EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006R1136

Neuvoston asetus (EY) N:o 1136/2006, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2006 , lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUVL L 205, 27.7.2006, p. 1–12 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
EUVL L 352M, 31.12.2008, p. 451–462 (MT)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (BG, RO, HR)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 27/07/2011

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2006/1136/oj

27.7.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 205/1


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1136/2006,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 2006,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Väliaikaiset toimenpiteet

(1)

Komissio otti 28 päivänä tammikuuta 2006 asetuksella (EY) N:o 134/2006 (2), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa yhteisöön.

(2)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2004 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoanalyysin kannalta merkityksellinen kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2001 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.2   Menettelyn jatko

(3)

Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontia koskevan väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönoton jälkeen eräät asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia. Suullista kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(4)

Komissio jatkoi lopullisten päätelmiensä tekoon tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja väliaikaisia päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden perusteella.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(5)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 12 kappaleessa tarkasteltavana oleva tuote määriteltiin mappimekanismiksi, jollaisia käytetään yleisesti paperiarkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin tarkoitetuissa kansioissa tai mapeissa. Tämä Kiinasta peräisin oleva tuote, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’asianomainen tuote’, luokitellaan tavallisesti CN-koodiin ex 8305 10 00, ja se koostuu aluslaatan päällä olevista tukevista kaarevista metalliosista (joita on yleensä kaksi) ja vähintään yhdestä aukaisuvivusta, joka mahdollistaa arkkien ja muiden asiakirjojen lisäämisen ja järjestämisen kansioon.

(6)

Eräs asianomainen osapuoli esitti, että tietyntyyppiset mappimekanismit olisi jätettävä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska i) tämä tyyppi valmistetaan patentoidulla mallilla, jonka asianomainen osapuoli omistaa ja joka ei ole muiden valmistajien käytettävissä, ii) erään kiinalaisen tuottajan kanssa on yksinomaisen toimitusvelvollisuuden sisältävä sopimus, iii) tätä tyyppiä käytetään ainoastaan korkealuokkaisissa erikoismapeissa, ja se on laadultaan ja suunnittelultaan tavanomaisia mappimekanismeja parempi eikä sen vuoksi kilpaile tavanomaisten mappimekanismien myyntisegmentillä ja iv) tätä tyyppiä ei voida taloudellisesti korvata tavanomaisella mappimekanismilla, koska sen tuotantokustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

(7)

Eräs toinen asianomainen osapuoli katsoi kuitenkin, että kaikilla mappimekanismeilla on samat ominaispiirteet, loppukäytöt ja jakelukanavat. Lisäksi se totesi, että valmistusprosessit ja -kustannukset ovat merkityksettömiä tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelyssä. Se myös katsoi, että erityiskohtelun myöntäminen yhdelle mappimekanismityypille, jota ainoastaan yksi mappientuottaja käyttää, aiheuttaisi vakavan vääristymän yhteisön mappimekanismimarkkinoiden lisäksi myös yhteisön mappimarkkinoilla.

(8)

Katsotaan, että patentoitu malli tai yksinomainen sopimus vientiä harjoittavan tuottajan ja eurooppalaisen käyttäjän välillä tietyn tuotetyypin osalta ei sellaisenaan oikeuta tämän tuotetyypin sulkemiseen pois tarkasteltavana olevan tuotteen tai samankaltaisen tuotteen määritelmästä. Tarkasteltavana oleva tuote on mappimekanismi kaikkine ominaisuuksineen, riippumatta siitä, onko se patentoitu tai hankittu yksinoikeussopimuksella. Olisi lisäksi huomattava, että valmistusprosessit, tuotantokustannukset ja laatuerot eivät sellaisenaan ole merkityksellisiä samankaltaisen tuotteen määritelmää varten.

(9)

Tutkimuksessa vahvistui, että kaikilla tuotetyypeillä on samat tekniset ja fyysiset tuoteominaisuudet ja käyttötarkoitukset ja että mappimekanismien markkinoilla ei selkeästi erotu markkinasegmenttejä. Näin ollen kaikki mappimekanismit ovat toisensa korvaavia tuotteita ja kilpailevat keskenään yhteisön markkinoilla. Kaikki mappimekanismityypit kuuluvat siis tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen määritelmään. Edellä johdanto-osan 6 kappaleessa esitetty väite olikin siis hylättävä.

(10)

Tästä syystä vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 11–16 kappaleessa esitetyt päätelmät.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Yleiset menetelmät

(11)

Yleiset menetelmät, joita käytettiin määritettäessä, onko mappimekanismeja tuotu yhteisöön polkumyynnillä, esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17–50 kappaleessa. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetyt yleiset menetelmät voidaan vahvistaa, kun samalla otetaan asianmukaisesti huomioon jäljempänä mainitut muutokset.

3.2   Markkinatalouskohtelu

(12)

Yksi yrityksistä, joille oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, väitti, että sille olisi pitänyt myöntää markkinatalouskohtelu ja että tilannetta ei oltu tutkimuksen aikana arvioitu asianmukaisesti, erityisesti perusteen 2 (kirjanpito ja tilintarkastukset) ja 3 (aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvat vääristymät) osalta. Yritys ei kuitenkaan toimittanut uutta näyttöä väitteensä tueksi.

(13)

Koska muita uusia tietoja tai muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17–25 kappaleessa esitetyt päätelmät markkinatalouskohtelusta voidaan vahvistaa.

3.3   Yksilöllinen kohtelu

(14)

Vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 29 kappaleen päätelmät, jotka koskevat ensimmäistä yritystä, jolle on myönnetty yksilöllinen kohtelu, eli Dongguan Nanzha Leco Stationery -yritystä.

(15)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 kappaleessa mainitaan, toinen yritys, jolle oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, on myöhemmin suljettu pois tutkimuksesta, koska se ei ole toiminut yhteistyössä. Koska kyseinen yritys ei ole esittänyt huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

3.4   Normaaliarvo

(16)

Jäljempänä esitettävät päätelmät koskevat normaaliarvon määrittämistä niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua.

