This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52014DC0442
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS Towards a thriving data-driven economy
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kohti menestyvää datavetoista taloutta
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kohti menestyvää datavetoista taloutta
/* COM/2014/0442 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kohti menestyvää datavetoista taloutta /* COM/2014/0442 final */
1.
Johdanto
Eurooppa-neuvoston
lokakuussa 2013 antamissa päätelmissä keskityttiin digitaalitalouteen,
innovointiin ja palveluihin kasvua ja työpaikkoja tuovina tekijöinä. Niissä
todettiin, että EU:n toimilla olisi luotava oikeanlainen kehys dataintensiivisyyden
ja pilvipalveluiden sisämarkkinoille. Tässä
tiedonannossa vastataan kehotukseen hahmottelemalla tulevaisuuden datavetoisen
talouden piirteitä ja esittämällä joitakin operatiivisia päätelmiä tällaiseen
talouteen siirtymisen tukemiseksi ja nopeuttamiseksi. Lisäksi siinä esitellään
nykyisiä ja tulevia toimia pilvipalvelujen alalla.[1] Tiedonanto
perustuu eri kuulemisten[2] tuloksiin ja asiaan
liittyviin, jo esitettyihin lainsäädäntöehdotuksiin, jotka koskevat muun muassa
henkilötietojen suojaa koskevien EU:n sääntöjen uudistusta ja verkko- ja
tietoturvaa.[3] Maailmanlaajuinen yhteys ja
toimintakehotus Todistamme
parhaillaan uutta teollista vallankumousta, jonka taustavoimina ovat
digitaalinen data, tietokoneistuminen ja automatisoituminen. Ihmisten toiminta,
teolliset prosessit ja tutkimus johtavat kaikki datan keräämiseen ja
käsittelyyn ennen näkemättömässä mittakaavassa. Tämä vauhdittaa uusien
tuotteiden ja palvelujen sekä uusien liiketoimintaprosessien ja tieteellisten
menetelmien syntymistä. Syntyvät
data-aineistot ovat niin
suuria ja monimutkaisia, että tällaisen ”ison datan” (big data)
käsittelystä eli dataintensiivisyydestä tulee vaikeaa nykyisillä
datanhallintatyökaluilla ja ‑menetelmillä. Samalla tekniikan saavutukset
mahdollistavat uudet tavat käsitellä näitä haasteita. Esimerkiksi pilvipalvelut
tarjoavat suuren mittakaavan tietojenkäsittelyä palveluna datataloudelle
samalla tavoin kuin voimalaitokset palvelevat tuotantoteollisuutta. Dataintensiivisyyteen perustuvien
tekniikoiden ja palvelujen arvon odotetaan kasvavan maailmanlaajuisesti
16,9 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuonna 2015 vuotuisen kasvun
ollessa 40 prosenttia – noin seitsemän kertaa niin paljon kuin tieto- ja
viestintäteknologian markkinoilla yhteensä. Hiljattain julkaistun tutkimuksen
mukaan pelkästään Yhdistyneessä kuningaskunnassa suuremmissa yrityksissä
työskentelevän, dataintensiivisyyteen erikoistuneen henkilöstön määrä tulee kasvamaan
yli 240 prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana.[4] Tämä
maailmanlaajuinen suuntaus tuo mukanaan valtavia mahdollisuuksia eri aloilla
terveydenhuollosta, elintarviketurvallisuudesta, ilmastosta ja luonnonvarojen
tehokkaasta käytöstä energiaan, älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja
älykkäisiin kaupunkeihin. Euroopalla ei ole varaa jättää mahdollisuuksia
käyttämättä. Euroopan
digitaalitalous on kuitenkin tarttunut datavallankumouksen mahdollisuuksiin
hitaasti Yhdysvaltoihin verrattuna, eikä sillä myöskään ole vastaavia teollisia
valmiuksia. Dataan keskittyvä tutkimus ja innovointi EU:ssa on riittämätöntä,
eikä tähän liittyviä toimia juurikaan koordinoida. Euroopasta puuttuu
data-asiantuntijoita, jotka pystyisivät muuttamaan tekniset saavutukset
konkreettisiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Nykyisen oikeudellisen
toimintaympäristön monimutkaisuus ja se, etteivät toimijat pääse riittävästi
käyttämään suuria data-aineistoja ja mahdollistavaa infrastruktuuria, luovat
esteitä pk-yritysten markkinoille pääsylle ja tukahduttavat innovointia. Tämän
vuoksi Euroopassa on vähemmän menestyviä datayrityksiä kuin Yhdysvalloissa,
missä suuret toimijat ovat tunnistaneet tarpeen investoida työkaluihin,
järjestelmiin ja uusiin datavetoisiin prosesseihin. Merkittäviä uusia
mahdollisuuksia on kuitenkin olemassa useilla aloilla (terveydenhuollosta ja
älykkäistä tehtaista maatalouteen), joilla näiden menetelmien soveltaminen on
vielä lapsenkengissä eikä globaaleja hallitsevia toimijoita ole vielä
ilmestynyt. Julkisten
palvelujen kiihtyvä digitalisoituminen, jonka taustalla on tarve nykyaikaistaa
toimintaa, vähentää kustannuksia ja tarjota innovatiivisia palveluja, avaa
uusia mahdollisuuksia datan varastoinnin, siirtämisen, käsittelyn ja
analysoinnin optimoimiseksi. Samaan
aikaan julkisten tai yksityisten toimijoiden kerrotaan käyttävän vastaavia
tekniikoita valvontatarkoituksiin. Tämä on omiaan aiheuttamaan huolta ja
vähentämään ihmisten ja organisaatioiden luottamusta digitaalitalouteen.
