EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 92001E000672

KIRJALLINEN KYSYMYS P-0672/01 esittäjä(t): Astrid Thors (ELDR) komissiolle. Merimetsoparvien aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen.

EYVL C 235E, 21.8.2001, p. 235–236 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

European Parliament's website

92001E0672

KIRJALLINEN KYSYMYS P-0672/01 esittäjä(t): Astrid Thors (ELDR) komissiolle. Merimetsoparvien aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen.

Virallinen lehti nro 235 E , 21/08/2001 s. 0235 - 0236


KIRJALLINEN KYSYMYS P-0672/01

esittäjä(t): Astrid Thors (ELDR) komissiolle

(26. helmikuuta 2001)

Aihe: Merimetsoparvien aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen

Merimetsoparvista (Phalacrocorax carbo) on monin paikoin Itämerellä tullut todellinen vitsaus, joka tekee muiden lajien oleskelun samoilla paikoilla mahdottomaksi. Siellä missä parvet liikkuvat, myös kasvillisuus

kuolee usein. Tästä huolimatta parvien vastaisia toimenpiteitä ei ole sallittu esimerkiksi Suomessa, vaan jotkut tahot ja viranomaiset ovat väittäneet, että eläin on suojeltu EU-direktiivillä.

Mikä käsitys Euroopan komissiolla on: mitkä toimenpiteet ovat sallittuja, ja miten on toimittava merimetsojen aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi?

Margot Wallströmin komission puolesta antama vastaus

(3. huhtikuuta 2001)

Merimetso on luonnonvarainen lintulaji ja kuuluu näin ollen luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2. huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY(1) (nk. lintudirektiivin) soveltamisalaan. Laji poistettiin direktiivin liitteessä I olevasta erityistoimin suojeltavien lajien luettelosta vuonna 1997, sillä sen suojelun ei enää katsottu olevan epäsuotuisalla tasolla.

Koska merimetso ei sisälly lintudirektiivin metsästettävien lajien luetteloon (liitteessä II olevat kohdat 1 ja 2), jäsenvaltioiden on suojeltava sitä kuten muitakin luonnonvaraisia lajeja ja estettävä esimerkiksi sen tahallinen tappaminen ja vangitseminen, sen pesien ja munien tuhoaminen ja vahingoittaminen ja sen tahallinen häiritseminen erityisesti pesimäaikaan.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin poiketa mainituista tiukoista suojelusäännöksistä kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi ja kasviston ja eläimistön suojelemiseksi, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole.

Poikkeus edellyttää kuitenkin tieteellisiä tietoja siitä, että vakava vahinko on tapahtumassa. Ruotsissa tehdyt tutkimukset ja Suomen toimittamat tiedot eivät kuitenkaan osoita, että vaikutukset olisivat pääosin kielteisiä.

Komissiolle on ilmoitettu merimetsojen pesiin kohdistuvista tihutöistä joillakin alueilla. Koska kalavesiin ja muuhun luonnonvaraiseen eläimistöön kohdistuvista vahingoista ei ole riittävää näyttöä, merimetsojen pesien vahingoittamista on pidettävä lintudirektiivin säännösten vastaisena.

(1) EYVL C 103, 25.4.1979.

Top