EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.10.2017

COM(2017) 614 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

VUOSIKERTOMUS EU:N JA KOREAN VAPAAKAUPPASOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

{SWD(2017) 345 final}

1.JOHDANTO

EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan, josta käytetään jäljempänä nimitystä ’Korea’, vapaakauppasopimuksen soveltamisen kuudes vuosipäivä oli 1. heinäkuuta 2017. Vapaakauppasopimusta on sovellettu väliaikaisesti heinäkuusta 2011. Se tuli virallisesti voimaan 13. joulukuuta 2015 EU:n jäsenvaltioiden ratifioitua sen. Vapaakauppasopimuksen lisäpöytäkirjaa, joka tehtiin Kroatian EU:hun liittymisen ottamiseksi huomioon, on sovellettu väliaikaisesti 26. toukokuuta 2014 lähtien, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2016.

EU:n ja Korean vapaakauppasopimus on ensimmäinen uuden sukupolven laaja-alainen vapaakauppasopimus. Kyseessä on myös ensimmäinen EU:n Aasian maan kanssa tekemä kauppasopimus. Se on toistaiseksi kunnianhimoisin EU:n täytäntöön panemista vapaakauppasopimuksista.

Tämä on viides EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus. Se on laadittu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanosta 11. toukokuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 511/2011 1 säännösten mukaisesti. Kyseisen asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan komissio julkaisee vuosittain kertomuksen sopimuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta. Raportin lisäksi komissio laatii mainitun asetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka sisältää vuotuisen seurantakertomuksen ajan tasalle saatetuista tilastoista, jotka koskevat arkaluonteisten alojen tuotteiden tuontia Koreasta.

Euroopan parlamentti hyväksyi 18. toukokuuta 2017 päätöslauselman 2 , jossa tarkasteltiin EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen viittä ensimmäistä täytäntöönpanovuotta. Parlamentti on tyytyväinen niihin positiivisiin taloudellisiin tuloksiin, joita EU on sopimuksen myötä saavuttanut, mutta huolestunut tietyistä esiin tulleista seikoista, kuten työntekijöiden oikeuksista Koreassa.

2.ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ

Jäljempänä esitetty analyysi EU:n ja Korean kahdenvälisistä kauppavirroista perustuu kalenterivuosia 2010 ja 2016 koskevien tietojen vertailuun. Vuosi 2010 oli viimeinen kokonainen kalenterivuosi ennen vapaakauppasopimuksen väliaikaisen soveltamisen aloittamista 1. heinäkuuta 2011.

Palvelukaupan ja sijoitusten osalta analyysi perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin vuotuisiin tietoihin, jotka koskevat vuotta 2015. Myös näitä tietoja verrataan vuoden 2010 tietoihin.

On huomattava, että kauppavirtojen muutoksia ei voida pitää yksinomaan vapaakauppasopimuksesta johtuvina, koska niihin vaikuttavat myös muut tekijät. Jäljempänä esitetyistä luvuista saa kuitenkin osviittaa siitä, miten vapaakauppasopimus on tähän mennessä toiminut.

Lisäksi kertomuksessa esitetään katsaus niiden vapaakauppasopimuksessa perustettujen eri komiteoiden ja työryhmien toimiin tammikuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana, joiden tehtävänä on seurata sopimuksen täytäntöönpanoa.

3.KAUPAN KEHITYS (VUOTUINEN KEHITYS JA KEHITYS VÄLIAIKAISEN SOVELTAMISEN ALKAMISEN JÄLKEEN)

3.1.Tavarakauppa

3.1.1.Tavarakaupan yleinen kehitys

On syytä huomata, että sovittujen tullimyönnytysten asteittainen voimaantulo ensimmäisten vuosien aikana väliaikaisen soveltamisen alettua 1. heinäkuuta 2011 päättyi 30. kesäkuuta 2016. Kyseiseen ajankohtaan mennessä melkein kaikki tullit oli vapautettu, joten päinvastoin kuin edellisissä kertomuksissa tässä kertomuksessa ei tehdä eroa kokonaan, osittain tai ei lainkaan vapautettujen tuotteiden välillä.

EU:n vienti Koreaan kasvoi 59,2 prosenttia vuoden 2010 28 miljardista eurosta 44,5 miljardiin euroon vuonna 2016. EU:n Koreaan suuntautuvan viennin keskimääräinen kasvu oli 8,1 prosenttia ja EU:n Koreasta tulevan tuonnin kasvu 0,8 prosenttia vuodessa.

Vuonna 2010, joka oli viitevuosi ajalle ennen kauppasopimuksen väliaikaisen soveltamisen alkamista, EU:n Koreaan suuntautuvan viennin arvo oli 28,0 miljardia euroa ja Koreasta tulevan tuonnin arvo 39,5 miljardia euroa. Vuonna 2016 EU:n Koreaan suuntautuvan viennin arvo oli 44,5 miljardia euroa ja sieltä tulevan tuonnin 41,4 miljardia euroa. Näin ollen EU:n 11,6 miljardin euron kauppataseen alijäämä vuonna 2010 Korean kanssa käytävässä kaupassa on kääntynyt 3,1 miljardin euron ylijäämäksi vuonna 2016.

