivat alle hintojen, jotka unionin tuotannonala veloitti samanlaisista tuotelajeista unionin markkinoilla. |
(130) |
Kiinasta halvoin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin määrän ja markkinaosuuden kasvu osui ajallisesti yhteen unionin kysynnän laskun kanssa vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä mutta myös unionin tuottajien markkinaosuuden negatiivisen kehityksen kanssa samalla kaudella. Samaan aikaan voitiin havaita negatiivista kehitystä unionin tuotannonalan taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen keskeisissä indikaattoreissa (ks. 107 kappale). |
(131) |
Tarkasteltaessa muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, kävi ilmi, että tekijät eivät olleet sellaisia, että ne olisivat poistaneet syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä. |
(132) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, päätellään alustavasti, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
8. UNIONIN ETU
8.1 Alustavat huomautukset
(133) |
Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko vahingollista polkumyyntiä koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Tätä varten mahdollisten toimenpiteiden vaikutusta tarkasteltavana olevan tuotteen unionin tuottajiin, tuojiin, kauppiaisiin ja jakelijoihin sekä käyttäjiin samoin kuin toimenpiteiden toteuttamatta jättämisen vaikutuksia tarkasteltiin kaikkien esitettyjen todisteiden perusteella perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
8.2 Unionin tuotannonala
(134) |
Unionin tuotannonala koostuu 14:sta tiedossa olevasta tuottajasta, jotka CEPIFINEn arvion mukaan edustavat 98:aa prosenttia päällystetyn hienopaperin unionin tuotannosta. Tuottajat sijaitsevat unionin eri jäsenvaltioissa ja työllistävät suoraan yli 11 000 henkeä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon liittyen. |
(135) |
Kaksi tiedossa olleista tuottajista vastusti tutkimuksen vireillepanoa muttei toimittanut mitään lisätietoja eikä toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ja etenkin CEPIFINEn toimittamien tietojen perusteella, jotka osoittivat unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen, on kuitenkin kohtuullista olettaa, että polkumyyntituonti vaikutti negatiivisesti myös näihin kahteen yritykseen. Yhteistyöstä kieltäytymistä ei näin ollen pidetty merkkinä siitä, että niiden tilanne eroaisi muiden unionin tuottajien tilanteesta. |
(136) |
Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista. On muistettava, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Vakavia vaikutuksia kohdistui erityisesti yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien taloudelliseen tilanteeseen liittyviin vahinkoindikaattoreihin, kuten kannattavuuteen ja investointien tuottoon, siitä huolimatta, että tilanne tutkimusajanjaksolla koheni hieman. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, unionin taloudellinen tilanne heikkenee erittäin todennäköisesti edelleen. |
(137) |
Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan unionin markkinoille tehokkaat ja tasapuoliset kilpailuedellytykset, jolloin unionin tuotannonala voi mukauttaa päällystetyn hienopaperin hinnat sellaisiksi, että niissä tulevat esiin eri komponenttien kustannukset. Voidaan odottaa, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto tarjoaisi unionin tuotannonalalle tilaisuuden saada takaisin ainakin osa tarkastelujaksolla menetetystä markkinaosuudesta, mikä edelleen parantaisi sen taloudellista tilannetta ja kannattavuutta. |
(138) |
Sen vuoksi pääteltiin, että väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa olisi unionin tuotannonalan etujen mukaista. |
8.3 Tuojat ja kauppiaat
(139) |
Kyselylomakkeita lähetettiin valituksessa luetelluille 14:lle tiedossa olleelle etuyhteydettömälle tuojalle ja kauppiaalle unionissa. Tutkimuksen aikana ilmoittautui myös useita muita kauppiaita. Lopulta tutkimuksessa toimi yhteistyössä 19 yritystä, vaikkakin jotkin näistä toimittivat vain osittaisia vastauksia. Tuojien havaittiin toimivan markkinoilla myös kauppiaina, minkä vuoksi kaikista näistä osapuolista käytetään jäljempänä nimitystä ’kauppiaat’. |