Komissio on aina ottanut tällaiset kysymykset erittäin vakavasti. Se jatkaa niiden
käsittelyä ottamalla käyttöön tehokkaita tietosuojaa sekä verkko- ja
tietoturvaa koskevia sääntöjä, tukemalla turvallisia tekniikoita ja
tiedottamalla yleisölle tavoista pienentää yksityisyyteen ja turvallisuuteen
liittyviä riskejä. Riittävä luottamus on olennainen seikka datavetoisessa
taloudessa.[5] Voidakseen
tarttua näihin tilaisuuksiin ja kilpailla maailmanlaajuisesti datataloudessa
EU:n on •
tuettava
dataan liittyviä niin sanottuja kärkialoitteita (”lighthouse” initiative),
joilla pystytään parantamaan kilpailukykyä, julkisten palvelujen laatua ja
kansalaisten elämää. Kärkialoitteet maksimoivat EU:n rahoituksen vaikutuksen
strategisesti tärkeillä talouden aloilla. Mahdollisia aloja ovat muun muassa
terveysala (räätälöity lääketiede), liikenteen ja logistiikan yhdennetty
hallinnointi kokonaisilla alueilla sekä elintarvikeketjujen hallinnointi
jäljittämällä elintarvikkeita maatilalta ruokapöytään •
kehitettävä
mahdollistavia tekniikoitaan, perusinfrastruktuurejaan ja osaamistaan,
erityisesti pk-yritysten hyväksi •
jaettava,
käytettävä ja kehitettävä laajamittaisesti julkisia dataresurssejaan ja
tutkimustietoon liittyviä infrastruktuurejaan •
keskitettävä
julkinen tutkimus ja innovointi teknologisten, oikeudellisten ja muiden
pullonkaulojen ratkaisemiseen •
varmistettava,
että olennaiset oikeudelliset puitteet ja politiikat, jotka koskevat muun
muassa yhteentoimivuutta, tietosuojaa, turvallisuutta ja teollis- ja
tekijänoikeuksia, ovat datan kannalta suotuisia, mikä antaa yrityksille enemmän
sääntelyvarmuutta ja vahvistaa kuluttajien luottamusta datateknologiaan •
saatettava
nopeasti päätökseen lainsäädäntöprosessit, jotka koskevat EU:n
tietosuojakehyksen uudistamista sekä verkko- ja tietoturvaa, sekä tuettava tiedonvaihtoa
ja yhteistyötä asianomaisten valvontaviranomaisten välillä (esimerkiksi
tietosuojan, kuluttajansuojan ja verkkoturvallisuuden aloilla) •
vauhditettava
julkishallinnon ja julkisten palvelujen digitalisointia niiden tehostamiseksi •
käytettävä
julkisia hankintamenettelyjä datateknologian tulosten saamiseksi markkinoille. Koordinoitu
toimintasuunnitelma, jossa ovat mukana jäsenvaltiot ja EU, voi taata vaadittaville
toimille tarvittavan laajuuden ja mittakaavan. Toimia ovat muun muassa datan
huippuluokan siirto-, varastointi- ja superlaskentavalmiuksien muodostaminen
sekä sellaisten unionille strategisesti tärkeiden alojen määrittäminen, joilla
läpimurtoja voidaan tehdä. Käynnissä
on jo alakohtaisia toimia, jotka edistävät datavetoista taloutta, esimerkiksi
multimodaalisen matkustamisen alalla. Niiden pohjalta tässä tiedonannossa
pyritään käynnistämään keskustelu parlamentin, neuvoston ja muiden
sidosryhmien, kuten kansallisten digitaalikoordinaattoreiden verkoston[6],
kanssa tällaisen toimintasuunnitelman laatimisesta. Keskustelun pohjustamiseksi
tiedonannossa kuvaillaan datavetoisen talouden piirteitä ja hahmotellaan
alustavia toimia sen saamiseksi aikaan Euroopassa.
2.
Data
on tulevan osaamistalouden ja ‑yhteiskunnan ytimessä
Digitaalisen
datan luomis-, keräämis-, käsittely- ja käyttötapojen määrä kasvaa nopeasti.
Valmistajat esimerkiksi keräävät ja käsittelevät dataa optimoidakseen
materiaali- ja tavaravirtoja, ja uudet tavarat ja palvelut perustuvat yhä
enemmän upotettuihin data-analyysijärjestelmiin (esimerkiksi
törmäyksenestojärjestelmät). Standardin
ISO/IEC 2382-1 mukaan data on uudelleen tulkittavissa oleva esitys tiedosta
kaavamaisessa muodossa, joka sopii viestintään, tulkintaan tai käsittelyyn. Dataa
voivat luoda joko ihmiset tai koneet/sensorit, usein ”sivutuotteena”.
Esimerkkejä: paikkatiedot, tilastot, säätiedot ja tutkimustiedot. Mikäli sovellettavia henkilötietojen
suojaa koskevia sääntöjä noudatetaan, kerran tallennettua dataa voidaan käyttää
uudelleen moneen kertaan tarkkuuden heikentymättä. Tämä kokonaisarvon
kasvaminen on keskeinen seikka datan arvoketjua koskevassa konseptissa.
