(1)

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR) olisi perustettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliselle kaudelle, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (4) vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’, kestoa. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava EMKVR:n toimintalinjat, sen talousarvio ja unionin rahoituksen myöntämistä koskevat erityissäännöt, jotka täydentävät EMKVR:ään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (5) nojalla sovellettavia yleisiä sääntöjä. EMKVR:n olisi pyrittävä kanavoimaan unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan (YKP), unionin meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten tukemiseen. Tällainen rahoitus on keskeinen tekijä, kun halutaan mahdollistaa kestävä kalastus ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen, elintarviketurva kala- ja äyriäistuotteiden avulla, kestävän sinisen talouden kasvu sekä terveet, turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret.

(2)

Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja yhtenä maailman suurimmista kalojen ja äyriäisten tuottajista unionilla on suuri vastuu valtamerten ja niiden luonnonvarojen suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä käytöstä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta elintärkeää. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää tutkimusta ja innovointia ja parantaa energiavarmuutta valtamerienergian avulla. Lisäksi tehokas rajavalvonta ja merenkulkurikosten maailmanlaajuinen torjunta ovat olennaisen tärkeitä turvallisten ja turvattujen merien ja valtamerien kannalta, ja siten niillä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin.

(3)

Asetus (EU) 2021/1060 on annettu yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, jäljempänä ’rahastot’, myönnettävän tuen koordinoinnin parantamiseksi ja täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi niin, että ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa politiikan toteuttamista yhtenäisellä tavalla. Kyseistä asetusta sovelletaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan EMKVR:n osaan. Rahastot pyrkivät toisiaan täydentäviin tavoitteisiin ja noudattavat samaa hallinnointitapaa. Sen vuoksi asetuksessa (EU) 2021/1060 esitetään joukko yhteisiä yleisiä tavoitteita sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon kaltaisia yleisiä periaatteita. Se kattaa myös strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun yhteiset näkökohdat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtävää kumppanuussopimusta koskevat säännökset, ja siinä esitetään yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Siinä esitetään siten mahdollistavat edellytykset, tuloksellisuuden tarkastelu sekä seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt. Siinä esitetään niin ikään yhteiset säännökset tukikelpoisuussääntöjen osalta, ja rahoitusvälineiden, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (6) perustetun InvestEU-ohjelman käytön, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen sekä varainhoidon osalta vahvistetaan erityisjärjestelyt. Lisäksi eräät hallinto- ja valvontajärjestelyt koskevat kaikkia rahastoja. Täydentävyydet rahastojen, EMKVR mukaan luettuna, ja muiden unionin ohjelmien välillä olisi kuvattava asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti kumppanuussopimuksessa.

(4)

Tähän rahastoon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(5)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(6)

Suoran hallinnoinnin puitteissa EMKVR:llä olisi pyrittävä synnyttämään synergiaa ja täydentävyyksiä muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien kanssa. EMKVR:n olisi myös mahdollistettava rahoitus sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat asetuksen (EU) 2021/523 mukaisesti toteutettaviin rahoitusta yhdistäviin toimiin.

(7)

EMKVR:n tuella olisi oltava selkeä eurooppalainen lisäarvo, muun muassa puuttumalla oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä se saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(8)

SEUT 107, 108 ja 109 artiklaa olisi sovellettava tukeen, jota jäsenvaltiot myöntävät kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille tämän asetuksen nojalla. Ottaen huomioon kyseisen alan erityispiirteet kyseisiä artikloja ei olisi kuitenkaan sovellettava maksuihin, joita jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen nojalla ja jotka kuuluvat SEUT 42 artiklan soveltamisalaan.

(9)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimille asetetut prioriteetit ja saada aikaan tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu kustannuksiin.

(10)

Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKVR:n talousarvion olisi oltava 6 108 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKVR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5 311 000 000 euroa olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 797 000 000 euroa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (8) mukaisiin ohjelmakauden 2014–2020 osuuksiin. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanoon sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastusaluksiin tehtäviin tiettyihin investointeihin ja kalastustoiminnan pysyvään ja väliaikaiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.

(11)

Meriala työllistää Euroopassa yli 5 miljoonaa henkilöä, jotka tuottavat lähes 750 000 000 000 euroa liikevaihtona ja 218 000 000 000 euroa bruttoarvonlisäyksenä vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1 300 000 000 000 euroa, ja määrä voi enemmän kuin kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet, lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä on merkittävästi edistänyt innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja EMKVR, ovat investoineet meritalouteen. Merialan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen voitaisiin käyttää InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä.