(a)   Vertailumaa

(17)

Kun iranilaiselta tuottajalta saatavilla olevia tietoja tarkasteltiin edelleen, oli todettava, että tiedot olivat epätäydellisiä tai epäjohdonmukaisia eikä niitä näin ollen voitaisi käyttää perustana laskettaessa normaaliarvon lopullista tasoa. Tämän vuoksi päätettiin käyttää toista kohtuullista perustetta normaaliarvon laskemiseksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(b)   Normaaliarvon määrittäminen

(18)

Koska tietoja ei ollut saatavilla muista kolmansista maista, joissa mappimekanismeja valmistetaan, katsottiin, että valituksen tekijältä ja yhteisön tuotannonalalta saatavilla olevat tiedot tarjoavat kohtuullisimman perustan normaaliarvon lopullisen tason määrittämiseksi. Oikaisuja tehtiin tiettyjen tutkimuksen aikana saatujen todennettujen erityistietojen ottamiseksi huomioon, erityisesti raaka-aineiden ja rahdin hintojen osalta.

3.5   Vientihinta

(19)

Vientiä harjoittava tuottaja, jolle oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, katsoi, että myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä eräälle etuyhteydessä olevalle tuojalle lasketun voiton osalta oli tehty virheitä ja että soveltuvat myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset oli laskettu kaksinkertaisina noudettuna lähettäjältä -vientihinnan määrittämiseksi. Lisäksi tämä viejä katsoi, että etuyhteydessä olevan yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset olisi tarkistettava uusien laskelmien pohjalta, jotka yritys oli toimittanut paikalla suoritettujen käyntien jälkeen.

(20)

Edellä mainittujen väitteiden tarkastelu vahvisti, että myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten määrittämisessä oli tapahtunut laskuvirhe. Tämä virhe on asianmukaisesti korjattu. Yrityksen toimittamat uudet tiedot oli kuitenkin hylättävä, koska niitä ei voitu enää todentaa tutkimuksen aikana.

(21)

Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 41 ja 42 kappaleessa esitetyt yleiset menetelmät.

3.6   Vertailu

(22)

Edellä johdanto-osan 16–18 kappaleessa selvitetyllä tavalla määritettyjä normaaliarvoja sekä vientihintoja, jotka on tarkistettu johdanto-osan 19–21 kappaleessa selvitetyllä tavalla, vertailtiin noudettuna lähettäjältä -tasolla samassa kaupan portaassa. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot niissä tekijöissä, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tekijöitä, joiden osalta oikaisut hyväksyttiin, olivat palkkiot sekä kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja luottokustannukset.

3.7   Polkumyyntimarginaali

(23)

Normaaliarvoon ja vientihintaan tehtyjen oikaisujen jälkeen yksilöllisen kohtelun saaneeseen viejään sovellettava lopullinen polkumyyntimarginaali prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna on seuraava:

Yritys

Lopullinen polkumyyntimarginaali

Dongguan Nanzha Leco Stationery

27,1 %

(24)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ei esitetty huomautuksia menetelmistä, jotka koskevat polkumyyntimarginaalin laskemista kaikille muille vientiä harjoittaville tuottajille. Normaaliarvoon tehdyt oikaisut antavat kuitenkin tulokseksi muutetun lopullisen polkumyyntimarginaalin, joka on 47,4 prosenttia CIF yhteisön rajalla -hinnasta kaikille muille vientiä harjoittaville tuottajille.

4.   VAHINKO

4.1   Yhteisön tuotanto

(25)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että yksi tuottaja, joka oli alustavasti sisällytetty yhteisön tuotannon ja yhteisön tuotannonalan määritelmään, olisi jätettävä niiden ulkopuolelle, koska sen väitettiin olevan etuyhteydessä kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan ja koska se oli tuonut suuria määriä kiinalaisia mappimekanismeja, erityisesti tutkimusajanjakson aikana. Ne katsovatkin, että tätä yritystä ei olisi otettava huomioon, kun määritellään yhteisön tuotantoa ja kun tarkoituksena on arvioida vahinkoa.

(26)

Mainitun tuottajan tilannetta kuvattiin yksityiskohtaisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 55–57 kappaleessa. Tarkasteltaessa sen tilannetta uudelleen perusasetuksen 4 artiklan säännösten pohjalta on muistettava, että tämän tuottajan toiminta ei eronnut muiden valituksen tekijöihin kuulumattomien ja etuyhteydettömien yhteisön tuottajien toiminnasta. Lisäksi todettiin, että tämä yhteisön tuottaja ei voinut oikeudellisesti eikä toiminnallisesti hallita sitä vientiä harjoittavaa tuottajaa, jolta se toi tarkasteltavana olevaa tuotetta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(27)

Koska asiaa koskevia uusia huomautuksia ei ole esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51–58 kappaleessa esitetyt yhteisön kokonaistuotantoa koskevat alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

4.2   Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(28)

Yksi asianomainen osapuoli katsoi, että eräs muu yhteisön tuottaja olisi jätettävä yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle. Ensinnäkin väitettiin, että tämä tuottaja myy suuria määriä mappimekanismeja etuyhteydessä oleville asiakkaille ja myös käyttää mappimekanismeja kytkösmarkkinakäyttöön. Toinen syy oli, että kyseinen tuottaja ei toiminut tutkimuksessa täysin yhteistyössä, eikä erityisesti toimittanut määräaikaan mennessä täydellisiä tietoja kaikkien asianomaisten osapuolten saataville.

(29)

Tämän väitteen tarkastelu vahvisti, että mainitun tuottajan yhteistyö tutkimuksessa ei ollut riittävää. Kyseinen tuottaja olisikin jätettävä yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle, eikä sen tuotosta pitäisi lukea mukaan yhteisön tuotantoon.

(30)

Tutkimuksessa täysin yhteistyössä toimineiden, valitusta tukeneiden neljän muun yhteisön tuottajan tuotanto oli tutkimusajanjakson aikana noin 205 miljoonaa mappimekanismiyksikköä.