Esimerkiksi autoissa olevien matkapuhelinten yhdistettyjä paikannustietoja
voidaan käyttää uudelleen reaaliaikaiseen liikennetiedotukseen. Käsitteellä ’iso
data’ tarkoitetaan suuria määriä erityyppistä dataa, joka tuotetaan suurella
nopeudella erittäin monista erityyppisistä lähteistä. Tämän päivän äärimmäisen
vaihtelevien ja reaaliaikaisten data-aineistojen käsittely edellyttää uusia
työkaluja ja menetelmiä, kuten tehokkaita prosessoreja, ohjelmistoja ja
algoritmeja.[7] Yleisesti ottaen datan analysoiminen[8] tarkoittaa parempia
tuloksia, prosesseja ja päätöksiä. Se auttaa meitä luomaan uusia ideoita tai
ratkaisuja tai ennustamaan tulevia tapahtumia tarkemmin. Teknologian edistyessä
kokonaisia liiketoimintasektoreita uudistetaan järjestelmällisen data-analyysin
pohjalta.[9] Käsitteellä ’datavetoinen
innovointi’ tarkoitetaan yritysten ja julkisen sektorin elinten valmiutta
hyödyntää parannetuista data-analyyseista saamaansa tietoa kehittääkseen
parempia palveluita ja tavaroita, jotka helpottavat ihmisten ja
organisaatioiden, pk-yritykset mukaan luettuna, jokapäiväistä elämää.[10] Hyödyntämisen helpottamiseksi ja
transaktiokustannusten vähentämiseksi on sitä parempi, mitä vähemmän on rajoituksia
ja mitä enemmän datan uudelleenkäyttöä koskevia sääntöjä on yhdenmukaistettu.
Komission aiempien avointa dataa koskevien toimintaperiaatteiden[11]
tapaan G8:n vuonna 2013 tehdyssä avointa dataa koskevassa peruskirjassa (Open
Data Charter) noudatetaan periaatetta ”oletuksena avoimuus” ja painotetaan,
että on tarpeen mahdollistaa datan uudelleenkäyttö vapaasti ja avoimesti sekä
ihmisille että koneille. Käsitteellä ’avoin
data’ tarkoitetaan sellaista dataerää, joka on annettu kaikkien vapaasti uudelleenkäytettäväksi
sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Data-aineistojen
olemassaolo merkitsee uusia haasteita perusinfrastruktuurille. Aineistot voivat
olla eri paikkoihin eri lähteistä jaettuja, avoimia tai rajoitettuja, ja ne voivat
sisältää erityistä suojaa tarvitsevia henkilötietoja. Data-analyysit
edellyttävät turvallista ja luotettavaa ympäristöä, joka mahdollistaa
operaatiot erilaisten pilviteknologiaan ja suurteholaskentaan[12]
perustuvien infrastruktuurien, foorumien ja palvelujen välillä. Datavetoinen
innovointi luo laajoja uusia työllistymismahdollisuuksia. Se edellyttää
kuitenkin monialaisia työtiimejä, jotka koostuvat erittäin pätevistä
data-analyysin, koneoppimisen ja visualisoinnin asiantuntijoista. Lisäksi on
otettava huomioon olennaiset oikeudelliset näkökohdat, kuten datan omistajuus,
lisenssirajoitukset ja tietosuoja. On erittäin tärkeää kouluttaa sellaisia
data-ammattilaisia, jotka pystyvät tekemään temaattisia syväanalyyseja,
hyödyntämään koneiden saamia tuloksia, tekemään päätelmiä datasta ja käyttämään
niitä päätöksenteon parantamiseen. EU:n Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa
ja kansallisissa tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmissa voidaan vastata
olennaisiin teknisiin haasteisiin, jotka vaihtelevat datan luomisesta ja
hallinnoinnista verkostojen avulla, varastoinnista ja viestintäteknologiasta
suuren mittakaavan analyyseihin, kehittyneisiin ohjelmistotyökaluihin ja kyberturvallisuuteen.
Myös tuki alakohtaisen yrittäjyyden ja innovoinnin edistämiselle on tärkeää.
3.
Kohti datavetoista EU:n taloutta
Datavetoisen
talouden huomattava piirre on digitaalisilla sisämarkkinoilla
vuorovaikutuksessa toimivien erityyppisten toimijoiden ekosysteemi, joka johtaa
liiketoimintamahdollisuuksien lisääntymiseen ja osaamisen ja pääoman parempaan
saatavuuteen erityisesti pk-yrityksille. Lisäksi se stimuloi tehokkaammin alan
tutkimusta ja innovointia. Menestyvään datavetoiseen talouteen
liittyvät seuraavat ominaisuudet:
3.1.