(140) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki kauppiaat ostivat päällystettyä hienopaperia useista lähteistä ja pääasiassa unionin tuottajilta. Kauppiaista viisi ei ostanut Kiinasta tuotua päällystettyä hienopaperia lainkaan tai osti vain toisinaan. Tarkasteltavana olevan tuotteen ostoista määrällisiä tietoja toimittaneiden seitsemän yrityksen osuus Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärästä oli yhteensä 47 prosenttia. Tuonti, myös Kiinasta tuleva tuonti, oli vain vähäinen osa niiden kokonaisliiketoiminnasta, joten ehdotettujen toimenpiteiden mahdolliset negatiiviset vaikutukset ovat todennäköisesti vähäiset. Kaikki kauppiaat totesivat, että unionissa ja Kiinassa tuotettu päällystetty hienopaperi on enimmäkseen samanlaatuista ja keskenään vaihdettavissa. Tutkimuksessa vahvistui lisäksi, että muita hankintalähteitä on paljon, ja kauppiaat voivat hyödyntää niitä ainakin pidemmällä aikavälillä. |
(141) |
Kaksi tuontia harjoittavaa kauppiasta osti päällystettyä hienopaperia pääasiassa Kiinasta. Molemmat yritykset totesivat, että niillä olisi vaikeuksia hankkia tuotteita unionin tuottajilta, koska niiden olisi turvauduttava perinteisiin myyntikanaviin ja jakelusopimuksiin tuottajien vaatiman vähimmäistilausmäärän vuoksi. Tämä ei kuitenkaan suoraan vaikuta unionin tuottajilta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin saatavuuteen, koska unionin tuottajilla on riittävästi käytettävissä olevaa kapasiteettia. Väite oli sen vuoksi hylättävä. |
(142) |
Mahdollisen kustannusten nousun siirtämisestä asiakkaiden kannettavaksi kaikki yhteistyössä toimineet kauppiaat viittasivat hintojen suureen avoimuuteen unionin markkinoilla ja totesivat, että ne pystyisivät nostamaan myyntihintojaan loppuasiakkaille ainoastaan, jos unionin yleinen hintataso kohoaisi. Tällä perusteella ja kun otetaan huomioon, että polkumyyntitullien haluttuna vaikutuksena on mm. nostaa hintatasoa unionissa kustannukset kattavalle tasolle, voidaan odottaa, että tuojat pystyisivät siirtämään polkumyyntitullien aiheuttamat mahdolliset hinnannousut ainakin osittain asiakkaidensa maksettavaksi. On myös muistettava, kuten edellä on mainittu, että Kiinasta tulevan tuonnin havaittiin muodostavan vain hyvin pienen osan kauppiaiden kokonaisliiketoiminnasta ja että polkumyyntitullien vaikutus tulisi sen vuoksi olemaan hyvin vähäinen. Lisäksi katsotaan myös, että tuojat saavat suuremmat voitot kiinalaisilta tuottajilta hankkimansa päällystetyn hienopaperin jälleenmyynnistä, minkä vuoksi ne pystyvät myös tekemään vähemmän voittoa ottamalla kantaakseen ainakin osittain kustannusten kohoamisen. |
(143) |
Sen vuoksi väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei pitäisi olla merkittävää negatiivista vaikutusta tuojiin ja kauppiaisiin. |
8.4 Käyttäjät
(144) |
Kyselylomakkeita lähetettiin valituksessa luetelluille kahdeksalle tiedossa olleelle käyttäjälle unionissa. Tutkimuksen aikana myös useita muita käyttäjiä ilmoittautui. Kaikkiaan 17 yritystä toimitti täydellisen tai osittaisen vastauksen kyselylomakkeeseen. Nämä yritykset sijaitsevat eri puolilla unionia ja edustavat painotaloja ja kustantamoja. Koska painotalojen ja kustantamoiden markkinaedellytysten ja kustannusrakenteiden havaittiin eroavan toisistaan, toimenpiteiden vaikutusta analysoitiin erikseen kunkin ryhmän osalta. |
8.4.1 Painotalot
(145) |
Perustietoja saatiin kaikkiaan yhdeksältä painotalolta, joista suurin osa oli pk-yrityksiä. Näin saatujen tietojen mukaan vahvistettiin, että yleisesti päällystetyn hienopaperin osuus painetun materiaalin kaikista tuotantokustannuksista oli suhteellisen suuri eli keskimäärin noin 40 prosenttia. Useimmat yhteistyössä toimineet painotalot alkoivat käyttää kiinalaista paperia vasta hiljattain ja monet näistä vasta tutkimusajanjakson jälkeen. Vahvistettiin, että unionissa ja Kiinassa tuotettu päällystetty hienopaperi on samanlaatuista ja että kauppiaiden välillä on voimakasta hintakilpailua. |