EU:n viennistä Koreaan olisi viennin nykyisellä tasolla aiheutunut 2 miljardin euron suuruiset tullit, jos vapaakauppasopimus ei olisi ollut voimassa 3 .

Kaavio1: EU:n vienti Koreaan ja tuonti Koreasta, 2010–2016 (miljardia euroa)

Lähde: Eurostat, kesäkuu 2017

Vuosien 2015 ja 2016 välillä EU:n vienti Koreaan laski 6,9 prosenttia. EU:n tuonti Koreasta laski 2,2 prosenttia. Näin ollen EU:n kauppataseen ylijäämä laski 5,4 miljardista eurosta 3,1 miljardiin euroon. Laskusuuntaus on samanlainen kuin EU:n kaupan yleinen kehitys vuonna 2016. Vuosien 2015 ja 2016 välillä EU:n maailmanlaajuinen vienti laski 2,4 prosenttia. EU:n maailmanlaajuinen tuonti laski 1,2 prosenttia.

EU:n Koreaan suuntautuvan viennin suurempi lasku johtuu muun muassa koneiden, liikennevälineiden, moottoriajoneuvojen (mikä liittyy myös dieselmoottoriskandaaliin) ja Yhdistyneen kuningaskunnan öljyn (mikä johtuu Iranin pakotteista) myynnin vähenemisestä ja lentokoneiden toimitusten vähäisemmästä määrästä (tulevina vuosina toimituksia on enemmän). Vuonna 2016 laski myös alusten, LCD-näyttöjen ja petrokemian tuotteiden tuonti Koreasta EU:hun.

Koreasta tulevan tuonnin osuus EU:hun tulevasta kokonaistuonnista oli 2,6 prosenttia vuonna 2010 ja 2,4 prosenttia vuonna 2016, mikä tekee siitä EU:n kahdeksanneksi tärkeimmän tuonnin lähteen. Koreaan suuntautuvan viennin osuus EU:n kokonaisviennistä oli 2 prosenttia vuonna 2010 ja 2,6 prosenttia vuonna 2016, mikä tekee siitä EU:n yhdeksänneksi tärkeimmän vientimarkkinan. Kokonaiskaupassa Korea oli EU:n kahdeksanneksi tärkein kauppakumppani.

Korean osalta EU:n osuus sen kokonaistuonnista kasvoi 9,1 prosentista ennen vapaakauppasopimusta 12,8 prosenttiin vuonna 2016, mikä tekee EU:sta Korean toiseksi tärkeimmän tuonnin lähteen (Kiinan jälkeen). Samana ajanjaksona EU:n osuus Korean kokonaisviennistä väheni 11,5 prosentista 10,9 prosenttiin 4 , minkä myötä EU on Korean kolmanneksi tärkein vientimarkkina. Kokonaiskaupassa EU oli Korean kolmanneksi tärkein kauppakumppani (Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen).

3.1.2.Alakohtaiset vaikutukset

EU:n Koreaan suuntautuvan viennin kannalta tärkeimmät tuoteluokat vuonna 2016 olivat seuraavat:

·”Koneet ja laitteet” (HS 5 16), 29,2 prosenttia EU:n kokonaisviennistä Koreaan. Tässä tuoteluokassa vienti laski 8,2 prosenttia vuodesta 2015.

·”Kuljetusvälineet” (HS 17), 21,2 prosenttia EU:n kokonaisviennistä Koreaan. Tässä tuoteluokassa vienti laski 6,4 prosenttia vuodesta 2015.

·”Kemialliset tuotteet” (HS 06), 13,6 prosenttia EU:n kokonaisviennistä Koreaan. Tässä tuoteluokassa vienti kasvoi 8,4 prosenttia vuodesta 2015.

·Muita tuoteluokkia, joiden osalta EU:n vienti on kasvanut huomattavasti heinäkuusta 2011 lähtien, ovat ”kivennäistuotteet” (HS 05) 6 , ”helmet ja jalometallit” (HS 14), ”jalkineet” (HS 12) ja ”puu” (HS 09).

EU:n Koreasta tulevan tuonnin keskeiset tuoteluokat vuonna 2016 olivat seuraavat:

·”Koneet ja laitteet”, 33,9 prosenttia EU:n kokonaistuonnista Koreasta. Tässä tuoteluokassa tuonti laski 4,9 prosenttia vuodesta 2015.

·”Liikennevälineet”, 26,1 prosenttia EU:n kokonaistuonnista Koreasta. Tässä tuoteluokassa tuonti laski 4,9 prosenttia vuodesta 2015.

·Merkittävää kasvua tapahtui ”kemiallisten tuotteiden” ja ”muovien” (HS 07) tuonnissa EU:hun.