Hyvälaatuisten,
luotettavien ja yhteentoimivien data-aineistojen ja mahdollistavan
infrastruktuurin saatavuus
(1) Itse data-aineistot: hyvälaatuista,
luotettavaa ja luotettua dataa, joka saadaan suurista data-aineistoista, avoin
data mukaan luettuna (esimerkiksi maanseurantadata ja muu paikkadata,
kieliresurssit, tieteellinen data, liikennedata, terveydenhoitodata,
taloudellinen data, kulttuurivarannon digitalisointi), ja joka on laajasti
saatavilla uusia datatuotteita varten. Asiaankuulumattomat rajoitukset eivät
estä datan virtaamista sektorien, kielten ja rajojen yli digitaalisilla
sisämarkkinoilla. Käyttäjillä on riittävä luottamus teknologiaan,
palveluntarjoajien käyttäytymiseen ja niitä sääteleviin sääntöihin. (2) Data-aineistojen käyttämiseen tarvittava joustavuus: yhteiset vakiomuodot ja ‑protokollat datan keräämiseen ja
käsittelemiseen eri lähteistä johdonmukaisesti ja yhteentoimivasti sektorien ja
vertikaalisten markkinoiden (energia, liikenne, ympäristö, älykkäät kaupungit,
vähittäismyynti, turvallisuus jne.) välillä. (3) Vakaat infrastruktuurit, resurssit ja palvelut: avoimen datan portaalit ja tutkimusinfrastruktuurit, jotka tukevat datavetoista
innovointia ja perustuvat nopeisiin internetyhteyksiin ja suurten ja joustavien
laskentaresurssien (erityisesti suurteho-, grid- ja pilvilaskennan
infrastruktuurien ja palvelujen sekä tilastollisen infrastruktuurin)
saatavuuteen.
3.2.
Paremmat
edellytykset, jotka helpottavat lisäarvon tuottamista data-aineistoista
(1) Riittävä osaamispohja: pienet
ja suuret yritykset ja korkeakoulut tekevät yhteistyötä kouluttaakseen
riittävän määrän alan asiantuntijoita työmarkkinoiden suuren kysynnän
kattamiseksi. Tämä sisältää lahjakkuuden ja osaamisen vaikuttavan ja tehokkaan ”ristipölytyksen”
eri alojen välillä. (2) Toimijoiden tiivis yhteistyö: korkeakoulut / julkiset tutkimuslaitokset ja yksityiset kumppanit,
etenkin pk-yritykset, tekevät sektorien välistä yhteistyötä tutkimuksessa ja
innovoinnissa tiedon ja teknologian parannetun saatavuuden ja siirtämisen
avulla. Tällainen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö takaa sellaisten
luotettavien ja asianmukaisten algoritmien, työkalujen ja menetelmien
saatavuuden ja jatkokehittämisen, joita tarvitaan deskriptiiviseen ja
ennakoivaan data-analyysiin, datankäsittelyyn, simulointiin, visualisointiin,
päätöksenteon tukeen ja tulosten integroimiseen uusiin tuotteisiin.
3.3.
Sovellusalat,
joilla ison datan käsittelyn parantamisella voi olla ratkaiseva merkitys
(1) Järjestelmät: fyysisiin
esineisiin upotetut ja internetin kautta toisiinsa yhteydessä olevat tieto- ja
viestintätekniikan järjestelmät, jotka pystyvät havainnointi-, toimilaite-,
laskenta- ja viestintätehtäviin ja tarjoavat kansalaisille ja yrityksille
laajan valikoiman innovatiivisia sovelluksia ja palveluja (älykkäät verkotetut
esineet, smart connected objects). (2) Varhaiset soveltajat ja käynnistäjät: julkisen sektorin elimet toimivat uusien datapalvelujen ja
digitaalisten tuotteiden ”käynnistävinä asiakkaina” ja välittäjinä. Julkisella
sektorilla on keskeinen tehtävä pilvipalvelujen ja muiden uusien
toimintatapojen käyttöönotossa ja kansalaisten ja yritysten, pk-yritykset
mukaan lukien, luottamuksen luomisessa.
4.
Toimintasuunnitelma
tulevaisuuden datavetoisen talouden luomiseksi
Eteneminen kohti menestyvää datavetoista
taloutta edellyttää yhteisöjen muodostamista ja oikeita puite-ehtoja.
4.1. Yhteisöjen
muodostaminen
1. Dataa koskeva julkisen ja yksityisen sektorin
eurooppalainen kumppanuus
Komissio katsoo, että strateginen
yhteistyö sopimukseen perustuvan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden[13] kautta voi olla
merkittävässä osassa datayhteisön kehittämisessä ja parhaiden käytäntöjen
vaihtoon kannustamisessa.
Horisontti 2020
‑ohjelmassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti komissio katsoo, että
riittävän hyvin määritelty sopimuspohjainen julkisen ja yksityisen sektorin
kumppanuus olisi tehokkain tapa panna Horisontti 2020 ‑ohjelmaa
täytäntöön tällä alalla, etenkin kun otetaan huomioon tarvittavan vaikutuksen
laajuus, mukana olevat resurssit ja pitkän aikavälin sitoutumisen merkitys. Sopimuspohjainen julkisen ja yksityisen
sektorin kumppanuus vahvistaa komission ja teollisuuden sitoumukset osallistua
tutkimus- ja innovointitoimiin ja muodostaa arvokkaan keskustelufoorumin. Se
ohjaa tutkimus- ja innovointitoimia strategisen tutkimus- ja
innovointilinjauksen (SRIA) kautta. Linjausta koordinoidaan jäsenvaltioiden
ohjelmien kanssa, siinä keskitetään kaikki olennaiset toimet tärkeimpiin
haasteisiin ja pullonkauloihin, maksimoidaan tehokkuus ja vältetään
päällekkäisyydet. Dataa koskevassa sopimuspohjaisessa julkisen
ja yksityisen sektorin kumppanuudessa olisi kehitettävä kannustimia
data-aineistojen jakamiseen kumppanien välillä ja mekanismeja tiedon ja teknologian
siirron helpottamiseksi. Kumppanien olisi tehtävä yhteistyötä akateemisten ja
tutkimuslaitosten kanssa, jotta opiskelijat ja tutkijat voivat tehdä kokeita
realistisilla ja suurilla data-aineistoilla. Samalla olisi edistettävä vaihtoa
datatutkijoiden sekä tietosuoja- ja turvallisuusasiantuntijoiden välillä. Teollisuus on järjestäytynyt ja
valmistelee ehdotusta tällaisesta sopimuspohjaisesta julkisen ja yksityisen
sektorin kumppanuudesta.[14] Mikäli ehdotus
arvioidaan myönteisesti, se voitaisiin käynnistää vuoden 2014 loppuun mennessä.