(146) |
Kaikki painotalot totesivat, että mahdollisella hinnan korotuksella olisi merkittävä negatiivinen vaikutus niiden kannattavuuteen. Väitettiin, että myös painoteollisuuteen kohdistuu jo nyt paineita rakenteellisen ylikapasiteetin vuoksi ja että päällystetyn hienopaperin ostohintojen nousu aiheuttaisi lisäpaineita. Kun otetaan huomioon painotalojen käyttämän kiinalaisen päällystetyn hienopaperin vähäiset määrät (suurin osa tarvittavasta päällystetystä hienopaperista hankitaan edelleen unionin tuottajilta), mahdollisen tullin suoraa vaikutusta pidettiin vähäisenä. Unionin markkinoiden yleisen hinnannousun osalta katsottiin, että koska hinnannousu vaikuttaisi kaikkiin talouden toimijoihin, vaikutus olisi neutraali. |
(147) |
Jotkin painotalot väittivät, että polkumyyntitullit aiheuttaisivat vajetta tarjonnassa markkinoilla ja pidentäisivät toimitusaikoja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuottajat ja välittäjät pystyvät toimittamaan markkinoille vaaditut määrät. Edellä esitetyn perusteella väite on hylättävä, etenkin kun otetaan huomioon, että sen tueksi ei toimitettu mitään näyttöä,. |
8.4.2 Kustantamot
(148) |
Kustannusyrityksiltä saatiin kuusi kyselylomakevastausta. Vain yksi yritys oli ostanut kiinalaista päällystettyä hienopaperia vähäisiä määriä tutkimusajanjaksolla. Neljä yrityksistä toimitti määrällisiä tietoja päällystetyn hienopaperin käytöstä. |
(149) |
Yleisesti havaittiin, että niiden tuotteiden osuus, joissa päällystettyä hienopaperia käytetään, oli keskimäärin 16 prosenttia näiden yritysten kokonaisliikevaihdosta ja alalla saavutettu keskimääräinen voitto oli noin 12 prosenttia. Lisäksi havaittiin, että nämä kuusi yritystä ostivat päällystettyä hienopaperia pääasiassa unionin tuottajilta ja vain yksi niistä käytti Kiinasta tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta. Tutkimusajanjakson jälkeen toinenkin alkoi osaa kiinalaisia tuotteita. Sen vuoksi ja etenkin kun otetaan huomioon, että kustannussektorilla Kiinasta tulevaa päällystettyä hienopaperia käytetään vähäisiä määriä, kiinalaista tuontia koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti vaikuta vakavasti tähän sektoriin. Lisäksi näiden yritysten havaittiin olevan kannattavia, ja ne pystyvät siirtämään hinnankorotukset lopulliselle asiakkaalle helpommin, koska niissä on yleisempää käyttää asiakkaan valitsemaa ja ostamaa paperia, jolloin asiakas itse ostaa tuotannossa käytettävän paperin. Kustantajien ostovoima on myös suuri mittakaavaetujen ansiosta. |
(150) |
Kolme painoteollisuuden järjestöä toimitti kirjallisia huomautuksia. Kaksi vastusti tullien käyttöönottoa ja väitti, että hinnankorotukset johtaisivat korkeampiin kustannuksiin ja sen myötä kilpailukyvyn ja työpaikkojen menetyksiin jatkojalostusteollisuudessa. Ne väittivät, että painotuotteiden ja elektronisten mediatuotteiden välillä on voimakas ristijousto, joka tarkoittaa sitä, että mahdolliset hinnannousut johtaisivat tämän segmentin kutistumiseen. Tutkimuksen mukaan paperituotteissa on useita segmenttejä odotetun kasvun perusteella, ja korkealaatuisen painopaperin segmentti, jossa päällystettyä hienopaperia pääasiassa käytetään, on edelleen kasvamassa. Väite siitä, että tappiot siirtyisivät jatkojalostusmarkkinoille, oli erittäin epätarkka, eikä sen tueksi esitetty mitään tietoja tai näyttöä. Tutkimuksessa ei myöskään tullut esiin mitään merkittäviä vaikutuksia, jotka kohdistuisivat kustantajiin, jotka ostavat paperia pääasiassa muista lähteistä kuin Kiinasta. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
(151) |