(12)

EMKVR:n olisi perustuttava seuraaviin neljään toimintalinjaan: kestävän kalastuksen ja vesien elollisten luonnonvarojen ennallistamisen ja säilyttämisen edistäminen; kestävien vesiviljelytoimien sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen edistäminen ja siten unionin elintarviketurvan edistäminen; kestävän sinisen talouden mahdollistaminen rannikko-, saari- ja sisämaa-alueilla sekä kalastus- ja vesiviljely-yhteisöjen kehittämisen edistäminen; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. Nämä toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla.

(13)

EMKVR:n olisi perustuttava yksinkertaiseen rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista erityistavoitteista. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan saavuttaa kyseiset tavoitteet. Tukea voitaisiin tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2021/1060 esitettyjen sääntöjen nojalla myöntää jäsenvaltioiden kyseisissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne sisältyvät tässä asetuksessa määriteltyihin erityistavoitteisiin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo tukeen oikeuttamattomista toimista, jotta voidaan välttää haitalliset vaikutukset kalavarojen säilyttämisen kannalta. Lisäksi laivastoon liittyviltä investoinneilta ja korvauksilta olisi edellytettävä tiukasti johdonmukaisuutta YKP:n säilyttämistavoitteiden kanssa.

(14)

Valtamerten säilyttäminen ja niiden kestävä käyttö on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, jäljempänä ’Agenda 2030 –toimintaohjelma’, 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta eli kestävän kehityksen tavoite 14 (säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Se on tässä yhteydessä sitoutunut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (9) mukaisesti edistämään merten aluesuunnittelun, elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa johdonmukaista kestävää sinistä taloutta sekä kieltämään tietyt ylikapasiteettia ja liikakalastusta pahentavat kalastusalan tuet, poistamaan tuet, joilla edistetään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä (LIS) kalastusta, sekä pidättäytymään ottamasta käyttöön uusia tällaisia tukia. Kalastustuista Maailman kauppajärjestössä (WTO) käytävissä neuvotteluissa olisi päästävä näistä jälkimmäiseen tulokseen. Unioni on lisäksi kestävän kehityksen vuoden 2002 huippukokouksessa WTO:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ja vuonna 2012 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) sitoutunut poistamaan tuet, jotka pahentavat kalastuksen ylikapasiteettia ja liikakalastusta.

(15)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita koskevan sitoumuksen mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä sen tavoitteen saavuttamista, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kaikista menoista 30 prosenttia käytetään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen, ja niillä olisi edistettävä pyrkimystä osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet.

(16)

EMKVR:n olisi edistettävä ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristö- ja ilmastotunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (10) 42 artiklan mukaisesti unionin EMKVR:stä myöntämän rahoitustuen ehtona olisi oltava, että YKP:n sääntöjä noudatetaan. Hakemuksia toimijoilta, jotka ovat rikkoneet YKP:n sääntöjä vakavalla tavalla, ei olisi hyväksyttävä.

(18)

Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettujen YKP:n erityisten edellytysten huomioon ottamiseksi ja YKP:n sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi annettava säännöksiä, joilla täydennetään asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettuja sääntöjä maksuajan kulumisen keskeyttämisestä, maksujen keskeyttämisestä ja rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen noudattamatta jättämiseen viittaavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksuajan kuluminen. Maksuajan kulumisen keskeyttämisen lisäksi komission olisi tukeen oikeuttamattomien menojen maksamista koskevan ilmeisen riskin välttämiseksi voitava keskeyttää maksut ja määrätä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltio syyllistyy YKP:n sääntöjen vakavaan noudattamatta jättämiseen.

(19)

Viime vuosina on ryhdytty toimiin kalakantojen palauttamiseksi terveille tasoille unionin kalastusalan kannattavuuden parantamiseksi ja meriekosysteemien säilyttämiseksi. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden täysimääräisessä saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita, mikä koskee erityisesti tavoitteita palauttaa pyydettävien lajien kannat sellaisten tasojen yläpuolelle, joilla kyetään synnyttämään kestävä enimmäistuotto, ja ylläpitää ne tällaisella tasolla, välttää tahattomat saaliit ja perustaa kalakantojen elvytysalueita. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa.