2. Digitaalinen
yrittäjyys ja avoimen datan yrityshautomo
Komissio
on tunnistanut digitaaliteknologioiden suuren potentiaalin yrittäjyystoiminnan
lisäämisessä ja kaikentyyppisten yritysten uudistamisessa Euroopassa. Siksi se
on ottanut käyttöön strategian digitaalisen yrittäjyyden tukemiseksi unionissa[15].
Samassa
hengessä avoimen datan yrityshautomo auttaa Horisontti 2020 –ohjelman
puitteissa pk-yrityksiä muodostamaan dataan perustuvia toimitusketjuja, edistää
dataresurssien avoimia tai oikeudenmukaisia käyttöehtoja, helpottaa
pilvipalvelujen saatavuutta, edistää yhteyksiä paikallisiin
datayrityshautomoihin kaikkialla Euroopassa ja auttaa pk-yrityksiä saamaan
oikeudellista neuvontaa. 3.
Osaamispohjan kehittäminen Komissio aikoo suunnitella
osaamiskeskusten eurooppalaisen verkoston lisätäkseen asiantuntevien
data-ammattilaisten lukumäärää. Tätä täydennetään tunnustamalla sähköiseen
infrastruktuuriin liittyvät uudet ammatit ja taidot digitaalitaitoja ja
työllisyyttä edistävää suurta koalitiota koskevan aloitteen[16]
mukaisesti. 4. Datamarkkinoiden
seurantaväline Komissio on ottamassa käyttöön
datamarkkinoiden seurantavälinettä mitatakseen Euroopan datamarkkinoiden kokoa
ja suuntauksia. Väline näyttää myös Euroopan datatalouden eri toimijoiden
väliset suhteet. 5. Tutkimuksen ja innovoinnin
alakohtaisten painopisteiden määrittäminen Komissio kehottaa sidosryhmiä ja
tutkimusyhteisöjä (esimerkiksi terveydenhuollon, energian, ympäristön,
yhteiskuntatieteiden ja virallisten tilastojen aloilta) ehdottamaan
kärkialoitteita, jotka voisivat tuoda suurimmat yhteiskunnalliset ja
taloudelliset hyödyt ja joiden pitäisi houkutella tarvittavaa julkista ja
yksityistä rahoitusta.
4.2. Edellytysten
kehittäminen
4.2.1.
Datan
saatavuus ja yhteentoimivuus
1.
Avointa dataa koskevien toimintaperiaatteiden edistäminen EU:n avointa dataa koskevien
toimintaperiaatteiden[17] ja oikeudellisen kehyksen[18] täytäntöönpanon
helpottamiseksi komissio valmistelee ohjeita suositeltavista vakiomuotoisista luvista,
data-aineistoista ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevien maksujen
perimisestä. Komissio ja muut EU:n elimet julkaisevat
omia asiakirjojaan avoimena datana EU:n avoimen datan portaalin kautta. Lisäksi
Euroopan laajuinen avoimen datan digitaalisen palvelun infrastruktuuri tulee
tarjoamaan Verkkojen Eurooppa –välineen puitteissa yhden luukun palvelun
avoimen datan saamiseksi kaikkialta Euroopasta.[19]
Toimenpiteitä
tieteellisten keksintöjen ja
yhteistyön edistämiseksi alojen ja maantieteellisten rajojen
yli sisältyy komission
tieteellistä tietoa
koskevaan pakettiin[20]. Datan laajempaa avaamista sen käyttöä ja
uudelleenkäyttöä varten koskevaan tavoitteeseen pyritään myös komission
aloitteilla, jotka kattavat alakohtaisen datan (liikenne, ympäristö jne.), sekä
edistämällä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tulosten avointa saatavuutta[21]. 2.
Datankäsittelyvälineet ja ‑menetelmät Liiketoimintatiedon hallintaan,
päätöksentekoa tukeviin prosesseihin sekä pk-yrityksiä ja verkkoyrittäjiä
tukeviin järjestelmiin kohdistuvan tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi
Horisontti 2020 –ohjelman kohteisiin kuuluvat deskriptiivinen ja ennakoiva
data-analytiikka, datan visualisointi, tekoäly sekä päätöksentekoa tukevat
ohjelmistotyökalut ja algoritmit. Muita aiheita ovat konseptien
toimivuuden osoittaminen (proof of concept) ja pilvipalvelupohjaisen
datainfrastruktuurin edellytysten prototyypit (esim. PaaS (Platform as a
Service) ja SaaS (Software as a Service)) äärimmäisen suuria tai
erittäin heterogeenisiä data-aineistoja ja sellaisia toimia varten, joissa
käsitellään suuria, monimutkaisia ja dataintensiivisiä järjestelmiä ja
palveluja. Lisäksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa
stimuloidaan osaamiskeskusten perustamista ja verkostoitumista pk-yritysten
tukemiseksi datateknologian tai ‑palvelujen kehittämisessä,
saavuttamisessa ja käyttöönotossa tuotteissaan, liiketoimintaprosesseissaan tai
muissa toimissa.