(31)

Edellä mainitut neljä yhteisön tuottajaa vastaavat noin 75 prosentista yhteisön kokonaistuotantoa. Näiden yritysten katsotaan siten olevan riittävän edustavia ja muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(32)

Tämän asetuksen jäljempänä olevissa taulukoissa ei aina voitu antaa absoluuttisia lukuja. Näitä tietoja ei voida paljastaa, koska yksi yhteisön tuottaja suljettiin pois tutkimuksesta alustavan ja lopullisen vaiheen välissä, joten sen tiedot voitaisiin johtaa vertailun avulla.

4.3   Yhteisön kulutus

(33)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön kulutuksen määrä oli laskettu väärin. Ne käsittelivät erityisesti sitä, että asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä perustui valitukseen. Ne väittivät, että tutkimukseen osallistuneet osapuolet, erityisesti mappien tuottajat ja mappimekanismien tuojat olivat tarjonneet komissiolle luotettavampia tietoja kulutuksen määrittämiseksi.

(34)

Kulutuksen määrä laskettiin tämän vuoksi uudelleen tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden osapuolten tarjoamien tietojen pohjalta. Jäljempänä olevassa taulukossa annetut luvut perustuvat Euroopan tuottajien todennettuun myyntiin, tuontiin Kiinasta sekä muihin lähteisiin, jotka tutkimukseen osallistuneet käyttäjät ja tuojat tarjosivat saataville. Koska yhteisön tuottajat, tuojat ja käyttäjät toimivat suuressa määrin yhteistyössä, nämä tiedot katsotaan luotettavimmiksi, vaikka ei voida sulkea pois sitä, että markkinoilla on vähäinen määrä muita käyttäjiä tai tuojia, minkä vuoksi tuonti on hieman aliarvioitu.

Taulukko 1

Kulutuksen määrä (miljoonaa kappaletta)

2001

2002

2003

2004 (tutkimusajanjakso)

Euroopan yhteisö

271

313

327

381

Indeksi

100

116

121

141

(35)

Vertailu osoittaa, että kulutuksen määrän kehityssuunnat vaikuttavat samanlaisilta kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 63 kappaleessa kuvatut kehityssuunnat mutta todellakin tarkemmilta. Näyttää erityisesti siltä, että merkittävä kulutuksen kasvu tapahtui vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä ja että se oli suuruudeltaan 17 prosenttia. Samalla jaksolla yhteisön tuotannonala kasvatti myyntinsä määrää vain 3 prosenttia (ks. taulukko 6) ja tuonti Kiinasta kasvoi merkittävästi 28 prosenttia eli 42 miljoonaa kappaletta (ks. taulukko 2).

4.4   Tuonti Kiinasta yhteisöön ja markkinaosuus

(36)

Edellä johdanto-osan 33 kappaleessa esitetyn väitteen pohjalta tarkistettiin myös Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnin määrä. Havaittiin kehityssuunnat, jotka olivat verrattain samanlaiset kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65 kappaleessa esitetyt. Nämä kehityssuunnat esitellään jäljempänä taulukossa 2.

Taulukko 2

Tuontimäärä (miljoonaa kappaletta)

2001

2002

2003

Tutkimus-ajanjakso

Kiina

98,47

135,38

152,73

195,59

Indeksi

100

137

155

199

(37)

Merkittävin ero vertailtaessa väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa annettuja tuontimääriä havaittiin vuoden 2001 osalta, jossa ehdotettu menetelmä osoittaa, että kiinalaisten mappimekanismien tuonti oli vähemmän kuin 100 miljoonaa kappaletta. On kuitenkin korostettava, että on myös muita tuojia ja käyttäjiä jotka ovat tuoneet mappimekanismeja yhteisön markkinoille mutta jotka eivät millään tavoin osallistuneet tutkimukseen; kuten edellä johdanto-osan 34 kappaleessa todetaan, ei siis voida välttää sitä, että tuontia koskevat tiedot on hieman aliarvioitu.

(38)

Mainitut osapuolet väittivät joka tapauksessa, että tarkistetut kulutusta ja tuontia koskevat luvut osoittaisivat, että Kiinan tuonnin markkinaosuus on pysynyt verrattain vakaana vuodesta 2002. Tarkistettuihin tietoihin perustuva markkinaosuuden kehitys on seuraava:

Taulukko 3

Tuonnin markkinaosuus

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Kiina

36 %

43 %

47 %

51 %

Indeksi

100

119

128

141

(39)

Tarkistetut markkinaosuustiedot osoittavat, että kiinalaisen tuonnin määrä yhteisön markkinoilla kasvoi jatkuvasti tarkastelujakson aikana: kasvua oli 7 prosenttiyksikköä vuonna 2002, 4 prosenttiyksikköä vuonna 2003 ja jälleen 4 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. Nämä suuntaukset ovat samanlaisia kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65 kappaleessa todetut.

(40)

Tiivistäen voidaan todeta, että osapuolten toimittamat tiedot osoittavat, että mappimekanismien kulutus yhteisössä kasvoi merkittävästi 41 prosentilla, eli 110 miljoonalla yksiköllä tarkastelujakson aikana. Samalla tuonti Kiinasta on kasvanut merkittävästi ja johdonmukaisesti, ja selvästi kulutuksen kasvua enemmän. Tarkistetut tiedot osoittavat, että Kiinan tuonti on kasvanut yli 97 miljoonalla yksiköllä ja markkinaosuus 36 prosentista 51 prosenttiin.

(41)

Vaikka joitakin tuontia koskevia laskelmia tarkistettiin, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66 kappaleessa esitetyt havainnot ja päätelmät, erityisesti ne, jotka koskevat kehityssuuntia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, eivät ole ristiriidassa edellä esitetyn analyysin kanssa, ja ne voidaankin vahvistaa.