(20)

EMKVR:n olisi edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa esitettyjen ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevien YKP:n tavoitteiden saavuttamista; näitä tavoitteita ovat erityisesti pyydettävien lajien kantojen palauttaminen kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja niiden pitäminen tällaisilla tasoilla, tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen mahdollisimman pitkälti ja kalastustoimien vuoksi meriekosysteemiin kohdistuvien haittavaikutusten minimointi. Tällaisella tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja että niitä hoidetaan johdonmukaisesti asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kanssa, jotta voidaan saavuttaa taloudellisia, sosiaalisia ja työllisyyteen liittyviä etuja, parantaa terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta ja edistää kohtuullista elintasoa kalastustoiminnasta riippuvaisille ottaen huomioon rannikkokalastuksen ja sosioekonomiset näkökohdat. Kyseiseen tukeen olisi sisällytettävä vaikutuksiltaan vähäisiä, valikoivia, ilmastonmuutoksen kestäviä ja vähähiilisiä kalastusmenetelmiä ja -tekniikoita koskevia innovaatioita ja investointeja.

(21)

Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen. EMKVR:n varojen myöntämisessä ja kohdentamisessa olisi erityisesti otettava huomioon, että uusien taloudellisten toimintojen luominen ja kehittäminen kalastusalalla on nuorille kalastajille taloudellisesti haastavaa. Tällainen kehitys on olennaisen tärkeää unionin kalastusalan kilpailukyvyn kannalta. Näin ollen kalastustoimintaa aloittaville nuorille kalastajille olisi oltava saatavilla tukea toiminnan aloittamisen helpottamiseksi. EMKVR:stä tuetun uuden taloudellisen toiminnan elinkelpoisuuden varmistamiseksi olisi tuen edellytykseksi asetettava riittävän kokemuksen tai pätevyyden hankkiminen. Jos yritystoiminnan aloittamisen tukea myönnetään kalastusaluksen hankkimiseksi, sillä olisi edistettävä ainoastaan ensimmäisen kalastusaluksen tai sitä koskevan määräysvallan tuottavan osuuden hankkimista.

(22)

Tahattomien saaliiden välttäminen on yksi YKP:n suurimmista haasteista. Oikeudellinen velvoite purkaa kaikki saaliit on aiheuttanut tämän osalta kalastuskäytäntöihin merkittäviä ja tärkeitä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää purkamisvelvoitteen täysimääräistä täytäntöönpanoa edistäviin innovaatioihin ja investointeihin sekä valikoivuutta edistävien säilyttämistoimenpiteiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Olisi oltava mahdollista myöntää muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetin määrä sellaisia investointeja varten, jotka kohdistuvat valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Olisi myös oltava mahdollista myöntää 100 prosentin tuki-intensiteetin enimmäismäärä jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi.

(23)

EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää unionin kalastusaluksiin tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin. Kyseiseen tukeen olisi sisällyttävä toimia, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työoloja, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua. Siihen ei olisi sisällyttävä sellaisten laitteiden hankintaa, jotka parantavat kalastusaluksen kykyä löytää kalaa. Tällaisen tuen ei olisi myöskään johdettava yksittäisen aluksen kalastuskapasiteetin lisääntymiseen paitsi, jos se on suora seuraus kalastusaluksen bruttovetoisuuden lisääntymisestä, joka on tarpeen turvallisuuden, työolojen tai energiatehokkuuden parantamiseksi. Näissä tapauksissa yksittäisen aluksen kalastuskapasiteetin lisääntyminen olisi kompensoitava poistamalla ennakolta vähintään sama määrä ilman julkista tukea käyttöönotettua kalastuskapasiteettia samasta laivastonosasta tai sellaisesta laivastonosasta, jossa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävien kalastusmahdollisuuksien kanssa, jotta kalastuskapasiteetti ei lisääntyisi laivaston tasolla. Tukea ei myöskään olisi myönnettävä pelkästään unionin oikeuden nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen, lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka jäsenvaltio asettaa soveltaakseen neuvoston direktiivin (EU) 2017/159 (11) mukaisia valinnaisia säännöksiä, sekä tiettyjen valvontatarkoituksiin käytettävien laitteiden ostamista, asentamista ja hallinnointia. Rakenteessa, jossa ei ole normatiivisia toimenpiteitä, olisi oltava jäsenvaltioiden tehtävä vahvistaa tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja varten. Kun on kyse terveydestä, turvallisuudesta ja työoloista kalastusaluksilla, olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetin määrä.