3. Uusien avointen standardien tukeminen
Avoimet
standardit ja datan yhteentoimivuus ovat painopisteitä monissa komission
politiikoissa. Tämä näkyy käynnissä olevissa aloitteissa EU:n laajuisten
standardien asettamiseksi tärkeillä talouden aloilla, kuten liikenteessä.
ISA-ohjelma[22] helpottaa yhteisten
perusdatastandardien käyttöä kansallisille hallinnoille. Auttaakseen avoimen datanvaihdon
ilmapiirin luomista komissio tukee asiaan liittyvien nykyisten standardien
kartoittamista joillakin ison datan aloilla (esim. älykkäät energiaverkot,
terveydenhoito, liikenne, ympäristö, vähittäismyynti, valmistusteollisuus ja
rahoituspalvelut). Horisontti 2020 ‑puiteohjelman
tulevissa toimissa määritetään teollisuudenaloja, jotka ovat toiminnassaan
riittävän homogeenisia kehittääkseen edelleen asiaan liittyviä standardeja.
4.2.2.
Datavetoisen
talouden mahdollistava infrastruktuuri
1. Pilvipalvelut
Euroopan pilvipalvelustrategian toimet koskevat
standardien läpinäkyvyyttä, vapaaehtoista EU:n laajuista sertifiointia,
turvallisia ja oikeudenmukaisia sopimusehtoja pilvipalvelujen käyttäjille sekä
eurooppalaisen pilvipalvelukumppanuuden (European Cloud Partnership, ECP)
perustamista. Nämä toimet helpottavat luotettujen pilvipalvelujen nopeampaa
käyttöönottoa, mikä tukee datavetoista taloutta. ECP:n ohjausryhmä julkaisi hiljattain
luotettuja pilvipalveluja Euroopassa koskevan Trusted Cloud Europe (TCE) ‑raportin[23]. Sen jälkeen tehdyn
kyselyn tuloksista ilmeni, että Euroopassa tuetaan laajasti visiota Euroopan luotetuista
pilvipalveluista siltä pohjalta, että Euroopassa hyväksytään nopeasti yleistä
tietosuojaa koskeva asetus ja tehokkaita mekanismeja eurooppalaisen ”datasuvereniteetin”
takaamiseksi pilvessä. Jatkotoimena komissio aikoo reagoida TCE-raporttiin
kuulemalla vuoteen 2015 mennessä sidosryhmiä sääntelyvaihtoehtoja ja
markkinavetoisia yhteissääntelyvaihtoehtoja yhdistävästä poliittisesta toimenpidepaketista.
Samaan aikaan tulevissa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan
kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa käsitellään pilvipalveluratkaisujen
optimaalista käyttöä ja kokoonpanoa data-analytiikkaa ja edistyneitä
infrastruktuureja ja palveluja varten[24].
2. Sähköiset infrastruktuurit ja suurteholaskenta
Teollisuudella, pk-yrityksillä ja
korkeakouluilla on jo nyt mahdollisuus käyttää parhaita superlaskentalaitteita
ja ‑palveluja PRACEn[25], tutkimuskäyttöön
tarkoitetun huippuluokan suurteholaskentainfrastruktuurin avulla. Tulevia toimia on muun muassa
suurteholaskentaa soveltavien huippuyksiköiden perustaminen tieteellisiin,
teollisiin tai yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi suurteholaskentaa
koskevien julkisen ja yksityisen sektorin nykyisten kumppanuuksien avulla[26].
Lisäksi tuetaan suurteholaskennan teknologioiden seuraavan sukupolven
kehittämistä. Se on edistyneiden mallinnus-, simulointi- ja
dataintensiivisyyssovellusten keskeinen horisontaalinen mahdollistava tekijä.[27] Koska on erittäin tärkeää tarjota
tuhansille tutkijoille kaikkialla Euroopassa nopeasti laskentavalmiuksia,
tuetaan myös digitaalisen eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA)[28]
keskeisiä mahdollistavia tekijöitä, kuten eurooppalaista verkkoaloitetta (EGI).
3. Verkostot/laajakaista/5G
Käynnissä oleva 5G:tä[29]
koskeva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus käsittelee tulevaisuuden
mobiililaitteilla käytettävän internetin teknologista perustaa ja on mukana
sääntely- ja rahoitusaloitteissa[30], jotka on suunniteltu
kannustamaan yksityisiä investointeja laajakaistainfrastruktuuriin. Kumppanuus
tukee runkoverkkojen kehittymistä lisäämällä niiden valmiuksia käsitellä suuria
datamääriä.
4. Esineiden internet[31]
Tarkoitus on
rahoittaa joitakin suuren mittakaavan hankkeita, jotta voidaan ratkaista kysymyksiä,
joita on noussut esiin älykkäiden verkotettujen esineiden ja muiden Esineiden
internet ‑teknologioiden avulla kerätyn datan saatavuuteen, laatuun ja
yhteentoimivuuteen liittyen.
5. Julkisen datan infrastruktuurit
Komissio hakee
tukea jäsenvaltioilta toisiinsa kytkettyjen datankäsittelylaitteiden verkostoa
varten. Tarkoitus on yhdistää alueellisia datakeskuksia ja mahdollistavia
infrastruktuureja synergioista hyötymiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi
erityisesti pk-yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisen
sektorin kannalta. Vahvistamalla GÉANT-verkkoa[32] komissio aikoo myös
investoida kytköksiin EU:n ulkopuolisiin maihin, erityisesti kehittyvässä
maailmassa.