3.1.3    Moottoriajoneuvojen ja niiden osien kahdenvälinen kauppa

Moottoriajoneuvojen (HS 8703) vienti EU:sta kasvoi 244 prosenttia vuosien 2010 ja 2016 välillä 1,68 miljardista eurosta (64 200 yksikköä) 5,79 miljardiin euroon (176 900 yksikköä). Niiden osuus EU:n kokonaisviennistä Koreaan oli 13 prosenttia.

EU:n tuonti Koreasta on kasvanut 53 prosenttia 2,48 miljardista eurosta 4,79 miljardiin euroon tai 13 prosenttia tuotujen yksikköjen määrässä mitattuna (300 000:sta 339 000:een yksikköön). Moottoriajoneuvojen osuus EU:n kokonaistuonnista Koreasta oli melkein 12 prosenttia.

Kaavio2: Moottoriajoneuvojen vienti EU:sta Koreaan ja tuonti Koreasta EU:hun, 2010–2016 (miljardia euroa)

Autonosien vienti EU:sta Koreaan 7 oli arvoltaan noin 1,4 miljardia euroa vuonna 2016. Tämä tarkoittaa 25 prosentin kasvua vuodesta 2015.

Autonosien tuonti Koreasta EU:hun oli arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa vuonna 2016. Tämä tarkoittaa 9 prosentin kasvua vuodesta 2015.

Autonosien kaupan alijäämä pysyi vakaana noin -2,1 miljardissa eurossa.

3.2. Palvelukauppa ja sijoitukset

Palvelukauppaa ja sijoituksia koskevat tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2015. Vuonna 2015 EU:n palvelujen vienti oli arvoltaan noin 11,1 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 49 prosentin kasvua vuodesta 2010 (joskin 7 prosentin laskua vuodesta 2014). Vuonna 2015 EU:n palvelujen tuonti Koreasta oli arvoltaan noin 6,3 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 32 prosentin kasvua vuodesta 2010 (ja 7,3 prosentin kasvua vuodesta 2014). EU:n Korean kanssa käymän palvelukaupan osuus EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta palvelukaupasta on noin 1 prosentti. Vuonna 2015 EU:n palvelukaupan ylijäämä oli 4,8 miljardia euroa.

Taulukko1: EU:n ja Korean välinen palvelukauppa (miljoonaa euroa)

Lähde: Eurostat (maksutase)

Vuonna 2015 EU:n Koreaan suuntautuneet suorat ulkomaiset sijoitukset olivat arvoltaan 49,8 miljardia euroa, mikä vastasi 3,5 prosenttia kaikista EU:n suorista ulkomaisista sijoituksista. Vuonna 2015 Korean EU:hun suuntautuneet suorat ulkomaiset sijoitukset olivat arvoltaan yhteensä 20,9 miljardia euroa, mikä vastasi 0,7 prosenttia EU:hun tehdyistä suorista ulkomaisista sijoituksista. Näin ollen EU:n sijoitukset Koreassa olivat noin 2,5-kertaiset verrattuna Korean sijoituksiin EU:ssa. EU:hun suuntautuneet suorat ulkomaiset sijoitukset kasvoivat 59 prosenttia ja EU:n tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset 33 prosenttia vuosien 2010 ja 2016 välillä.

Taulukko2: EU:n ja Korean väliset suorat ulkomaiset sijoitukset (miljoonaa euroa)

Huomautus: b) katkos aikasarjassa. Vuosia 2010–2012 koskevat tiedot on koottu maksutasekäsikirjan viidennessä painoksessa esitetyn menetelmän mukaisesti, eivätkä ne ole verrattavissa vuosia 2013–2015 koskeviin tietoihin, jotka perustuvat käsikirjan kuudennessa painoksessa esitettyyn menetelmään. Erityisrahoitusyhtiöt on sisällytetty mukaan 8 .

3.3.Etuusjärjestelyjen käyttöaste

Tällä asteella kuvataan sitä, missä määrin EU:n viejät käyttivät vapaakauppasopimuksen etuuksia eli hyödynsivät vapaakauppasopimuksen tullialennuksia 9 . Vuonna 2016 EU:n etuusjärjestelyjen käyttöaste Korean markkinoilla oli 71 prosenttia, suurempi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2015 käyttöaste oli 68 prosenttia ja vuosina 2014 ja 2013 65 prosenttia.

Jäsenvaltioissa etuusjärjestelyjen käyttöaste vaihtelee suuresti 20,8 prosentin (Malta) ja 86,8 prosentin (Belgia) välillä. Eniten etuusjärjestelyjä hyödyntävät Belgia, Slovakia, Kypros, Itävalta ja Unkari (kaikkien käyttöaste yli 80 %). Vähiten niitä hyödyntävät puolestaan Kroatia, Irlanti, Alankomaat, Viro, Suomi ja Malta (kaikkien käyttöaste alle 60 %).