(24)

On tarpeen vahvistaa erityiset tukikelpoisuussäännöt tietyille muille EMKVR:stä tuetuille investoinneille kalastuslaivastoon, jotta estetään se, että kyseisillä investoinneilla edistetään ylikapasiteettia tai liikakalastusta. Erityisesti tuelle, jota myönnetään nuorelle kalastajalle käytetyn aluksen ensimmäiseen hankintaan ja kalastusaluksen moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, olisi myös asetettava edellytyksiä, mukaan lukien se, että alus kuuluu laivastonosaan, joka on tasapainossa kyseisen osan käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa ja että uuden tai nykyaikaistetun moottorin teho kilowatteina (kW) ei ole suurempi kuin korvattavalla moottorilla.

(25)

Henkilöpääomaan investoinnilla on keskeinen rooli kalastus-, vesiviljely- ja merenkulkualan kilpailukyvyssä ja taloudellisessa suorituskyvyssä. Näin ollen EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää neuvontapalveluihin, yhteistyöhön tutkijoiden ja kalastajien välillä, ammatilliseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen ja tietämyksen levittämiseen.

(26)

Kalastuksenvalvonta on äärimmäisen tärkeää YKP:n täytäntöönpanossa. Tästä syystä EMKVR:stä olisi myönnettävä yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa tukea neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 (12) esitetyn unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. EMKVR:n erityistuki on perusteltavissa tietyillä kyseisessä asetuksessa vahvistetuilla velvoitteilla, joita ovat alusten pakollinen paikannusjärjestelmä ja sähköinen raportointijärjestelmä, pakolliset sähköiset etävalvontajärjestelmät ja pakollinen propulsiivisen konetehon jatkuva mittaaminen ja tallentaminen. Jäsenvaltioiden investointeja valvontaan liittyvään omaisuuteen voitaisiin lisäksi käyttää myös merialueiden valvontaan ja yhteistyöhön rannikkovartiostotoiminnoissa.

(27)

YKP:n onnistuminen edellyttää kalastuksenhoitoon tarvittavien tieteellisten lausuntojen saatavuutta ja siten myös kalastusta koskevien tietojen saatavuutta. Kun otetaan huomioon luotettavien ja täydellisten tietojen hankintaan liittyvät haasteet ja kustannukset, on tarpeen tukea toimia, joilla jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1004 (13) mukaisesti, ja myötävaikuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tällaisen tuen olisi mahdollistettava synergia muunlaisen meritiedon keräämisen ja käsittelemisen kanssa.

(28)

EMKVR:n tukea olisi myönnettävä YKP:n tehokkaaseen tietoon perustuvaan täytäntöönpanoon ja hallinnointitapaan suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa antamalla tieteellisiä lausuntoja, säilyttämistoimenpiteitä koskevan alueellisen yhteistyön avulla, kehittämällä unionin kalastuksenvalvontajärjestelmää ja panemalla se täytäntöön, neuvoa-antavien toimikuntien toiminnalla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla kansainvälisille järjestöille.

(29)

Jotta voidaan vahvistaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää kalastustoimintaa, EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää asetuksen (EU) No 1380/2013 22 ja 23 artiklan ja liitteen II mukaista kalastuksenhoitoa ja kalastuslaivastojen hallinnointia koskeviin toimiin sekä jäsenvaltioiden pyrkimyksiin optimoida käytettävissä olevan kalastuskapasiteettinsa jakaminen ottaen huomioon laivastonsa tarpeet ja kokonaiskalastuskapasiteettiaan lisäämättä.

(30)

Ottaen huomioon YKP:n säilyttämistavoitteiden saavuttamisen haasteet on toisinaan edelleen tarpeen tukea laivaston mukauttamista tiettyjen laivastonosien osalta ja tietyillä merialueilla. Tällainen tuki olisi kohdennettava tiukasti parempaan laivastojen hallinnointiin sekä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen, ja sillä olisi pyrittävä kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseen. Tämän vuoksi EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen laivastonosissa, joissa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Tällaisen tuen olisi oltava toimintasuunnitelmissa väline niiden laivastonosien mukauttamiseen, joissa on havaittu rakenteellista ylikapasiteettia, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja se olisi pantava täytäntöön joko romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta toimintaa varten. Jos jälkiasennus lisäisi virkistyskalastuksen aiheuttamaa painetta meren ekosysteemille, tukea olisi myönnettävä vain, jos se on YKP:n ja asiaankuuluvien monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden mukaista.

