This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document C:2023:161:FULL
Official Journal of the European Union, C 161, 5 May 2023
Euroopan unionin virallinen lehti, C 161, 5. toukokuuta 2023
Euroopan unionin virallinen lehti, C 161, 5. toukokuuta 2023
Display all documents published in this Official Journal
|
ISSN 1977-1053 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161 |
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
66. vuosikerta |
|
Sisältö |
Sivu |
|
|
|
||
|
|
EUROOPAN PARLAMENTTI
|
|
|
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot |
|
|
|
PÄÄTÖSLAUSELMAT |
|
|
|
Euroopan parlamentti |
|
|
|
Torstai 10. marraskuuta 2022 |
|
|
2023/C 161/01 |
||
|
2023/C 161/02 |
|
|
III Valmistelevat säädökset |
|
|
|
Euroopan parlamentti |
|
|
|
Torstai 10. marraskuuta 2022 |
|
|
2023/C 161/03 |
||
|
2023/C 161/04 |
||
|
2023/C 161/05 |
||
|
2023/C 161/06 |
||
|
2023/C 161/07 |
||
|
2023/C 161/08 |
||
|
2023/C 161/09 |
||
|
2023/C 161/10 |
||
|
2023/C 161/11 |
||
|
2023/C 161/12 |
||
|
2023/C 161/13 |
||
|
2023/C 161/14 |
|
Käytettyjen merkkien selitykset
(Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) Parlamentin tarkistukset: Uusi teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla . Poistot ilmaistaan joko merkillä ▌tai yliviivauksella. Tekstiä korvattaessa muutosmerkinnät tehdään siten, että uusi teksti lihavoidaan ja kursivoidaan ja korvattava teksti poistetaan tai viivataan yli. |
|
FI |
|
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/1 |
EUROOPAN PARLAMENTTI
ISTUNTOKAUSI 2022–2023
Istunnot 9.–10. marraskuuta 2022
HYVÄKSYTYT TEKSTIT
I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
PÄÄTÖSLAUSELMAT
Euroopan parlamentti
Torstai 10. marraskuuta 2022
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/2 |
P9_TA(2022)0388
E-urheilu ja videopelit
Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. marraskuuta 2022 e-urheilusta ja videopeleistä (2022/2027(INI))
(2023/C 161/01)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 ja 165 artiklan, joissa määritellään unionin toimivalta ja toiminta urheilun alalla, |
|
— |
ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2021–2027) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/818 (1) ja erityisesti sen median toimintalinjan, |
|
— |
ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/817 (2) ja erityisesti sen urheilua käsittelevän luvun, |
|
— |
ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1808 (3), |
|
— |
ottaa huomioon 15. joulukuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (COM(2020)0825), |
|
— |
ottaa huomioon 15. joulukuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla (digimarkkinasäädös) (COM(2020)0842), |
|
— |
ottaa huomioon 3. joulukuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan media-ala digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma” (COM(2020)0784), |
|
— |
ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuurisesta elpymisestä (4), |
|
— |
ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta (5), |
|
— |
ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman Euroopan media-alasta digitaalisella vuosikymmenellä: elpymistä ja muutosta tukeva toimintasuunnitelma (6), |
|
— |
ottaa huomioon 23. marraskuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n urheilupolitiikasta: arviointi ja mahdolliset etenemistavat (7) ja erityisesti siinä EU:n toimielimille esitetyn kehotuksen käynnistää keskustelu e-urheilun tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista ja kerätä tietoa kyseisen alan arvioimiseksi ja sen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevien tutkimustulosten esittelemiseksi, |
|
— |
ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman kuluttajien, erityisesti nuorten, suojelusta ottamalla käyttöön tiettyjä video- ja tietokonepelejä koskevat ikäryhmäsuositukset (8), |
|
— |
ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät EU:n strategiasta kulttuuri- ja luovien alojen ekosysteemin kehittämiseksi (9), |
|
— |
ottaa huomioon kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä 27. lokakuuta 2011 annetun komission suosituksen (10), |
|
— |
ottaa huomioon 11. toukokuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”Lasten ja nuorten digitaalinen vuosikymmen: uusi eurooppalainen Parempi internet lapsille -strategia (BIK+)” (COM(2022)0212), |
|
— |
ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden tilanteesta ja kulttuurialan elpymisestä EU:ssa (11), |
|
— |
ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön päätöksen sisällyttää peliriippuvuus kansainvälisen tautiluokituksen 11. tarkistukseen (ICD-11), |
|
— |
ottaa huomioon Kansainvälisen olympiakomitean päätöksen käynnistää olympialaisten virtuaalisarja (Olympic Virtual Series, OVS), |
|
— |
ottaa huomioon 21. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät kulttuuriperinnöstä Euroopan kestävän kehityksen strategisena voimavarana (12), |
|
— |
ottaa huomioon parlamentin tutkimuksen e-urheilusta (13), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0244/2022), |
|
A. |
ottaa huomioon, että videopeliekosysteemistä on tullut kaikkialla maailmassa johtava kulttuurialan ja luovien toimialojen haara, jonka Euroopan-markkinoiden koon arvioidaan olleen 23,3 miljardia euroa vuonna 2021 (14) ja johon kuuluu yli 4 900 pelistudiota ja 200 pelijulkaisijaa (15), ja se tarjoaa suuret mahdollisuudet kasvuun, innovointiin, luovuuteen ja koko alaa koskevan positiivisen muutoksen käynnistämiseen; ottaa huomioon, että videopeliteollisuus on yksi harvoista kulttuurialan ja luovien toimialojen haaroista, joiden liikevaihto on kasvanut covid-19-kriisin aikana (16); |
|
B. |
ottaa huomioon, että videopeliekosysteemi on olennainen osa kulttuurialaa ja luovia toimialoja ja se innoittaa ja hyödyntää menestyksekkäästi monia muita luovia toimialoja ja kulttuurialoja, kuten elokuvia ja kirjoja; |
|
C. |
toteaa, että videopelit ovat osoittautuneet tehokkaaksi monialaiseksi välineeksi, joka hyödyntää erilaisista taiteen tekniikoista saatuja kokemuksia ja yhdistää niitä innovatiivisiin teknologioihin; |
|
D. |
ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että videopelit ovat monitahoisia luovia teoksia, joilla on oma luova arvo ja jotka on suojattu sekä tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetulla direktiivillä 2009/24/EY (17) että tekijänoikeuksista annetulla direktiivillä 2001/29/EY (18); |
|
E. |
katsoo, että eurooppalaisten e-urheiluseurojen ja -turnausten sekä videopelien suoratoistopalvelujen menestys osoittaa, että nuorempia sukupolvia edustavat EU:n kansalaiset pyrkivät aktiivisesti osallistumaan videopelivetoiseen uuteen luomistalouteen; toteaa, että kansallisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten e-urheiluturnausten voitaisiin katsoa edistävän kulttuurivaihtoa sekä eurooppalaista kulttuuria ja eurooppalaisia arvoja; |
|
F. |
ottaa huomioon, että videopeliteollisuus työllisti Euroopassa vuonna 2020 noin 98 000 henkilöä (19), joista vain arviolta 20 prosenttia oli naisia (20); ottaa huomioon, että sukupuolten välillä vallitsee e-urheilussa voimakas epätasapaino; katsoo, että nykyistä useampien naisten saamista videopelien ja e-urheilun pariin olisi pidettävä strategisena painopisteenä; |
|
G. |
ottaa huomioon, että puolet kaikista eurooppalaisista pitää itseään videopelaajina ja videopelaajina itseään pitävistä lähes puolet on naisia ja että videopelaajan keski-ikä Euroopassa on 31,3 vuotta; ottaa huomioon, että yli 70 prosenttia 6–24-vuotiaista nuorista EU:ssa pelaa videopelejä, vaikka suurin osa pelaajista onkin yli 18-vuotiaita (21); |
|
H. |
toteaa, että videopeliteollisuus tuo yhteen laajan kirjon kirjoittamiseen, suunnitteluun, taiteelliseen luomistyöhön, digitaaliseen kehitystyöhön, julkaisutoimintaan, jakeluun ja lokalisointiin liittyviä taitoja ja osaamista; ottaa huomioon, että videopeli on ennen kaikkea henkisen omaisuuden piiriin kuuluva teos, johon tämä arvoketju perustuu; toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien omistusta ja hallintaa koskeva kysymys mutkistaa osaltaan ekosysteemin oikeudellista rakennetta ja luo uusia oikeudellisia haasteita suoratoistopalveluille, kehittäjille, julkaisijoille ja kolmannen osapuolen sisällön haltijoille; |
|
I. |
ottaa huomioon, että Euroopan videopeliteollisuus koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yrityksistä), jotka ovat keskeisen tärkeitä Euroopan taloudelle ja erityisesti kulttuurialalle ja luoville toimialoille; |
|
J. |
ottaa huomioon, että tutkimus sekä teknologinen ja luova innovointi vaikuttavat voimakkaasti videopeli- ja e-urheiluekosysteemeihin ja että niiden on pystyttävä muuntautumaan jatkuvasti; katsoo, että alan innovaatioarvo olisi tunnustettava yhtä lailla kuin sen kulttuurinen lisäarvo; |
|
K. |
ottaa huomioon, että näitä ekosysteemejä varten ei edelleenkään ole yhdenmukaisia tietoja, määritelmiä ja oikeudellisia kehyksiä, joita tarvitaan, jotta ne voisivat hyödyntää koko potentiaalinsa; |
|
L. |
ottaa huomioon, että videopeliala on enimmäkseen yksityisessä omistuksessa oleva ekosysteemi mutta se hyötyy kansallisen ja EU:n tason toimenpiteistä ja kannustimista; ottaa huomioon, että tämä tuki on joskus kohdennettu suoraan, kuten Luova Eurooppa -ohjelmassa, tai sitten osana tutkimuksen ja innovoinnin yleistä tukea Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta; ottaa huomioon, että videopelien hyväksi toteutettavat julkisen politiikan toimet sisällytetään usein osaksi audiovisuaalialan politiikkaa; |
|
M. |
ottaa huomioon, että videopelien ja e-urheilun perustan muodostavat ennen kaikkea erittäin pitkälle kansainvälistyneet markkinat, joilla on vain vähän tavaroiden ja palvelujen liikkuvuuden esteitä; ottaa huomioon, että uusimpien laitteistojen ja ohjelmistojen saatavuus on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten videopeli- ja e-urheiluekosysteemien dynaamisuuden ja kilpailukyvyn kannalta; |
|
N. |
ottaa huomioon, että vaikka EU on merkittävä toimija videopeliekosysteemissä, toimialaa hallitsevat suurelta osin EU:n ulkopuoliset toimijat; ottaa huomioon, että markkinoilla on monia erilaisia toimijoita koko arvoketjun laajuudella ja että ne operoivat pääasiassa EU:n ulkopuolisten alustojen kautta, jotka toimivat myös välittäjinä eurooppalaisten pelien maailmanlaajuisessa jakelussa; |
|
O. |
ottaa huomioon, että videopeleissä ja e-urheilussa käytetään kehittyneitä teknologioita, kuten tekoälyä ja virtuaalitodellisuutta, ja ne ovat käynnistäneet vaihtoehtoisten virtuaalitilojen, kuten metaversumien, luomisen; |
|
P. |
ottaa huomioon, että e-urheilutapahtumat ovat kilpailuja, joissa yksittäiset henkilöt tai joukkueet pelaavat videopelejä – yleensä katsojien edessä – joko paikan päällä tai verkossa viihdetarkoituksessa taikka palkintoja tai rahaa vastaan; ottaa huomioon, että määritelmä kattaa inhimillisen elementin (pelaajat), digitaalisen elementin (itse pelit) ja kilpailuelementin; toteaa, että e-urheilua voitaisiin pitää paitsi osana videopelialaa myös osana kulttuuri- ja media-alaa; |
|
Q. |
toteaa, että e-urheilu on edelleen nuori ilmiö, jolla on huomattavasti potentiaalia kehittyä ja muuttaa muita aloja EU:n ja kansallisella tasolla, ja että se kehittyy eri tavoin eri jäsenvaltioissa; |
|
R. |
ottaa huomioon, että e-urheilu eroaa urheilusta siinä, että se on lähtökohtaisesti digitaalista; ottaa huomioon, että e-urheilu on ilmiö, jossa vetovastuu on pääasiassa yksityisillä tahoilla ja jossa immateriaalioikeudet kuuluvat pelikustantajalle ja kilpailuoikeudet kuuluvat joko pelikustantajalle tai ne järjestetään sopimuskohtaisesti; |
|
S. |
ottaa huomioon, että e-urheilu on joukkoviihdetoimintaa, jonka suosio kasvaa jatkuvasti ja jolle on ominaista sekä suuri videopelaajakunta että pieni määrä ammattilaispelaajia ja -joukkueita; ottaa huomioon, että e-urheilu alkaa harrastetasolla mutta joukkueet ja pelaajat voivat harjoittaa sitä myös puoliammattilais- tai ammattilaistasolla; |
|
T. |
toteaa, että videopeleihin ja e-urheiluun sisältyy paljon potentiaalia, jota voidaan hyödyntää EU:n koulutuspolitiikassa ja elinikäisessä oppimisessa; ottaa huomioon, että videopelien käyttö luokkahuoneessa kannustaa usein opiskelijoita hakeutumaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taidealojen ja matematiikan (STEAM) urille ja että e-urheilu voi auttaa kehittämään useita taitoja, jotka ovat välttämättömiä digiyhteiskunnassa; toteaa, että mahdollisuuksia videopelaamiseen ja e-urheiluun on runsaasti tarjolla ja niitä voidaan käyttää osallistavuuden ja monimuotoisuuden lisäämiseen oppimisympäristöissä, kuten luokkahuoneessa ja koko elämän ajan; |
|
U. |
toteaa, että videopelit pystyvät tuomaan kouluympäristön lähemmäs oppilaiden jokapäiväistä todellisuutta, jossa videopelit ovat usein näkyvästi esillä; ottaa huomioon, että on viitteitä siitä, että alemman perusasteen opettajat, jotka ovat käyttäneet videopelejä luokkahuoneessa, ovat joissakin tapauksissa havainneet, että useat keskeiset taidot, kuten ongelmanratkaisutaidot sekä analyyttiset, sosiaaliset ja älylliset taidot, avaruudellinen hahmottaminen ja ryhmätyöskentelytaidot, ovat parantuneet merkittävästi ja myös keskittymiskyky on parantunut; toteaa, että e-urheilu voidaan myös sisällyttää koulutukseen ja sen avulla voidaan edistää digitaalisten taitojen ja osaamisen hankkimista; |
|
V. |
ottaa huomioon, että monet videopelaajat ovat nuoria, joiden älyllinen, henkinen, sosiaalinen ja fyysinen kehitys on vielä kesken; ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aiheuttamat haasteet, kuten liikunnan väheneminen, lisääntynyt ahdistuneisuus tai muuntyyppinen henkinen pahoinvointi, ovat vaikuttaneet näihin nuoriin; toteaa, että videopelit ja e-urheilu voivat kuitenkin tarjota merkittäviä mielenterveyshyötyjä monille pelaajille ja niiden avulla voidaan levittää myönteisiä arvoja, mihin olisi pyrittävä varsinkin nuoremman yleisön kohdalla; |
|
W. |
ottaa huomioon, että videopeliala tarjoaa yhä enemmän työllistymismahdollisuuksia monille kulttuurialan luovan työn tekijöille; ottaa huomioon, että monien luovien alojen tapaan videopelialan työntekijöiden työtahti on erityisen tiivis loppurutistuksessa ennen pelin julkistamista, jolloin tehdään myös paljon usein palkatonta ylityötä; toteaa, että nämä olosuhteet voivat olla haitallisia työntekijöille; |
|
X. |
toteaa, että e-urheilu ja videopelit asettavat haasteita myös eurooppalaiselle yhteiskunnalle digitaalisessa ympäristössä; ottaa huomioon, että joitakin näistä haasteista ovat huijaaminen, haitalliset vaikutukset ympäristökestävyyteen, verkossa käytettävissä olevat ominaisuudet, joita voidaan väärinkäyttää erityisesti naispelaajiin kohdistuvaan verkkoväkivaltaan tai -häirintään, sekä disinformaatio; |
|
Y. |
ottaa huomioon, että videopelien muuntaminen rahaksi käyttäen mikrotransaktioita, pelivaluuttoja ja saalislaatikoita (loot box), joissa on sattumanvaraista pelisisältöä, on yleistä joissakin videopeleissä; ottaa huomioon, että saalislaatikoista voidaan joskus maksaa myös todellisella rahalla; toteaa, että aggressiivisella suunnittelulla voi potentiaalisesti olla haitallisia taloudellisia seurauksia pelaajille ja erityisesti alaikäisille tai kaikkein heikoimmassa asemassa oleville pelaajille, koska se voi johtaa ei-toivottuun tai hallitsemattomaan rahankäyttöön; ottaa huomioon, että joissakin tapauksissa saalislaatikoita voidaan pitää maksa voittaaksesi -mekanismina; katsoo, että vahvan kuluttajansuojan varmistamiseksi tarvitaan yhtenäistä EU:n lähestymistapaa; |
Videopelit ja e-urheilu: haasteet, mahdollisuudet ja eurooppalainen strategia
|
1. |
kehottaa komissiota ja neuvostoa tunnustamaan videopeliekosysteemin arvon merkittävänä kulttuurialan ja luovien toimialojen haarana, jolla on vahva kasvu- ja innovointipotentiaali; kehottaa kehittämään johdonmukaisen pitkän aikavälin eurooppalaisen videopelistrategian, jonka olisi hyödytettävä kaikkia alan toimijoita tasapuolisesti ja asianmukaisesti, jossa otetaan huomioon e-urheilu ja nykyinen riippuvuus tuonnista ja joka perustuu olemassa oleviin kansallisiin strategioihin, jotta voidaan tukea EU:n toimijoita ja EU:n startup-yrityksiä näillä aloilla; |
|
2. |
korostaa, että uutta videopelistrategiaa koskevassa työssään komission olisi käytettävä perustana aiheesta ”2030 digitaalinen kompassi” antamansa tiedonannon tavoitteita, jotta voidaan parantaa lahjakkuuksien ja rahoituksen saatavuutta, puuttua digitaalisten taitojen vajeeseen ja tarjota luotettavaa infrastruktuuria ja yhteyksiä sekä varmistaa, että asiaankuuluvat sidosryhmät osallistuvat prosessiin; huomauttaa, että strategiassa olisi otettava huomioon tulevat haasteet ja alan nopea muutosvauhti; |
|
3. |
katsoo, että aidosti integroidun eurooppalaisen videopelialan luominen edellyttää, että saadaan lisää eurooppalaisten toimijoiden videopelituotantoja ja yhteistuotantoja; suhtautuu myönteisesti siihen, että Luova Eurooppa- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmista myönnetään eurooppalaiselle videopelialalle rahoitusta muun muassa tutkimukseen ja innovointiin erityisten tarjouspyyntöjen kautta, jotka tuottavat eurooppalaista lisäarvoa; pitää kuitenkin valitettavana tähän mennessä sidottujen varojen vähäistä määrää ja sitä, että rahoituksen saannin kriteerit eivät aina vastaa alan ja etenkään pk-yritysten tarpeita; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään tukea ja investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen sekä koulutukseen, jotta voidaan maksimoida pelinkehitysmahdollisuudet kaikissa jäsenvaltioissa sekä edistää eurooppalaisten lahjakkuuksien kehittämistä ja pitää kiinni osaavista pelialan työntekijöistä; kehottaa komissiota tukemaan julkisia ja yksityisiä aloitteita, joilla edistetään kilpailukykyisemmän eurooppalaisen videopeliympäristön kehittämistä; |
|