Harmonoidun järjestelmän nimikkeiden tasolla 10 etuusjärjestelyjen käyttöasteet olivat korkeimmat elävien eläinten ja eläintuotteiden (HS 1, 65,4 %) ja kuljetusvälineiden (HS 17, 95 %) luokassa. Etenkin moottoriajoneuvojen (HS 17, ryhmä 87), joiden osuus kaikista

EU:n viennissä Koreaan käytetyistä etuusjärjestelyistä oli yli 20 prosenttia, osalta käyttöaste oli suuri, 95,1 prosenttia.

Toisaalta vähäisintä (alle 60 %) etuusjärjestelyjen käyttö oli perusmetallien ja

niistä tehtyjen tavaroiden (HS 15, 58,8 %), helmien ja jalometallien (HS 14, 56,9 %), erittäin merkittävän koneiden ja laitteiden ja sähkölaitteiden alan (HS 16, 54,7 %), vuotien ja nahkojen (HS 8, 53,7 %), aseiden ja ampumatarvikkeiden (HS 19, 53,1 %) ja sekalaisten tavaroiden (HS 20, 51,2 %) osalta.

Korean viennissä EU:hun Korean etuusjärjestelyjen kokonaiskäyttöaste EU:n markkinoilla oli korkeampi kuin EU:n etuusjärjestelyjen käyttöaste eli 87 prosenttia vuonna 2016 (85 % vuonna 2015 ja 84 % vuonna 2014).

4.TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA VASTAAVIEN ELINTEN TOIMINTA

EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen (15 artikla) institutionaalisilla määräyksillä perustettiin seitsemän erityiskomiteaa ja seitsemän työryhmää sekä käynnistettiin teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva vuoropuhelu. Ministeritason vuotuinen kauppakomitea vastaa seurannasta ja huolehtii sopimuksen asianmukaisesta toiminnasta. Tammikuun 2016 ja toukokuun 2017 välisenä aikana useimmat komiteoiden ja työryhmien, mukaan luettuna kauppakomitea, kokoukset pidettiin EU:n alueella. Asiasta esitetään tiivistelmä jäljempänä.

Moottoriajoneuvoja ja niiden osia käsittelevä työryhmä kokoontui 21. kesäkuuta 2016 Brysselissä. Kokouksessa keskusteltiin ympäristökysymyksistä, teknisistä standardeista, yhdenmukaistamisesta, lähentymisestä ja markkinoille pääsyyn liittyvistä kysymyksistä. Edistymistä tapahtui liitteen 2-C teknisen päivittämisen osalta. Työryhmä totesi, että monien EU:n ilmaisemien huolenaiheiden osalta oli tapahtunut positiivista kehitystä. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi istuimia koskevat tekniset vaatimukset, Flex-PLI-testausmenettely ja 48 V -teknologian käyttöönotto. Käsiteltyihin markkinoille pääsyä koskeviin kysymyksiin kuuluivat muun muassa vetoajoneuvot, vaatimustenmukaisuusvakuutus ja autonosien merkinnät, tiettyjen ajoneuvotyyppien rajoitettu markkinoille pääsy, ajoneuvojen leveysrajoitus, hyväksyntätodistus ja moottoripyörien tuontiin vaikuttavat toimintatavat.

Lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita käsittelevä työryhmä, joka kokoontui 22. kesäkuuta 2016 Brysselissä, keskusteli muun muassa Korean lääkkeiden hinnoittelujärjestelmästä ja innovatiivisten lääkkeiden ja teknologioiden arvon asianmukaisesta tunnustamisesta, lääkkeiden sarjanumeroista, EU:n lääkeluetteloiden tunnustamisesta sekä kertakäyttölaitteiden korvaamisesta, kliinisiä testejä koskevista vaatimuksista ja ilmoitettujen laitosten nykytilanteesta EU:ssa.

Terveys- ja kasvinsuojelukomitea kokoontui 21. lokakuuta 2016 Brysselissä. Komitea keskusteli EU:n naudanlihan tuonnin hyväksymismenettelystä, EU:n pyynnöstä hyväksyä aluejakoa koskevat päätökset, tietyistä EU:n jäsenvaltioista peräisin olevan sianlihan, siipikarjan ja siipikarjatuotteiden tuontikieltojen poistamisesta Koreassa sekä ”syntynyt ja kasvatettu” -lausekkeesta EU:n jäsenvaltioiden ja Korean kahdenvälisissä terveystoimia koskevissa pöytäkirjoissa. EU otti lisäksi esille korkean lisäarvon tuotteiden testausta varten kerättävien näytteiden määrän sekä todistuksiin liittyvän seikan, joka koskee Korean sääntöjä tapauksissa, joissa yhdessä EU:n jäsenvaltiossa valmistettu tuote viedään Koreaan toisen jäsenvaltion kautta. Korea otti esille kana-ginsengkeiton viennin EU:hun.