4.5   Tuontihinnat ja niiden alittavuus

(42)

Asianomaisten osapuolten esittämien väitteiden pohjalta tutkittiin uudelleen myös saatavilla olevat tuontihintatiedot. Todettiin kuitenkin, että tutkimukseen osallistuneet osapuolet eivät voineet toimittaa täydellisiä, luotettavia ja johdonmukaisia tietoja Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnoista ja arvosta. Ainoastaan osittaiset tiedot olivat saatavilla, ja ne perustuivat erilaisiin myyntiehtoihin. Näitä osittaisia tietoja ei tämän vuoksi voitu käyttää Kiinan tuonnin tuontiarvon ja CIF-hintojen luotettavaan määrittämiseen. Tämän vuoksi vahvistetaan väliaikaista tuontia koskevassa asetuksessa olevan taulukon 3 tiedot, jotka perustuivat Eurostatin hintoihin.

(43)

Kun edellä johdanto-osan 29 kappaleessa kuvailtu yhteisön tuotannonalan kokoonpanon muutos oli otettu huomioon, laskettiin uudelleen kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien mappimekanismien tuottajien hintojen alittavuus. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleessa vahvistettua hinnan alittavuuden marginaalia tarkistettiin suuremmaksi eli 38 prosenttiin, kun se ilmaistaan prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan hinnasta.

(44)

Tältä pohjalta voidaan vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67–69 kappaleessa esitetyt menetelmät ja päätelmät.

4.6   Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

(45)

Kun edellä johdanto-osan 29 kappaleessa käsitelty yhteisön tuotannonalan koostumuksen muutos oli otettu huomioon, tarkasteltiin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta uudelleen määriteltyyn yhteisön tuotannonalaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70 kappaleessa kuvaillun menetelmän mukaisesti.

(46)

Jäljempänä esitettävät päätelmät perustuvat yhteisön tuotannonalan aggregoituihin ja todennettuihin tietoihin, jotka koskevat tutkimuksessa yhteistyössä toimineita neljää yhteisön tuottajaa. Koska yksi yhteisön tuottaja oli suljettu tutkimuksen ulkopuolelle ja koska väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa annettuun vahinkoa koskevaan arvioon sisältyvät viiden tuottajan tiedot, tutkimuksesta pois suljetun yhteisön tuottajan luottamukselliset tiedot voitaisiin johtaa vertailemalla väliaikaista tullia koskevan asetuksen tietoja lopullisen asetuksen tietoihin. Todennetut tiedot annetaankin tässä vaiheessa indeksoidussa muodossa. On kuitenkin huomattava, että neljän yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan vahinkoa kuvaavat indikaattorit eivät olennaisesti eroa niistä, jotka väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa aiemmin määritettiin viiden tuottajien osalta.

4.7   Tuotantokapasiteetti

(47)

Eräät asianomaiset osapuolet esittivät näkemyksiä ja aineistoa, joiden mukaan väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa laskettu tuotantokapasiteetti ei vastannut todellisuutta. Väitettiin, että tuotantokapasiteetissa olisi otettava huomioon yhteisön tuotannonalaan sisältyvän kunkin tuottajan todellinen markkina-asema ja sen todelliset tuotantomahdollisuudet. Tämä väite hyväksyttiin, koska yhteisön tuotannonala koostuu pelkästään pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joista osa on perheyrityksiä ja jotka yleensä toimivat vain viitenä työpäivänä viikossa.

(48)

Edellä esitettyjen huomautusten pohjalta annetaan jäljempänä uusi arvio tuotantokapasiteetista. Oikaisuja on tehty tuotantokapasiteetin määrittämiseksi viiteen työpäivään pohjautuvan viikkoaikataulun mukaisesti alun perin käytetyn seitsemän päivän sijaan.

Taulukko 4

Indeksit 2001 = 100

2001

2002

2003

Tutkimus-ajanjakso

Tuotanto indeksinä (2001 = 100)

100

96

97

98

Tuotantokapasiteetti indeksinä

100

95

105

106

Kapasiteetin käyttöaste indeksinä

100

102

92

92

(49)

Kuten edellä kuvattiin, johdanto-osan 29 kappaleessa tarkoitettu yhteisön tuotannonalan koostumuksen muutos ei vaikuttanut väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 73 kappaleessa annettuihin päätelmiin.

4.8   Varastot

(50)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen koko kunkin kauden lopussa.

Taulukko 5

Indeksit 2001 = 100

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Varastot indeksinä

100

51

95

131

(51)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 75 kappaleessa jo selvitettiin, katsotaan kuitenkin, että yhteisön tuotannonalan hallussa olevat varastot eivät ole merkityksellinen indikaattori, kun arvioidaan yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta.

4.9   Myyntimäärät, markkinaosuudet, keskimääräiset yksikköhinnat yhteisössä ja kasvu

(52)

Seuraavan taulukon luvut kuvaavat yhteisön tuotannonalan myyntiä riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla.

Taulukko 6

Indeksit 2001 = 100

2001

2002

2003

Tutkimus-ajanjakso

Myynnin määrä indeksinä

100

103

103

106

Markkinaosuus indeksinä

100

89

85

75

Keskimääräinen myyntihinta (euroa/tuhat yksikköä) indeksinä

100

93

90

86

(53)

Tarkistettujen tietojen analyysi vahvistaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77–80 kappaleessa esitetyt päätelmät. Se osoittaa, että yhteisön tuotannonala pystyi hieman (6 prosenttia) lisäämään myynnin määrää tarkastelujakson aikana. Saman jakson aikana yhteisön kulutus kasvoi 41 prosenttia eli yli 110 miljoonalla yksiköllä, kuten edellä taulukossa 1 esitetään.

(54)

Myös yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat laskivat merkittävästi (14 prosenttia), kun polkumyynnillä tapahtunut halpatuonti tunkeutui yhteisön markkinoille. Lisäksi yhteisön tuotannonalan markkinaosuus supistui.

4.10   Kannattavuus

(55)

Seuraavassa esitetyt kannattavuusmarginaalit määritettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 81 kappaleessa esitetyn mukaisesti. Marginaalit muuttuivat vain vähän tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 7

Yhteisömyynnin kannattavuus (tulos osuutena liikevaihdosta)

2001

2002

2003

Tutkimus-ajanjakso

Yhteisömyynnin kannattavuus indeksinä

 

–4 %

–6 %

–14 %

(56)

Yhteisön tuotannonalan toiminta oli kannattamatonta koko tarkastelujakson ajan. Tämän perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 82 kappaleen päätelmät.