4. |
korostaa, että kansallisia kannustimia ja tukia paikalliseen videopelien kehittämiseen, pk-yritykset mukaan luettuina, olisi edistettävä ja helpotettava EU:n valtiontukisäännöillä, kuten yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella; |
|
5. |
korostaa, että on tärkeää edistää ja tukea Euroopassa luotujen videopelien kansainvälistä kauppaa ja markkinointia; kehottaa komissiota tässä yhteydessä kartoittamaan ja määrittelemään eurooppalaista videopeliteollisuutta ja harkitsemaan ”eurooppalainen videopeli” -merkin luomista sekä muiden kansallisten ja Euroopan tason aloitteiden edistämistä, jotta voidaan parantaa videopelien löydettävyyttä ja edistää Euroopassa kehitettyjen videopelien levittämistä ja tunnettuutta, myös maailmanlaajuisesti; |
|
6. |
korostaa lokalisointiprosessin merkitystä pelin onnistuneelle levittämiselle monikielisillä markkinoilla, kuten Euroopan unionissa, ja kielellisen monimuotoisuuden edistämiselle; katsoo, että Euroopan unionin vahva tuki tässä asiassa olisi aiheellista; |
|
7. |
korostaa, että yhdenmukaistettu ja luotettava teollinen data eurooppalaisesta videopeli- ja e-urheilusektorista on olennaisen tärkeä näyttöön perustuvien arviointien ja suositusten antamiseksi muun muassa monimuotoisuudesta ja osallisuudesta; kehottaa komissiota perustamaan eurooppalaisen videopelialan seurantakeskuksen, jotta voidaan tukea päätöksentekijöitä ja sidosryhmiä ja tarjota näille yhdenmukaistettuja tietoja, arviointeja ja konkreettisia suosituksia alan kehittämiseksi; katsoo, että tällaista eurooppalaista videopelialan seurantakeskusta voitaisiin käyttää myös osaamisverkostona tukemaan vuoropuhelua alan integroitumisen lisäämiseksi; |
|
8. |
kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) asiaankuuluvien koodien tarkistamista, jotta voidaan varmistaa, että videopelien kehittäjiä, julkaisijoita ja e-urheilutoimijoita arvioidaan ja toimialoja selkeytetään ja virtaviivaistetaan, jotta voidaan puuttua alan kohtaamiin haasteisiin ja korjata nykyisen tilastollisen luokituksen puutteita; |
|
9. |
korostaa, että immateriaalioikeuksilla on videopeleissä keskeinen merkitys ja ne ovat ratkaiseva tekijä kasvun ja investointien kannalta; korostaa tarvetta kehittää videopelien immateriaalioikeuksia koskeva eurooppalainen strategia, jossa hyödynnetään sekä uuden ja alkuperäisen henkisen omaisuuden luomista että olemassa olevien eurooppalaisten teosten ja henkisen omaisuuden edistämistä; korostaa, että pelinkehittäjien ja taiteilijoiden teollis- ja tekijänoikeuksien rajatylittävää täytäntöönpanoa on suojeltava asianmukaisesti ja että on varmistettava oikeudenmukaiset korvaukset; |
|
10. |
panee tyytyväisenä merkille neuvoston kannan EU:n strategiasta kulttuuri- ja luovien alojen ekosysteemin kehittämiseksi ja erityisesti strategisen kulttuurivarantomme määrittelystä, turvaamisesta ja edistämisestä; ilmoittaa olevansa valmis etenemään asiassa erityisesti eurooppalaisten videopelistudioiden ja -luettelojen osalta; katsoo, että alalle olisi kanavoitava lisää eurooppalaisia investointeja ja että InvestEU ja Media Invest voisivat auttaa varmistamaan, että sen rahoitustarpeet täyttyvät; |
|
11. |
pitää myönteisenä Euroopan parlamentin käynnistämää pilottihanketta ”Eurooppalaisen peliyhteiskunnan arvon ymmärtäminen”, jolla pyritään parantamaan ymmärrystä videopelialan arvosta ja sen vaikutuksesta eri politiikanaloihin ja koko yhteiskuntaan; kehottaa komissiota jatkamaan tätä prosessia edistämällä videopelejä ja e-urheilua koskevaa tieteidenvälistä tutkimusta, julkaisemaan asiaa koskevan tiedonannon ja ehdottamaan tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä ottaen huomioon tarpeen suojella nuoria pelaajia, erityisesti alaikäisiä; |
|
12. |
toteaa, että e-urheilua on suojattava tulosmanipulointiin, laittomiin rahapeleihin ja suorituskyvyn parantamiseen liittyviltä ongelmilta, doping mukaan luettuna; korostaa, että on tarpeen estää ammattipelaajien doping ja sopupelit sekä valistaa pelaajia näistä kysymyksistä ja suojella kilpailujen rehellisyyttä; |
|
13. |
kehottaa komissiota tutkimaan videopelialan ja sen innovaatiostrategian välisiä synergioita erityisesti metaversumia koskevan tutkimuksen yhteydessä pitäen mielessä tietosuoja ja kyberturvallisuushaasteet ja e-urheiluilmiötä unohtamatta; |
|
14. |
korostaa, että laajan yleisönsä ja digitaalisen komponenttinsa ansiosta videopelaamisella ja e-urheilulla on merkittävää sosiaalista ja kulttuuripotentiaalia, jonka avulla voidaan yhdistää kaiken ikäiset, sukupuoliset ja taustaiset eurooppalaiset, myös ikääntyneet ja vammaiset ihmiset; antaa tunnustusta videopelialan pyrkimyksille parantaa tuotteidensa esteettömyyttä yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden mukaisesti; katsoo kuitenkin, että asian eteen on vielä tehtävä työtä; |
|
15. |
tuo esiin alustojen välisten verkkopelien hyötyjä sekä käyttäjäkokemuksen kannalta, koska ne mahdollistavat pelaajien helpon vuorovaikutuksen eri alustojen välillä, että pelinkehittäjien kannalta ja kehottaa videopeliteollisuutta tekemään kaikkensa tämän ominaisuuden mahdollisimman laajan hyödyntämisen varmistamiseksi; |
|
16. |
korostaa, että videopelit ja e-urheilu tarjoavat paljon mahdollisuuksia tuoda entistä paremmin esiin Euroopan historiaa, identiteettiä, perintöä, arvoja ja monimuotoisuutta immersiivisten kokemusten avulla; katsoo, että niiden avulla voidaan myös kasvattaa EU:n pehmeää valtaa; |
|
17. |
kehottaa komissiota käynnistämään aloitteita sellaisten eurooppalaisten videopelien myynnin edistämiseksi, joissa esitellään eurooppalaisia arvoja ja Euroopan historiaa ja monimuotoisuutta mutta myös alan osaamista, sekä valistamaan ihmisiä ja lisäämään tietoisuutta videopelien hyödyistä taitojen ja yleisen tietämyksen kehittämisessä; katsoo, että nämä aloitteet voisivat johtaa eurooppalaisen videopeliakatemian perustamiseen; |
|
18. |
korostaa, että videopelit ovat olennainen osa Euroopan kulttuuriperintöä ja että niitä olisi siksi suojeltava ja edistettävä; ehdottaa, että tuetaan yhteistyössä toimialan kanssa sellaisen arkiston luomista, jossa säilytetään kulttuurisesti merkittävimpiä eurooppalaisia videopelejä ja jonka avulla varmistetaan niiden pelattavuus myös tulevaisuudessa; korostaa tarvetta hyödyntää tässä yhteydessä olemassa olevia hankkeita, kuten International Computer Game Collection (ICS) -kokoelmaa ja lukuisia videopelimuseoita eri puolilla EU:ta; |
|
19. |
korostaa, että videopelit ja e-urheilu voivat olla arvokas opetusväline, jonka avulla voidaan ottaa oppijat aktiivisesti mukaan opetussuunnitelmaan ja kehittää digitaalista lukutaitoa, pehmeitä taitoja ja luovaa ajattelua; katsoo, että videopelien käyttö kouluissa olisi toteutettava siten, että samaan aikaan lisätään opettajien tietoisuutta siitä, miten videopelejä voidaan parhaiten käyttää opetuksessa; painottaa, että opettajat olisi otettava tiiviisti mukaan päätöksentekoon videopelien käytöstä opetustarkoituksiin; korostaa tämän edellyttävän, että kouluihin saadaan paremmat laitteet ja yhteydet; |
|
20. |
korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä ja painottaa, että opettajilla on oltava asianmukainen koulutus tieto- ja viestintätekniikan ja ohjelmointitaitojen opettamiseen; tähdentää opettajien ammatillisen täydennyskoulutuksen työaikana olevan olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa tieto- ja viestintätekniikan ja pelien onnistunut integrointi opetukseen; |
|
21. |
muistuttaa pitävänsä tärkeinä videopelialan ammatteihin keskittyviä eurooppalaisia koulutuskursseja, joissa käsitellään muun muassa luovuuteen liittyviä, teknisiä, oikeudellisia ja taloudellisia näkökohtia; korostaa, että Euroopassa on tärkeää kehittää muun muassa julkisissa laitoksissa ja yliopistoissa johtavia koulutusohjelmia, joilla kurotaan umpeen nykyisten eurooppalaisten opetussuunnitelmien ja videopelialan ammateissa tarvittavien tietojen ja taitojen välinen kuilu, sekä noudattaa ennakoivaa politiikkaa sukupuolten tasa-arvon ja osallistavuuden edistämiseksi alalla; |
|
22. |
suhtautuu myönteisesti sellaisten organisaatioiden kuin PEGI-ikäluokitusjärjestelmän puitteissa tehtävään työhön, jonka tarkoituksena on antaa videopelaajille ja vanhemmille tietoa videopelien sisällöstä ja suojella alaikäisiä mahdollisesti sopimattomalta sisällöltä; kannustaa toimialaa, luokituslaitoksia ja kuluttajajärjestöjä jatkamaan tällaisia järjestelmiä koskevia tiedotuskampanjoita; muistuttaa, että vanhemmilla on ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että lapset pelaavat videopelejä turvallisesti, ja heidän käytettävissään on tätä varten erilaisia välineitä, kuten vanhempia varten kehitettyjä valvontaominaisuuksia; korostaa erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta toteutettavien tiedotuskampanjoiden merkitystä vanhempien ja koulujen valistamisessa ja näille tiedottamisessa muun muassa videopelien asianmukaisesta käytöstä; |
|
23. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan, että videopeliala on tärkeä ala uusien luovien kykyjen löytämisessä ja kehittämisessä sekä kaikkien kulttuurialan luovan työn tekijöiden ja muiden ammattilaisten täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa erityisesti digitalisaatioon liittyen, sillä eurooppalainen peliteollisuus on tällä hetkellä vaikeuksissa kroonisen lahjakkuusvajeen vuoksi; |
|
24. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa kaikkien videopelien kehittämiseen osallistuvien työntekijöiden työolojen parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että sopimukset ovat reiluja ja työntekijöiden oikeuksia, kohtuullista palkkaa ja samapalkkaisuutta sekä fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa kansallista ja EU:n lainsäädäntöä noudatetaan; pitää valitettavina toistuvia raportteja loppurutistuksen aikana ennen pelin julkistamista noudatettavista työajoista ja teetettävistä palkattomista ylityötunneista ja korostaa, että videopelien kehittäjillä ja julkaisijoilla on velvollisuus varmistaa työntekijöidensä terveelliset ja oikeudenmukaiset työolot; |
|
25. |
katsoo, että huolimatta ponnisteluista, joita on toteutettu naisten paikkansapitävän, tasapuolisen ja stereotypioita välttävän edustuksen varmistamiseksi videopeleissä, tätä työtä on jatkettava ja samalla on pyrittävä lisäämään naisten tasa-arvoa arvoketjun kaikissa asemissa sekä edistymään seksuaalisen hyväksikäytön ja syrjinnän torjunnassa; |
|
26. |
suhtautuu myönteisesti sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeviin komission ohjeisiin; korostaa tarvetta lisätä saalislaatikoiden avoimuutta, myös voittomahdollisuuksien osalta, ja kehittää yhdenmukaistettu eurooppalainen lähestymistapa; painottaa, että jos saalislaatikoita käytetään, riskikäyttäytymisen estämiseksi niiden on oltava täysin selkeitä ja avoimia kaikille pelaajille, erityisesti alaikäisille ja heidän vanhemmilleen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan tarvittaessa lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla puututaan rahaksi muuntamiseen liittyviin ongelmiin, kuten onneen perustuviin pelielementteihin ja maksa voittaaksesi -järjestelmiin, ja joissa otetaan huomioon kaikki mahdolliset keinot aggressiivisille suunnitteluelementeille altteimpien pelaajien, kuten alaikäisten, suojelemiseksi; |
|
27. |
korostaa, että kaiken kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevan EU:n lainsäädännön oikea-aikainen ja täysimääräinen täytäntöönpano on äärimmäisen tärkeää; |
E-urheilu: reilu videokilpapelaaminen eurooppalaisessa kehyksessä
|
28. |
katsoo, että e-urheilu ja urheilu ovat eri aloja erityisesti siksi, että kilpapelaamisessa tai e-urheilussa käytettäviä videopelejä pelataan digitaalisessa ympäristössä ja ne kuuluvat yksityisille toimijoille, joilla on täysi lainmukainen määräysvalta ja kaikki itse videopeleihin kohdistuvat yksinoikeudet ja rajoittamattomat oikeudet; katsoo kuitenkin, että nämä alat voivat täydentää toisiaan ja oppia toisiltaan sekä edistää samanlaisia myönteisiä arvoja ja taitoja, kuten reilua peliä, syrjimättömyyttä, ryhmätyöskentelyä, johtajuutta, solidaarisuutta, rehellisyyttä, rasismin torjuntaa, sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa; |
|
29. |
katsoo, että lajin rajattoman luonteen vuoksi e-urheilun haasteisiin on asianmukaista vastata Euroopan unionin tasolla; kannustaa suorittamaan e-urheilualan toimijoiden Euroopan laajuisen kartoituksen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta eurooppalaiset saavat yhteyden heitä lähellä oleviin rakenteisiin ja voidaan helpottaa kilpailujen järjestämistä ja kannustaa harrastepelaamiseen; korostaa, että kartoitus voisi auttaa lisäämään tietoisuutta e-urheilusta ja edistämään sitä; |
|
30. |
kehottaa komissiota laatimaan peruskirjan eurooppalaisten arvojen edistämiseksi e-urheilukilpailuissa yhteistyössä julkaisijoiden, tiimiorganisaatioiden, seurojen ja turnausten järjestäjien kanssa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sellaisten välineiden käyttöä kuin e-urheiluun osallistumista koskevat alan ohjaavat periaatteet ja e-urheilua koskevat kansalliset toimintasäännöt, joilla edistetään hauskaa ja reilua e-urheilua, josta pelaajat ja järjestäjät kaikkialla maailmassa voivat nauttia avoimessa ja osallistavassa ympäristössä; |
|
31. |
pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta laatia ammattimaisten e-urheilijoiden asemaa koskevat johdonmukaiset ja kattavat ohjeet; |
|
32. |
kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan sellaisen Schengen-alueen kulttuuri- ja urheiluviisumeihin perustuvan viisumijärjestelmän luomista, jota sovellettaisiin kaikkeen henkilöstöön, joka osallistuu e-urheilukilpailujen järjestämiseen ja itse kilpailuihin, ja harkitsemaan toimenpiteitä viisumimenettelyjen helpottamiseksi, jotta videopelialan työntekijät voivat tulla EU:hun; |
|
33. |
varoittaa, että intensiivinen videopelaaminen voi harvoissa tapauksissa johtaa riippuvuuteen ja toksiseen käyttäytymiseen, kuten Maailman terveysjärjestö on todennut; korostaa, että e-urheilijat voivat kärsiä liikunnan puutteesta ja korkeista stressitasoista työ- ja yksityiselämän sekoittumisen vuoksi ja että e-urheiluammattilaisten ura on usein lyhyt, mikä aiheuttaa ongelmia siirryttäessä uudelle uralle; katsoo, että EU:n olisi omaksuttava vastuullinen lähestymistapa videopeleihin ja e-urheiluun edistämällä niitä osana terveellistä elämäntapaa, johon kuuluvat myös liikunta, henkilökohtainen sosiaalinen kanssakäyminen ja kulttuuritoiminta; |
|
34. |
tunnustaa urheiluvideopelien ja virtuaaliurheilun tarjoamat mahdollisuudet tutkia uusia kannattajien osallistumisen muotoja ja saada nuoret liikkumaan enemmän; kannustaa luomaan kumppanuuksia kaikkien videopeli- ja urheilualan asiaankuuluvien sidosryhmien välille, jotta voidaan luoda uusia hankkeita, jotka tuovat lisäarvoa pelaajille ja yleisöille; |
|
35. |
korostaa, että videopeleillä ja e-urheilulla on vihreässä siirtymässä kaksoisrooli sekä toimialana, jonka ympäristöystävällisyyden parantamisessa on vielä työnsarkaa, että välineenä, jolla lisätään videopelaajien tietoisuutta ilmasto- ja ympäristökysymyksistä; pitää myönteisinä videopeliteollisuuden tekemiä aloitteita ympäristön suojelemiseksi sekä käytettävien laitteiden ja tarjottavien palvelujen energiatehokkuuden parantamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä tehostamaan toimia e-urheilupalvelujen energiatehokkuuden parantamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi; |
|
36. |
tähdentää, että videopelit voivat olla sosiaalista toimintaa, jonka avulla käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja viettää aikaa yhdessä; korostaa, että e-urheilu ja videopelit leimataan edelleen herkästi kaikkialla yhteiskunnassa ja että tähän olisi puututtava; |
|
37. |
korostaa, että kaupungeilla ja alueilla voi olla tärkeä rooli e-urheilutapahtumien järjestämiseen kelpaavan infrastruktuurin tarjoamisessa tai videopelaamisen mahdollistamisessa kaikille; korostaa tässä yhteydessä, että julkisilla tiloilla, kuten kirjastoilla, voi olla tärkeä rooli videopelikulttuurin edistämisessä ja videopelien ja laitteiden asettamisessa kaikkien saataville sosioekonomisista olosuhteista riippumatta EU:n tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan riittävän rahoituksen julkisille tiloille, kuten kirjastoille, tällaisen roolin tukemiseksi; |
o
o o
|
38. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. |
(1) EUVL L 189, 28.5.2021, s. 34.
(2) EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1.
(3) EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69.
(4) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 152.
(5) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 2.
(6) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 71.
(7) EUVL C 224, 8.6.2022, s. 2.
(8) EYVL C 65, 14.3.2002, s. 2.
(9) EUVL C 160, 13.4.2022, s. 13.
(10) EUVL L 283, 29.10.2011, s. 39.
(11) EUVL C 184, 5.5.2022, s. 88.
(12) EUVL C 183, 14.6.2014, s. 36.
(13) Scholz, T. M. ja Nothelfer, N. (2022), CULT-valiokunnalle laadittu tutkimus – ”Esports”, Euroopan parlamentti, rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikkö, Bryssel.
(14) ISFE, Euroopan videopeliteollisuus, ”ISFE-EGDF Key Facts”, 2021.
(15) ”EY, Rebuilding Europe: the cultural and creative economy before and after the COVID-19 crisis”, tammikuu 2021.
(16) ”EY, Rebuilding Europe: the cultural and creative economy before and after the COVID-19 crisis”, tammikuu 2021.
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/24/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (EUVL L 111, 5.5.2009, s. 16).
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa (EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10).
(19) ISFE, Euroopan videopeliteollisuus, ”ISFE-EGDF Key Facts”, 2021.
(20) Ks. edellinen alaviite.
(21) Ks. edellinen alaviite.