(31)

Jotta voidaan edistää YKP:n säilyttämistavoitteita tai lieventää tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita, EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää korvauksiin kalastustoiminnan väliaikaisesta lopettamisesta, joka johtuu tiettyjen säilyttämistoimenpiteiden täytäntöönpanosta, kiireellisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta, kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi, luonnonkatastrofista, ympäristövahingosta tai terveyskriisistä. Säilyttämistoimenpiteistä johtuvaan väliaikaiseen lopettamiseen liittyvää tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tieteellisten lausuntojen perusteella pyyntiponnistusta on vähennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa ja 2 artiklan 5 kohdan a alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(32)

Koska kalastajat joutuvat alttiiksi lisääntyville taloudellisille ja ympäristöriskeille, muun muassa ilmastonmuutoksen ja hintojen epävakauden johdosta, EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää toimiin, joilla vahvistetaan kalastusalan kestokykyä, muun muassa keskinäisillä rahastoilla, vakuutusvälineillä tai muilla yhteisillä järjestelmillä, joilla tehostetaan alan kykyä hallita riskejä ja reagoida haitallisiin tapahtumiin.

(33)

Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituiset meri- ja sisävesikalastusalukset, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä, sekä rantakalastajat, mukaan lukien äyriäisten kerääjät. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kaikista kalastusalan työpaikoista. Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKVR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava kyseisille toimijoille etuuskohtelu soveltamalla 100 prosentin tuki-intensiteetin enimmäismäärää, lukuun ottamatta toimia, jotka liittyvät kalastusaluksen ensimmäiseen hankintaan, moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen ja toimiin, joilla lisätään kalastusaluksen bruttovetoisuutta turvallisuuden, työolojen tai energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon ohjelmassaan pienimuotoisen rannikkokalastuksen erityistarpeet ja kuvattava pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämistä varten suunniteltujen toimien tyypit.

(34)

EMKVR:n suurimman mahdollisen yhteisrahoitusosuuden erityistavoitetta kohden olisi oltava 70 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, lukuun ottamatta lisäkustannusten korvaamista syrjäisimmillä alueilla, jonka osalta sen olisi oltava 100 prosenttia.

(35)

Tuki-intensiteetin enimmäismäärän olisi oltava 50 prosenttia tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä siten, että tietyissä tapauksissa on mahdollista vahvistaa poikkeuksia intensiteetin määriin.

(36)

Syrjäisimmillä alueilla on SEUT 349 artiklassa tarkoitettuja erityisiä haasteita, jotka liittyvät niiden syrjäiseen sijaintiin, pinnanmuodostukseen ja ilmastoon, ja niillä on myös erityisiä valmiuksia kestävän sinisen talouden kehittämiseksi. Tästä syystä asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmaan olisi liitettävä kutakin syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma kestävän sinisen talouden alojen kehittämiseksi, mukaan lukien kestävä kalastus ja vesiviljely, ja näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseen olisi varattava määrärahat. EMKVR:n tukea olisi niin ikään voitava myöntää korvaukseen ylimääräisistä kustannuksista, joita syrjäisimmiltä alueilta tuleville toimijoille aiheutuu kyseisten alueiden sijainnista tai eristyneisyydestä. Kyseinen tuki olisi rajattava prosenttimäärään kyseisistä kokonaismäärärahoista. Syrjäisimmillä alueilla olisi lisäksi sovellettava korkeampaa tuki-intensiteetin määrää kuin mitä muihin toimiin sovelletaan. Jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää lisärahoitusta kyseisen tuen täytäntöönpanoon. Koska tällainen rahoitus on valtiontukea, se olisi ilmoitettava komissiolle, joka voi hyväksyä sen tämän asetuksen nojalla osana kyseistä tukea.