Edellä esitetty huomioon ottaen, vaikka Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavilla toimenpiteillä on todennäköisesti negatiivisia vaikutuksia joihinkin käyttäjiin, vaikutus käyttäjiin kahdella erillisellä sektorilla vaikuttaa olevan yleisesti vähäinen. Sen vuoksi pääteltiin alustavasti, että saatujen tietojen perusteella Kiinasta peräisin olevaan päällystettyyn hienopaperiin sovellettavilla polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei mitä todennäköisimmin olisi merkittävää negatiivista vaikutusta tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjiin. |
8.5 Unionin etua koskevat päätelmät
(152) |
Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa. |
9. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET
9.1 Vahingon korjaava taso
(153) |
Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuottajille enää enempää vahinkoa. |
(154) |
Näiden toimenpiteiden tasoa määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuottajille aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä. |
(155) |
Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuottajat voisivat niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), jonka tämän lajin tuottajat voisivat kohtuudella saada kyseisellä sektorilla tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Valituksen esittäjän väitteen mukaan katsotaan alustavasti, että 8 prosentin osuutta liikevaihdosta edustavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana vähimmäismääränä, jonka unionin tuottajien voitiin odottaa saavuttavan ilman vahingollista polkumyyntiä. |
(156) |
Tämän perusteella unionin tuottajille laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 8 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin. |
(157) |
Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla tuotelajeittain kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa unionin tuottajien unionin markkinoilla myymien tuotelajien vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan tutkimusajanjaksolla. Vertailun tulokseksi saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina verrattujen tuotelajien keskimääräisestä cif-tuontiarvosta. |
9.2 Väliaikaiset toimenpiteet
(158) |
Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevat väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet olisi otettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa tullin olisi oltava todetun vahinkomarginaalin suuruinen. |
(159) |
Kiinaa koskevat vahingon poistavat marginaalit, polkumyyntimarginaalit sekä väliaikaisen polkumyyntitullin ehdotetut määrät ilmaistuna cif-tuontihintana unionin rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:
|
(160) |
Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. |
(161) |
Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) olisi toimitettava viipymättä komissiolle (5), ja mukaan olisi liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle. |
(162) |
Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia olisi sovellettava sekä yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että niihin tuottajiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä unioniin tutkimusajanjakson aikana. |
10. LOPPUSÄÄNNÖKSET
(163) |
Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinasta peräisin olevaa päällystettyä hienopaperi, joka on yhdeltä tai molemmilta puolilta päällystettyä paperia, kartonkia tai pahvia (lukuun ottamatta voimapaperia, -kartonkia ja -pahvia), joko arkkeina tai rullina, ja jonka paino on 70 g/m2 tai enemmän mutta enintään 400 g/m2 ja vaaleus enemmän kuin 84 (mitattuna standardin ISO 2470–1 mukaisesti) ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 4810 13 20, ex 4810 13 80, ex 4810 14 20, ex 4810 14 80, ex 4810 19 10, ex 4810 19 90, ex 4810 22 10, ex 4810 22 90, ex 4810 29 30, ex 4810 29 80, ex 4810 99 10, ex 4810 99 30 ja ex 4810 99 90 (Taric-koodit 4810132020, 4810138020, 4810142020, 4810148020, 4810191020, 4810199020, 4810221020, 4810229020, 4810293020, 4810298020, 4810991020, 4810993020 ja 4810999020).