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/10 |
P9_TA(2022)0389
Rodullinen oikeudenmukaisuus, syrjimättömyys ja rasismintorjunta EU:ssa
Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. marraskuuta 2022 rodullisesta oikeudenmukaisuudesta, syrjimättömyydestä ja rasismintorjunnasta EU:ssa (2022/2005(INI))
(2023/C 161/02)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, |
|
— |
ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (1) (rotusyrjintädirektiivi), |
|
— |
ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (2) (työsyrjintädirektiivi), |
|
— |
ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS (3), |
|
— |
ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU (4) (uhrien oikeuksia koskeva direktiivi), |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/692 (5), |
|
— |
ottaa huomioon vihapuheen ja viharikosten torjuntaa käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän perustamisen kesäkuussa 2016, |
|
— |
ottaa huomioon syrjimättömyyttä, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta käsittelevän komission korkean tason ryhmän yhdenvertaisuustietoja käsittelevän alaryhmän vuonna 2018 laatimat ja vuonna 2021 julkaisemat ohjeet yhdenvertaisuustietojen keräämisen ja käytön parantamisesta, |
|
— |
ottaa huomioon 18. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025” (EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma) (COM(2020)0565), |
|
— |
ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” (COM(2020)0620), |
|
— |
ottaa huomioon 12. marraskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025” (COM(2020)0698), |
|
— |
ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” (COM(2021)0101) ja Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka EU ja sen kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, myös sen yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan kolmannen periaatteen, sekä 4. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta (COM(2021)0102), |
|
— |
ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152), |
|
— |
ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta (6), |
|
— |
ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2021 annetun komission kertomuksen rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (”rotusyrjintädirektiivi”) ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (”työsyrjintädirektiivi”) soveltamisesta (COM(2021)0139), |
|
— |
ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2021 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan tasa-arvoelimistä ja tasa-arvoelimiä koskevista normeista annetun suosituksen täytäntöönpanosta ”Equality bodies and the implementation of the Commission Recommendation on standards for equality bodies” (SWD(2021)0063), |
|
— |
ottaa huomioon 5. lokakuuta 2021 annetun komission tiedonannon EU:n strategiasta antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi (2021–2030) (COM(2021)0615), |
|
— |
ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2022 annetut neuvoston päätelmät rasismin ja antisemitismin torjunnasta, |
|
— |
ottaa huomioon komission maaliskuussa 2022 laatimat rasismin ja rotusyrjinnän vastaisia kansallisia toimintasuunnitelmia koskevat yhteiset ohjaavat periaatteet, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja erityisesti sen pöytäkirjan nro 12, jossa kielletään syrjintä, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) yleiset toimintasuositukset, erityisesti yleisen toimintasuosituksen nro 5 (tarkistettu) muslimeihin kohdistuvan rasismin ja syrjinnän ehkäisemisestä ja torjumisesta, yleisen toimintasuosituksen nro 9 (tarkistettu) antisemitismin ehkäisemisestä ja torjumisesta, joulukuussa 2021 hyväksytyn ECRI:n lausunnon ”rodullistamisen” käsitteestä sekä sen 27. syyskuuta 2019 hyväksytyn etenemissuunnitelman todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan neuvoston syrjimättömyyttä, monimuotoisuutta ja osallisuutta käsittelevän ohjauskomitean (CDADI) raportin ”COVID-19: an analysis of the anti-discrimination, diversity and inclusion dimensions in Council of Europe member States” (7), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 24. kesäkuuta 2021 antaman päätöslauselman 2389 afrofobian tai mustiin kohdistuvasta rasismin torjunnasta Euroopassa, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 26. marraskuuta 2021 antaman päätöslauselman 2413 romanien ja travellerien syrjinnästä asumisen alalla, |
|
— |
ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, |
|
— |
ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja rotusyrjinnän poistamista käsittelevän YK:n komitean yleiset suositukset, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston raportit ja selvitykset, |
|
— |
ottaa huomioon parlamentin sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason ryhmän 22. marraskuuta 2021 hyväksymän raportin ”Moninaisuus Euroopan parlamentin pääsihteeristössä – nykytilanne ja etenemissuunnitelma 2022–2024”, |
|
— |
ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman afrikkalaistaustaisten henkilöiden perusoikeuksista Euroopassa (8), |
|
— |
ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanosta: romanitaustaisiin henkilöihin kohdistuvien kielteisten asenteiden torjunta Euroopassa (9), |
|
— |
ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman rasisminvastaisista mielenosoituksista George Floydin kuoleman johdosta (10), |
|
— |
ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman tarpeesta erityiseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään neuvoston kokoonpanoon (11), |
|
— |
ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumisesta Euroopassa (12), |
|
— |
ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden ja urheilun roolista rasismin torjunnassa (13), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0254/2022), |
|
A. |
ottaa huomioon, että unionin perustana ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistetut arvot, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina; ottaa huomioon, että oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen on perusoikeuskirjassa vahvistettu perusoikeus, jota on kunnioitettava kaikilta osin; ottaa huomioon, että EU:n lainsäädännössä kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä ja häirintä; |
|
B. |
ottaa huomioon, että ”rodun” käsite on sosiaalinen rakennelma; ottaa huomioon, että ECRI:n mukaan ”rodullistamisen” käsitteen käyttö voi auttaa ymmärtämään rasismin ja rotusyrjinnän taustalla olevia prosesseja (14); ottaa huomioon, että rodullistettuihin ryhmiin yhdistetään tiettyjä ominaisuuksia ja ominaispiirteitä, jotka esitetään kaikkien asianomaisten ryhmien jäsenten luontaisina ominaisuuksina ja joita ovat esimerkiksi ihonväri, etninen tai kansallinen alkuperä tai uskonto, tai kyseiset henkilöt mielletään tietyn ryhmän jäseniksi; |
|
C. |
ottaa huomioon, että EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025 on ensimmäinen EU:n toimintapolitiikan väline, jossa tunnustetaan, että rasismilla on rakenteellinen ulottuvuus ja että sen juuret ovat kolonialismissa, orjuudessa, aiemmassa vainossa ja kansanmurhissa; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa nämä juuret ovat tiukemmassa ja niillä on suurempi vaikutus kuin toisissa; ottaa huomioon, että myös muut tekijät voivat vaikuttaa rakenteelliseen rasismiin; ottaa huomioon, että toimintasuunnitelma on ensimmäinen tärkeä askel rasismin ja rotusyrjinnän torjunnassa EU:ssa mutta siinä ei ole seurantamekanismeja, kunnianhimoisia vertailuarvoja eikä selkeitä tavoitteita; |
|
D. |
huomauttaa, että EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmassa viitataan rakenteelliseen rasismiin syrjivänä käyttäytymisenä, joka voi olla juurtunut sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin instituutioihin ja voi siten vaikuttaa vallan ja poliittisen päätöksenteon eri tasoihin; toteaa, että rakenteellinen syrjintä voidaan nähdä esteinä, joiden vuoksi ryhmät tai yksilöt eivät saa samoja oikeuksia ja mahdollisuuksia, jotka ovat väestön enemmistön saatavilla; |
|
E. |
ottaa huomioon raportit rodullistettuihin ryhmiin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuneesta kriminalisoinnista ja institutionaalisesta väkivallasta; toteaa, että tätä ongelmaa olisi käsiteltävä rakenteellisen rasismin torjunnassa sekä kaikissa rasismintorjunnan toimintasuunnitelmissa ja turvallisuus- ja muuttoliikepolitiikassa (15); |
|
F. |
ottaa huomioon, että perusoikeusviraston mukaan rotusyrjintä ja rotuun perustuva häirintä ovat edelleen arkipäivää EU:ssa (16); ottaa huomioon, että perusoikeusviraston raporttien mukaan rodullistettuihin ryhmiin, kuten romaniväestöön (17) ja henkilöihin, joiden alkuperä on Pohjois-Afrikassa tai Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (18), sekä muslimeihin (19) ja juutalaisiin (20) kohdistuu myös paljon syrjintää ja rasismia niiden etnisen tai maahanmuuttajataustan perusteella; ottaa huomioon, että rasistiset, muukalaisvihamieliset ja homo- ja transfobiset liikkeet ja ääri-ideologiat, etenkin äärioikeistolaiset näkemykset, lisääntyvät ja aiheuttavat edelleen vakavia uhkia EU:n demokraattisille yhteiskunnille sekä rodullistettujen ryhmien turvallisuudelle; |
|
G. |
ottaa huomioon, että syrjinnän vastaisen direktiivin käsittely on ollut pysähdyksissä neuvostossa vuodesta 2008 lähtien; |
|
H. |
ottaa huomioon, että rakenteellinen ja institutionaalinen rasismi näkyvät myös sosioekonomisena eriarvoisuutena ja köyhyytenä ja että nämä tekijät vaikuttavat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan; ottaa huomioon, että syrjintä ja rasismi heikentävät ihmisarvoa, mahdollisuuksia elämässä, vaurautta, hyvinvointia ja usein turvallisuutta; toteaa, että rodulliset ja etniset vähemmistöt kohtaavat EU:ssa segregaatiota tietyillä elämänaloilla, mukaan lukien asuminen, terveydenhuolto, työelämä, koulutus ja oikeusjärjestelmät; ottaa huomioon, että monilla rodullisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla ei ole EU:ssa riittäviä mahdollisuuksia saada perushyödykkeitä, kuten juomavettä, sanitaatiopalveluja ja sähköä, ja että ilmastonmuutos voi entisestään pahentaa tätä tilannetta; ottaa huomioon, että tämä näkyy työmarkkinoilla, sillä rodullistetut ihmiset ovat yliedustettuina työttömien joukossa ja epävarmoissa ja huonolaatuisissa työpaikoissa, kuten keikkataloudessa; katsoo, että rotuun perustuvaa eriarvoisuutta ei voida torjua ilman kattavia investointeja köyhyyden poistamiseksi; |
|
I. |
toteaa, että rotusyrjintään puuttuminen edellyttää monialaista intersektionaalista lähestymistapaa EU:n politiikkoihin ja toimenpiteisiin, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevissa strategioissa esitetään; ottaa huomioon, että vähemmistöryhmiin, mukaan lukien muun muassa romaniväestö, muslimit, juutalaiset, afrikkalais- ja aasialaistaustaiset ja saamelaiset, kohdistuu monenlaisia syrjinnän muotoja; |
|
J. |
ottaa huomioon, että useat tapaukset, joissa EU:n rajoilla on esiintynyt kaksinaismoraalia ja ihonväriin perustuvaa syrjintää, esimerkiksi äskettäin Ukrainan sotaa pakenevia henkilöitä vastaan, ovat tuoneet esiin tarpeen varmistaa yhdenvertainen kohtelu EU:n rajoilla; |
|
K. |
ottaa huomioon, että epävarmoissa tilanteissa olevat naiset, etenkin rodullistetut naiset, ovat huomattavasti yliedustettuina prostituutiossa mukana olevien henkilöiden keskuudessa, mikä on sekä seurausta rasismista ja seksismistä että ylläpitää niitä; |
|
L. |
ottaa huomioon, että rotusyrjinnän uhrien oikeussuojan saatavuudelle on esteitä; ottaa huomioon, että monien jäsenvaltioiden tasa-arvoelimillä ei ole taloudellisia ja henkilöresursseja eikä/tai tarvittavaa riippumattomuutta tämän puutteen korjaamiseksi myös siksi, että poliittista tahtoa ei ole; ottaa huomioon, että EU:n syrjinnän vastainen kehys on saatettu epätasaisesti osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, mikä rajoittaa tasa-arvoelinten tehokkuutta; |
|
M. |
ottaa huomioon, että eri puolilla EU:ta on raportoitu useista tapauksista, joissa poliisi, lainvalvontaviranomaiset, tuomarit ja asianajajat ovat rikosoikeusjärjestelmissä syyllistyneet rasismiin, rakenteelliseen syrjintään, häirintään, väkivaltaan ja rodulliseen ja etniseen profilointiin (21); ottaa huomioon, että useimpien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä esiintyy rakenteellisia vinoumia rodullistettuja ryhmiä vastaan (22); katsoo, että poliisiväkivaltaa ja kohtuutonta voimankäyttöä lainvalvonnassa ei tulisi koskaan sallia; ottaa huomioon, että vastuuvelvollisuus ja riippumaton valvonta ovat olennaisen tärkeitä seikkoja institutionaalisen rasismin torjumiseksi lainvalvonnassa; ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatteen puutteet rikosoikeusjärjestelmissä pahentavat tilannetta; |
|
N. |
ottaa huomioon, että romaninaiset, rodullistetut naiset ja maahanmuuttajanaiset, mukaan lukien vammaiset naiset, kohtaavat EU:ssa risteävää eriarvoisuutta ja syrjintää; ottaa huomioon, että monet ovat myös kohdanneet rakenteellista väkivaltaa, monien koskemattomuutta ja ruumiillista itsemääräämisoikeutta on loukattu, monet ovat joutuneet kokemaan pakkosteriloinnin, -ehkäisyn tai -abortin, jotka ovat haitallisia käytäntöjä ja eugeenisiin uskomuksiin juurtuneita sukupuolistuneen väkivallan muotoja; |
|
O. |
ottaa huomioon, että tekoälyjärjestelmiä käytetään jo ihmisten elämään vaikuttavien ennusteiden, profiilien ja riskinarviointien luomiseen; ottaa huomioon, että uudet teknologiat ja digitaalinen siirtymä voivat aiheuttaa uusia haasteita rotujen väliselle yhdenvertaisuudelle ja syrjimättömyydelle, sillä ne tuottavat sosiaalisia vinoumia ja rakenteellista eriarvoisuutta, mutta niistä voi tulla myös tehokas väline rasismin ja rakenteellisen syrjinnän torjunnassa; |
|
P. |
huomauttaa, että tapa, jolla ihmiset kuvataan tiedotusvälineissä, olipa heidän rodullinen, uskonnollinen tai etninen taustansa mikä tahansa, voi vahvistaa negatiivisia stereotypioita, joissa on rotuun liittyviä konnotaatioita; |
|
Q. |
ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli EU:n arvojen ja perusoikeuksien säilyttämisessä ja toteuttamisessa sekä EU:n politiikkojen ja strategioiden täytäntöönpanossa; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet heikkenevät kaikkialla EU:ssa ja monet kansalaisjärjestöt kamppailevat selviytyäkseen ja niillä on rahoitusvaikeuksia; |
|
R. |
ottaa huomioon, että rotusyrjintädirektiivin soveltaminen on ollut riittämätöntä useimmissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että direktiivi ei kata kaikkia syrjinnän muotoja ja perusteita, kuten risteävää ja rakenteellista syrjintää, ja sitä olisi siksi päivitettävä siten, että otetaan huomioon tekoälyn ja algoritmisen päätöksenteon kaltaiset uudet kehityssuuntaukset ja etenkin mahdollinen rotuun perustuvien ennakkoluulojen toistamisen riski; ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole saattaneet täysimääräisesti tai asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään rasismia ja muukalaisvihaa koskevaa neuvoston puitepäätöstä; katsoo, että komission olisi valvottava asiaa ja varmistettava, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n syrjinnän vastaista lainsäädäntöä; |
|
S. |
katsoo, että EU:n toimielinten on toteutettava konkreettisia toimia, joilla varmistetaan kestävät muutokset kohti täysin osallistavaa ja kaikkia kunnioittavaa työpaikkaa; toteaa, että syrjintä on usein moniulotteista ja vain intersektionaalisen lähestymistavan avulla voidaan valmistella kestäviä muutoksia, joiden avulla voidaan päästä eroon yhteiskuntaamme syvään juurtuneista rasistisista käytännöistä ja toimintatavoista; ottaa huomioon, että rodullistettuihin ryhmiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat henkilöt, joihin kohdistuu risteäviä syrjinnän muotoja, ovat aliedustettuina päätöksentekotehtävissä; |
|
T. |
ottaa huomioon, että rotusyrjintä voi lisätä entisestään sukupuolistuneesta väkivallasta selviytyneiden rodullistettujen henkilöiden haavoittuvuutta ja estää heitä saamasta tarvitsemaansa tukea, resursseja ja terveydenhuoltoa; |
|
U. |
katsoo, että EU:n varoilla rahoitettavat järjestöt eivät saisi edistää muukalaisvihamielisiä tai rasistisia näkemyksiä; |
|
V. |
ottaa huomioon, että vihapuhe ja viharikokset kuuluvat rasismin ja muukalaisvihan vakavimpiin ilmentymiin; ottaa huomioon, että vihapuhe ja viharikokset ovat jatkuvasti lisääntyneet Euroopassa; ottaa huomioon, että yksi lisääntymisen syistä on ollut covid-19-pandemia (23); ottaa huomioon, että vihapuhe voi johtaa viharikoksiin; ottaa huomioon, että perusoikeusviraston mukaan jopa yhdeksän kymmenestä viharikoksesta ja vihaan perustuvasta hyökkäyksestä EU:ssa jää ilmoittamatta eikä niistä siksi määrätä seuraamuksia (24); |
|
1. |
korostaa, että unionin on kiireellisesti kehitettävä ja otettava käyttöön vankka, osallistava, kattava ja monitahoinen toimintatapa, jotta kaikilla EU:n alueilla voidaan torjua tehokkaasti rasismin ja syrjinnän kaikkia muotoja, myös rakenteellista ja institutionaalista rasismia, riippumatta siitä, mihin ne perustuvat; vaatii, että unionin ja sen toimielinten on näytettävä esimerkkiä tässä toiminnassa; |
|
2. |
kehottaa lisäämään tämän ilmiön torjunnassa poliittista johtajuutta ja jatkamaan sitä korkeimmalla tasolla, mukaan lukien päättäväiset ja nopeat reaktiot vihapuhetta ja viharikoksia vastaan, ja kehottaa osallistumaan henkilökohtaisesti rasisminvastaisiin huippukokouksiin; |
|
3. |
kehottaa komissiota jatkamaan syrjinnän, rasismin, muukalaisvihan, vihapuheen ja viharikosten sekä muunlaisen suvaitsemattomuuden torjuntaa koskevan EU:n nykyisen oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanon arviointia, jotta voidaan määrittää, miten sitä voidaan tarvittaessa parantaa, ja kehottaa sitä osallistumaan säännölliseen vuoropuheluun ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon jäsenvaltioiden, paikallis- ja alueviranomaisten, rodullistettujen ryhmien ja muiden sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, kanssa; kehottaa komissiota ryhtymään konkreettisiin toimiin, mukaan lukien rikkomusmenettelyt, jos jäsenvaltiot rikkovat EU:n lainsäädäntöä; |
|
4. |
kehottaa komissiota ja kaikkia EU:n hallinnon tasoja valtavirtaistamaan tasa-arvon ja rodullisen oikeudenmukaisuuden kaikkeen poliittiseen työhönsä, mukaan lukien hankkeiden rahoittaminen jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallistasolla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota huolehtimaan siitä, että EU:ssa tai sen ulkopuolella toteutettaville hankkeille ei myönnetä lainkaan EU:n tukea, jos niillä edistetään suoraan tai välillisesti muukalaisvihamielisiä tai rasistisia näkemyksiä; palauttaa mieliin, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä varainhoitoasetukseen (25) ja EU:n rahoittamien ohjelmien yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen (26) sisältyy useita syrjinnän vastaisia säännöksiä, jotka liittyvät erityisesti rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan näiden säännösten asianmukaisen soveltamisen; |
|
5. |
muistuttaa kehottaneensa useaan otteeseen hyväksymään horisontaalisen syrjinnän vastaisen direktiivin, jonka käsittely on ollut pysähdyksissä neuvostossa vuodesta 2008; kehottaa neuvostoa perustamaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevän neuvoston kokoonpanon, jotta helpotetaan korkean tason keskusteluja näistä kysymyksistä, mukaan lukien rakenteellinen ja risteävä syrjintä, säännöllisellä ja pysyvällä foorumilla ja varmistetaan rasismintorjunnan ja sukupuolten tasa-arvon sisällyttäminen kaikkiin politiikoihin; kehottaa komissiota päivittämään ehdotusta EU:n yhdenvertaista kohtelua koskevaksi direktiiviksi parlamentin kannan pohjalta siten, että siinä käsitellään myös risteävää syrjintää ja kielletään nimenomaisesti mihin tahansa perusoikeuskirjassa lueteltujen perusteiden yhdistelmään perustuva syrjintä; |
|
6. |
kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että rotusyrjintädirektiivi ja työsyrjintädirektiivi pannaan kaikilta osin täytäntöön ja että täytäntöönpanoa seurataan käytännössä; tuomitsee ankarasti sen, että rodulliset, etniset, uskonnolliset ja kielelliset vähemmistöt ja muuttajat, mukaan lukien hlbtiq-henkilöt, kohtaavat rakenteellista rasismia, syrjintää, viharikoksia ja vihapuhetta, jatkuvaa sosioekonomista eriarvoisuutta esimerkiksi asumisen, terveydenhuollon, työelämän, koulutuksen ja muiden keskeisten palvelujen, kuten mielenterveyspalvelujen ja seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon, kaltaisilla aloilla, ja että heillä on suurempia vaikeuksia oikeusjärjestelmän saavutettavuudessa, ja toteaa, että nämä seikat on tunnustettava merkittäviksi esteiksi perusoikeuksien täysimääräiselle toteutumiselle sekä keskeisiksi osallisuuden ja tasa-arvon esteiksi, jotka aiheuttavat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä; |