4.11   Sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta, investoinnit ja pääoman saanti

(57)

Sijoitetun pääoman tuoton, kassavirran ja investointien tarkistettu kehitys esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 8

Indeksit 2001 = 100

2001

2002

2003

Tutkimus-ajanjakso

Sijoitetun pääoman tuotto indeksinä (yritykset yhteensä)

100

– 191

–45

– 364

Kassavirta indeksinä (yritykset yhteensä)

100

39

56

–79

Investoinnit indeksinä (tarkasteltavana oleva tuote) euroina

100

136

130

105

(58)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 84–86 kappaleesta käy ilmi, yhteisön tuotannonalan myyntihintojen lasku vaikutti huomattavan kielteisesti sen kannattavuuteen. Sama kielteinen vaikutus kohdistui myös muihin vahinkoa kuvaaviin indikaattoreihin, jotka ovat yhteydessä kannattavuuteen. Voidaan todeta, että edellä tarkoitettu pääoman tuoton ja kassavirran kielteinen kehitys on pääosin samanlainen kuin edellä esitetty kannattavuuden kielteinen kehitys.

(59)

Yhteisön tuotannonala lisäsi investointejaan vain 5 prosenttia. Voidaan myös havaita, että investoinnit vähenivät merkittävästi vuosien 2003 ja 2004 (tutkimusajanjakso) välillä.

(60)

Pääoman saannin osalta vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 86 kappaleessa annetut päätelmät.

4.12   Työllisyys, tuottavuus ja palkat

Taulukko 9

Indeksit 2001 = 100

2001

2002

2003

Tutkimus-ajanjakso

Työntekijöiden määrä indeksinä

100

97

94

90

Tuottavuus indeksinä (tuhatta yksikköä/työntekijä)

100

99

104

108

Palkat indeksinä (keskimäärin työntekijää kohti vuodessa, euroina)

100

100

97

100

(61)

Käy ilmi, että myös nämä indikaattorit, kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan uusi kokoonpano, vahvistavat väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87 ja 88 kappaleessa esitetyt päätelmät.

4.13   Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(62)

Koska huomautuksia tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyydestä ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

4.14   Aiemman polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutukset

(63)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 90 kappaleessa kuvaillaan, yhteisön tuotannonala ei ole toipumassa aikaisemman polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksista.

4.15   Vahinkoa koskevat päätelmät

(64)

Tutkimus osoitti, että Kiinasta peräisin oleva tuonti oli tarkastelujaksolla kasvanut merkittävästi sekä absoluuttiselta että suhteelliselta määrältään. Tarkistetut tuontitiedot osoittavat, että tuonnin määrä kasvoi 97 miljoonalla yksiköillä ja että markkinaosuuden kasvu oli jopa 15 prosenttiyksikköä kyseisellä jaksolla. Edellä johdanto-osan 43 kappaleessa esitetyn mukaisesti voidaan tarkistettujen laskelmien jälkeen todeta, että Kiinasta tuotujen mappimekanismien hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 38 prosentilla.

(65)

Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 6 prosenttia, mutta kun otetaan huomioon kulutuksen merkittävä kasvu, josta yhteisön tuotannonala ei päässyt osalliseksi, se menetti markkinaosuuttaan huomattavasti. Yhteisön markkinoille suuntautuneen polkumyynnillä tapahtuneen kiinalaisen halpatuonnin vuoksi myös keskihinnat laskivat 14 prosenttia. Tiettyjen muiden vahinkoa osoittavien indikaattoreiden, kuten kassavirran ja sijoitetun pääoman tuoton kehityksen tarkastelu vahvistaa samaten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 92 kappaleessa esitellyt suuntaukset.

(66)

Lisäksi vahvistuvat väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 93–94 kappaleessa olevat päätelmät.

(67)

Edellä mainitun perusteella vahvistetaan, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

5.1   Kiinasta tulleen tuonnin vaikutus

(68)

Kuten edellä taulukossa 2 mainittiin, yhteistyössä toimineiden osapuolten toimittamat tiedot osoittivat, että tarkastelujakson aikana tuonnin määrä Kiinasta kasvoi merkittävästi (99 prosenttia) ja sen markkinaosuus kasvoi 15 prosenttiyksikköä. Samalla jaksolla Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontihinnat laskivat 11 prosenttia ja tutkimusajanjakson aikana todettu kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yleinen hinnan alittavuus yhteisön markkinoilla oli jopa 38 prosenttia.

(69)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa vahvistui, että polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin voimakas kasvu ja yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkeneminen osuivat ajallisesti yksiin. Erityisesti vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä tuonti Kiinasta kasvoi yli 42 miljoonalla yksiköllä, ja samalla todettiin merkittävää hintojen alittavuutta. Näin tuonti Kiinasta kasvatti markkinaosuuttaan 4 prosenttiyksikköä. Samalla jaksolla yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudestaan 12 prosenttia, vaikka se laski hintoja noin 4 prosenttia ja onnistui kasvattamaan myynnin määrää. Kun nämä tulokset otetaan asianmukaisesti huomioon, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97 kappaleessa esitetyt päätelmät.

(70)

Vahvistetaan, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 98 kappaleessa mainitaan, polkumyyntiä harjoittavat Kiinan viejät pystyivät tutkimusajanjakson aikana kasvattamaan markkinaosuuttaan, muodostumaan merkittäviksi toimijoiksi yhteisön markkinoilla ja syrjäyttämään yhteisön tuotannonalaa.