Väliaikaista polkumyyntitullia ei sovelleta rulliin, jotka soveltuvat käytettäväksi rullapainokoneissa. Rullapainokoneissa käytettäväksi soveltuvat rullat määritellään niiksi rulliksi, jotka – jos ne testataan IGT-pintalujuutta koskevan ISO-testistandardin ISO 3783:2006 (Determination of resistance to picking – Accelerated speed method using the IGT-type tester (electric model)) mukaisesti – antavat tulokseksi alle 30 N/m, kun mittaus tehdään paperin poikkisuunnassa (CD), ja tulokseksi alle 50 N/m, kun mittaus tehdään konesuunnassa (MD). Väliaikaista polkumyyntitullia ei sovelleta monikerroksiseen paperiin eikä monikerroksiseen kartonkiin.
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:
Yritys |
Polkumyyntitulli |
Taric-lisäkoodi |
Gold East Paper (Jiangsu) Co., Ltd, Zhenjiang City, Jiangsun provinssi, Kiina Gold Huasheng Paper (Suzhou Industrial Park) Co., Ltd, Suzhou City, Jiangsun provinssi, Kiina |
19,7 % |
B001 |
Kaikki muut yritykset |
39,1 % |
B999 |
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.
4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
Asianomaiset osapuolet voivat pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla komission kuulemiksi yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 20 artiklan soveltamista.
Kyseiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 1225/2009 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.
(2) EUVL C 41, 18.2.2010, s. 6.
(3) EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.
(4) Komission asetus (ETY) N:o 2454/93, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1993, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä, EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.
(5) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Office Nerv-105, 1049 Brussels, BELGIUM.
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/29 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1043/2010,
annettu 15 päivänä marraskuuta 2010,
Ranskan lipun alla purjehtivien alusten luikeroturskien kalastuksen kieltämisestä yhteisön vesillä ja kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomilla vesillä alueilla VIII ja IX
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Yhteisön aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2009 ja 2010 28 päivänä marraskuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1359/2008 (2) säädetään kiintiöistä vuosiksi 2009 ja 2010. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2010 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2010 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään myös näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitusta päivästä alkaen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Lowri EVANS
Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) EUVL L 352, 31.12.2008, s. 1.
LIITE
Nro |
45/DSS |
Jäsenvaltio |
Ranska |
Kanta |
GFB/89- |
Laji |
Luikeroturskat (Phycis blennoides) |
Alue |
Yhteisön vedet ja vedet, jotka eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan alueilla VIII ja IX |
Päivämäärä |
30.9.2010 |
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/31 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1044/2010,
annettu 15 päivänä marraskuuta 2010,
Portugalin lipun alla purjehtivien alusten limapään kalastuksen kieltämisestä yhteisön vesillä ja kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomilla vesillä alueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII ja XIV
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Yhteisön aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2009 ja 2010 28 päivänä marraskuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1359/2008 (2) säädetään kiintiöistä vuosiksi 2009 ja 2010. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2010 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2010 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään myös näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitusta päivästä alkaen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Lowri EVANS
Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) EUVL L 352, 31.12.2008, s. 1.
LIITE
Nro |
32/T&Q |
Jäsenvaltio |
Portugali |
Kanta |
ALF/3X14- |
Laji |
Limapäät (Beryx spp.) |
Alue |
Yhteisön vedet ja kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XII ja XIV |
Päivämäärä |
11.8.2010 |
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/33 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1045/2010,
annettu 15 päivänä marraskuuta 2010,
Ranskan lipun alla purjehtivien alusten sillin kalastuksen kieltämisestä EU:n ja kansainvälisillä vesillä alueilla V b, VI b ja VI a N
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin vesillä ja Euroopan unionin aluksiin sellaisilla vesillä, joilla saalisrajoitukset ovat tarpeen, sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2010 14 päivänä tammikuuta 2010 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 53/2010 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2010. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2010 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2010 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään myös näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitusta päivästä alkaen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Lowri EVANS
Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) EUVL L 21, 26.1.2010, s. 1.
LIITE
Nro |
44/T&Q |
Jäsenvaltio |
Ranska |
Kanta |
HER/5B6ANB |
Laji |
Silli (Clupea harengus) |
Alue |
EU:n ja kansainväliset vedet alueilla V b, VI b ja VI a N |
Päivämäärä |
30.9.2010 |
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/35 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1046/2010,
annettu 15 päivänä marraskuuta 2010,
Portugalin lipun alla purjehtivien alusten merikrotin kalastuksen kieltämisestä alueilla VIII c, IX ja X sekä EU:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin vesillä ja Euroopan unionin aluksiin sellaisilla vesillä, joilla saalisrajoitukset ovat tarpeen, sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2010 14 päivänä tammikuuta 2010 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 53/2010 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2010. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2010 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2010 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään myös näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitusta päivästä alkaen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Lowri EVANS
Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) EUVL L 21, 26.1.2010, s. 1.
