92001E1670

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1670/01

esittäjä(t): Stavros Xarchakos (PPE-DE) neuvostolle

(15. kesäkuuta 2001)

Aihe: Kreikan Traakian pomakkien ja romanien kulttuuri-identiteetin kunnioittaminen

Kreikan Traakiassa asuu noin 120 000 kreikkalaista muslimia. Heistä puolet on turkkilaissyntyisiä ja loppuosa pomakkeja ja romaneja (roma). Uskontoa voi harjoittaa vapaasti, alueella on

useita moskeijoita ja pappeja. Kreikan valtio täyttää täysin velvollisuutensa, päinvastoin kuin Turkki, joka on kokonaan karkottanut kristityt Istanbulista ja Imrozin ja Tenedosin saarilta ja joka luo jatkuvasti esteitä jumalanpalvelusten pitämiselle niissä muutamissa kristittyjen kirkoissa, joita maahan on jätetty.

Kreikan valtio kuitenkin täysin käsittämättömästä syystä kieltää pomakeilta ja romaneilta äidinkielen opetuksen kouluissa, vaikka näitä kieliä on puhuttu satoja vuosia. Pomakkien ja romanien lapset Kreikan Traakiassa joutuvat opiskelemaan turkkia kouluissa, vaikka nämä ryhmät julistavat kaikin keinoin omaleimaisuuttaan ja toivovat saavansa opiskella omia kieliään. Etenkin pomakkien kielen osalta on painotettava, että sitä käytetään laajalti jokapäiväisessä elämässä ja että sillä on oma kirjaimisto ja kielioppi. Lisäksi pomakkiopettajat ovat laatineet perusasteen oppikirjoja, mutta niitä ei käytetä, koska Kreikan valtio haluaa, että pomakkilapsia opetetaan vain turkin kielellä.

Katsooko neuvosto, että Kreikan viranomaisten pyrkimykset hävittää pomakkien ja romanien kielet Kreikan Traakiassa ja korvata ne turkilla on vähemmistöjen kielellistä ja kulttuurista identiteettiä koskevien EU:n periaatteiden ja tavoitteiden mukaista? Mihin konkreettisiin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä, jotta Kreikan viranomaiset saataisiin kunnioittamaan pomakkien ja romanien kielellistä omaleimaisuutta Kreikan Traakiassa?

Vastaus

(8. lokakuuta 2001)

Mitä tulee vähemmistökielisen koulutuksen tarjontaan Kreikassa tai missä tahansa muussa jäsenvaltiossa, arvoisalle parlamentin jäsenelle muistutetaan perustamissopimuksen 149 artiklasta, jossa todetaan, että yhteisön on pidettävä täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta. Samoin kulttuurin alalla yhteisön toiminnassa rajoitutaan rohkaisemaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemaan ja täydentämään niiden toimintaa (perustamissopimuksen 151 artikla).