5.2   Kolmansista maista peräisin olevan tuonnin vaikutukset

(71)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineilta osapuolilta saatujen tietojen pohjalta ja edellä 34 kappaleessa esitetyn mukaisesti tuontimäärät muista kolmansista maista olivat seuraavat:

Taulukko 10

 

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Tuonti muualta kuin Kiinasta (miljoonaa yksikköä)

5,63

5,31

2,53

0

Indeksi

100

94

45

Markkinaosuus

2,1 %

1,7 %

0,8 %

0

(72)

Edellä esitettyjen tietojen pohjalta pääteltiin, että muista kolmansista maista peräisin olevat vähäiset tuontimäärät, joiden osuus oli noin 2 prosenttia markkinoista vuonna 2001 ja joiden osuus supistui 0 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana, eivät olleet voineet aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle koitunutta vahinkoa.

(73)

Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99–101 kappaleeseen sisältyvät päätelmät vahvistetaan.

5.3   Yhteisön tuotannonalan tuonti Kiinasta ja sen vaikutukset

(74)

Koska uusia tietoja ei toimitettu, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 102–105 kappaleeseen sisältyvät päätelmät.

5.4   Yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan vaikutukset

(75)

Koska yhteisön tuotannonalan määritelmä oli tarkistettu, tutkittiin uudelleen yhteisön tuotannonalan vientitoimintaa sekä sitä, olisiko yhteisön tuotannonalan harjoittama mappimekanismien vienti voinut olla syynä sen tarkastelujaksolla kärsimään vahinkoon. Yhteisön tuotannonalan vientimäärät annetaan jäljempänä olevassa taulukossa:

Taulukko 11

Indeksit 2001 = 100

2001

2002

2003

Tutkimusajanjakso

Vienti indeksinä

100

66

59

46

(76)

Tämä uudelleentarkastelu vahvisti, että yhteisön tuotannonalan tärkeimpänä markkina-alueena ovat aina olleet yhteisön markkinat. Vienti yhteisön ulkopuolelle vastasi 17:ää prosenttia kokonaismyynnistä vuonna 2001 ja ainoastaan 7:ää prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Vientimyynti supistui eniten, 34 prosenttia, vuosien 2001 ja 2002 välillä. Tämän jälkeen vienti on jatkuvasti vähentynyt tutkimusajanjakson loppuun asti. Saatavilla olevat tiedot osoittavat, että tämä tilanne vastaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107–109 kappaleessa kuvattua.

(77)

Eräs osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalan myynnin vähentyminen vientimarkkinoilla tutkimusajanjakson aikana oli syynä sen kärsimälle vahingolle. Tämä osapuoli väitti myös, että kohdatessaan kilpailua tärkeimmällä markkina-alueellaan terveen tuotannonalan odotettaisiin suuntaavan vientimyyntinsä kolmansiin maihin. Tutkimus osoitti kuitenkin, että yhteisön tuotannonala, joka kohtasi vahingollista polkumyyntiä yhteisön markkinoilla, ei kyennyt korvaamaan myynnin menetystä laajentamalla vientiään kolmansiin maihin.

(78)

Olisi myös huomattava, että yhteisö on mappimekanismien ja niiden jatkotuotteiden eli mappien keskeinen maailmanlaajuinen markkina. Lisäksi tutkimuksessa keskityttiin yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteeseen yhteisön markkinoilla. Monia vahinkoa kuvaavia indikaattoreita, kuten myynnin määrää, myyntihintoja ja kannattavuutta koskeva analyysi perustuu tämän vuoksi ainoastaan yhteisön tuotannonalan tilanteeseen yhteisön markkinoilla eikä siihen vaikuta myyntitoiminta.

(79)

Vaikka vientimyynnin määrän supistuminen on voinut osaltaan pahentaa joitakin vahinkoa koskevia indikaattoreita, kuten tuotantoa, ja vaikuttaa koko yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, sillä ei voida selittää yhteisön tuotannonalan hintojen huomattavaa laskua, markkinaosuuden menetystä ja yhteisön tuotannonalan kokemaa kannattavuuden laskua tutkimusajanjakson aikana Euroopan yhteisön markkinoilla myytyjen mappimekanismien osalta. Vientitoiminta ei tämän vuoksi voi muuttaa syy-yhteyttä, joka on yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon ja polkumyynnillä tapahtuvan Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnin välillä.

(80)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 110 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan siis vahvistaa.

5.5   Vaihtokurssi

(81)

Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että euron ja Yhdysvaltojen dollarin vaihtokurssin muutokset, jotka olivat suuruudeltaan noin 40 prosenttia vuosien 2001 ja 2004 välillä, olisivat keskeinen syy yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Väitettiin että kurssivaihtelut olivat yksi tärkeimmistä tekijöistä, joiden perusteella käyttäjät tekivät hankintavalintoja yhteisön ja Kiinan tuottajien välillä. Väitettiin myös, että kiinalaiset viejät yleensä laskuttivat myyntinsä EU:ssa toimivilta asiakkailtaan Yhdysvaltojen dollareina tai että, jos laskutus tapahtui euroina, hinta oli kytketty euron ja Yhdysvaltojen dollarin vaihtokurssiin, joka yleensä oli sovittu tilaushetkellä. Väitettiin, että tämä kumosi Yhdysvaltojen dollareina ilmaistujen, kiinalaisten viejien perimien hintojen nousun tällä jaksolla. Väitettiin siis, että mahdollisesti todettava vahinko ei ollut yhteydessä Kiinasta peräisin olevan oletettuun polkumyyntiin.

(82)

Vahvistetaan, että tarkastelujakson aikana euron ja Yhdysvaltojen dollarin kurssivaihtelu oli huomattavaa. Todettiin kuitenkin, että vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä vaihtelua oli suuruudeltaan vain 10 prosenttia. Joka tapauksessa on selvää, että kurssivaihtelulla ei voida selittää valtavaa polkumyyntimarginaalia, joka todettiin Kiinan osalta tutkimusajanjakson aikana, sillä tällainen vaihtelu ei vaikuta polkumyyntilaskelmiin.