4.2.3.
Sääntelykysymykset
1. Henkilötietojen suoja ja kuluttajansuoja
Henkilötietojen suojaa koskevaa
perusoikeutta sovelletaan isoon dataan, kun on kyse henkilötiedoista:
datankäsittelyssä on noudatettava kaikkia sovellettavia tietosuojasääntöjä. Komission uudistuspaketin tarkoitus on
muodostaa EU:lle yksi nykyaikainen, vahva, yhtenäinen ja kokonaisvaltainen
tietosuojakehys. Vahvistamalla ihmisten uskoa ja luottamusta digitaaliseen
ympäristöön ja lisäämällä oikeusvarmuutta paketti tarjoaa sääntely-ympäristön,
joka on olennaisen tärkeä innovatiivisten ja kestävien datatuotteiden ja ‑palvelujen
kehittämisen kannalta. Uudistuspaketin hyväksymisen jälkeen
komissio työskentelee jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa varmistaakseen,
että yritykset, ja etenkin pk-yritykset, saavat riittävästi ohjausta muun
muassa datan anonymisoinnin ja salanimien käyttämisen, datan minimoinnin, henkilötietoihin
liittyvien riskianalyysien sekä kuluttajien tietoisuutta lisäävien työkalujen
ja aloitteiden kaltaisten kysymysten osalta. Komissio myös tukee aktiivisesti tutkimusta
ja innovointia sellaisista dataan liittyvistä teknisistä ratkaisuista, joissa
yksityisyyden lisääminen on sisäänrakennettua. Tältä pohjalta digitaalisiin välineisiin
sisältyy potentiaali auttaa käyttäjiä kontrolloimaan ja suojaamaan datansa
paremmin. Komissio aikoo käynnistää kuulemisprosessin käyttäjien
kontrolloimien, pilvipalveluihin perustuvien teknologioiden konseptista henkilökohtaisen
datan varastoinnissa ja käytössä (henkilökohtaiset datatilat). Lisäksi se tukee
tutkimusta ja innovointia sellaisista välineistä, jotka avustavat käyttäjiä niiden
datanjakamisperiaatteiden valitsemisessa, jotka parhaiten sopivat heidän
tarpeisiinsa. Se myös tukee hankkeita, joiden tarkoituksena on vähentää
henkilötietojen suojan loukkauksia ja varmistaa datan käyttö sen
keräämistarkoituksia vastaavasti Horisontaalinen kuluttaja- ja
markkinointilainsäädäntö koskee myös dataintensiiviseen teknologiaan perustuvia
tuotteita. Komissio aikoo varmistaa, että pk-yrityksille, kuluttajille,
toimittajille ja käyttäjille annetaan kaikki tarvittavat tiedot, heitä ei
johdeta harhaan ja he voivat tukeutua oikeudenmukaisiin sopimuksiin muun muassa
heiltä kerätyn datan käytön osalta. Nämä toimenpiteet rakentavat luottamusta,
jota tarvitaan datavetoisen talouden täyden potentiaalin hyödyntämiseksi.
2. Tiedonlouhinta
Komissio
tutkii tapoja edistää tiedonlouhintaan, tekstinlouhinta mukaan lukien,
perustuvaa datavetoista innovointia muun muassa asiaan liittyvien
tekijänoikeusnäkökohtien osalta. Komissio
panee merkille jäsenvaltioiden aloitteet, jotka helpottavat näitä toimia panemalla
täytäntöön nykyisen tekijänoikeuskehyksen puitteissa käytettävissä olevia
poikkeuksia (tai tarkastelemalla uudelleen niiden täytäntöönpanoa). 3.
Turvallisuus Komissio
tutkii dataintensiivisyyteen liittyviä turvallisuusriskejä ja aikoo ehdottaa
riskinhallinta- ja lieventämistoimenpiteitä, muun muassa suuntaviivoja, jotka
koskevat esimerkiksi turvallisen datavarastoinnin hyviä käytäntöjä. Tarkoitus
on edistää turvallisuuskulttuuria monilla yhteiskunnan sektoreilla ja auttaa
havaitsemaan kyberhyökkäyksiä ja reagoimaan niihin paremmin.
Lisäksi
komissio tukee tutkimusta ja innovointia auttaakseen pienentämään tietojen
luvattoman käytön riskiä ja vaaraa, että tietokantoja käytetään salaa
laittomiin tarkoituksiin.µ
4.
Omistajuus / datan siirto Useilla
sektoreilla datan sijaintivaatimukset rajoittavat rajat ylittävää tiedonkulkua
ja muodostavat esteen pilvipalvelujen ja ison datan sisämarkkinoille. Komissio
tutkii tällaisia esteitä ja harkitsee tulevia poliittisia toimia erityisesti
ottamalla huomioon Trusted Cloud Europe ‑raportin ja eurooppalaisen
pilvipalvelukumppanuuden (ECP) antamat suositukset. Lisäksi
komissio aikoo perustaa kuulemis- ja asiantuntijaryhmän arvioimaan ohjauksen
tarvetta datan omistajuuteen ja datan toimittamista koskevaan vastuuseen
liittyvien erityiskysymysten kohdalla. Erityisesti tämä koskee Esineiden
internet ‑teknologian avulla kerättyä dataa.
5.