(37)

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen, myös sisävesillä. Sen vuoksi olisi asetettava käyttöön EMKVR:n tukea korvauksiin muun muassa kalastajien suorittamasta kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien passiivisesta keräämisestä merestä, mukaan lukien sargassolevät, ja investoinneista kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien tarkoituksenmukaisten vastaanottolaitteiden hankintaan satamiin. Tukea olisi oltava saatavilla myös toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää direktiivissä 2008/56/EY vahvistettu meriympäristön hyvä tila, mainitun direktiivin nojalla vahvistettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon, Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan neuvoston direktiivin 92/43/ETY (14) nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti, lajien suojeluun erityisesti direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (15) nojalla sekä sisävesien ennallistamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (16) nojalla käyttöön otetun toimenpideohjelman mukaisesti. Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKVR:n tukea olisi myönnettävä puhtaiden ja terveiden merten edistämiseen sekä komission 16 päivänä tammikuuta 2018 antamassa tiedonannossa laaditun muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoon niin, että tuki on johdonmukaista meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen kanssa.

(38)

Kalastus ja vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Kuitenkin arvioidaan, että unioniin tuodaan tällä hetkellä yli 60 prosenttia sen käyttämistä kalastustuotteista, joten se on erittäin riippuvainen kolmansista maista. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuullisin hinnoin olevan kalavalkuaisen kulutusta.

(39)

EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää vesiviljelyn edistämistä ja kestävää kehittämistä varten, mukaan lukien makeanveden vesiviljely, vesieläinten ja -kasvien viljelemiseksi elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan on vaikeaa parantaa viljeltyjen tuotteiden imagoa ja kilpailukykyä. EMKVR:n tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristölliseen kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykantoja koskevien vakuutusjärjestelmien sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia.

(40)

Elintarviketurva edellyttää tehokkaita ja hyvin organisoituja markkinoita, jotka parantavat toimitusketjun läpinäkyvyyttä, vakautta, laatua ja monipuolisuutta, sekä kuluttajille tiedottamista. Tätä varten EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1379/2013 (17) vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Tukea olisi oltava saatavilla erityisesti tuottajaorganisaatioiden perustamiseen, tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien toteutukseen, uusien myyntikanavien edistämiseen sekä markkinatietouden kehittämiseen ja jakamiseen.

(41)

Jalostusteollisuudella on tehtävänsä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saatavuuden ja laadun osalta. EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää jalostusteollisuuteen tehtäviin kohdennettuihin investointeihin edellyttäen, että ne auttavat osaltaan saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet. Muiden yritysten kuin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osalta tällaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan rahoitusvälineiden tai InvestEU-ohjelman kautta, ei avustuksina.

(42)

EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan toimijoiden korvauksiin, kun kyseessä ovat merkittävän markkinahäiriön aiheuttavat poikkeukselliset tapahtumat.

(43)

Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia, innovatiivinen korkealaatuinen laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKVR:n tuessa olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävän sinisen talouden kehittämiselle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Tuki kestävän sinisen talouden kehittämiselle olisi toteutettava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin avulla.

(44)

Kestävän sinisen talouden kehittäminen on voimakkaasti riippuvaista paikallisten sidosryhmien välisistä kumppanuuksista, joilla edistetään rannikko- ja sisävesialueiden yhteisöjen ja talouksien elinvoimaisuutta. EMKVR:n olisi tarjottava välineet tällaisten kumppanuuksien edistämiseen. Tätä varten yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kautta toteutettavaa tukea olisi oltava saatavilla yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Tämän lähestymistavan olisi lisättävä talouden monipuolistamista paikallisesti kehittämällä rannikko- ja sisävesikalastusta, vesiviljelyä ja kestävää sinistä taloutta. Yhteisölähtöisillä paikallisilla kehittämisstrategioilla olisi varmistettava, että kalastus- ja vesiviljelyalueiden paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin ympäristöön liittyviä, kulttuurisia, sosiaalisia ja henkilövoimavaroja hyödyntämällä ja vahvistamalla. Jokaisessa paikallisessa kumppanuudessa olisi siten otettava huomioon sen strategian keskeinen painotus varmistamalla paikallisen kestävän sinisen talouden kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen ja edustus.

(45)

EMKVR:n tukea olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa voitava myöntää kestävän merten ja valtamerten hoidon vahvistamiseen tietojen keruun, hallinnan ja käytön avulla meriympäristön tilaa koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tuen tavoitteena olisi oltava direktiivien 94/43/ETY ja 2009/147/EY vaatimusten täyttäminen merten aluesuunnittelun tukemiseksi sekä tietojen laadun ja jakamisen parantamiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kautta.

(46)

EMKVR:n tuessa olisi keskityttävä suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. Syrjäisimpien alueiden erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta.