Tavarakauppakomitea kokoontui 15. marraskuuta 2016 Brysselissä. Komitea keskusteli vapaakauppasopimuksen yleisen täytäntöönpanon tilasta viisi vuotta hyväksymisen jälkeen ja totesi siitä olevan hyötyä sekä EU:lle että Korealle. Osapuolet keskustelivat edellisenä päivänä käydystä elektroniikkaa koskevasta vuoropuhelusta, jossa käsiteltiin monia eri aiheita (vapaakauppasopimuksen liitteen 2-B 4 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan uudelleentarkastelu, liitteen 2-B soveltamisalan laajentaminen koskemaan radiolaitteiden testausta, ekologista suunnittelua koskevan EU-direktiivin täytäntöönpanotilanne televisioiden ja näyttöjen osalta, EU:n radiolaitedirektiivin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn testivaatimukset, uuden pienjännitedirektiivin ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan direktiivin täytäntöönpanon siirtymäaika). Esille otettiin uudelleen EU:n kosmetiikkateollisuuden markkinoille pääsyä koskevat kysymykset eli erityisesti Korean sähköinen tietojenvaihtojärjestelmä ja keskusta-alueen verovapaisiin myymälöihin liittyvät määräykset varata myyntitilaa pk-yritysten tuotteille. Kilpailuun liittyen EU-osapuoli pyysi tietoa kiellettyjä tukia koskevasta Korean lainsäädännöstä ja ilmoitti olevansa huolissaan Korean suunnitelmista tukea paikallista laivanrakennusteollisuutta. Lopuksi osapuolet keskustelivat kauppakomitean kokouksen valmistelusta.

EU ja Korea järjestivät kauppapoliittisia suojakeinoja käsittelevän työryhmän kokouksen 16. marraskuuta 2016 Brysselissä. Kokouksella lisättiin osapuolten tietämystä ja ymmärrystä toisen osapuolen lainsäädännöstä, toimintalinjoista ja toimintatavoista kaupan suojakeinojen alalla. Samalla osapuolilla oli tilaisuus vaihtaa tietoja ja tilastoja kahdenvälisistä polkumyyntitoimenpiteistä ja meneillään olevista polkumyyntitutkimuksista sekä maailmanlaajuisesta kehityksestä kaupan suojakeinoihin liittyvissä tutkimuksissa.

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa vuoropuhelua käytiin 24. marraskuuta 2016 Soulissa. Osapuolet kertoivat lainsäädännön ja politiikan viimeaikaisesta kehityksestä teollis- ja tekijänoikeuksien, patenttien, tavaramerkkien ja täytäntöönpanon osalta. EU otti esille, miten tärkeää Korean kilpailupolitiikassa on säilyttää tasapaino standardien soveltamisen kannalta olennaisten patenttien oikeudenhaltijoiden ja täytäntöönpanijoiden välillä. Lisäksi EU ilmaisi olevansa huolissaan siitä, ettei julkisen esittämisen oikeuksia koskevia vapaakauppasopimuksen määräyksiä panna täytäntöön ennen kuin Korea tarkistaa tekijänoikeuslakiaan. EU korosti tämän asian taloudellista merkitystä niin EU:n kuin Korean kannalta.

Julkisia hankintoja käsittelevä työryhmä kokoontui 26. marraskuuta 2016 Soulissa. Osapuolet kertoivat lainsäädännön viimeaikaisesta kehityksestä, keskustelivat Korean laajasta tulkinnasta julkisia hankintoja koskevan sopimuksen 3 artiklan turvallisuuspoikkeuksen suhteen ja vaihtoivat näkemyksiä pk-yritysten osallistumismahdollisuuksista julkisiin hankintoihin. EU muun muassa tiedusteli Korean halukkuutta luoda yhteinen julkisten hankintojen portaali tai linkki toisen osapuolen portaaliin. Osapuolet sopivat yhteistyön lisäämisestä.

Maantieteellisiä merkintöjä käsittelevä työryhmä kokoontui vuonna 2016 kahdesti teleneuvotteluun. Ne järjestettiin 7. heinäkuuta ja 30. marraskuuta. Kokouksissa jatkettiin keskustelua uusien maantieteellisten merkintöjen lisäämisestä sopimuksella suojattujen merkintöjen luetteloon. Osapuolet keskustelivat myös eurooppalaisten maantieteellisten merkintöjen valvonnasta Korean markkinoilla ja korealaisten maantieteellisten merkintöjen valvonnasta EU:n markkinoilla.

EU:n ja Korean kulttuuriyhteistyökomitean neljäs kokous pidettiin 6. maaliskuuta 2017 Soulissa. Osapuolet sopivat EU:n ja Korean välisiä audiovisuaalisia yhteistuotantoja koskevien lupien uusimisesta, jotta osapuolet voivat hyödyntää toistensa järjestelmiä paikallisen/alueellisen kulttuurisisällön edistämiseksi, ja audiovisuaalialan toimijoihin kohdistuvan tiedotuksen lisäämisestä. Muita käsiteltyjä aiheita olivat taiteilijavaihto, tietojenvaihto ja kulttuuriyhteistyön tukeminen.

Kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä komitea kokoontui 24. maaliskuuta 2017 Brysselissä. Osapuolet vaihtoivat näkemyksiä ympäristö- ja työllisyyspolitiikastaan. Näitä keskusteluja kuvataan yksityiskohtaisemmin luvussa 5.