(83)

Vaihtokurssivaikutuksen simulointi yhteisön markkinoilla harjoitettuihin myyntihintoihin osoittaa, että ilman kurssivaihteluitakin tutkimusajanjakson aikana olisi todettu merkittävä kiinalaisten viejien hintojen alittavuus. Vieläkin tärkeämpää on se, että kurssivaihteluiden väitettyä vaikutusta ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna muuna tekijänä. Mainitussa säännöksessä tarkoitetuilla muilla tekijöillä viitataan itse asiassa ainoastaan muihin tekijöihin kuin polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiin. Sovellettava vaihtokurssi kuitenkin määrittää polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vientihintaa eli se koskee varsinaista polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia eikä jotakin muuta tekijää, joka olisi voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(84)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että osapuolet eivät tarjonneet näyttöä, joka osoittaisi, että kurssivaihteluilla voitaisiin muuttaa syy-yhteyttä, joka on todettu yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä.

5.6   Teräksen hintojen nousu

(85)

Yksi käyttäjä väitti, että markkinoilla vallitsi vakava teräskriisi, joka aiheutti tärkeimmän mappimekanismien tuotannossa käytetyn raaka-aineen hintojen dramaattisen nousun tarkastelujakson aikana. Tämä käyttäjä väitti, että teräksen hinnat nousivat 25-40 prosenttia vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä.

(86)

Terässektorin hinnat nousivat todellakin maailmanlaajuisesti, ja nousun olisi pitänyt vaikuttaa kaikkiin teräksen käyttäjiin, erityisesti tutkimusajanjakson aikana. Näin ollen teräksen käyttäjien tavanomainen reaktio olisi ollut kustannusten nousun siirtäminen omien jatkotuotteidensa myyntihintoihin. Saatavilla olevat tiedot osoittavat kuitenkin, että Kiinan yleiset vientihinnat nousivat ainoastaan 5 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä, eli teräskriisin aikana. Tämä tieto viittaa siihen, että huolimatta teräksen hintojen jopa 40 prosentin noususta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät sopeuttaneet vientihintojaan vaan veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille alhaisin ja polkumyyntihinnoin tutkimusajanjakson aikana.

(87)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan raaka-ainekustannukset nousivat merkittävästi erityisesti tutkimusajanjakson aikana, mutta se ei voinut mukauttaa myyntihintojaan, koska Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin hinnat olivat merkittävästi alhaisemmat.

(88)

Tämän vuoksi vahvistetaan, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei missään merkittävässä määrin johtunut teräksen hinnan noususta.

5.7   Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(89)

Edellä selostetun perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111 kappaleen päätelmät.

6.   YHTEISÖN ETU

6.1   Yhteisön tuotannonalan ja toimittajien etu

(90)

Koska yhteisön tuotannonalan ja toimittajien edusta ei esitetty tietoja, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 114–121 kappaleessa esitetyt päätelmät.

6.2   Käyttäjien ja tuojien etu

(91)

Kuten muistetaan, tutkimuksessa saatiin vastaukset kahdeksalta käyttäjältä ja kahdelta tuojalta, jotka toimivat yhteisön markkinoilla ja vastaavat 51 prosentista yhteisön kokonaiskulutusta. Käyttäjät ovat tavallisesti myös tuotteen tuojia, sillä ne tuovat mappimekanismeja yhteisöön valmistaakseen jatkojalostustuotteita eli mappimekanismilla toimivia kansioita, jäljempänä ’mapit’. Näiden osapuolten kokonaisliikevaihto on huomattava, mutta mappien valmistus muodostaa vain 22 prosenttia niiden koko liiketoiminnasta.

6.2.1   Riittämätön tarjonta

(92)

Jotkin tuottajat toistivat väitteensä, jonka mukaan kaikki käyttöön otettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet aiheuttavat riittämätöntä tarjontaa yhteisössä, koska yhteisön tuotannonalan kapasiteetti on riittämätön. Ne väittivät, että Euroopan tuotantokapasiteetin vaje kysynnän tasoon verrattuna on 40-50 prosenttia. Ne väittivät, että niiden oli pakko tuoda tarkasteltavana olevaa tuotetta ja maksaa merkittäviä tullimääriä toimintatasonsa ylläpitämiseksi.

(93)

Olisi huomattava, että käyttäjät eivät esittäneet mitään todennettua näyttöä siitä, että mappimekanismien tarjonta yhteisön markkinoilla olisi riittämätöntä ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa tai sen jälkeen. Yhteisön tuotannonalalla ja muilla yhteisön markkinoilla toimivilla tuottajilla on lisäksi saatavillaan tuotantokapasiteettia. Yhteisön tuottajat voisivat tarvittaessa tehdä lisäinvestointeja ja lisätä työvoimaa vastatakseen kysyntään, jos polkumyyntikäytännöt eivät vääristäisi markkinoita. Yhteisön markkinoita ei myöskään ole suljettu Kiinasta peräisin olevalta tuonnilta, ja tällaiset tuotteet ovat edelleenkin kaikkien käyttäjien saatavilla muuhun kuin polkumyyntihintaan. On myös otettava huomioon, että tämän väitteen taustalla on pelko tuotetta käyttävän tuotannonalan kilpailukyvyn heikentymisestä, mitä käsitellään jäljempänä johdanto-osan 94–97 kappaleessa.

6.2.2   Yhteisön tuotannonalan kilpailukyky

(94)

Toimenpiteiden käyttöönoton ei pitäisi oleellisesti vaikuttaa tuotetta käyttävän tuotannonalan yleiseen kilpailukykyyn, sillä yhteisön kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Näillä polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei periaatteessa pitäisi olla vaikutusta tuotannonalan vientitoimintaan, eikä tuotantokustannusten nousu olisi merkittävää.

(95)

Mahdollinen kustannusten kasvu koskisi yrityksiä, jotka hankkivat tuotteensa pääosin Kiinasta polkumyyntihinnoin. Kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan nykyinen markkinaosuus, voidaan todeta, että parhaassa tapauksessa ehdotetut toimenpiteet voisivat johtaa keskimäärin noin 2,0 prosentin nousuun jatkojalostustuotteen kustannuksissa. Pahimmassa tapauksessa kustannukset nousisivat 3 prosenttia. Tällaisen kustannusten nousun vaikutus voi kuitenkin lievittyä, jos käyttäjät voivat siirtää osan kustannusten kasvusta asiakkailleen, mitä ei voidakaan pitää mahdottomana.