LIITE
Nro |
42/T&Q |
Jäsenvaltio |
Portugali |
Kanta |
ANF/8C3411 |
Laji |
Merikrotti (Lophiidae) |
Alue |
VIII c, IX ja X; EU:n vedet CECAF-alueella 34.1.1 |
Päivämäärä |
6.10.2010 |
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/37 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1047/2010,
annettu 15 päivänä marraskuuta 2010,
Alankomaiden lipun alla purjehtivien alusten tylppäpyrstömolvan kalastuksen kieltämisestä yhteisön vesillä ja kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomilla vesillä alueilla II, IV ja V
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Yhteisön aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2009 ja 2010 28 päivänä marraskuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1359/2008 (2) säädetään kiintiöistä vuosiksi 2009 ja 2010. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2010 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2010 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään myös näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitusta päivästä alkaen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Lowri EVANS
Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) EUVL L 352, 31.12.2008, s. 1.
LIITE
Nro |
40/DSS |
Jäsenvaltio |
Alankomaat |
Kanta |
BLI/245- |
Laji |
Tylppäpyrstömolva (Molva dypterygia) |
Alue |
Yhteisön vedet ja kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomat vedet alueilla II, IV ja V |
Päivämäärä |
28.9.2010 |
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/39 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1048/2010,
annettu 15 päivänä marraskuuta 2010,
Tanskan lipun alla purjehtivien alusten molvan kalastuksen kieltämisestä alueella IIIa ja EU:n vesillä alueilla IIIb, IIIc ja IIId
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin vesillä ja Euroopan unionin aluksiin sellaisilla vesillä, joilla saalisrajoitukset ovat tarpeen, sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2010 14 päivänä tammikuuta 2010 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 53/2010 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2010. |
(2) |
Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2010 kiintiön. |
(3) |
Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kiintiön täyttyminen
Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2010 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.
2 artikla
Kiellot
Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään myös näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitusta päivästä alkaen.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Lowri EVANS
Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
(2) EUVL L 21, 26.1.2010, s. 1.
LIITE
Nro |
34/T&Q |
Jäsenvaltio |
Tanska |
Kanta |
LIN/03. |
Laji |
Molva (Molva molva) |
Alue |
IIIa; EU:n vedet alueilla IIIb, IIIc ja IIId |
Päivämäärä |
21.8.2010 |
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/41 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1049/2010,
annettu 16 päivänä marraskuuta 2010,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä marraskuuta 2010.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
AL |
48,9 |
MA |
70,7 |
|
MK |
61,0 |
|
ZZ |
60,2 |
|
0707 00 05 |
AL |
68,6 |
EG |
161,4 |
|
JO |
174,9 |
|
MK |
59,4 |
|
TR |
128,1 |
|
ZZ |
118,5 |
|
0709 90 70 |
MA |
79,5 |
TR |
148,9 |
|
ZZ |
114,2 |
|
0805 20 10 |
MA |
64,7 |
ZA |
145,6 |
|
ZZ |
105,2 |
|
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90 |
HR |
49,7 |
TN |
78,6 |
|
TR |
57,8 |
|
UY |
56,9 |
|
ZZ |
60,8 |
|
0805 50 10 |
AR |
52,5 |
TR |
74,7 |
|
UY |
57,1 |
|
ZZ |
61,4 |
|
0806 10 10 |
BR |
230,8 |
TR |
141,6 |
|
US |
276,9 |
|
ZA |
79,2 |
|
ZZ |
182,1 |
|
0808 10 80 |
AR |
75,7 |
CL |
84,2 |
|
MK |
27,2 |
|
NZ |
94,2 |
|
US |
96,5 |
|
ZA |
97,6 |
|
ZZ |
79,2 |
|
0808 20 50 |
CN |
75,1 |
ZZ |
75,1 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/43 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1050/2010,
annettu 16 päivänä marraskuuta 2010,
asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2010/11 on vahvistettu komission asetuksessa (EU) N:o 867/2010 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EU) N:o 1039/2010 (4). |
(2) |
Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden asetuksessa (EU) N:o 867/2010 markkinointivuodeksi 2010/11 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä marraskuuta 2010.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.