Tullikomitea kokoontui 7. huhtikuuta 2017 Soulissa. Komitea käsitteli alkuperäsääntöihin liittyviä kysymyksiä, kuten surimimassan pääainesosan tulkintaa, alkuperän varmentamisen menettelyjä ja valtuutetun viejän järjestelmää sekä tuotekohtaisten alkuperäsääntöjen (HS-koodista 2007 HS-koodiin 2012) teknistä päivitystä. Osapuolet keskustelivat myös Euroopan petostentorjuntaviraston suojatoimien kiertämistä koskeviin tutkimuksiin liittyvästä yhteistyöstä Kiinasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen putkien ja aurinkopaneelien osalta. EU antoi yleisluonteisen selvityksen talouden toimijoiden vastavuoroisen tunnustamisen edellyttämistä oikeudellisista ja käytännöllistä vaatimuksista.

Kauppakomitea kokoontui kuudennen kerran 16. joulukuuta 2016 Brysselissä. Puheenjohtajina toimivat kauppakomissaari Cecilia Malmström ja Korean kauppa-, teollisuus- ja energiaministeri Hyunghwan Joo. Molemmilla oli mukanaan suuri delegaatio. EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon 5. vuosipäivänä osapuolet totesivat tyytyväisinä kahdenvälisten kauppasuhteiden parantuneen ja hahmottelivat tulevia suhteita (esim. etuusjärjestelyjen käyttöasteen korottaminen, pk-yritysten osallistumisen lisääminen ja mukautuminen teknologisiin muutoksiin). Korea otti esille kauppataseensa alijäämän jatkumisen (tosin vähäisempänä) EU:n kanssa käytävässä kaupassa.

Mitä tulee alustaviin keskusteluihin sopimuksen muuttamisesta, EU toisti olevansa kiinnostunut muuttamaan muun muassa suoraa kuljetusta, korjattuja tavaroita ja vetoajoneuvoja koskevia määräyksiä. Korea totesi olevansa periaatteessa valmis neuvottelemaan EU:n kanssa sijoitustensuojasta mutta ei katso voivansa edetä asiassa EU:n investointituomioistuinjärjestelmän pohjalta.

EU totesi olevansa huolissaan siitä, että Korean toimet Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten ratifioimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi eivät ole edistyneet riittävästi. EU korosti voimakkaasti tarvetta sallia EU:n naudanlihan vienti Koreaan. Muita käsiteltyjä seikkoja olivat aluejako (sianliha ja siipikarja), tullimenettelyt (alkuperän todentaminen), korjattujen tavaroiden väliaikainen tullivapautus, teollis- ja tekijänoikeudet (julkisen esittämisen oikeudet), maantieteelliset merkinnät, ajoneuvot (hyväksyntä), laivanrakennus (tuet) sekä posti- ja kuriiripalvelut.

Korea vahvisti pidentävänsä korjattujen tavaroiden väliaikaista tullivapautusta vielä kahdella vuodella 31. joulukuuta 2016 olevan määräajan jälkeen EU:n ja teollisuuden toistuvien pyyntöjen mukaisesti. Korea otti esille täytäntöönpanoon ja markkinoillepääsyyn liittyvät kysymykset kanakeiton, surimin (kala), teräväpiirtotelevisioita koskevan EU-ympäristöstandardin, lääkinnällisten laitteiden hyvien tuotantotapojen, ammatillisten palvelujen vastavuoroisen tunnustamisen ja EU:n polkumyyntitutkimusten osalta. Osapuolet sopivat seuraavansa käsiteltyjä täytäntöönpanoa ja markkinoillepääsyä koskevia kysymyksiä kyseisten alojen erityiskomiteoiden ja työryhmien puitteissa.

5.KAUPPAA JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ KOSKEVIEN MÄÄRÄYSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Komissio jatkoi kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun sisältyvien, työelämää ja ympäristöä koskevien sitoumusten täytäntöönpanoa Korean kanssa. Erityisesti korostettiin työntekijöiden oikeuksia, jotta varmistetaan edistyminen esimerkiksi ILO:n yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden perusperiaatteita koskevien sitoumusten täytäntöönpanossa ja ILO:n perussopimusten ratifiointi.

Kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän komitean viides kokous pidettiin 24. maaliskuuta 2017 Brysselissä. Tämä antoi EU:lle ja Korealle mahdollisuuden jatkaa vuoropuheluaan ja yhteistyötä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanemiseksi. Työllisyyspolitiikan osalta EU korosti tarvetta varmistaa, että ILO:n perussopimusten täytäntöönpanossa ja yhdistymisvapaudessa tapahtuu edistystä. Korea esitti tietoja kotimaisesta tilanteesta ja toimista, joita ILO:n perussopimusten täytäntöönpanemiseksi on tehty, sekä tilanteesta yhdistymisvapauden osalta. Tältä osin EU katsoi, että keskusteluja on jatkettava. Korea esitteli myös haasteita, joita sillä on nuorisotyöttömyyden ja ”neljännen teollisen vallankumouksen” suhteen, ja viittasi tältä osin työmarkkinavuoropuhelun merkitykseen. EU antoi tietoa EU:n sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintapoliittisesta asiakirjasta ja esitteli työmarkkinavuoropuhelun edistämiseksi toteutettuja toimia.