|
7. |
pitää valitettavana, että 14 vuotta rasismia ja muukalaisvihaa koskevan puitepäätöksen hyväksymisen jälkeen useat jäsenvaltiot eivät ole vieläkään saattaneet sen säännöksiä täysimääräisesti ja asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään; kehottaa jäsenvaltioita kriminalisoimaan rasistiset viharikokset ja vihapuheen ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rasistisia ja muukalaisvihamielisiä vaikuttimia pidetään raskauttavina asianhaaroina tai vaihtoehtoisesti että tuomioistuimet voivat ottaa tällaiset vaikuttimet huomioon määrittäessään rangaistuksia; kehottaa jäsenvaltioita lisäksi ottamaan käyttöön asianmukaisia normeja ja toimenpiteitä, jotka koskevat viharikosten todistajien ja uhrien suojelua ennen rikostutkintaa ja rikosoikeudenkäyntiä, niiden aikana ja niiden jälkeen uhrien oikeuksista annetun direktiivin mukaisesti, ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä toimenpiteistä, jotka ovat osoittautuneet vaikuttaviksi pyrittäessä kannustamaan ihmisiä ilmoittamaan teoista ja joita ovat esimerkiksi auttavat puhelimet ja turvalliset tilat; pitää valitettavana, että EU:ssa esiintyy nykyäänkin tapauksia, joissa lainvalvontaviranomaiset eivät ota rasistisia rikoksia koskevia ilmoituksia vakavasti, ja kehottaa tutkimaan kaikki tapaukset asianmukaisesti (27); pitää tärkeänä tarjota lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille rasismin ja syrjinnän torjuntaa ja viharikoksia koskevaa erikoistunutta koulutusta, jotta nämä voivat erityisesti tunnistaa ja kirjata tapaukset asianmukaisesti; |
|
8. |
on hyvin huolestunut useissa jäsenvaltioissa esiintyvistä tapauksista, joissa rodullistetut henkilöt ovat kokeneet poliisiväkivaltaa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että ihmisillä on käytettävissään riippumattomia ja hyvin toimivia poliisin toimintaa koskevia valitusmekanismeja, joiden avulla voidaan käynnistää tutkinta tapauksissa, joissa on kyse poliisin väkivallasta, virkavirheestä tai väärinkäytöksestä, ja turvata ihmisten oikeudet dokumentoida tällaiset tapaukset; |
|
9. |
pitää myönteisenä 9. joulukuuta 2021 annettua komission tiedonantoa ”Osallistavampi ja suojelevampi Eurooppa: EU-rikosten luettelon laajentaminen kattamaan vihapuheen ja viharikokset” (COM(2021)0777); kehottaa neuvostoa sopimaan nopeasti tämän päätöksen hyväksymisestä; suhtautuu myönteisesti digipalvelusäädöksen (COM(2020)0825) säännöksiin, joilla varmistetaan, että se, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa, ja uskoo tämän edistävän laittoman vihapuheen torjuntaa internetissä; kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan viharikoksista ilmoittamiseen kannustamista koskevia keskeisiä ohjaavia periaatteita, jotka viharikosten kirjaamista, niitä koskevien tietojen keruuta ja niistä ilmoittamiseen kannustamista käsittelevä EU:n työryhmä laati maaliskuussa 2021; kannustaa vaihtamaan asiaa käsittelevien viranomaisten kesken parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät esimerkiksi vaihtoehtoisiin rangaistuksiin, kuten yhdyskuntapalveluun tai oppivelvollisuuteen; |
|
10. |
panee merkille, että tekoäly voi auttaa tunnistamaan ja vähentämään ihmisten ennakkoluulojen vaikutuksia ja että tekoälyohjelmistoja voitaisiin soveltaa datajoukkoihin syrjinnästä kärsivien ryhmien kartoittamiseksi; on kuitenkin huolissaan riskistä, että tekoäly saattaa kärjistää olemassa olevaa syrjintää ja pahentaa olemassa olevaa eriarvoisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä; korostaa, että algoritmien kehittämisessä on tärkeää käyttää laadukasta dataa, koska tekoälyjärjestelmien standardit perustuvat dataan, jota käytetään niiden kouluttamiseen; pitää tärkeänä puuttua mahdollisiin riskeihin ja varmistaa, että rekisteröityjen perusoikeuksien ja -vapauksien osalta käytössä on tarvittavat suojatoimet tekoälyvälineiden käyttöä varten, erityisesti kun lainvalvontaviranomaiset käyttävät niitä, ja pitää tärkeänä varmistaa, että tekoälyjärjestelmiä ohjaavat avoimuuden, selitettävyyden, oikeudenmukaisuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteet ja että tehdään riippumattomia tarkastuksia, jotta nämä järjestelmät eivät pahenna syrjintää, rasismia, eristämistä ja köyhyyttä; |
|
11. |
vaatii, että jäsenvaltiot lopettavat rotuprofiloinnin ja etnisen profiloinnin niiden kaikissa muodoissa; kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastoa tarjoamaan lisää koulutusta siitä, miten voidaan välttää laiton profilointi lainvalvonnan yhteydessä ja auttaa ymmärtämään ja poistamaan ennakkoluuloja; muistuttaa, että unionin oikeuden mukaan profilointi, joka johtaa luonnollisten henkilöiden syrjintään sellaisten henkilötietojen perusteella, jotka ovat luonteeltaan erityisen arkaluonteisia suhteessa perusoikeuksiin ja -vapauksiin, on kielletty, kuten direktiivissä (EU) 2016/680 (28) ja asetuksessa (EU) 2016/679 (29) säädetään; |
|
12. |
toteaa, että rodullistettujen ryhmien osuus Euroopan väestön alempien tulotasojen joukossa on suhteettoman suuri, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota käsittelemään rodullistettujen ryhmien erityistarpeita koulutuksen, asumisen, terveydenhuollon, työllisyyden, poliisitoiminnan, sosiaalipalvelujen, oikeusjärjestelmän sekä poliittisen osallistumisen ja edustuksen kaltaisilla aloilla; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti lapsitakuuta myös rodullistettuihin lapsiin kohdistuvan rakenteellisen rasismin torjumiseksi ja laatimaan erityisiä kansallisia ohjelmia, joilla pyritään katkaisemaan ennen muita rodullistettuihin lapsiin vaikuttava köyhyyskierre; |
|
13. |
suhtautuu myönteisesti EU:n toimiin Ukrainasta pakenevien henkilöiden osalta ja tilapäistä suojelua koskevan direktiivin (30) soveltamiseen; on huolissaan raporteista, jotka koskevat tummaihoisiin ja vähemmistöihin, kuten romaniväestöön, kohdistuvia syrjiviä ja rasistisia käytäntöjä rajoilla, ja muistuttaa jäsenvaltioita kunkin yksilön oikeudesta hakea turvapaikkaa ja tulla kohdelluksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti (31); toteaa jälleen, että muuttoliikkeen valvontaa ja rajavalvontaa ei voida asettaa ihmisten turvallisuuden, oikeuksien ja hengen edelle, ja kehottaa komissiota valtavirtaistamaan rotujen välisen tasa-arvon ulottuvuuden muuttoliikettä koskevaan EU:n koko oikeudelliseen ja toimintapolittiiseen kehykseen; |
|
14. |
pitää valitettavana, että romaniyhteisöt ovat edelleen yksi kaikkein syrjityimmistä ja haavoittuvimmista ryhmistä EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön 12. maaliskuuta 2021 hyväksytyn neuvoston suosituksen romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta sekä romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan EU:n strategiakehyksen ja hyödyntämään täysimääräisesti saatavilla olevaa rahoitusta; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan virallisesti, että romanivastaisuus on romaniväestöön kohdistuva rasismin erillinen muoto; |
|
15. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin EU:ssa esiintyvän antisemitismin huolestuttavan lisääntymisen torjumiseksi; panee merkille, että EU:n juutalaisväestö on vähentynyt viime vuosina ja että 38 prosenttia juutalaisista on viiden viime vuoden aikana harkinnut lähtemistä EU:sta, koska he ovat huolissaan turvallisuudestaan (32); |
|
16. |
tuomitsee sellaiset käytännöt kuin naisten sukuelinten silpominen, vankina pitäminen avioliitossa sekä niin kutsutut kunniarikokset, jotka vaikuttavat erityisesti naisiin, ja kehottaa saattamaan syylliset vastuuseen tällaisista käytännöistä; kehottaa lisäämään tietoisuutta asiasta ja edistämään sitä, että tällaiset haitalliset käytännöt lopetetaan EU:ssa, sekä kansallisella että EU:n tasolla; |
|
17. |
korostaa, että monet afrikkalaistaustaiset ja muut rodullistetut naiset kärsivät ylisukupolvisesta köyhyydestä ja syrjäytymisestä ja kuuluvat johdonmukaisesti ryhmiin, joilla on heikoimmat mahdollisuudet saada terveydenhuoltopalveluja ja joita syrjitään synnytys-, äitiys- ja neuvolapalveluissa (33); |
|
18. |
kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että terveydenhuoltopalvelut ovat valmistautuneita käsittelemään terveyskysymyksiä, jotka saattavat vaikuttaa erityisesti Afrikasta, Lähi-idästä, Latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta lähtöisin oleviin henkilöihin, tarjoamalla tarvittavaa koulutusta ja päivittämällä lääketieteellisen koulutuksen opetussuunnitelmiaan vastaavasti; |
|
19. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan erityisiä toimia sukupuolistereotypioiden torjumiseksi ja syrjinnän ja eriarvoisuuden poistamiseksi sekä rodullistettuihin naisiin kohdistuvan sukupuolistuneen väkivallan torjumiseksi muun muassa hyväksymällä ehdotetun direktiivin naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta (COM(2022)0105), lisäämällä sukupuolistuneen väkivallan EU:n rikosten luetteloon ja kriminalisoimalla pakkosterilisaation ja pakkoabortin sekä tarjoamalla uhreille oikeussuojakeinoja, tukea ja korvauksia; |
|
20. |
korostaa koulutuksen, kulttuurin ja urheilun roolia rodullisten ja etnisten stereotypioiden torjunnassa sekä tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi torjuttava rasismia ja syrjintää varhaisesta vaiheesta lähtien ja sisällytettävä osallistava opetus kaikkiin virallisiin opetussuunnitelmiin; korostaa, että on tärkeää tunnustaa rasismin ja antisemitismin historialliset juuret ja antaa niitä koskevaa opetusta, jotta voidaan edistää myös muuttoliikkeen parempaa ymmärtämistä nykytilanteessa; on huolissaan rasismin ja syrjinnän vaikutuksesta maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten ja muiden rodullistettujen henkilöiden fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen, koska ne vaikeuttavat heidän osallistumistaan yhteiskuntiin; korostaa, että nämä ennakkoluulot vaikuttavat heihin pitkällä aikavälillä myös aikuisuudessa; tuomitsee jyrkästi kaiken rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan erottelun kouluissa ja toteaa, että sitä esiintyy edelleen EU:ssa ja se vaikuttaa suhteettoman paljon rodullisten ja etnisten vähemmistöyhteisöjen lapsiin; varoittaa, että kyseiset käytännöt johtavat syrjäytymiseen, ylläpitävät rakenteellista syrjintää ja haittaavat yhdenvertaisen elämänlaadun takaamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tai vahvistamaan osallistavia toimintapolitiikkoja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ryhtymään konkreettisiin toimiin rodullisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten tukemiseksi; |
|
21. |
kehottaa EU:n toimielimiä puuttumaan risteävään syrjintään EU:n syrjinnän vastaisessa lainsäädännössä ja toimintapolitiikoissa ja edistämään asiaa koskevaa EU:n kehystä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaan liittyvien ryhmien kanssa; |
|
22. |
korostaa tarvetta varmistaa, että kaikki risteävää syrjintää kohtaavat ryhmät, etenkin vähemmistöryhmät, osallistuvat mielekkäällä tavalla päätöksentekoon sekä EU:n tasolla että kansallisella ja paikallisella tasolla; |
|
23. |
kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita keräämään vertailukelpoisia ja luotettavia eriteltyjä yhdenvertaisuustietoja, jotta syrjintää voidaan ymmärtää täysin ja dokumentoida kattavasti, analysoida sosiaalisia ongelmia ja torjua eriarvoisuutta kokonaisvaltaisesti, vapaaehtoisen osallistumisen, itsemäärittelyn ja tietoon perustuvan suostumuksen pohjalta ja samaan aikaan suojella anonymiteettiä ja luottamuksellisuutta, varmistaa yhteisöjen osallistuminen luokkien määrittämiseen, analysointiin ja arviointiin, kunnioittaa EU:n tietosuojalainsäädännön keskeisiä periaatteita ja perusoikeuksia ja noudattaa kansallista lainsäädäntöä; kehottaa komissiota jatkamaan tätä koskevien yhteisten menetelmien kehittämistä jäsenvaltioiden kanssa, jotta varmistetaan kerättyjen tietojen vertailukelpoisuus, tarkkuus ja luotettavuus; tukee perusoikeusviraston työtä näiden tietojen analysoimiseksi ja panee tyytyväisenä merkille, että alalla on edelleen saatu aikaan kehitystä viraston uuden toimeksiannon mukaisesti tekemällä jäsenneltyä ja tiivistä yhteistyötä oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen ja asianomaisten ryhmien kanssa; |
|
24. |
kehottaa kaikkia jäsenvaltioita hyväksymään EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman mukaisesti vuoden 2022 loppuun mennessä rasismin ja syrjinnän vastaiset kansalliset toimintasuunnitelmat, joissa otetaan huomioon rasismin historialliset juuret ja luodaan muistokulttuuri; kehottaa komissiota lisäämään rodullistettujen ryhmien avoimuutta ja osallistumista rasismin vastaisia kansallisia toimintasuunnitelmia käsittelevän alaryhmän työhön muun muassa antamalla tietoa kansallisista yhteyspisteistä; korostaa, että EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa on jatkettava vuoden 2025 jälkeenkin ja siitä on kehitettävä täysimittainen EU:n strategia, ja kehottaa komissiota varmistamaan tämän työn jatkuvuuden ennen nykyisen toimikautensa päättymistä; |
|
25. |
korostaa, että tarvitaan seuranta- ja vastuuvelvollisuusmekanismi, jolla varmistetaan EU:n rasismin ja syrjinnän vastaisen lainsäädännön ja toimintapolitiikan tehokas soveltaminen ja täytäntöönpanon valvonta, ja muistuttaa, että on tärkeää, että kansalaisjärjestöt osallistuvat tähän prosessiin; kehottaa hyväksymään neuvoston suosituksen rasismin ja syrjinnän vastaisista kansallisista toimintasuunnitelmista, jotta vahvistetaan sitoutuminen yhteisiin ohjaaviin periaatteisiin ja edistymistä koskeviin indikaattoreihin sekä niiden seurantamekanismi; |
|
26. |
muistuttaa tukevansa kansalaisjärjestöjä erityisesti rasismintorjunnan, syrjimättömyyden ja suvaitsevaisuuden alalla; vaatii, että rasismia vastustavia ihmisoikeuksien puolustajia on suojeltava ja tuettava heidän työssään; muistuttaa, että kansalaisjärjestöille on annettava kohdennettua ja riittävää EU:n rahoitusta; korostaa lisäksi, että on tärkeää käydä säännöllistä ja jäsenneltyä vuoropuhelua rodullista oikeudenmukaisuutta ja rotujen välistä tasa-arvoa käsittelevien kansalaisjärjestöjen kanssa Euroopan, kansallisella ja paikallisella tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ja panemaan täytäntöön kansalaisjärjestöjen ja asianomaisten ryhmien kanssa tiedotuskampanjoita, joilla torjutaan väestön keskuudessa vallitsevia stereotypioita ja ennakkoluuloja; kehottaa tarjoamaan kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta enemmän asiaan liittyviä rahoitusmahdollisuuksia syrjinnän torjunnan alalla; kehottaa komissiota varmistamaan, että rasisminvastaisten kansalaisjärjestöjen pysyvä foorumi otetaan virallisesti mukaan asiaankuuluvien politiikkojen ja lainsäädännön laatimiseen; pitää valitettavina kaikenlaisia hyökkäyksiä (kuten vihapuhe, rankaisevat verojärjestelmät, strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet, kansalaisjärjestöjen toimistoihin tai niissä työskenteleviin henkilöihin kohdistuvat hyökkäykset) sellaisia kansalaisjärjestöjä vastaan, jotka tarjoavat tukea kansalaisille ja asiantuntemusta tämän alan päätöksentekijöille; |
|
27. |
korostaa edustavuuden ja monimuotoisuuden merkitystä välineenä osallistavien yhteiskuntien kehittämisessä; muistuttaa, että tiedotusvälineillä on vastuu siitä, että ne kuvaavat yhteiskuntia niiden koko monimuotoisuudessa, ja pitää valitettavana monimuotoisuuden puutetta kaikilla tasoilla; tuomitsee tiettyjen rodullistettuja yhteisöjä leimaavien tiedotusvälineiden rasistisen retoriikan; pitää lisäksi tärkeänä sukupuolten tasapuolista edustusta sekä rodullistettujen ryhmien osallistumista tiedotusvälineissä, jotta varmistetaan asianmukainen edustus ja tarjotaan myönteisiä roolimalleja rodullistettujen ryhmien lapsille; |
|
28. |
painottaa, että medialukutaitoa koskevilla kampanjoilla ja aloitteilla voi olla ratkaiseva vaikutus pyrittäessä heikentämään disinformaation avulla levitettäviä rotusyrjintää sisältäviä narratiiveja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita korostamaan enemmän kriittisen ajattelun, medialukutaidon ja digitaalisten taitojen kehittämistä rasismin ja syrjinnän torjumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita havaitsemaan EU:ssa vihaa levittävien ääriryhmien toiminnan ja rahoituslähteet, etenkin jos niillä on läheiset yhteydet Venäjään ja niitä käytetään horjuttamaan EU:n vakautta ja heikentämään sen yhtenäisyyttä, analysoimaan niitä ja ryhtymään lisätoimiin tällaisten järjestöjen toiminnan estämiseksi EU:ssa; |
|
29. |
pitää myönteisenä komission aloitetta tasa-arvoelimiä koskevista vähimmäisvaatimuksista, sillä sen tavoitteena on varmistaa yhdenvertainen suoja syrjintää vastaan kaikkialla EU:ssa, ja kehottaa komissiota antamaan asiasta kunnianhimoisen ehdotuksen; kehottaa komissiota hyväksymään konkreettisia lainsäädäntötoimia jäsenvaltioiden tasa-arvoelinten roolin ja riippumattomuuden vahvistamiseksi ja varmistamaan, että niillä on riittävä rahoitus tehtäviensä suorittamiseksi, erityisesti kun on kyse tiedonkeruun parantamisesta syrjinnän ja eriarvoisuuden kartoittamiseksi kaikkialla EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikkien tasa-arvoelinten toimeksiannot kattavat kaikki syrjinnän muodot, myös uhriuttamisen ja vihapuheen; |
|
30. |
pitää valitettavana, että EU:n yhteiskunnassa esiintyy edelleen rakenteellista rasismia; kehottaa EU:n toimielimiä puuttumaan siihen rakenteissaan ja puuttumaan rodullistettujen ryhmien ja muiden syrjinnän kohteena olevien ryhmien aliedustukseen, erityisesti päättävissä asemissa, sekä hyväksymään kiireellisesti henkilöstön monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan strategian; korostaa, että henkilö olisi palkattava ansioidensa, pätevyytensä ja taitojensa perusteella; palauttaa mieliin, että parlamentin työjärjestyksen 10 artiklan mukaan vihapuhe on kielletty herjaamisen ja syrjintään yllyttämisen ohella, ja kehottaa puhemiestä ja valiokuntien puheenjohtajia panemaan nämä säännöt asianmukaisesti täytäntöön ja varmistamaan asianmukaiset tutkimukset ja jatkotoimet tapauksissa, joissa tätä sääntöä todetaan rikotun; |
|
31. |
suhtautuu tältä osin myönteisesti parlamentin monimuotoisuutta koskevan strategian ja sen vuosien 2022–2024 etenemissuunnitelman hyväksymiseen; korostaa, että kunkin poliittisen ryhmän vastuulla on myös panna strategia täytäntöön omassa henkilöstöstrategiassaan; |
|
32. |
pitää myönteisenä, että komissio nimitti ensimmäisen rasismintorjunnan koordinaattorin vuonna 2021 ja että vuodesta 2015 lähtien on jatkuvasti nimitetty uudelleen antisemitismin torjunnan ja juutalaisen elämäntavan vaalimisen koordinaattori; kehottaa komissiota nimittämään nopeasti muslimeihin kohdistuvan vihan torjumisesta vastaavan koordinaattorin; pitää valitettavana, että toimi on ollut avoinna heinäkuusta 2021 lähtien; muistuttaa, että näiden toimien olisi oltava pysyviä, minkä vuoksi koordinaattoreiden toimia olisi ylläpidettävä ja tuettava taloudellisesti; korostaa rasisminvastaisen koordinaattorin ja rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjuntaa käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän keskeistä roolia rotujen tasa-arvon valtavirtaistamisessa kaikkiin EU:n politiikkoihin; |
|
33. |
on huolissaan siitä, että vihaan ja väkivaltaan yllyttävät rasistiset ja muukalaisvihamieliset salaliittoteoriat, mukaan lukien viharikokset, leviävät edelleen eri puolilla maailmaa; on huolestunut siitä, miten nämä teoriat, kuten niin sanottu ”väestönvaihtoteoria”, ovat vallanneet alaa erinäisten äärioikeistolaisten poliitikkojen poliittisessa retoriikassa eri jäsenvaltioissa, ja korostaa tämän uhkaavan unionin yhteisiä perusarvoja; |
|
34. |
palauttaa mieliin kantansa komission vuotuiseen oikeusvaltiokertomukseen ja etenkin kehotuksensa sisällyttää siihen kansalaisjärjestöjä käsittelevä osio ja käsitellä siinä perusoikeuksia, myös rotuun, ihonväriin tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa; kehottaa lisäksi laatimaan kertomuksen maakohtaisissa luvuissa yhteenvedon EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta; |
|
35. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. |
(1) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(2) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(3) EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.