(96)

Kuten väliaikaisia tulleja koskevan asetuksen johdanto-osan 128 kappaleessa kuitenkin selitetään, polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton pitäisi johtaa kilpailun lisääntymiseen yhteisön markkinoilla ja yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden ja taloudellisen tilanteen elpymiseen. Tämän pitäisi lyhyellä aikavälillä tehostaa kilpailua ja estää kohtuuttomat hinnankorotukset yhteisön markkinoilla.

(97)

Kaikki edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen voidaan päätellä, että tiettyjen käyttäjien kustannuksiin mahdollisesti kohdistuvat kielteiset vaikutukset eivät ole riittävä peruste luopua toimenpiteiden käyttöönotosta.

6.3   Yhteisön etua koskeva päätelmä

(98)

Tutkimus on osoittanut, että ilman polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa yhteisön tuotannonala todennäköisesti katoaisi, sillä sen rahoitustilanne on jo nyt erittäin haavoittuva. Tämä johtaisi mappientuottajien riippuvuuteen ulkoisista hankintalähteistä ja kilpailun merkittävään vähentymiseen. Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton pitäisi palauttaa kaikille osapuolille, jotka myyvät ja ostavat mappimekanismeja yhteisön markkinoilla, tehokkaan kilpailun edellytykset aiheuttamatta tarpeetonta taakkaa tai etua.

(99)

Näin ollen katsotaan, etteivät lopulliset toimenpiteet ole vastoin yhteisön etua.

7.   LOPULLISET POLKUMYYNTITULLIT

7.1   Vahingon korjaava taso

(100)

Käyttöön otettavien toimenpiteiden tason määrittämiseksi on väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 133–136 kappaleessa esitettyjen menetelmien perusteella laskettu vahingon korjaava taso.

(101)

Kun vahinkomarginaali laskettiin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, yhteisön tuotannonalan voittotavoitteeksi asetettiin 5 prosenttia, mitä voidaan pitää tavanomaisena ja todennäköisenä, jos vahingollista polkumyyntiä ei ole.

(102)

Yksi osapuoli väitti, että vahinkomarginaalin ei pitäisi perustua yhteisön tuotannonalan tuotantokustannuksiin sekä kohtuulliseen voittoon, koska yhteisön tuotannonala ei ole tehokas ja sen tuotantokustannukset ovat tarpeettoman korkeat. Tämä osapuoli ei kuitenkaan esittänyt näyttöä väitteensä tueksi. Tutkimus ei tuonut esille syitä poiketa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 134 kappaleessa noudatetusta menetelmästä.

(103)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 133–136 kappaleessa esitetyt menetelmät.

7.2   Lopulliset toimenpiteet

(104)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti olisi otettava käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinasta peräisin olevalle mappimekanismien tuonnille lasketun polkumyyntimarginaalin tasolla, koska on vahvistettu, että vahinkomarginaalit olivat kaikissa tapauksissa polkumyyntimarginaaleja suurempia.

(105)

Edellä esitetyn perusteella lopulliset tullit ovat seuraavat:

Yritys

Polkumyyntimarginaali

Dongguan Nanzha Leco Stationery

27,1 %

Kaikki muut yritykset

47,4 %

(106)

Tässä asetuksessa yritykselle vahvistettava yrityskohtainen yksilöllinen polkumyyntitulli määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Siinä on siten otettu huomioon tutkimuksessa todettu yritystä koskeva tilanne. Kyseistä tullia (toisin kuin maakohtaista ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) sovelletaan siten yksinomaisesti kyseisestä maasta peräisin oleviin sellaisten tuotteiden tuontiin, jotka kyseinen yritys eli nimenomaisesti mainittu oikeushenkilö on valmistanut. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamaan tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(107)

Kaikki tämän yrityskohtaisten yksilöllisen polkumyyntitullin soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(108)

Polkumyyntitullin moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäännöstullia pitäisi soveltaa niin yhteistyöstä kieltäytyneisiin viejiin kuin yrityksiin, jotka eivät harjoittaneet vientiä tutkimusajanjakson aikana. Viimeksi mainittuja yrityksiä pyydetään kuitenkin esittämään perusasetuksen 11 artiklan mukainen tarkastelupyyntö, kun ne täyttävät kyseisen artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset, jotta niiden tilannetta voitaisiin tarkastella yksilöllisesti.

8.   VÄLIAIKAISTEN TULLIEN KANTAMINEN

(109)

Koska todetut polkumyyntimarginaalit ovat korkeat ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa komission asetuksella (EY) N:o 134/2006 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina. Jos lopulliset tullit ovat alhaisemmat kuin väliaikaiset tullit, vain lopullisia tulleja vastaavat vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan tuotaessa yhteisöön CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305100050) kuuluvia, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia suljin-/aukaisuvivulla varustettuja mappimekanismeja, jollaisia käytetään paperiarkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin tarkoitetuissa kansioissa ja mapeissa.

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, edellä kohdassa 1 kuvattujen tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Valmistaja:

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Dongguan Nanzha Leco Stationery

The First Industrial Camp, Nanzha, Humen, Dongguan, China

27,1 %

A729

Kaikki muut yritykset

47,4 %

A999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Kannetaan lopullisesti Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305100050) kuuluvien suljin-/aukaisuvivulla varustettujen mappimekanismien, jollaisia käytetään paperiarkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin tarkoitetuissa kansioissa ja mapeissa, tuonnissa komission asetuksen (EY) N:o 134/2006 nojalla väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät tällä asetuksella lopullisesti käyttöön otetun tullin suuruisina. Lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. RAJAMÄKI


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2)  EUVL L 23, 27.1.2006, s. 13.

(3)  

European Commission

Directorate-General for Trade

Direction B, office J-79 5/16

1049 Brussels/Belgium


Top