(3) EUVL L 259, 1.10.2010, s. 3.
(4) EUVL L 298, 15.11.2010, s. 49.
LIITE
Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 17 päivästä marraskuuta 2010
(EUR) |
||
CN-koodi |
Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta |
Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta |
1701 11 10 (1) |
55,54 |
0,00 |
1701 11 90 (1) |
55,54 |
0,00 |
1701 12 10 (1) |
55,54 |
0,00 |
1701 12 90 (1) |
55,54 |
0,00 |
1701 91 00 (2) |
49,79 |
2,53 |
1701 99 10 (2) |
49,79 |
0,00 |
1701 99 90 (2) |
49,79 |
0,00 |
1702 90 95 (3) |
0,50 |
0,22 |
(1) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.
(2) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.
(3) Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.
PÄÄTÖKSET
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/45 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
annettu 15 päivänä marraskuuta 2010,
Latvian nautaeläintietokannan toimintakelpoisuuden toteamisesta
(tiedoksiannettu numerolla K(2010) 7782)
(Ainoastaan latviankielinen teksti on todistusvoimainen)
(2010/692/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta 17 päivänä heinäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan b alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1760/2000, jäljempänä ’asetus’, 6 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltiot, joilla on käytössään ATK-pohjainen tietokanta, jonka komissio katsoo olevan kaikilta osin käyttökunnossa, voivat määrätä, että passi annetaan ainoastaan unionin sisäiseen kauppaan tarkoitettuja eläimiä varten ja että passin on seurattava eläimen mukana vain, jos eläin siirretään kyseisen jäsenvaltion alueelta toisen jäsenvaltion alueelle. |
(2) |
Latvia on esittänyt komissiolle pyynnön, että komissio toteaisi asetuksen mukaisen, Latvian nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmään kuuluvan tietokannan toimintakelpoiseksi. Latvian viranomaiset ovat myös toimittaneet komissiolle asianmukaiset tiedot siitä, että tietokanta on asetuksen 5 artiklan säännösten mukainen. |
(3) |
Komissio tutki Latvian viranomaisten toimittamat tiedot ja tarkastuksen jälkeen katsoi, että pyyntö oli riittävän perusteltu, kunhan tehdään tiettyjä muutoksia, jotka Latvian viranomaiset sitoutuivat toteuttamaan 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä. |
(4) |
Ennen 1 päivää lokakuuta 2010 Latvian viranomaiset vahvistivat, että on toteutettu lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että asetuksessa vahvistettuja, ilmoituksia koskevia määräaikoja noudatetaan, että rekisteröinnin ulkopuolelle jääneet eläimet jäljitetään ja niiden seuranta järjestetään ja että toisesta jäsenvaltiosta tulevien eläinten mukana seuraavat passit luovutetaan toimivaltaiselle viranomaiselle saapumisen yhteydessä. |
(5) |
Edellä esitetyn perusteella on aiheellista todeta Latvian nautaeläintietokannan olevan toimintakelpoinen 1 päivästä lokakuuta 2010, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Todetaan Latvian nautaeläintietokannan olevan toimintakelpoinen 1 päivästä lokakuuta 2010.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu Latvian tasavallalle.
Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2010.
Komission puolesta
John DALLI
Komission jäsen
(1) EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1.
Oikaisuja
17.11.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/46 |
Oikaistaan neuvoston päätös 2010/648/EU, annettu 14 päivänä toukokuuta 2010, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja ensimmäisen kerran Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 muutetun kumppanuussopimuksen muuttamisesta toisen kerran tehtävän sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta
( Euroopan unionin virallinen lehti L 287, 4. marraskuuta 2010 )
Päätöksen nimessä sekä kansilehdellä että sivulla 1 ja päiväyksessä sivulla 2:
Korvataan:
”14 päivänä toukokuuta 2010”
seuraavasti:
”14 päivänä kesäkuuta 2010”.