(4) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.
(5) EUVL L 156, 5.5.2021, s. 1.
(6) EUVL C 93, 19.3.2021, s. 1.
(7) https://edoc.coe.int/en/living-together-diversity-and-freedom-in-europe/9741-covid-19-an-analysis-of-the-anti-discrimination-diversity-and-inclusion-dimensions-in-council-of-europe-member-states.html
(8) EUVL C 108, 26.3.2021, s. 2.
(9) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 104.
(10) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 63.
(11) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 150.
(12) EUVL C 347, 9.9.2022, s. 2.
(13) EUVL C 347, 9.9.2022, s. 15.
(14) ECRI, Opinion on the concept of ”racialisation”, 8. joulukuuta 2021.
(15) Euroopan parlamentti, tutkimus LIBE-valiokunnalle, Protection against racism, xenophobia and racial discrimination, and the EU Anti-racism Action Plan, toukokuu 2022.
(16) Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Fundamental Rights Report 2022, 8. kesäkuuta 2022, s. 84.
(17) Termi ”romaniväestö” kattaa erilaisia ryhmiä, joita ovat esimerkiksi roma-, kale-, manouche-, ashkali-, traveller-, lovari-, rissende-romani-, boyash-, dom-, kalderaš-, romanichal- ja sinti-ryhmät.
(18) Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Second European Union Minorities and Discrimination Survey – Main results, 6. joulukuuta 2017.
(19) Euroopan unionin perusoikeusvirasto, ”Toinen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus – Muslimit – Poimintoja tuloksista”, 21. syyskuuta 2017.
(20) Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Experiences and perceptions of antisemitism – second survey on discrimination and hate crime against Jews in the EU, 10. joulukuuta 2018.
(21) Euroopan romanien oikeuksien keskus, Justice Denied: Roma in the criminal justice system, 2. maaliskuuta 2022.
(22) Euroopan rasisminvastainen verkosto, 2014–2018 ENAR Shadow Report on racist crime and institutional racism in Europe, 11. syyskuuta 2019.
(23) Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Fundamental Rights Report 2022, 8. kesäkuuta 2022, s. 84.
(24) Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Encouraging hate crime reporting – The role of enforcement and other authorities, 2021.
(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24. kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).
(27) Euroopan rasisminvastainen verkosto, Justice Gap: Racism pervasive in criminal justice systems across Europe, 12. syyskuuta 2019.
(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).
(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(30) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20. heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteissa ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).
(31) Euroopan unionin perusoikeusvirasto, The war in Ukraine – Fundamental rights implications within the EU, 19. toukokuuta 2022, ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto, EU-Ukrainian border checkpoints: First field observations, 23. maaliskuuta 2022.
(32) Euroopan unionin perusoikeusvirasto, FRA opinions – Experiences and perceptions of antisemitism.
(33) Equinox, Towards Gender Justice – Rethinking EU Gender Equality Policy from an Intersectional Perspective, toukokuu 2021.
III Valmistelevat säädökset
Euroopan parlamentti
Torstai 10. marraskuuta 2022
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/20 |
P9_TA(2022)0376
EU:n ja Ukrainan välinen maanteiden tavaraliikennettä koskeva sopimus
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. marraskuuta 2022 esityksestä neuvoston päätökseksi maanteiden tavaraliikennettä koskevan Euroopan unionin ja Ukrainan välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (11050/2022 – C9-0299/2022 – 2022/0200(NLE))
(Hyväksyntä)
(2023/C 161/03)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11050/2022), |
|
— |
ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin sekä Ukrainan väliseksi sopimukseksi (10151/2022), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0299/2022), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A9-0263/2022), |
|
1. |
antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle; |
|
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Ukrainan hallituksille ja parlamenteille. |
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/21 |
P9_TA(2022)0377
EU:n ja Moldovan välinen maanteiden tavaraliikennettä koskeva sopimus
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. marraskuuta 2022 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan välisen maanteiden tavaraliikennettä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (11052/2022 – C9-0304/2022 – 2022/0201(NLE))
(Hyväksyntä)
(2023/C 161/04)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11052/2022), |
|
— |
ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan väliseksi sopimukseksi (10152/2022), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0304/2022), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A9-0262/2022), |
|
1. |
antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle; |
|
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Moldovan tasavallan hallituksille ja parlamenteille. |
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/22 |
P9_TA(2022)0378
Palvelukaupan yleissopimuksen mukaisten erityisten sitoumusten luetteloiden muuttamista koskevan sopimuksen tekeminen
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. marraskuuta 2022 esityksestä neuvoston päätökseksi palvelukaupan yleissopimuksen mukaisten erityisten sitoumusten luetteloiden muuttamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta, jotta 2 päivänä joulukuuta 2021 annetun palvelujen kotimaista sääntelyä koskevien neuvottelujen saattamista päätökseen koskevan julkilausuman liite 1 voidaan sisällyttää siihen (09982/2022 – C9-0224/2022 – 2022/0174(NLE))
(Hyväksyntä)
(2023/C 161/05)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (09982/2022), |
|
— |
ottaa huomioon luonnoksen sopimukseksi palvelukaupan yleissopimuksen mukaisten erityisten sitoumusten luetteloiden muuttamisesta, jotta 2 päivänä joulukuuta 2021 annetun palvelujen kotimaista sääntelyä koskevien neuvottelujen saattamista päätökseen koskevan julkilausuman liite 1 voidaan sisällyttää siihen (09982/2022), |
|
— |
ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0224/2022), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 114 artiklan 7 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A9-0257/2022), |
|
1. |
antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle; |
|
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Maailman kauppajärjestölle. |
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/23 |
P9_TA(2022)0379
Sisämarkkinoita vääristävät ulkomaiset tuet
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (COM(2021)0223 – C9-0167/2021 – 2021/0114(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: (ensimmäinen käsittely)
(2023/C 161/06)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0223), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0167/2021), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. lokakuuta 2021 antaman lausunnon (1), |
|
— |
ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 13. heinäkuuta 2022 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A9-0135/2022), |
|
1. |
vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan (2); |
|
2. |
hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa; |
|
3. |
panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa; |
|
4. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; |
|
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
(1) EUVL C 105, 4.3.2022, s. 87.
(2) Tämä kanta korvaa 4. toukokuuta 2022 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0143).
P9_TC1-COD(2021)0114
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 10. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2022/2560.)
LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE
Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma
Unioni on edelleen sitoutunut avoimeen, sääntöihin perustuvaan monenväliseen kauppajärjestelmään, jonka ytimenä on uudenaikaistettu WTO, ja lisäämään edelleen tukia koskevan monenvälisen kehyksen tehokkuutta. Se vahvistaa olevansa sitoutunut tukemaan WTO:n sääntöjen nykyaikaistamista, jotta voidaan puuttua kaupan ja kilpailun vääristymiin. Unioni sitoutuu erityisesti nykyaikaistamaan teollisuustukia koskevia sääntöjä tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen moitteettoman toiminnan sekä sääntöjen noudattamisen ja noudattamisen valvonnan edistämiseksi.
Euroopan komission lausuma asetuksen (EU) 2022/2560 (1) soveltamista koskevista selvennyksistä asetuksen 46 artiklan mukaisesti
Komissio sitoutuu selventämään asetuksen (EU) 2022/2560 ulkomaisen tuen aiheuttaman vääristymän olemassaoloa sisämarkkinoilla koskevan 4 artiklan 1 kohdan soveltamista, tämän asetuksen 6 artiklassa säädetyn tasapainotustestin soveltamista ja tämän asetuksen 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua julkisen hankintamenettelyn vääristymisen arviointia.
Komissio julkistaa tällaiset alustavat selvennykset viimeistään 12 kuukauden kuluttua näiden säännösten soveltamispäivästä.
Nämä alustavat selvennykset voidaan korvata asetuksen (EU) 2022/2560 46 artiklan mukaisesti annettavilla ohjeilla.
Euroopan komission lausuma vääristäviin ulkomaisiin tukiin liittyvistä monenvälisistä säännöistä asetuksen (EU) 2022/2560 (2) hyväksymisen yhteydessä
Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio pääsivät 30. kesäkuuta 2022 yhteisymmärrykseen sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (3). Tällä asetuksella täydennetään tukia ja tukien valvontaa koskevia nykyisiä eurooppalaisia ja kansainvälisiä sääntöjä. Siinä käsitellään ulkomaisten tukien aiheuttamia vääristymiä unionin sisämarkkinoilla.
Tuet voivat vaikuttaa kielteisesti kansainväliseen kauppaan ja johtaa kilpailun vääristymiseen sekä perinteisillä aloilla että uusilla teknologia-aloilla. Joissakin tapauksissa valvomattomat tuet voivat myös johtaa ylikapasiteettiin, mikä haittaa tervettä markkinadynamiikkaa. EU:n on edelleen hyödynnettävä kansainvälisiä mahdollisuuksia kehittäessään välineitä hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin puuttumiseksi EU:n sisällä ja sen ulkopuolella (4). Tämän asetuksen on määrä parantaa EU:n sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä erityisesti siltä osin kuin on kyse markkinoiden suojaamisesta ulkomaisten tukien aiheuttamilta vääristymiltä. Näin unioni täydentää välineistöään unionin avoimen strategisen riippumattomuuden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tukien kielteisiin vaikutuksiin puuttumiseksi ja tunnustaen, että WTO:n säännöt eivät ehkä ole riittävän tehokkaita valtion väliintulosta taloudelle ja tietyille teollisuudenaloille aiheutuviin kielteisiin heijastusvaikutuksiin puuttumiseksi, Euroopan komissio on edelleen sitoutunut parantamaan tukia koskevan monenvälisen kehyksen tehokkuutta. Se aikoo edistää päättäväisesti ja voimakkaasti oikeudellista kehystä, joka tarjoaa hyvät valmiudet puuttua kaupan ja kilpailun vääristymiin, sekä tasapuolisia toimintaedellytyksiä (5). Komissio on erityisesti sitoutunut nykyaikaistamaan teollisuustukia koskevia sääntöjä tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen moitteettoman toiminnan ja sen noudattamisen edistämiseksi. Tässä yhteydessä Euroopan komissio palauttaa mieleen nykyisen kolmenvälisen yhteistyönsä Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa.
Tukia koskevat säännöt vahvistetaan erityisesti tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa, jossa kielletään tietyt tuet ja vahvistetaan toimet tukien kielteisten vaikutusten torjumiseksi tavarakaupan yhteydessä. Unionin osalta nämä säännöt pannaan täytäntöön muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetulla asetuksella (EU) 2016/1037 (6) siltä osin kuin ne liittyvät tukien vastaisiin toimiin. Asetuksen (EU) 2016/1037 soveltamisala määräytyy tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen soveltamisalan mukaan.
Sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annettu asetus on unionin kansainvälisten velvoitteiden mukainen, mukaan lukien erityisesti tukia ja tasoitustulleja koskevasta sopimuksesta johtuvat velvoitteet. Euroopan komissio varmistaa, että kaikki tämän asetuksen soveltamiseksi toteutettavat toimet ovat sen kansainvälisten velvoitteiden mukaisia.
Komissio aikoo hyödyntää tätä uutta asetusta täysimääräisesti puuttuakseen ulkomaisten tukien aiheuttamiin vääristymiin sisämarkkinoilla.
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2560, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (EUVL L 330, 23.12.2022, s. 1).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2560, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (EUVL L 330, 23.12.2022, s. 1).
(3) Euroopan komissio, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (COM(2021)0223).
(4) Komission tiedonanto ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka”, 18.2.2021 (COM(2021)0066).
(5) Komission tiedonanto ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka”, 18.2.2021 (COM(2021)0066).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55).
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/26 |
P9_TA(2022)0380
Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (COM(2021)0189 – C9-0147/2021 – 2021/0104(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
(2023/C 161/07)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0189), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 50 artiklan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0147/2021), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 7. syyskuuta 2021 antaman lausunnon (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 22. syyskuuta 2021 antaman lausunnon (2), |
|
— |
ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 29. kesäkuuta 2022 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kirjeen, |
|
— |
ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0059/2022), |
|
1. |
vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; |
|
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; |
|
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
P9_TC1-COD(2021)0104
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 10. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2022/2464.)
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/27 |
P9_TA(2022)0381
Digitaalinen rahoitus: digitaalista häiriönsietokykyä koskeva säädös
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 909/2014 muuttamisesta (COM(2020)0595 – C9-0304/2020 – 2020/0266(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
(2023/C 161/08)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0595), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0304/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 4. kesäkuuta 2021 antaman lausunnon (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 24. helmikuuta 2021 antaman lausunnon (2), |
|
— |
ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 29. kesäkuuta 2022 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0341/2021), |
|
1. |
vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; |
|
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; |
|
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
P9_TC1-COD(2020)0266
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 10. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/… antamiseksi finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 909/2014 ja (EU) 2016/1011 muuttamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2022/2554.)
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/28 |
P9_TA(2022)0382
Digitaalinen rahoitus: digitaalista häiriönsietokykyä koskevien vaatimusten muuttamisesta annettu direktiivi
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2006/43/EY, 2009/65/EY, 2009/138/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/65/EU, (EU) 2015/2366 ja (EU) 2016/2341 muuttamisesta (COM(2020)0596 – C9-0303/2020 – 2020/0268(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
(2023/C 161/09)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0596), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 artiklan 1 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0303/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 4. kesäkuuta 2021 antaman lausunnon (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 24. helmikuuta 2021 antaman lausunnon (2), |
|
— |
ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 29. kesäkuuta 2022 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0340/2021), |
|
1. |
vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; |
|
2. |
ehdottaa, että säädöksestä käytetään nimitystä ”DORA-direktiivi”; |
|
3. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; |
|
4. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
P9_TC1-COD(2020)0268
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 10. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/… antamiseksi direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU, 2014/65/EU, (EU) 2015/2366 ja (EU) 2016/2341 muuttamisesta finanssialan digitaalisen häiriönsietokyvyn osalta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2022/2556.)
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/29 |
P9_TA(2022)0383
Yhteinen korkea kyberturvataso koko unionissa
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. marraskuuta 2022 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa ja direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (COM(2020)0823 – C9-0422/2020 – 2020/0359(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
(2023/C 161/10)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0823), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0422/2020), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 11. huhtikuuta 2022 antaman lausunnon (1), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. huhtikuuta 2021 antaman lausunnon (2), |
|
— |
on kuullut alueiden komiteaa, |
|
— |
ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 22. kesäkuuta 2022 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot, |
|
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0313/2021), |
|
1. |
vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; |
|
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; |
|
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. |
P9_TC1-COD(2020)0359
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 10. marraskuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/… antamiseksi toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (NIS 2 -direktiivi)
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2022/2555.)