EU ja Korea arvioivat yhteistyöhankettaan, joka koskee syrjimättömyyttä työhönotossa ja ammatissa käsittelevän ILO:n yleissopimuksen nro 111 täytäntöönpanoa, minkä on tarkoitus lisätä EU:n ja Korean välistä yhteisymmärrystä, sillä sukupuolisyrjintää pidetään yhteisenä haasteena.

Kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä komitea keskusteli myös ympäristöpoliittisista kysymyksistä. EU ja Korea vaihtoivat tietoja toimistaan kiertotalouden (jätehuolto mukaan lukien) edistämiseksi. Ne katsoivat, että yhteistyön jatkaminen ja tietojen vaihto hyödyttävät molempia osapuolia ja Korea harkitsee EU:n tarjousta kiertotalouteen liittyvistä toimista Koreassa. Lisäksi EU ja Korea vaihtoivat tietoja pyrkimyksistään ratifioida elohopeaa koskeva Minamatan yleissopimus. Ne keskustelivat toimistaan ankeriaiden laittoman kaupan torjumiseksi CITES-sopimuksen puitteissa ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisten biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastonmuutosta koskevan yhteistyön osalta EU korosti strategisten kumppaneiden välisen yhteistyön merkitystä ja G20-ryhmän johtajuutta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa sekä yhtenäisten ilmastopolitiikkojen tärkeyttä. EU ja Korea tarkastelivat meneillään olevaa päästökauppajärjestelmään liittyvää hanketta, joka edistyy hyvin, ja totesivat, että muidenkin Korean ministeriöiden osallistuminen hyödyttäisi hanketta.

Komissio on käyttänyt monia eri kanavia ilmaistakseen huolensa työntekijöiden oikeuksien tilanteesta Koreassa ja painostaakseen asioiden edistämistä. Asia on otettu esille kauppakomiteassa, kauppakomissaarin ja hänen korealaisen kollegansa välisessä yhteydenpidossa sekä useissa kahdenvälisissä keskusteluissa, myös EU:n edustustossa Koreassa.

Kansalaisyhteiskunta on osallistunut aktiivisesti kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanoon EU:n ja Korean kansallisissa neuvoa-antavissa ryhmissä, jotka ovat kokoontuneet syyskuun 2015 jälkeen EU:ssa neljä kertaa ja Koreassa kahdeksan kertaa. EU:n kansallinen neuvoa-antava ryhmä toi erityisen aktiivisesti esille ryhmän mielipiteitä työntekijöiden oikeuksien tilanteesta Koreassa. Kansalaisyhteiskunnan foorumin, jossa EU:n ja Korean kansalliset neuvoa-antavat ryhmät kokoontuvat yhteen, viides kokous pidettiin 20.–21. maaliskuuta 2017 Brysselissä. Sitä ennen järjestettiin yhteiskuntavastuuta käsittelevä työpaja. Foorumissa laadittiin suosituksia EU:lle ja Korealle kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanoa varten.

6.    ERITYISIÄ RAPORTOITAVIA TAI SEURATTAVIA OSA-ALUEITA

Kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanosta 11. toukokuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 511/2011 11 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio esittää vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle seurantakertomuksen ajan tasalle saatetuista tilastoista, jotka koskevat arkaluonteisten alojen ja seurannan kohteeksi lisäksi valittujen alojen tuotteiden tuontia Koreasta. Koreasta EU:hun suuntautuvan tuonnin kehitys seurannan kattamilla aloilla (autot, tekstiilit, elektroniikka) ja tullinpalautusta koskevan erityisseurannan tulokset esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka on tämän kertomuksen liitteenä.

7.    TÄRKEIMMÄT AVOINNA OLEVAT KYSYMYKSET JA SEURANTATOIMET

EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta siitä saataisiin odotettu hyöty molemmin puolin.

EU on huolissaan tietyistä kaupan ja kestävän kehityksen osa-alueista, muun muassa siitä, että Korean toimet Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten ratifioimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi ja työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi eivät ole edistyneet riittävästi. Komissio aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä Korean uuden hallituksen kanssa näiden kysymysten ratkaisemiseksi ja jatkaa yhteistyötä EU:n kansallisen neuvoa-antavan ryhmän ja molempien osapuolten sidosryhmistä muodostuvan kansalaisyhteiskunnan foorumin kanssa.

EU haluaa erityisesti avata Korean markkinat uudelleen naudanlihan viennille. Ne ovat olleet suljettuina EU:sta tulevalle tuonnille tammikuusta 2001 lähtien. Toinen merkittävä kysymys terveys- ja kasvinsuojelun alalla on saada Korea hyväksymään aluejaon periaate eläintautien osalta.