Päätelmät
Menestyvä
datavetoinen talous edistää kansalaisten hyvinvointia sekä sosioekonomista
edistystä uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovatiivisempien julkisten
palvelujen kautta. Se kukoistaa Euroopan digitaalisilla sisämarkkinoilla, joita
sääntelevät nykyaikaiset ja innovatiiviset säännöt. Kun
suunnitellut toimet on pantu täytäntöön, ne vauhdittavat innovointia,
kasvattavat tuottavuutta ja parantavat data-alan kilpailukykyä koko taloudessa
ja lisäksi maailmanmarkkinoilla, joilla Eurooppa on keskeinen toimija. Komissio
kuulee parlamenttia, neuvostoa, jäsenvaltioita ja kaikkia olennaisia
sidosryhmiä laatiakseen yksityiskohtaisemman, monikerroksisen ja näyttöön
pohjautuvan toimintasuunnitelman, jonka avulla edetään kohti tulevaisuuden
datavetoista taloutta ja vastataan Euroopan tuleviin yhteiskunnallisiin
haasteisiin. [1] Tämän
tiedonannon liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa
raportoidaan Euroopan pilvipalvelustrategian (COM(2012) 529) täytäntöönpanosta. [2] Esimerkiksi
http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/news/trusted-cloud-europe-survey;
https://ec.europa.eu/digital-agenda/en/content/consultation-research-data-infrastructures-framework-action [3] KOM(2012)
10 lopullinen, KOM(2012) 11 lopullinen ja COM(2013) 48 final. [4] Big Data
Analytics – An assessment of demand for labour and skills, 2012-2017. e-skills
UK report on behalf of SAS UK. [5] Ks.
myös JOIN(2013) 1, Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategia: Avoin,
turvallinen ja vakaa verkkoympäristö, hyväksytty 7.2.2013, jossa ilmoitetaan
”toimista, joilla pyritään tekemään EU:n verkkoympäristöstä maailman
turvallisin” (s. 3). [6] Verkosto
on tarkoitus perustaa lokakuussa 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston
päätelmien mukaisesti. [7] Nämä
menevät pidemmälle kuin perinteiset tiedonlouhintatyökalut, jotka on
suunniteltu käsittelemään lähinnä pienen vaihteluvälin ja pienen mittakaavan
staattisia data-aineistoja, usein manuaalisesti. [8] Tämä
voi kattaa sekä varsinaisen ”ison datan” että runsaasti muita data-aineistoja (small
data). [9] Yrityksissä,
jotka käyttävät ”datavetoista päätöksentekoa”, tuottavuus kasvaa 5–6 prosenttia
(”Big Data for All: Privacy and User Control in the Age of Analytics”, O.
Teme/J. Polonetsky, Northwestern Journal of Technology and Intellectual
Property 2012). [10] Data-Driven Innovation – A Guide for Policymakers:
Understanding and Enabling the Economic and Social Value of Data,
SIIA White Paper, 2013. [11] Avoin
data: Innovoinnin, kasvun ja läpinäkyvän hallinnon moottori, KOM(2011) 882;
direktiivi 2013/37/EU. [12] Suurteholaskenta: Euroopan asema globaalissa kilpajuoksussa,
COM(2012) 45. [13] Ks.
Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annetun asetuksen (EU) N:o
1291/2013 25 artikla. [14] www.bigdatavalue.eu [15] http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/ict/digital-enterpreneurship/index_en.htm [16] http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/grand-coalition-digital-jobs-0 [17] KOM(2011)
882 lopullinen. [18] Direktiivi
2013/37/EU. [19] Asetus
(EU) N:o 283/2014 Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien
alalla koskevista suuntaviivoista. [20] Kohti
tieteellisen tiedon parempaa saatavuutta, COM(2012) 401; komission suositus
tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä, C(2012) 4890 [21] http://ec.europa.eu/research/participants/data/ref/h2020/grants_manual/hi/oa_pilot/h2020-hi-oa-pilot-guide_en.pdf [22] http://ec.europa.eu/isa/;
http://ec.europa.eu/isa/documents/isa_lexuriserv_en.pdf [23] ”Establishing a Trusted Cloud Europe: A policy
vision document by the Steering Board of the European Cloud Partnership”,
http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/news/trusted-cloud-europe. [24] Esimerkkinä
jo http://www.helix-nebula.eu/, joka on
Euroopan avaruusjärjestön (ESA), Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön (CERN),
Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL) ja muiden tahojen tieteen
pilvipalveluja koskeva aloite. [25] http://www.prace-ri.eu/ [26] http://ec.europa.eu/research/press/2013/pdf/ppp/hpc_factsheet.pdf [27] http://ec.europa.eu/research/participants/portal/desktop/en/opportunities/h2020/calls/h2020-fethpc-2014.html [28] Huippuosaamista
ja kasvua edistävä eurooppalaisen tutkimusalueen tiiviimpi kumppanuus,
COM(2012) 392. [29] http://5g-ppp.eu/ [30] Kuten
koko Euroopan yhteenliittämistä koskeva paketti (http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/connected-continent-single-telecom-market-growth-jobs) ja
Verkkojen Eurooppa ‑välineen televiestintäosa (http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/connecting-europe-facility). [31] Esineiden
internet on dynaaminen maailmanlaajuinen verkkoinfrastruktuuri, jossa
kaikentyyppiset fyysiset ja virtuaaliset ”esineet” viestivät ja ovat
saumattomasti yhteydessä toisiinsa. [32] Euroopan
laajuinen dataverkosto tutkimus- ja koulutusyhteisölle, http://www.geant.net/