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/30 |
P9_TA(2022)0384
Elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-luvut
Euroopan parlamentin tarkistukset 10. marraskuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetuksen (EU) 2021/1060, asetuksen (EU) 2021/2115, direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta (COM(2022)0231 – C9-0183/2022 – 2022/0164(COD)) (1)
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
[Tarkistus 1, ellei toisin ilmoiteta]
(2023/C 161/11)
EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET (*1)
komission ehdotukseen
2022/0164(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetuksen (EU) 2021/1060, asetuksen (EU) 2021/2115, direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan, 177 artiklan ensimmäisen kohdan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan ja 322 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),
ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
|
(1) |
Elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (4) hyväksymisen jälkeen ennennäkemättömät geopoliittiset tapahtumat , jotka Venäjän ilman edeltävää provokaatiota toteuttama ja laiton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan käynnisti, ja niiden suorat ja välilliset sosioekonomiset seuraukset ovat vaikuttaneet merkittävästi unionin yhteiskuntaan ja talouteen sekä sen väestöön ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen . Erityisesti on käynyt entistä selvemmäksi, että unionin energiaturvallisuus ja -omavaraisuus ovat välttämättömiä onnistuneelle, kestävälle ja osallistavalle elpymiselle covid-19-kriisistä, koska ne ovat myös merkittäviä Euroopan talouden palautumiskykyä edistäviä tekijöitä . |
|
(2) |
Koska kestävän elpymisen, unionin palautumiskyvyn kehittämisen ja unionin energiaturvallisuuden sekä riippuvuuden vähentämisen fossiilisista polttoaineista, etenkin Venäjältä tuotavista polttoaineista, välillä on suora yhteys, ja elpymis- ja palautumistukivälineellä on myös rooli oikeudenmukaisessa ja osallistavassa siirtymässä, se on unionille sopiva väline vastata näihin uusiin esiin tuleviin haasteisiin ja varmistaa samalla unionin lainsäädännön (4a) ja nykyisten kansainvälisten sitoumusten noudattaminen . |
|
(3) |
Komissiota kehotettiin valtion- ja hallitusten päämiesten 10 ja 11 päivänä maaliskuuta 2022 antamassa Versailles’n julkilausumassa ehdottamaan toukokuun loppuun mennessä REPowerEU-suunnitelmaa, jolla poistetaan asteittain riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä, ja tämä kehotus toistettiin 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 2022 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Tämä olisi toteutettava hyvissä ajoin ennen vuotta 2030 tavalla, joka on johdonmukainen EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja eurooppalaisessa ilmastolaissa vuosiksi 2030 ja 2050 vahvistettujen ilmastotavoitteiden kanssa. Asetusta (EU) 2021/241 olisi sen vuoksi muutettava, jotta voidaan parantaa sen kykyä tukea uudistuksia ja investointeja, joiden tarkoituksena on monipuolistaa energiahuoltoa, erityisesti fossiilisten polttoaineiden osalta, tehdä energiajärjestelmästä turvallisempi, kohtuuhintaisempi, saavutettavampi ja kestävämpi erityisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton, energiatehokkuuden sekä energian varastointikapasiteetin lisäämisen myötä, ja vahvistaa siten unionin strategista riippumattomuutta ja avointa taloutta. Tukea olisi annettava myös uudistuksiin ja investointeihin, joilla parannetaan jäsenvaltioiden talouksien energiatehokkuutta ja lisätään energiansäästöjä parantamalla johdonmukaisuutta uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin, energiatehokkuusdirektiivin, rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kanssa . |
|
(3 a) |
Kun riippuvuus Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista lopetetaan vaiheittain, unionin energiariippuvuuden pitäisi kaiken kaikkiaan vähentyä. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen olisi edistettävä elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisesti unionin strategisen riippumattomuuden lisäämistä ja vahvistamista ilman, että sen riippuvuus raaka-aineiden tuonnista kolmansista maista lisääntyy suhteettomasti. |
|
(4) |
Unionin ja jäsenvaltioiden unionin energiahuollon riippumattomuuden ja varmuuden sekä kestävyyden edistämiseksi toteuttamien politiikkojen ja toimien täydentävyyden, yhdenmukaisuuden ja johdonmukaisuuden maksimoimiseksi nämä energiaan liittyvät uudistukset ja investoinnit olisi vahvistettava erityisessä elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvässä REPowerEU-luvussa. |
|
(4 a) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava REPowerEU-lukujen valmistelussa, että varat jaetaan alueiden kesken asianmukaisesti ottaen huomioon kunkin alueen tarpeet ja haasteet. |
|
(4 b) |
Erityisesti olisi otettava huomioon syrjäiset, kaukaiset ja eristyksissä olevat alueet ja saaret, joilla on ennestään lisärajoitteita |
|
(5) |
Jotta unionin toimet olisivat mahdollisimman laajat, kaikilta jäsenvaltioilta, jotka toimittavat elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, olisi edellytettävä, että ne sisällyttävät suunnitelmaansa REPowerEU-luvun. Tätä vaatimusta olisi sovellettava erityisesti tarkistettuihin suunnitelmiin, jotka jäsenvaltiot toimittavat 30 päivästä kesäkuuta 2022 alkaen, jotta voidaan ottaa huomioon päivitetty enimmäisrahoitusosuus. Tarpeetonta hallinnollista rasitetta olisi vältettävä. |
|
(6) |
REPowerEU-lukuihin olisi sisällyttävä uusia uudistuksia ja investointeja, joilla edistetään REPowerEU-tavoitteiden saavuttamista ja puututaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen aiheuttaman kriisin vaikutuksiin . Lisäksi kyseisessä luvussa olisi esitettävä yhteenveto muista toimenpiteistä, jotka rahoitetaan eri lähteistä kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä ja joilla edistetään johdanto-osan 3 kappaleessa kuvattuja energiaan liittyviä tavoitteita. Yhteenvedon olisi katettava toimenpiteet, jotka on tarkoitus panna täytäntöön 1 päivän helmikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2026 välisenä aikana eli kaudella, jonka aikana tässä asetuksessa asetetut tavoitteet on määrä saavuttaa. On välttämätöntä lisätä nopeasti investointeja energiatehokkuustoimenpiteisiin, kuten kestävien ja tehokkaiden lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen käyttöönottoon, sillä se on kestävä ja tehokas tapa vastata joihinkin energiahuollon ja energiakustannusten kiireellisimpiin haasteisiin. Kun otetaan huomioon korkeina ja epävakaina pysyvien energian hintojen sosiaaliset vaikutukset ja noudatetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita, olisi erityisesti korostettava energiaköyhyyteen puuttumista tukemalla energiaköyhiä ja haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia. Maakaasuinfrastruktuurin osalta REPowerEU-lukuihin sisältyvien investointien ja uudistusten, joilla monipuolistetaan tarjontaa pois venäläisistä toimittajista, olisi perustuttava tarpeisiin, jotka on tällä hetkellä yksilöity yhteisvastuun hengessä toimitusvarmuuden alalla perustetun kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (ENTSOG) tekemässä ja hyväksymässä arvioinnissa, ja niissä olisi otettava huomioon uusiin geopoliittisiin uhkiin sopeutumiseksi toteutetut tehostetut valmiustoimenpiteet , mukaan lukien energian varastointi, ja niiden olisi edistettävä pitkällä aikavälillä vihreää siirtymää olemalla vetyvalmiita . Merkittävällä osalla luvun toimenpiteistä olisi oltava rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai tällaisia vaikutuksia, ja niiden olisi edistettävä muun muassa EU:n tason lisäarvoa. REPowerEU-luvuissa olisi myös annettava selvitys ja kvantifiointi elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettujen uudistusten ja investointien ja muiden, eri lähteistä kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettujen toimenpiteiden yhdistelmän vaikutuksista. |
|
(6 a) |
Tuloksellisessa siirtymisessä vihreään energiaan ja energiariippuvuuden nopeassa vähentämisessä olisi otettava huomioon kotitalouksien, mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien, uudet haasteet. Nämä haasteet liittyvät energiaköyhyyteen, jolla tarkoitetaan korkeiden energianhintojen ja kotien ja rakennusten heikon energiatehokkuuden aiheuttamaa kyvyttömyyttä täyttää energiahuollon perustarpeita, koska siihen ei ole varaa, ja sitä, että ei ole mahdollisuutta saada olennaisia energiapalveluja, joilla taattaisiin perustason mukavuus ja terveys, kohtuullinen elintaso ja terveys, mukaan lukien riittävä lämmitys, lämmin vesi, jäähdytys, valaistus ja sähkölaitteiden käyttöön tarvittava energia, kulloisessakin kansallisessa tilanteessa ja nykyisen sosiaalipolitiikan ja muiden asiaankuuluvien politiikkojen puitteissa. |
|
(6 b) |
Lisäksi nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa unionilta edellytetään toimia, jotta se säilyttää energiaturvallisuutensa, jolla tarkoitetaan energian jatkuvaa ja keskeytymätöntä saatavuutta, toimitusvarmuutta sekä teknistä turvallisuutta ja joka saadaan aikaan parantamalla siirto- ja jakeluverkkojen tehokkuutta ja yhteentoimivuutta, edistämällä järjestelmän joustavuutta, välttämällä ylikuormitusta ja varmistamalla kestävät toimitusketjut, kyberturvallisuus sekä suojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaikkien ja erityisesti kriittisten infrastruktuurien osalta ja vähennetään samalla strategista energiariippuvuutta. |
|
(7) |
Olisi lisättävä asianmukainen arviointikriteeri, jonka perusteella komissio voi arvioida REPowerEU-lukuun sisältyviä uudistuksia ja investointeja varmistaakseen, että ne soveltuvat erityisten REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseen. Elpymis- ja palautumissuunnitelmalta olisi edellytettävä tämän uuden arviointikriteerin mukaan A-luokitusta, jotta komissio voi antaa siitä myönteisen arvion. |
|
(7 a) |
Tuloksellinen siirtyminen vihreään energiaan ja energiariippuvuuden nopea vähentäminen osallistavalla tavalla edellyttävät toimenpiteitä, joilla lisätään rakennusten energiatehokkuutta ja energian säästöjä ja nopeutetaan teollisuudenalojen irtautumista hiilestä. Euroopan vihreän siirtymän nopeuttamiseksi kestävien ja uusiutuvien energialähteiden osuutta energialähteiden yhdistelmässä on lisättävä ja toteutettava toimenpiteitä infrastruktuurin pullonkaulojen sekä työvoima- ja osaamisvajeen korjaamiseksi ja poistamiseksi. Digitaitojen ja -teknologioiden mahdollisuuksia edistää vihreää siirtymää olisi hyödynnettävä. |
|
(8) |
Investoinnit infrastruktuuriin ja teknologioihin eivät yksin riitä varmistamaan, että riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee. Uudelleen- ja täydennyskoulutukseen olisi osoitettava resursseja, jotta työvoima saisi vihreitä taitoja. Tämä vastaa Euroopan sosiaalirahasto plussan tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden tukeminen tulevaisuuden työelämään valmiin ammattitaitoisen ja sopeutumiskykyisen työvoiman saavuttamisessa. Tämän vuoksi Euroopan sosiaalirahasto plussan määrärahoista REPowerEU-tavoitteiden tukemiseen pyydettävillä määrärahoilla olisi tuettava työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutukseen tarkoitettuja tukitoimenpiteitä. Komissio arvioi, edistetäänkö REPowerEU-lukuihin sisältyvillä toimenpiteillä merkittävästi työvoiman uudelleenkoulutusta vihreissä taidoissa. |
|
(9) |
Tämän järjestelmän soveltaminen ei saisi rajoittaa muiden asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten oikeudellisten vaatimusten soveltamista, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. |
|
(9 a) |
REPOwerEU-lukujen toimenpiteet eivät saisi heikentää jo hyväksyttyjen, elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymistä koskevien neuvoston täytäntöönpanopäätösten yleistä vihreää ja digitaalista tavoitetasoa. |
|
(10) |
Elpymis- ja palautumissuunnitelman, myös REPowerEU-luvun, olisi vastattava tehokkaasti kaikkiin asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai niiden merkittävään osaan, mukaan lukien vuoden 2022 talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla hyväksyttävät maakohtaiset suositukset, joissa viitataan muun muassa jäsenvaltioiden kohtaamiin energiahaasteisiin. |
|
(11) |
Tuloksellinen siirtyminen vihreään energiaan ja energiariippuvuuden vähentäminen edellyttävät merkittäviä digitaalisia investointeja. Jäsenvaltioiden olisi annettava asetuksen (EU) 2021/241 nojalla selvitys siitä, mikä merkitys elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä, REPowerEU-lukuun sisältyvät toimenpiteet mukaan luettuina, odotetaan olevan digitaalisen siirtymän tai siitä johtuvien haasteiden kannalta ja siitä, vastaavatko ne määrää, joka edistää digitaalisen tavoitteen saavuttamista digitaalisten toimien seurantaa koskevan menetelmän perusteella. Unionin energiahaasteiden ennennäkemättömän kiireellisyyden ja merkityksen vuoksi REPowerEU-lukuun sisältyviä uudistuksia ja investointeja ei kuitenkaan pitäisi ottaa huomioon laskettaessa suunnitelman kokonaismäärärahoja asetuksessa (EU) 2021/241 asetetun digitaalista tavoitetta koskevan vaatimuksen soveltamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi tästä huolimatta pyrittävä sisällyttämään REPowerEU-lukuun mahdollisimman kattavasti digitaalisen tavoitteen saavuttamista edistäviä toimenpiteitä digitaalisten toimien seurantaa koskevan menetelmän perusteella. |
|
(11 a) |
Hallinnollisten menettelyjen liian pitkä kesto on uusiutuvaan energiaan tehtäville investoinneille asetettujen tavoitteiden mukaisten uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden käyttöönoton suurimpia esteitä. Näihin esteisiin sisältyvät toimipaikkojen valintaan ja hankkeiden hallinnollisiin lupiin sovellettavien sääntöjen monimutkaisuus, hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin monimutkaisuus ja kesto sekä lupia myöntävien viranomaisten henkilöstöpula. Hallinnollisten lupamenettelyjen yksinkertaistamista ja lyhentämistä, mukaan lukien lyhyempien ja selkeämpien määräaikojen asettaminen toimivaltaisten viranomaisten päätöksille, on tarpeen jatkaa sen varmistamiseksi, että unioni saavuttaa energia- ja ilmastotavoitteensa. Lupamenettelyjen nopeuttamiseksi komission olisi tuettava jäsenvaltioita niiden määrittäessä aloja, jotka soveltuvat erityisen hyvin uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden käyttöönottoon, ja noudattaessa samalla kaikilta osin asiaankuuluvaa ympäristösäännöstöä, jonka osalta määräajat voivat olla lyhyempiä. |
|
(12) |
Asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan q alakohdan mukaan jäsenvaltioiden olisi myös toimitettava yksityiskohtainen kertomus paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien , jotka ovat merkityksellisiä REPowerEU:n tavoitteiden saavuttamiseksi , tarvittaessa myös maatalousalan sidosryhmien, pakollisesta ja riittävästä kuulemisprosessista REPowerEU-lukuun sisältyvien uudistusten ja investointien osalta. Näissä tiivistelmissä olisi esitettävä kuulemisten aikataulu ja vaiheet, ilmoitettava sidosryhmät, joita on kuultu, selvitettävä kuulemisten tulokset ja esitettävä, kuinka saadut tiedot on otettu REPowerEU-luvuissa huomioon , mitä tietoja ei ole otettu huomioon ja miksi sekä kuinka paikallis- ja alueviranomaiset ja muut asianomaiset sidosryhmät otetaan mukaan REPowerEU-luvun täytäntöönpanoon ja sen seurantaan . Ellei kansallisista oikeudellisista kehyksistä muuta johdu, jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan kansalliset parlamentit mukaan suunnitelmien muuttamisesta käytäviin keskusteluihin. Julkista osallistumista koskevat unionin normit ja etenkin kumppanuuksia koskevat käytännesäännöt voisivat toimia innoituksena kansallisille viranomaisille kuulemisprosessin järjestämisessä. |
|
(13) |
”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltaminen on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että pandemiasta elpymiseen liittyvät investoinnit ja uudistukset toteutetaan kestävällä tavalla. Sitä olisi edelleen sovellettava tukivälineestä tuettaviin uudistuksiin ja investointeihin, ja siten, että EU:n välittömien energiaturvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden turvaamiseksi tehtäviin uudistuksiin ja investointeihin, joiden on määrä olla toiminnassa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024, sovelletaan yhtä kohdennettua ja kapea-alaista poikkeusta , mikäli tietyt kumulatiiviset edellytykset täyttyvät . Kyseisestä poikkeuksesta hyötyviin uudistuksiin ja investointeihin osoitettavien varojen kokonaismäärä olisi rajoitettava enimmäismäärään, jonka komissio vahvistaa välittömien infrastruktuuritarpeiden kattavan tarveperusteisen arvioinnin jälkeen. Tässä arvioinnissa olisi päivitettävä komission toukokuussa 2022 esittämiä arvioita, joiden mukaan nesteytetyn maakaasun ja putkikaasun riittävä tuonti muilta toimittajilta edellyttää vuoteen 2030 mennessä arviolta kymmenen miljardin euron investointeja tasoltaan riittävään kaasuinfrastruktuuriin, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalit, putkistot vajaakäytössä olevien nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalien ja EU:n verkon liittämiseksi yhteen sekä vastakkaisvirtauskapasiteetin turvaamiseksi. |
|
(13 a) |
REPowerEU-lukujen olisi oltava johdonmukaisia jäsenvaltioiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden kanssa. |
|
(13 b) |
REPowerEU-lukuun olisi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai tällainen vaikutus. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä koko prosessin ajan. Lisäksi jäsenvaltioita olisi kannustettava tekemään keskenään yhteistyötä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kehittääkseen toimenpiteitä, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai tällainen vaikutus ja jotka sisällytetään REPowerEU-lukuihin. |
|
(14) |
Jäsenvaltioille olisi tarjottava lisäkannustimia lainojen hakemiseen selkiyttämällä lainojen myöntämismenettelyä. Asetuksen (EU) 2021/241 mukaan jäsenvaltiot voivat hakea lainoja 31 päivään elokuuta 2023 asti edellyttäen, että ne ovat ilmoittaneet komissiolle aikomuksestaan hakea tällaista lainatukea . Komissiolle olisi ilmoitettava 30 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta aikomuksesta esittää lainahakemus, jotta jäljellä olevat varat voidaan jakaa uudelleen hallitusti ja jotta jäsenvaltiot voi hakea tällaista tukea . Kun jäsenvaltiot ilmoittavat aikomuksestaan hakea lainatukea ja esittävät lainahakemuksen, niiden olisi toimittava vilpittömässä mielessä ja mahdollisuuksien mukaan haettava tätä tukea tosiasiallisesti, jotta voidaan varmistaa uudelleenjaon ennustettavuus ja tehokkuus. Komission olisi ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, yhtäläisin ehdoin ja aiheetonta viivytystä lainahakemusten tilanteesta ja lainatuen ehdotetusta jakamisesta. |
|
(14 a) |
Jäsenvaltioita kannustetaan toimittamaan REPowerEU-luvut mahdollisimman pian ja mieluiten kahden kuukauden kuluessa tämän muutosasetuksen voimaantulosta, jotta voidaan edistää kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen välisiä synergioita. Nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi komission ja neuvoston olisi saatettava mahdollisimman pian ja ihannetapauksessa yhden kuukauden kuluessa tämän muutosasetuksen voimaantulosta päätökseen niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien arviointi ja hyväksyminen, joita on muutettu sisällyttämällä niihin REPowerEU-luvut. Samoin komissiota ja jäsenvaltioita kannustetaan painokkaasti sopimaan operatiivisista järjestelyistä viimeistään kuukauden kuluttua neuvoston täytäntöönpanopäätöksen hyväksymisestä. Tätä varten komissiota ja jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään jo sovituista operatiivisista järjestelyistä aiemmin käydyistä neuvotteluista saatuja kokemuksia. |
|
(15) |
Lisäksi olisi tarjottava uusia erityisiä rahoituslähteitä, jotta voitaisiin asettaa kannustimia REPowerEU-lukuun sisällytettävien uudistusten ja investointien korkean tavoitetason saavuttamiseksi. |
|
(15 a) |
Komissio hyväksyi ehdotuksen neuvoston asetukseksi korkeiden energian hintojen vuoksi toteutettavista hätätoimista ja siihen sisältyy fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta koskeva solidaarisuusmaksu, jota sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa. Osa tästä uudesta maksusta syntyvistä tuloista voitaisiin asettaa saataville ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina käytettäväksi REPowerEU-luvuissa siten, että niiden määrä vastaa REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaa määrää. |
|
(16) |