Teollis- ja tekijänoikeuksien alalla Korean on luotava palkkausjärjestelmä julkisen esittämisen oikeuksia varten. Sen on myös suostuttava suojaamaan maantieteelliset merkinnät ja hyväksyttävä postipalvelujen sääntelykehyksen periaatteet. Muut markkinoille pääsyä ja täytäntöönpanoa koskevat kysymykset liittyvät muun muassa elektroniikkaan, autoihin ja koneisiin.

Tullimenettelyjen alalla tehtävillä parannuksilla voitaisiin vaikuttaa etuusjärjestelyjen käyttöasteen nostamiseen ja helpottaa entisestään pk-yritysten osallistumista. Teknologian muutokset esimerkiksi elektroniikan alalla edellyttävät mukautuksia.

EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen nojalla perustetut erikoistuneet komiteat ja työryhmät jatkavat keskusteluja ja pyrkivät etsimään ratkaisuja täytäntöönpanoon ja markkinoille pääsyyn liittyviin kysymyksiin tavoitteenaan tuottaa konkreettisia tuloksia. Ne ovat myös osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi foorumeiksi, joilla voidaan keskustella sääntelyn nykyisestä ja tulevasta kehityksestä ja tulevista yhteistyöaloista.

Lisäksi komissio pyrkii neuvottelemaan alustavasti Korean kanssa vapaakauppasopimukseen tai sen pöytäkirjoihin tehtäviä muutoksia koskevasta paketista. Tavoitteena on päästä tasapainoiseen ja keskinäisesti tyydyttävään lopputulokseen.

8.PÄÄTELMÄT

EU:n ja Korean välisen vapaakauppasopimuksen kuusi ensimmäistä soveltamisvuotta osoittavat, että sopimus on toiminut erittäin hyvin.

EU:n tavaravienti Koreaan kasvoi 59 prosenttia vuosien 2010 ja 2016 välillä. Myös Korean vienti kasvoi. Kasvu oli tosin hitaampaa, sillä EU:n kysyntä laski finanssikriisin myötä. Tämä on kääntänyt EU:n 11,6 miljardin euron kauppataseen alijäämän vuonna 2010 3,1 miljardin euron ylijäämäksi vuonna 2016.

Vuosien 2010 ja 2015 välillä EU:n palveluvienti Koreaan kasvoi 49 prosenttia ja palvelujen tuonti Koreasta 32 prosenttia. Vuonna 2015 EU:n palvelukaupan ylijäämä oli 4,8 miljardia euroa.

Samana ajanjaksona EU:hun suuntautuneet suorat ulkomaiset sijoitukset kasvoivat 59 prosenttia ja EU:n tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset (EU:n sijoitukset Koreassa) 33 prosenttia.

Vaikka joitakin ongelmia esiintyy edelleen, kuten 7 luvussa kuvataan, useimmilla osa-alueilla täytäntöönpano toimii hyvin ja tukee voimakkaasti molempien osapuolten talouden kehitystä. Tämä todettiin myös 18. toukokuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 12 .

(1) EUVL L 145, 31.5.2011, s. 19.

(2) http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P8-TA-2017-0225&language=FI&ring=A8-2017-0123   

(3) Tämä laskelma perustuu Korean tuontiin EU:sta HS6-tasolla vapaakauppasopimuksen viidentenä täytäntöönpanovuotena (ITC:n tiedot).

(4) EU:n osuus Korean kokonaistuonnista viittaa Korean tuontiin EU:sta osuutena Korean tuonnista koko maailmasta. EU:n osuus Korean kokonaisviennistä viittaa EU:hun suuntautuvan Korean viennin osuuteen Korean viennistä koko maailmaan.

(5) Harmonoitu järjestelmä.

(6)  Kivennäistuotteiden vienti EU:sta Koreaan kasvoi lähinnä vapaakauppasopimuksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuotena. Niiden osuus EU:n kokonaisviennistä Koreaan on 7 prosenttia.

(7)  Autonosiin kuuluvat renkaat (401110, 401211), moottorit (840733, 840734, 840790, 840820) ja osat (8708).

(8) Vuonna 2014 erityisrahoitusyhtiöiden osuus EU:sta Koreaan suuntautuneista sijoituksista oli 44 prosenttia ja EU:hun Koreasta suuntautuneista sijoituksista 3 prosenttia. EU:sta Koreaan suuntautuneista virroista 84 prosenttia liittyi erityisrahoitusyhtiöihin ja EU:hun Koreasta suuntautuneista virroista 19 prosenttia.

(9)  Se on yhtä suuri kuin seuraavien välinen suhde:Etuuskohtelua saava Korean tuonti (Koreaan etuustullien mukaisesti tulevan EU:n viennin arvo)Etuuskohteluun oikeutettu Korean tuonti (Koreaan tulevan, etuustulleihin oikeutetun EU:n viennin arvo)

(10)  Harmonoitu tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä.

(11) EUVL L 145, 31.5.2011, s. 19.

(12) http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P8-TA-2017-0225&language=FI&ring=A8-2017-0123