(47)

Valtameristä 60 prosenttia sijaitsee kansallisen lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa yhteistä kansainvälistä vastuuta. Useimmat valtamerten ongelmista, kuten liikakalastus, ilmastonmuutos, happamoituminen, pilaantuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja edellyttävät siten yhteistä toimintaa. Unioni on neuvoston päätöksen 98/392/EY (18) nojalla sopimuspuoli Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, jonka nojalla on otettu käyttöön monia lainkäyttöoikeuksia, instituutioita ja erityisjärjestelyjä, joilla säännellään ja hallinnoidaan ihmisen toimintaa valtamerillä. Viime vuosina on päästy maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen siitä, että meriympäristöä ja ihmisen toimintaa merellä olisi hallinnoitava tehokkaammin valtameriin kohdistuvien lisääntyvien paineiden hallitsemiseksi.

(48)

Maailmanlaajuisena toimijana unioni on vankasti sitoutunut edistämään kansainvälistä valtamerten hallinnointia 10 päivänä marraskuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” mukaisesti. Valtamerten hallinnointia koskeva unionin politiikanlohko kattaa valtameret yhdennetysti. Kansainvälinen valtamerten hallinnointi on keskeistä paitsi Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 toteuttamisen kannalta myös turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten varmistamiseksi tulevia sukupolvia varten. Unionin on toimittava näiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja oltava liikkeelle paneva voima kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamisessa kahdenvälisellä, alueellisella ja monenvälisellä tasolla, myös LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi, kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantamiseksi, valtameriin ja meriin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kestävän sinisen talouden edellytysten luomiseksi sekä kansainvälisen valtameritutkimuksen ja -tiedon lujittamiseksi.

(49)

Kansainvälistä valtamerten hallinnointia edistävillä EMKVR:n toimilla on pyrittävä parantamaan yleisenä kehyksenä olevia kansainvälisiä ja alueellisia prosesseja, sopimuksia, sääntöjä ja instituutioita, joilla säännellään ja hallinnoidaan ihmisen toimintaa valtamerillä. EMKVR:n tukea olisi myönnettävä kansainvälisiin järjestelyihin, joita unioni on tehnyt aloilla, jotka eivät kuulu useiden eri kolmansien maiden kanssa tehtyjen kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten soveltamisalaan, sekä unionin pakollisiin jäsenmaksuihin alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä. Kestävää kalastusta koskevia kumppanuussopimuksia ja alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä rahoitetaan edelleen unionin talousarvion eri osista.

(50)

Rajavalvonnan ja merellisen turvallisuuden parantaminen on olennaisen tärkeää turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Tietojenvaihto ja Euroopan raja- ja merivartioyhteistyö Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä ovat Euroopan unionin neuvoston 24 päivänä kesäkuuta 2014 hyväksymän Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian ja sen 16 päivänä joulukuuta 2014 hyväksytyn toimintasuunnitelman nojalla keskeisessä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi EMKVR:n tukea olisi myönnettävä merialueiden valvontaan ja rannikkovartiostoyhteistyöhön sekä yhteistyöhön perustuvan että suoran hallinnoinnin puitteissa, muun muassa tekemällä hankintoja monialaisia merialan operaatioita varten. Sen olisi myös mahdollistettava asianomaisille virastoille tuen täytäntöönpano merialueiden valvonnan ja merellisen turvallisuuden alalla välillisen hallinnoinnin kautta.

(51)

Kunkin jäsenvaltion olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa laadittava yksi ainoa ohjelma, jolle olisi saatava komission hyväksyntä. Komission olisi arvioitava ohjelmaluonnoksia ottamalla huomioon se, miten niillä voidaan parhaiten edistää EMKVR:n toimintalinjoja sekä kestokyvyn, vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita. Ohjelmaluonnoksia arvioidessaan komission olisi otettava huomioon myös niiden vaikutus kestävän pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämiseen ja ympäristölliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen, YKP:n ympäristöllisiin ja sosioekonomisiin haasteisiin vastaamiseen, kestävän sinisen talouden sosioekonomiseen tuloksellisuuteen, merten ekosysteemien säilyttämiseen ja ennallistamiseen, merten roskaantumisen vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.

(52)

Alueellistamisen yhteydessä ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi strategiseen lähestymistapaan ohjelmien valmistelussa komission olisi arvioitava ehdotukset ohjelmiksi ottamalla huomioon tapauksen mukaan komission laatima alueellinen merialueanalyysi, josta käyvät ilmi yhteiset vahvuudet ja heikkoudet YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi tukeuduttava tähän analyysiin, kun kustakin ohjelmasta neuvotellaan, ottaen huomioon alueelliset haasteet ja tarpeet.