▌Vallitseva taloudellinen ja geopoliittinen tilanne edellyttää, että unioni ottaa saatavana olevia resursseja käyttöön unionin energiahuollon monipuolistamiseksi nopeasti ja riippuvuuden vähentämiseksi fossiilisista polttoaineista ennen vuotta 2030. Tätä varten ▌Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/87/EY (5) olisi muutettava siten, että päästökatosta huutokaupataan päästöoikeuksia etupainotteisesti REPowerEU-tavoitteita edistäviin uudistuksiin ja investointeihin elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa. Direktiivin 2003/87/EY tavoitteiden mukaisesti tällaisilla tuloilla ei pitäisi tukea investointeja fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuriin tai laitoksiin. |
|
(16 a) |
Nykyinen markkinavakausvarantoon otettavien päästöoikeuksien määrä on tarpeen, jotta voidaan pitkällä aikavälillä estää päästöoikeuksien ylijäämän merkittävä kasvu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupassa unionissa. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä (EU) 2015/1814 (6a) ja direktiiviä 2003/87/EY olisi muutettava siten, että markkinavakausvarannon osuuden kaksinkertaistamista 24 prosenttiin jatketaan vuoteen 2030 saakka ja ylä- ja puskurikynnyksiä alennetaan suhteessa koko unionin päästöoikeuksien määrän vähentämiseen vuodesta 2025 alkaen. |
|
(16 b) |
Komission olisi määritettävä rahoituksen lisälähteitä REPowerEU-lukujen rahoituksen täydentämiseksi myös tarjoamalla käyttämättömiin varoihin liittyvää joustoa. |
|
(16 c) |
Uusista tuloista saatavien REPowerEU-lukuihin tarkoitettujen enimmäisrahoitusosuuksien jakamiseksi [liitteissä I/II/II] esitettyjä menetelmiä olisi päivitettävä uuden geopoliittisen tilanteen ja muuttuneiden olosuhteiden huomioon ottamiseksi. Tällaisiin indikaattoreihin voi kuulua yksi tai useampi seuraavista: energiariippuvuusaste, erityisesti riippuvuus kolmansista maista, varsinkin Venäjästä; kotitalouksien keskeisten tavaroiden ja palvelujen energiaan liittyvien kustannusten nousu; fossiilisten polttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta. |
|
(17) |
Jotta jäsenvaltioilla ja alueilla olisi riittävästi joustovaraa vastata uusiin haasteisiin, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1060 (6) olisi muutettava siten, että siinä säädetään mahdollisuudesta pyytää enintään 7,5 prosenttia ▌yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien määrärahoista asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistettujen REPowerEU-tavoitteiden edistämiseksi kyseisen asetuksen 21 c artiklan 1 kohdan b alakohdassa, fossiilitonta vetyä lukuun ottamatta, sen 21 c artiklan 1 kohdan c alakohdassa, fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalveluja lukuun ottamatta, ja 21 c artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla tukitoimenpiteillä samalla kun yksinkertaistetaan ohjelman täytäntöönpanoon liittyviä menettelyvaatimuksia nykyisen enintään viiden prosentin siirtomahdollisuuden lisäksi edellyttäen, että viimeksi mainittu on käytetty loppuun . Tällaisen mahdollisuuden perusteluna on tarve kattaa REPowerEU-tavoitteet ja antaa jäsenvaltioille ja alueille enemmän joustovaraa , joka on ratkaisevan tärkeää näihin kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi, sekä kasvanut rahoitustarve, joka liittyy asetuksen (EU) 2021/241 REPowerEU-lukuun sisältyviin lisäinvestointeihin . |
|
(17 a) |
EU:n päästökauppajärjestelmä perustettiin, jotta voitiin luoda tehokas, ennakoitavissa oleva ja markkinavetoinen järjestelmä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastokriisien ratkaisemiseksi. Vaikka direktiivin 2003/87/EY muuttaminen on perusteltua poikkeuksellisen tilanteen vuoksi, on edelleen tärkeää olla heikentämättä luottamusta EU:n päästökauppajärjestelmän markkinoihin lyhyen aikavälin toimilla, joten tarkistamista olisi pidettävä kertaluonteisena toimenpiteenä, jota ei toisteta. |
|
(17b) |
Jotta jäsenvaltioille voidaan tarjota enemmän joustovaraa varojen uudelleenkohdentamisessa ja siten vastata energiakriisiin räätälöidysti, komission olisi arvioitava mahdollisuutta sallia Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaiset varojen siirrot EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston välillä molemmilla ohjelmakausilla. |
|
▌ |
|
|
(19) |
REPowerEU-välineen mukaisia maksuja suoritetaan elpymis- ja palautumistukivälineen sääntöjen mukaisesti vuoden 2026 loppuun saakka. Asetuksen (EU) 2021/1060 26 a artiklan nojalla pyydettyihin varoihin liittyvät maksut suoritetaan asetuksen (EU) 2021/1060 ja vastaavien rahastokohtaisten asetusten sääntöjen mukaisesti, ja niiden edellytyksenä on, että EU:n vuotuisessa talousarviossa hyväksyttyjä varoja on käytettävissä. |
|
(20) |
Suunnitelman yhteydessä esitetyn pyynnön saada kohdennettua rahoitusta REPowerEU-toimenpiteille, mukaan lukien EU:n päästökauppajärjestelmässä etupainotteisesti huutokaupattavat päästöoikeudet asetuksen (EU) 2021/1060 26 a artiklan mukaisesti , perusteluna olisi oltava REPowerEU-lukuun sisältyviin lisäuudistuksiin ja -investointeihin liittyvä kasvanut rahoitustarve. |
|
(20 a) |
Sen varmistamiseksi, että rahoitustukea myönnetään etupainotteisesti, jotta voidaan vastata paremmin nykyiseen energiakriisiin, jäsenvaltion pyynnöstä, joka on toimitettava yhdessä tarkistetun elpymis- ja palautumissuunnitelman REPowerEU-luvun kanssa, enintään 20 prosenttia lisärahoituksesta, jota tarvitaan jäsenvaltion REPowerEU-luvun rahoittamiseksi, voidaan mahdollisuuksien mukaan maksaa ennakkorahoituksena edellyttäen, että varoja on käytettävissä, kahden kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on hyväksynyt oikeudelliset sitoumukset. |
|
(21) |
Komission olisi seurattava REPowerEU-luvussa esitettyjen uudistusten ja investointien täytäntöönpanoa ja niiden vaikutusta asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistettujen REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseen. |
|
(22) |
Viimeaikaiset geopoliittiset tapahtumat ovat vaikuttaneet huomattavasti energian , elintarvikkeiden ja rakennusmateriaalien hintoihin ja aiheuttaneet myös toimitusongelmia globaaleissa toimitusketjuissa, kiihdyttäneet inflaatiota ja synnyttäneet uusia haasteita, kuten energiaköyhyyden ja elinkustannusten nousun riskin . Tämä kehitys voi vaikuttaa suoraan valmiuksiin toteuttaa ▌ elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyviä toimenpiteitä . Jos jäsenvaltiot voivat osoittaa, että tietty välitavoite tai tavoite ei ole tämän tilanteen vuoksi ole enää kokonaan tai osittain saavutettavissa, tilanne voidaan esittää 21 artiklassa tarkoitettuna objektiivisena olosuhteena. Jos jäsenvaltiot voivat lisäksi osoittaa, että tietyn välitavoitteen tai tavoitteen saavuttaminen on ristiriidassa tukivälineen tavoitteiden saavuttamisen kanssa, REPowerEU-tavoitteet mukaan luettuina, myös tällainen tilanne voidaan esittää 21 artiklassa tarkoitettuna objektiivisena olosuhteena. Lisäksi yksikään muutospyyntö ei saisi heikentää elpymis- ja palautumissuunnitelmien yleistä täytäntöönpanoa . Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien muuttamista koskevilla ehdotuksilla vastataan viimeaikaisista geopoliittisista tapahtumista johtuviin haasteisiin, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) 2021/241 seuraavasti:
|
(1) |
korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen kuuden pilarin ja niiden aikaan saamien yhteenkuuluvuuden ja synergioiden mukaisesti tukivälineen yleisenä tavoitteena on edistää covid-19-kriisin yhteydessä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta parantamalla jäsenvaltioiden palautumiskykyä, kriisivalmiutta, sopeutumiskykyä ja kasvupotentiaalia, lieventämällä erityisesti naisiin kohdistuvia kyseisen kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, edistämällä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, tukemalla vihreää siirtymää, edistämällä asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 11 alakohdassa asetettujen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista, noudattamalla EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta ja digitaalista muutosta koskevaa tavoitetta ja parantamalla unionin energiajärjestelmän palautumiskykyä , turvallisuutta ja kestävyyttä vähentämällä merkittävästi riippuvuutta fossiilisista polttoaineista , lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkuutta ja energian varastointikapasiteettia ja monipuolistamalla energiahuoltoa unionin tasolla, jäljempänä ’REPowerEU-tavoitteet’; näin voidaan myötävaikuttaa taloudelliseen ja sosiaaliseen noususuuntaiseen lähentymiseen, palauttaa ja edistää unionin talouksien kestävää kasvua ja yhdentymistä, tukea laadukkaiden työpaikkojen luomista ja edistää unionin strategista riippumattomuutta ja avointa taloutta sekä luoda eurooppalaista lisäarvoa.”; |
|
(1 a) |
lisätään artikla seuraavasti: ”13 a artikla REPowerEU-ennakkorahoitus REPowerEU-luvun sisältävän elpymis- ja palautumissuunnitelman mukana voidaan toimittaa ennakkorahoituspyyntö. Edellyttäen, että neuvosto hyväksyy 20 artiklan 1 kohdassa ja 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023, komissio suorittaa ennakkorahoitusmaksun, jonka määrä on enintään 20 prosenttia REPowerEU-luvun rahoittamiseen pyydetystä lisärahoituksesta 12 ja 21 a artiklan mukaisesti.” |
|
(2) |
muutetaan 14 artikla seuraavasti:
|
|
(2 a) |
korvataan 17 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Toimenpiteet, jotka on aloitettu 1 päivänä helmikuuta 2020 tai sen jälkeen, ovat tukikelpoisia edellyttäen, että ne täyttävät tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset , lukuun ottamatta REPowerEU-lukuihin sisältyviä toimenpiteitä, jotka voivat alkaa vasta 1 päivästä helmikuuta 2022 .” |
|
(2 b) |
korvataan 18 artiklan 4 kohdan h alakohta seuraavasti:
|
|
(2 c) |
lisätään 18 artiklan 4 kohtaan d a alakohta seuraavasti:
|
|
(3) |
lisätään 18 artiklan 4 kohdan q alakohtaan virke seuraavasti:
|
|
(4) |
lisätään 19 artiklan 3 kohtaan alakohdat seuraavasti:
|
|
(4 a) |
korvataan 21 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Jos asianomainen jäsenvaltio ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi , mukaan lukien kriisi, joka on aiheutunut Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan, tai tilanne, jossa tarvitaan uusia toimenpiteitä tämän kriisin vaikutuksiin puuttumiseksi, enää pysty toteuttamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja saavuttamaan siihen liittyviä välitavoitteita ja tavoitteita joko osittain tai lainkaan, asianomainen jäsenvaltio voi esittää komissiolle perustellun pyynnön siitä, että komissio antaa ehdotuksen 20 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen neuvoston täytäntöönpanopäätösten muuttamiseksi tai korvaamiseksi. Jäsenvaltio voi tätä varten esittää joko muutetun tai kokonaan uuden elpymis- ja palautumissuunnitelman. Jäsenvaltiot voivat pyytää tällaisen ehdotuksen valmistelemiseen teknistä tukea teknisen tuen välineestä.” |
|
(4 b) |
korvataan 21 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Jos komissio katsoo, että asiaankuuluvan elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttaminen on asianomaisen jäsenvaltion esittämien perustelujen nojalla aiheellista, se arvioi muutetun tai uuden elpymis- ja palautumissuunnitelman 19 artiklan mukaisesti ja antaa ehdotuksen uudeksi neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on virallisesti esitetty. Asianomainen jäsenvaltio ja komissio voivat sopia kyseisen määräajan pidentämisestä kohtuullisella ajanjaksolla, jos se on tarpeen. Neuvosto hyväksyy uuden täytäntöönpanopäätöksen pääsääntöisesti neljän viikon kuluessa komission ehdotuksen antamisesta.” |
|
(5) |
korvataan 23 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Neuvoston hyväksyttyä 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen komissio tekee asianomaisen jäsenvaltion kanssa sopimuksen, joka muodostaa varainhoitoasetuksessa tarkoitetun yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen. Oikeudellinen sitoumus ei saa minkään jäsenvaltion osalta olla suurempi kuin 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu rahoitusosuus vuosiksi 2021 ja 2022, 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivitetty rahoitusosuus vuodeksi 2023 ja 21 a artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettu määrä yhteensä .”; |
|
(6) |
lisätään III luvun jälkeen luku seuraavasti: ”III a LUKU REPowerEU 21 a artikla EU:n päästökauppajärjestelmästä saatujen tulojen käyttö (1) Tämän asetuksen nojalla on direktiivin 2003/87/EY 10 e artiklan 4 kohdan mukaisesti käytettävissä 20 000 000 000 euroa käypinä hintoina unionin energiajärjestelmän palautumiskyvyn , turvallisuuden ja kestävyyden parantamiseen vähentämällä merkittävästi riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja monipuolistamalla energiahuoltoa , lisäämällä energian varastointikapasiteettia unionin tasolla ja edistämällä investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian tuotantoon ja siten edistämällä kohtuuhintaisen energian saannin varmistamista unionissa . Kyseinen määrä asetetaan saataville varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. (2) Kunkin jäsenvaltion käytettävissä oleva 1 kohdassa tarkoitettujen varojen osuus lasketaan enimmäisrahoitusosuutta varten määriteltyjen indikaattoreiden perusteella liitteessä II esitetyn menetelmän mukaisesti 70 prosentille määrästä ja liitteessä III esitetyn menetelmän mukaisesti 30 prosentille määrästä. (3) Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä osoitetaan yksinomaan 21 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. (4) Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määrän kattavat maksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä automaattisesti kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin määriin asti [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä]. (5) Kukin jäsenvaltio voi esittää komissiolle pyynnön sellaisen määrän osoittamisesta, joka ei ylitä sen osuutta, sisällyttämällä suunnitelmaansa 21 c artiklan 1 kohdassa kuvatut uudistukset ja investoinnit ja ilmoittamalla niiden arvioidut kustannukset. (6) Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä, joka hyväksytään 20 artiklan 1 kohdan nojalla komission ehdotuksesta, vahvistetaan direktiivin 2003/87/EY 10 e artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltiolle 2 kohdan soveltamisen jälkeen osoitettujen tulojen määrä, joka maksetaan erissä käytettävissä olevien varojen rajoissa tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti, kun jäsenvaltio on tyydyttävästi saavuttanut 21 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt välitavoitteet ja tavoitteet. 21 b artikla Yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista REPowerEU-tavoitteiden tukemiseen saatavat varat
21 c artikla Elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-luku (1) Komissiolle [tämän muutosasetuksen voimaantulon] jälkeen toimitettavaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan on sisällyttävä REPowerEU-luku. REPowerEU-luvut on toimitettava mahdollisimman pian tämän muutosasetuksen voimaantulon jälkeen. REPowerEU-lukuun sisältyvissä toimenpiteissä on tapauksen mukaan asetettava riittävällä tavalla etusijalle energiaköyhyydestä kärsivien tarpeet sekä haavoittuvuuksien vähentäminen tulevina talvikausina. REPowerEU-luvussa esitetään uudistuksia ja investointeja, jotka on aloitettu 1 päivänä helmikuuta 2022 tai sen jälkeen ja joilla pyritään edistämään REPowerEU:n tavoitteita seuraavasti, sekä niitä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet , selvitys siitä, miten niillä puututaan energiaköyhyyteen ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, etenkin Venäjältä peräisin olevista polttoaineista, ja energiansäästöjen kvantifiointi , lukuun ottamatta 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä:
(1 a) Vähintään 35 prosenttia avustuksista ja tapauksen mukaan vähintään 35 prosenttia lainoista, jotka on määrä käyttää REPowerEU-luvun mukaisesti, on osoitettava toimenpiteisiin, joilla on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai tällainen vaikutus, vaikka ne toteuttaisi yksi jäsenvaltio, ja niillä on edistettävä 21 c artiklan 1 kohdassa esitettyjä tavoitteita. Komissio voi poikkeuksellisesti myöntää jäsenvaltiolle poikkeuksen tästä vaatimuksesta jossakin seuraavista tapauksista:
(2) REPowerEU-lukuun on sisällyttävä myös seuraavat:
(3) REPowerEU-luvussa esitettyjen 1 kohdan mukaisten uudistusten ja investointien arvioituja kustannuksia ei oteta huomioon laskettaessa suunnitelman kokonaismäärärahoja 18 artiklan 4 kohdan f alakohdan ja 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaisesti. Sen estämättä, mitä tässä säännöksessä säädetään, komissio kannustaa jäsenvaltioita ehdottamaan REPowerEU-luvuissa toimenpiteitä, joilla helpotetaan mahdollisuuksien mukaan vähintään tukivälineen digitaalisen tavoitteen saavuttamista. (4) ▌Asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua ’ei merkittävää haittaa’ -periaatetta sovelletaan uudistuksiin ja investointeihin, joiden odotetaan edistävän REPowerEU-tavoitteiden saavuttamista tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti , paitsi jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät
(4 a) Asetuksen (EU) 2021/241 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta vaatimuksesta tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti vapautetut toimenpiteet on arvioitava seuraavasti:
(4 b) Uudistuksiin ja investointeihin, joilla on tarkoitus edistää REPowerEU-tavoitteiden saavuttamista tämän asetuksen 21 c artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, osoitettavien varojen kokonaismäärä on rajoitettava [] miljardin euron enimmäismäärään, jonka komissio vahvistaa välittömien infrastruktuuritarpeiden kattavan tarveperusteisen arvioinnin jälkeen. Direktiivin 2003/87/EY 10 e artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttöön saatavilla tuloilla [EU:n päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot] ei edistetä tämän asetuksen 21 c artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia uudistuksia ja investointeja. (5) Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin REPowerEU-luvun uudistuksiin ja investointeihin, jollei toisin säädetä , lukuun ottamatta niitä REPowerEU-luvun investointeja, jotka rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1060 26 a artiklan mukaisesti pyydetyillä varoilla ja joihin sovelletaan rahastokohtaista asetusta . 21 c a artikla Energiaturvallisuustarpeiden ylikansallinen arviointi 1. Komission arvioi tarpeet energiatoimitusten turvaamiseksi koko unionissa ennen yhdenkään REPowerEU-luvun sisältävän elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymistä. Arvioinnilla pyritään tarjoamaan ylikansallinen näkökulma unionin energiaturvallisuustarpeisiin, jotta helpotetaan resurssien mahdollisimman tehokasta käyttöä REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä varten komissio laatii viimeistään [kuukausi tämän muutosasetuksen voimaantulon jälkeen] kertomuksen, jossa määritetään kiireellisimmät infrastruktuuri- ja investointitarpeet energiatoimitusten turvaamiseksi koko unionissa, myös pääasiallisesti rajatylittävät tai useita maita kattavat hankkeet, ja arvioidaan niitä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kertomus kattaa ainakin seuraavat näkökohdat:
3. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä edistettävä 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimista tarjoamalla tietoa kansallisista energiaturvallisuustarpeista ja -hankkeista. 21 d artikla REPowerEU-lukujen täytäntöönpanon seuranta (1) Komissio seuraa REPowerEU-luvussa esitettyjen uudistusten ja investointien täytäntöönpanoa ja niiden vaikutusta REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseen. Tätä varten komissio muuttaa viimeistään … päivänä …kuuta … [kahden kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta] 29 artiklan 4 kohdan a alakohdassa ja 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä REPowerEU-tavoitteiden kannalta merkityksellisten lisäindikaattoreiden ja -tietojen sisällyttämiseksi niihin. Ehdotetut lisäindikaattorit on rajoitettava koskemaan 21 c artiklan 1 kohdassa lueteltuja tavoitteita. Muutettujen delegoitujen säädösten hyväksymiseen ja voimaantuloon sovelletaan 33 artiklassa säädettyä menettelyä. (2) Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja REPowerEU-luvun täytäntöönpanon edistymisestä 31 artiklan mukaisesti annettavaan vuosikertomukseen sisältyvässä erityisessä luvussa, mukaan lukien lopullisia edunsaajia koskevien tietojen arvioinnista saadut kokemukset ja parhaat käytännöt, sekä elpymis- ja palautumisvuoropuheluun liittyvässä säännöllisessä ja avoimessa tietojenvaihdossa . (2 a) Komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään … päivänä …kuuta … [kahden vuoden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta] riippumattoman arviointikertomuksen REPowerEU-lukujen täytäntöönpanosta ja siitä, miten niillä on edistetty REPowerEU:n ja tukivälineen tavoitteiden saavuttamista. (2 b) Kunkin jäsenvaltion on luotava helppokäyttöinen ja julkinen portaali, jossa on saatavilla reaaliaikaista tietoa REPowerEU-lukuihin sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta, myös lopullisista varojen saajista ja edunsaajista.”; |
