EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 92003E004015

KIRJALLINEN KYSYMYS E-4015/03 esittäjä(t): Christopher Huhne (ELDR) komissiolle. Maaperältään myrkylliset tontit.

EUVL C 84E, 3.4.2004, p. 131–132 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

European Parliament's website

3.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 84/131


(2004/C 84 E/0168)

KIRJALLINEN KYSYMYS E-4015/03

esittäjä(t): Christopher Huhne (ELDR) komissiolle

(9. tammikuuta 2004)

Aihe:   Maaperältään myrkylliset tontit

Voiko komissio ilmoittaa, onko olemassa eurooppalaista säännöstä, joka rajoittaa maaperältään myrkyllisten tonttien kunnostamista?

Voiko komissio ilmoittaa, tuleeko mikään eurooppalainen säännös kieltämään (tai rajoittamaan) maaperältään myrkyllisten tonttien raivausta ja niille uudelleen rakentamista?

Voiko komissio siinä tapauksessa ilmoittaa, miksi se pitää mainittua kieltoa (tai rajoitusta) tarpeellisena?

Margot Wallströmin komission puolesta antama vastaus

(6. helmikuuta 2004)

Voimassa olevassa yhteisön lainsäädännössä ei säädetä saastuneiden alueiden ennallistamisesta. Jätelainsäädännössä ja erityisesti jätteistä annetussa direktiivissä 75/442/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna (1), on kuitenkin joitakin säännöksiä, jotka liittyvät saastuneen maaperän kunnostamiseen ja käyttöön. Lisäksi komissio kehittelee parhaillaan maaperän kestävää käyttöä ja suojelua koskevaa temaattista strategiaa, jossa käsitellään muiden muassa maaperän saastumista. Strategiaan sisällytetään ehdotuksia ennaltaehkäisyn ja saastuneiden alueiden ennallistamisen alalla toteutettaviksi toimiksi.

Yleisesti ottaen maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät toimenpiteet kuuluvat jäsenvaltioiden toimialaan, ja niihin sovelletaan toissijaisuusperiaatetta. On epätodennäköistä, että kehitettäisiin kattava, yhdenmukaistettu EU:n laajuinen lähestymistapa, sillä jokainen maa-alue ja paikka on ainutlaatuinen, ja kestävään maankäyttöön liittyvät ratkaisut on tehtävä tapauskohtaisesti. On kuitenkin selvää, että jotkut lähestymistavat eivät ole kestäviä, eikä niitä pitäisi suosia. EU pyrkii rahoitusohjelmansa kautta edistämään kestävien lähestymistapojen soveltamista saastuneiden alueiden käsittelyyn. Esimerkiksi rakennerahastoista annetuissa asetuksissa ja kautta 2000—2006 koskevissa ohjeissa (2) vahvistetaan tarve soveltaa kestäviä lähestymistapoja kaupunkialueiden maankäyttöön siten, että ”mahdollisesti saastuneiden hylättyjen teollisuusalueiden kunnostamista olisi suosittava viheralueiden kunnostamisen sijaan”. Urban II -aloitteesta tuetaan ”monipuolista ja ympäristöystävällistä hylättyjen teollisuusalueiden kunnostamista”, mikä merkitsee viheralueiden kehittämiseen ja taajamien levittäytymiseen kohdistuvien paineiden vähentämistä. Myös Interreg on tarjonnut vastaavia mahdollisuuksia. Tulevaan kaupunkiympäristöä koskevaan temaattiseen strategiaan voidaan myös sisällyttää jäsenvaltioille osoitettuja suosituksia, jotka liittyvät hylättyjen teollisuusalueiden käyttöönoton tukemiseen, mikä saattaa edellyttää niiden kunnostamista ennen käyttöönottoa, jos niiden todetaan olevan saastuneita.


(1)  Neuvoston direktiivi 75/442/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1975, jätteistä (EYVL L 194, 25.7.1975), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 91/156/ETY, annettu 18 päivänä maaliskuuta 1991, jätteistä annetun direktiivin 75/442/ETY muuttamisesta (EYVL L 78, 26.3.1991).

(2)  Komission tiedonanto rakennerahastoista ja niiden yhteensovittamisesta koheesiorahaston kanssa. Ohjelmien laatimisohjeet ohjelmakaudeksi 2000-2006 (EYVL C 267, 22.9.1999).


Top