(53)

EMKVR:n tuloksellisuutta jäsenvaltioissa olisi arvioitava indikaattoreiden pohjalta. Jäsenvaltioiden olisi raportoitava edistymisestä vahvistettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden suhteen asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten olisi otettava käyttöön seuranta- ja arviointikehys.

(54)

Jotta voidaan esittää tietoja EMKVR:stä myönnetystä tuesta ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti, olisi otettava käyttöön tukitoimityyppeihin perustuvia menetelmiä. Näissä menetelmissä olisi painotettava tukea, jota annetaan tasolla, jossa otetaan huomioon, missä määrin tällaisella tuella edistetään ympäristötavoitteita ja ilmastotavoitteita.

(55)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (19) 22 ja 23 kohdan nojalla EMKVR:ää olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan EMKVR:n käytännön vaikutuksia.

(56)

Komission olisi toteutettava tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat EMKVR:ää ja sen toimia ja tuloksia. EMKVR:lle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla olisi tuettava myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin ne liittyvät EMKVR:n toimintalinjoihin.

(57)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (20) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (21), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (22) ja (EU) 2017/1939 (23) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (24) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ehkäistävä, havaittava ja käsiteltävä tehokkaasti tuensaajien tekemät sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitut sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja tällaisten sääntöjenvastaisuuksien ja OLAFin tutkimusten johdosta toteuttamansa jatkotoimenpiteet.

(58)

Jotta voidaan lisätä avoimuutta unionin varojen käytön ja varainhoidon moitteettomuuden osalta ja erityisesti parantaa käytettyjen varojen julkista valvontaa, EMKVR:stä rahoitetuista toimista olisi julkaistava tietyt tiedot jäsenvaltion verkkosivustolla asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti. Kun jäsenvaltio julkaisee tiedot EMKVR:stä rahoitetuista toimista, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (25) vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.

(59)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavista: sen ajanjakson käynnistyskynnyksen ja keston määrittäminen, jonka ajan hakemus ei hakemusten hyväksyttävyysperusteiden mukaan ole hyväksyttävä; järjestelyt myönnetyn tuen perimiseksi takaisin vakavien rikkomusten ollessa kyseessä; hyväksymättäjättämiskauden asiaankuuluvat alkamis- ja päättymispäivät sekä lyhennettyä hyväksymättäjättämiskautta koskevat edellytykset; ja syrjäisimpien alueiden erityisistä haitoista johtuvien lisäkustannusten laskentaperusteiden määrittely. Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä uusien keskeisten suoritusindikaattoreiden lisäämiseksi. Jotta helpotetaan sujuvaa siirtymistä asetuksessa (EU) N:o 508/2014 perustetusta järjestelmästä tässä asetuksessa perustettuun järjestelmään, komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla siirtymäsäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(60)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee työohjelmia, energiatehokkuusteknologioiden määrittämistä ja metodologisten tekijöiden vahvistamista kalastusalusten moottorien hiilidioksidipäästöjen vähennysten mittaamiseksi, poikkeuksellisen tapahtuman esiintymistä, niiden jäsenvaltioissa esiintyneiden noudattamattajättämistapausten määrittelyä, jotka voivat saada aikaan maksuajan kulumisen keskeyttämisen, maksujen keskeyttämistä jäsenvaltiossa esiintyneen vakavan noudattamatta jättämisen johdosta, rahoitusoikaisuja ja asiaankuuluvien toimitason täytäntöönpanotietojen määrittämistä ja niiden esittämistä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (26) mukaisesti, paitsi silloin kun kyseessä ovat työohjelmat, mukaan lukien tekninen apu, ja poikkeuksellisen tapahtuman esiintyminen.

(61)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta olisi voitava myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toimet ja kustannukset ovat avustuskelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen, vaikka toimet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä. Samoista syistä ja samoin edellytyksin on tarpeen poiketa varainhoitoasetuksen 193 artiklan 4 kohdasta toiminta-avustusten osalta.

(62)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(63)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta täytäntöönpano voidaan käynnistää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, on tarpeen säätää, että tätä asetusta aletaan soveltaa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen osalta takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021. Näin ollen tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,