|
(7) |
muutetaan liite V tämän asetuksen liitteen I mukaisesti. |
2 artikla
Muutetaan asetus (EU) 2021/1060 seuraavasti:
|
(1) |
lisätään 11 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
|
|
(2) |
lisätään 22 artiklan 3 kohdan g alakohtaan alakohta seuraavasti:
|
|
(2 a) |
lisätään 24 artiklaan kohta seuraavasti:
|
|
(3) |
lisätään 26 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan loppuun seuraava: ”Jos kumppanuussopimus on hyväksytty mutta yhtä tai useampaa ohjelmaa ole vielä hyväksytty, voidaan pyytää tämän artiklan mukaista siirtoa elpymis- ja palautumistukivälineeseen ilmoittamalla 11 artiklan 1 kohdan c, e ja h alakohdassa tarkoitettujen tietojen tarkistuksesta 69 artiklan 9 kohdan mukaisesti.”; |
|
(4) |
lisätään 26 artiklan 1 kohtaan uusi alakohta seuraavasti: ▌
; |
|
(5) |
lisätään artikla seuraavasti: ”26 a artikla REPowerEU-tavoitteiden tukeminen (1) Jäsenvaltiot, jotka toimittavat komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 mukaisen REPowerEU-luvun sisältävän elpymis- ja palautumissuunnitelman, voivat pyytää, että enintään 7,5 prosenttia kunkin rahaston alkuperäisistä kansallisista määrärahoista osoitetaan asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistettujen REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseen 21 c artiklan 1 kohdan b alakohdassa, fossiilitonta vetyä lukuun ottamatta, 21 c artiklan 1 kohdan c alakohdassa, lukuun ottamatta fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalveluja, ja 21 c artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla tukitoimenpiteillä edellyttäen, että jäsenvaltio on jo pyytänyt kyseisestä erityisrahastosta 5 prosentin enimmäismäärän mukaista siirtoa 26 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti. Jos kumppanuussopimusta ei ole vielä hyväksytty, REPowerEU-tavoitteiden tukemista koskeva pyyntö on tehtävä joko kumppanuussopimuksessa, myös 11 artiklan 1 kohdan c, e ja h alakohdassa tarkoitettujen tietojen tarkistamisesta ilmoittamisen yhteydessä 69 artiklan 9 kohdan mukaisesti, tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä. Kun ▌pyyntö koskee ohjelman muuttamista, ainoastaan tulevien kalenterivuosien varoja voidaan pyytää . Mahdollisuudella tällaisiin pyyntöihin täydennetään mahdollisuutta siirtää varoja tämän asetuksen 26 artiklan mukaisesti. (2) Tämän asetuksen 26 artiklan mukaisesti siirretyt varat pannaan täytäntöön asetuksen (EU) 2021/241 säännösten mukaisesti. Tämän asetuksen 26 a artiklan mukaisesti pyydetyt varat pannaan täytäntöön asetuksen (EU) 2021/1060 ja asianomaista yhteistyössä hallinnoitavaa rahastoa koskevan rahastokohtaisen asetuksen säännösten mukaisesti. REPowerEU-tavoitteita tukevat siirretyt tai pyydetyt varat käytetään yksinomaan kyseisen jäsenvaltion hyväksi. (3) Jos kumppanuussopimus on hyväksytty ja REPowerEU-tavoitteiden tukemista koskeva pyyntö on esitetty ennen kuin yksi tai useampi ohjelma on hyväksytty, tästä johtuvaa ristiriitaa kumppanuussopimuksen ja ohjelman välillä ei oteta huomioon arvioitaessa ohjelmaa 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava 11 artiklan 1 kohdan c, e ja h alakohdassa tarkoitettujen tietojen tarkistus, mukaan lukien tiivistelmä 8 artiklan 1 kohdan mukaisesta kumppaneiden pakollisesta kuulemisesta, ja se muodostaa tässä artiklassa tarkoitetun REPowerEU-tavoitteiden tukemista koskevan pyynnön . (3 a) Poiketen siitä, mitä 13 artiklassa säädetään, hyväksyttyjä kumppanuussopimuksia ei saa muuttaa eivätkä ohjelmiin tehtävät muutokset saa edellyttää hyväksyttyjen kumppanuussopimusten muuttamista. (4) Poiketen siitä, mitä 24 artiklan 2 ja 4 kohdassa säädetään, jos ohjelmaa on muutettava tässä artiklassa säädetyn REPowerEU-tavoitteiden tukemista koskevan pyynnön vuoksi, komissio hyväksyy tai hylkää kyseisen pyynnön ja siitä johtuvat ohjelmaan tehtävät muutokset kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman. ▌Ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä on määritettävä kunakin vuonna REPowerEU-tavoitteiden saavuttamiseen osoitettavan rahoitusosuuden kokonaismäärä rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain. (5) JTF:n varoja, mukaan lukien EAKR:stä ja ESR+:sta 27 artiklan mukaisesti siirretyt varat, ei saa siirtää elpymis- ja palautumistukivälineeseen eikä pyytää REPowerEU-tavoitteiden tukemiseen tämän artiklan nojalla. ▌ (6 a) Asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 1 kohdan b alakohdassa, fossiilitonta vetyä lukuun ottamatta, sen 21 c artiklan 1 kohdan c alakohdassa, lukuun ottamatta fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalveluja, ja sen 21 c artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneet ja maksetut menot lasketaan ilmastotavoitteiden ja ilmastoon liittyvän sopeuttamista koskevan mekanismin osuuteen tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti.” |
|
(5 a) |
lisätään 112 artiklaan kohta seuraavasti: ”6 a. Poiketen siitä, mitä 112 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio päättää pyytää varoja tämän asetuksen 26 a artiklan nojalla, tilivuosina, jotka alkavat 1 päivänä heinäkuuta 2022 ja päättyvät 30 päivänä kesäkuuta 2026, EAKR:stä, ESR+:sta tai koheesiorahastosta tuetun ohjelman yhden tai useamman toimintalinjan osalta voidaan soveltaa enintään 100 prosentin osarahoitusosuutta maksatushakemuksissa ilmoitettuihin menoihin, jotka on tarkoitettu asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 1 kohdan b alakohdassa, fossiilitonta vetyä lukuun ottamatta, kyseisen asetuksen 21 c artiklan 1 kohdan c alakohdassa, lukuun ottamatta fossiilisten polttoaineiden kuljetuspalveluja, ja kyseisen asetuksen 21 c artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen REPowerEU-ohjelman tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoitukseen. Osarahoitusosuuden muuttamista koskeva pyyntö on toimitettava ohjelman muutoksena 24 artiklan mukaisesti, ja siihen on liitettävä tarkistettu ohjelma.” |
|
(6) |
muutetaan liitteet II ja V tämän asetuksen liitteen II mukaisesti. |
2 a artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 1303/2013 seuraavasti:
|
(1) |
lisätään 60 artiklaan kohdat seuraavasti: ”2 a. Poiketen siitä, mitä 60 artiklan 1 kohdassa ja 120 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja neljännessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltion pyynnöstä voidaan 1 päivästä helmikuuta 2022 soveltaa 100 prosentin osarahoitusosuutta menoihin, jotka liittyvät energiakriisivalmiuksien edistämiseen REPowerEU-tavoitteiden mukaisesti sekä haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien ja mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen, EAKR:stä, ESR:sta tai koheesiorahastosta tuetun ohjelman yhden tai useamman toimintalinjan osalta. Osarahoitusosuuden muuttamista koskevat pyynnöt on toimitettava 30 artiklassa säädetyn ohjelmien muuttamismenettelyn mukaisesti, ja niiden mukana on oltava tarkistettu ohjelma tai tarkistetut ohjelmat. Kyseistä 100 prosentin osarahoitusosuutta sovelletaan ainoastaan, jos komissio hyväksyy asianomaisen toimenpideohjelman muutoksen viimeistään ennen välimaksua koskevan lopullisen hakemuksen jättämistä 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 2 b. Vastatoimena Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä aiheutuvaan energiakriisiin Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen ohjelmakaudella 2014–2020 käytettävissä olevia varoja voidaan siirtää jäsenvaltion pyynnöstä EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston välillä riippumatta 92 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetuista prosenttiosuuksista. Kyseisiin siirtoihin ei sovelleta 92 artiklan 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston väliset tämän kohdan mukaiset määrärahasiirrot on toteutettava sen rahaston sääntöjen mukaisesti, johon varat siirretään.”. |
▌
4 artikla
Muutetaan direktiivi 2003/87/EY seuraavasti:
|
(-1) |
lisätään 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti: ”Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, ja poikkeuksellisena ja kertaluonteisena toimenpiteenä jäsenvaltioiden on 31 päivänä joulukuuta 2025 päättyvällä kaudella vähennettävä tietty määrä päästöoikeuksia 1 päivän tammikuuta 2027 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisenä aikana huutokaupattavien päästöoikeuksien määrästä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti ja huutokaupattava niitä 31 päivänä joulukuuta 2025 päättyvällä kaudella 10 e artiklan mukaisesti, kunnes tällaisesta huutokaupasta saatujen tulojen määrä on saavuttanut 20 miljardin euron määrän.”; |
|
(1) |
lisätään artikla seuraavasti: ”10 e artikla Elpymis- ja palautumistukiväline (1) Edellä 10 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja päästöoikeuksia huutokaupataan 31 päivänä joulukuuta 2025 päättyvällä kaudella, kunnes tällaisesta huutokaupasta saatujen tulojen määrä on saavuttanut 20 miljardin euron määrän. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tulot asetetaan asetuksella (EU) 2021/241 perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöön mainitun asetuksen 21 c artiklan 1 kohdassa vahvistettujen REPowerEU-tavoitteiden edistämiseksi ja pannaan täytäntöön kyseisen asetuksen säännösten mukaisesti. (2) Komissio varmistaa, että elpymis- ja palautumistukivälineeseen tarkoitetut päästöoikeudet huutokaupataan direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 4 kohdassa säädettyjen periaatteiden ja yksityiskohtaisten sääntöjen sekä komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010 24 artiklan mukaisesti. (3) Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, toimii tämän artiklan mukaisesti huutokaupattavien päästöoikeuksien huutokaupanpitäjänä komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyssä huutokauppapaikassa ja toimittaa huutokauppatulot komissiolle. (4) Kyseisten päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.”. |
5 artikla
Päätökseen (EU) 2015/1814 tehtävät muutokset
Muutetaan päätöksen (EU) 2015/1814 1 artikla seuraavasti:
korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:”Jos kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä on jonakin vuonna yli 700 miljoonaa ja enintään 921 miljoonaa, direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärästä vähennetään päästöoikeuksia määrä, joka vastaa kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärän, sellaisena kuin tämä on vahvistettu tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa uusimmassa julkaisussa, ja 700 miljoonan välistä eroa, ja mainittu määrä lisätään varantoon 12 kuukauden jaksolla alkaen kyseisen vuoden syyskuun 1 päivästä. Jos kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä on yli 921 miljoonaa, jäsenvaltioiden direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien määrästä vähennettävien ja 12 kuukauden jaksolla alkaen kyseisen vuoden syyskuun 1 päivästä varantoon lisättävien päästöoikeuksien määrän on oltava 12 prosenttia kierrossa olevien päästöoikeuksien määrästä. Poiketen siitä, mitä viimeisessä virkkeessä säädetään, prosenttiosuus kaksinkertaistetaan 31 päivään joulukuuta 2030 saakka. Vuodesta 2025 alkaen tässä alakohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja alennetaan suhteessa direktiivin 2003/87/EY 9 artiklassa tarkoitetun koko unionin päästöoikeuksien määrän vähentämiseen samana vuonna.”.
▌
5 a artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
6 artikla
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
LIITE I
Muutetaan asetuksen (EU) 2021/241 liite V seuraavasti:
|
(a) |
lisätään 2 jaksoon kohdat seuraavasti:
|
|
(b) |
korvataan seuraavasti 3 jaksossa oleva osa, joka alkaa sanoilla ”Arviointiprosessin tuloksena ja luokitukset huomioon ottaen”: ”Arviointiprosessin tuloksena ja luokitukset huomioon ottaen:
|
LIITE II
▌
(2)
Muutetaan asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä V oleva 3.1 osa seuraavasti :|
(a) |
lisätään seuraava: ”Viite: Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14, 26, 26 a ja 27 artikla”; |
|
(b) |
muutetaan ensimmäinen taulukko seuraavasti:
|
|
(c) |
Lisätään alaviitteeseen 1 seuraava: ”Sovelletaan ainoastaan 14, 26 ja 26 a artiklan mukaisiin ohjelman muutoksiin lukuun ottamatta yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 27 artiklan mukaisia täydentäviä siirtoja JTF:ään.▌”. |
(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0260/2022).
(*1) Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
(2) EUVL C , , s. .
(3) EUVL C , , s. .
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).
(4a) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, direktiivi 2009/147/EY, direktiivi 2000/60/EY, asetus (EY) N:o 1367/2006, asetus (EU) 2021/1767 ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (COM(2022)0304 final).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(6a) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/1814, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 264, 9.10.2015, s. 1).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/53 |
P9_TA(2022)0385
Schengenin säännöstön määräysten täysimääräinen soveltaminen Kroatiassa
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 10. marraskuuta 2022 esityksestä neuvoston päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Kroatian tasavallassa (10624/2022 – C9-0222/2022 – 2022/0806(NLE))
(Kuuleminen)
(2023/C 161/12)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon neuvoston esityksen (10624/2022), |
|
— |
ottaa huomioon vuoden 2012 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0222/2022), |
|
— |
ottaa huomioon 22. lokakuuta 2019 annetun komission tiedonannon sen varmistamisesta, että Kroatia soveltaa Schengenin säännöstöä kaikilta osin (COM(2019)0497), |
|
— |
ottaa huomioon 9. joulukuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät Schengenin säännöstön täysimääräiseen soveltamiseen tarvittavien edellytysten täyttymisestä Kroatiassa (14883/21), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan, jossa määrätään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustamisesta ja jonka mukaan unioni varmistaa sen, ettei henkilöitä tarkasteta sisärajoilla, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 45 artiklan, joilla taataan kansalaisten oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, |
|
— |
ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2021 (1) ja 30. toukokuuta 2018 (2) antamansa päätöslauselmat Schengen-alueen toimintaa koskevista vuosikertomuksista sekä 11. joulukuuta 2018 (3), 13. lokakuuta 2011 (4) ja 8. kesäkuuta 2011 (5) antamansa päätöslauselmat Schengen-alueen laajentumisprosessista, |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 18. marraskuuta 2021 antaman tuomion asiassa M. H. ja muut v. Kroatia (15670/18 ja 43115/18), |
|
— |
ottaa huomioon Kroatian tasavallan sisäministeriön poliisien toimia laittoman muuttoliikkeen ja kansainvälisen suojelun alalla tarkastelevan riippumattoman valvontamekanismin heinäkuussa 2022 antaman vuosikertomuksen, |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0264/2022), |
|
1. |
hyväksyy neuvoston esityksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
|
2. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
|
3. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia esitykseensä; |
|
4. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
Tarkistus 1
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 4 kappale
|
Neuvoston esitys |
Tarkistus |
||||
|
|
Tarkistus 2
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
|
Neuvoston esitys |
Tarkistus |
||
|
|
|
Tarkistus 3
Esitys päätökseksi
Johdanto-osan 5 kappale
|
Neuvoston esitys |
Tarkistus |
||||
|
|
(1) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 158.
(2) EUVL C 76, 9.3.2020, s. 106.
(3) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 18.
(4) EUVL C 94 E, 3.4.2013, s. 13.
(5) EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 160.
(5) COM (2019)0497, 22.10.2019.
(5) COM (2019)0497, 22.10.2019.
(6) ST 14883/21
(6) ST 14883/21
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/56 |
P9_TA(2022)0386
Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan nimittäminen
Euroopan parlamentin päätös 10. marraskuuta 2022 yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan nimitysehdotuksesta (N9-0068/2022 – C9-0352/2022 – 2022/0905(NLE))
(Hyväksyntä)
(2023/C 161/13)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon 12. lokakuuta 2022 annetun komission ehdotuksen Dominique Laboureix’n nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajaksi (C9-0352/2022), |
|
— |
ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) 56 artiklan 6 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin (2), |
|
— |
ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen (3), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0259/2022), |
|
A. |
ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja nimitetään ansioiden, pätevyyden, pankkitoiminta- ja rahoituskysymysten tuntemuksen sekä rahoitusalan valvonnan ja sääntelyn ja pankkien kriisinratkaisun kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella; |
|
B. |
ottaa huomioon, että parlamentti on sitoutunut varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen pankki- ja finanssipalvelujen alan huipputehtävissä; katsoo, että kaikkien unionin ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi; |
|
C. |
ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 28. syyskuuta 2022 lopullisen luettelon ehdokkaista kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajaksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti; |
|
D. |
ottaa huomioon, että komissio toimitti ehdokasluettelon parlamentille asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti; |
|
E. |
ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 12. lokakuuta 2022 ehdotuksen Dominique Laboureix’n nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajaksi ja toimitti ehdotuksen parlamentille; |
|
F. |
ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajaksi ehdotetun ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä; |
|
G. |
ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 24. lokakuuta 2022 Dominique Laboureix’n kuulemistilaisuuden, jossa tämä piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin; |
|
1. |
hyväksyy Dominique Laboureix’n nimityksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajaksi viiden vuoden toimikaudeksi; |
|
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille. |
(1) EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.
|
5.5.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 161/58 |
P9_TA(2022)0387
Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittäminen
Euroopan parlamentin päätös 10. marraskuuta 2022 yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimitysehdotuksesta (N9-0067/2022 – C9-0351/2022 – 2022/0904(NLE))
(Hyväksyntä)
(2023/C 161/14)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon 12. lokakuuta 2022 annetun komission ehdotuksen Tuija Taoksen nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi (C9-0351/2022), |
|
— |
ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) 56 artiklan 6 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin (2), |
|
— |
ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen (3), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0258/2022), |
|
A. |
ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsen nimitetään ansioiden, pätevyyden, pankkitoiminta- ja rahoituskysymysten tuntemuksen sekä rahoitusalan valvonnan ja sääntelyn ja pankkien kriisinratkaisun kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella; |
|
B. |
ottaa huomioon, että parlamentti on sitoutunut varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen pankki- ja finanssipalvelujen alan huipputehtävissä; katsoo, että kaikkien unionin ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi; |
|
C. |
ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 28. syyskuuta 2022 lopullisen luettelon ehdokkaista kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti; |
|
D. |
ottaa huomioon, että komissio toimitti ehdokasluettelon parlamentille asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti; |
|
E. |
ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 12. lokakuuta 2022 ehdotuksen Tuija Taoksen nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ja toimitti ehdotuksen parlamentille; |
|
F. |
ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ehdotetun ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä; |
|
G. |
ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 24. lokakuuta 2022 Tuija Taoksen kuulemistilaisuuden, jossa tämä piti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin; |
|
1. |
hyväksyy Tuija Taoksen nimityksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi viiden vuoden toimikaudeksi; |
|
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille. |
(1) EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.