kyseistä tilikautta edeltäneiden kolmen vuoden osinkoprosenttien keskiarvo;

kyseistä tilikautta edeltäneen vuoden osinkoprosentti.

verojen määrä;

raportointikauden aikaiset velvoitteet tai olosuhteet, jotka todennäköisesti vähentävät laitoksen voittoja ja joiden osalta toimivaltainen viranomainen ei ole vakuuttunut siitä, että kaikki tarvittavat arvonoikaisut, kuten asetuksen (EU) N:o 575/2013 34 artiklan mukaiset muut arvonoikaisut, tai varaukset on tehty.

Itävallassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”eingetragene Genossenschaft (e.Gen.)” tai ”registrierte Genossenschaft” lain ”Gesetz über Erwerbs- und Wirtschaftsgenossenschaften (GenG)” nojalla;

Belgiassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”société coopérative/coöperatieve vennootschap” ja hyväksytty kansallisten osuuskuntaryhmittymien ja osuuskuntien hyväksymisen edellytyksistä 8 päivänä tammikuuta 1962 annetun kuninkaan asetuksen nojalla;

Kyproksessa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Συνεργατικό Πιστωτικό Ίδρυμα ή ΣΠΙ” ja perustettu osuuskunnista vuonna 1985 annettujen lakien nojalla;

Tšekissä: laitokset, jotka on hyväksytty nimikkeellä ”spořitelní a úvěrní družstvo” lain ”zákon upravující činnost spořitelních a úvěrních družstev” nojalla;

Tanskassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”andelskasser” tai ”sammenslutninger af andelskasser” rahoitusyrityksiä koskevan Tanskan lain nojalla;

Suomessa: laitokset, jotka on rekisteröity jollakin seuraavista nimikkeistä:

Ranskassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”sociétés coopératives” lain ”Loi no47–1775 du 10 septembre 1947 portant statut de la coopération” nojalla ja hyväksytty nimikkeellä ”banques mutualistes ou coopératives” säädöskokoelman ”Code monétaire et financier, partie législative, Livre V, titre Ier, chapitre II” nojalla;

Saksassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”eingetragene Genossenschaft (eG)” lain ”Gesetz betreffend die Erwerbs- und Wirtschaftsgenossenschaften (Genossenschaftsgesetz – GenG)” nojalla;

Kreikassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Πιστωτικοί Συνεταιρισμοί” osuuskunnista annetun lain 1667/1986 nojalla, jotka toimivat luottolaitoksina ja joita voidaan kutsua nimellä ”Συνεταιριστική Τράπεζα” pankeista annetun lain 3601/2007 nojalla;

Unkarissa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Szövetkezeti hitelintézet” luottolaitoksista ja rahoitusalan yrityksistä vuonna 1996 annetun lain CXII nojalla;

Italiassa: laitokset, jotka on rekisteröity jollakin seuraavista nimikkeistä:

Luxemburgissa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Sociétés cooperatives”, sellaisena kuin se määritellään kaupallisista yhtiöistä 10 päivänä elokuuta 1915 annetun lain VI jaksossa;

Alankomaissa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”coöperaties” tai ”onderlinge waarborgmaatschappijen” lain ”Burgerlijk wetboek” 2 osan 3 osaston (Recthspersonen) nojalla;

Puolassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”bank spółdzielczy” lain ”Prawo bankowe” säännösten nojalla;

Portualissa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Caixa de Crédito Agrícola Mútuo” tai ”Caixa Central de Crédito Agrícola Mútuo” asetuksella ”Decreto-Lei n.o 24/91, de 11 de Janeiro” hyväksytyn lain ”Regime Jurídico do Crédito Agrícola Mútuo e das Cooperativas de Crédito Agrícola” nojalla;

Romaniassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Organizații cooperatiste de credit” hallituksen luottolaitoksista ja pääoman riittävyydestä antaman poikkeusasetuksen nro 99/2006, sellaisena kuin se on hyväksytty muutettuna ja täydennettynä lailla nro 227/2007, säännösten nojalla;

Espanjassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Cooperativas de Crédito” lain ”Ley 13/1989, de 26 de mayo, de Cooperativas de Crédito” nojalla;

Ruotsissa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”medlemsbank” lain ”lag (1995:1570) om medlemsbanker” nojalla tai nimikkeellä ”kreditmarknadsförening” lain ”lag (2004:297) om bank- och finansieringsrörelse” nojalla;

Yhdistyneessä kuningaskunnassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”cooperative societies” lain ”Industrial and Provident Societies Act 1965” ja lain ”Industrial and Provident Societies Act (Northern Ireland) 1969” nojalla.

Itävallassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Sparkasse” lain ”Bundesgesetz über die Ordnung des Sparkassenwesens (Sparkassengesetz – SpG)” 1 kohdan 1 alakohdan nojalla;

Tanskassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Sparekasser” rahoitusyrityksiä koskevan Tanskan lain nojalla;

Suomessa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”säästöpankki” tai ”sparbank” säästöpankkilain (sparbankslag) nojalla;

Saksassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Sparkasse” jonkin seuraavan lain nojalla:

Espanjassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”Cajas de Ahorros” lain ”Real Decreto-Ley 2532/1929, de 21 de noviembre, sobre Régimen del Ahorro Popular” nojalla;

Ruotsissa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”sparbank” lain ”sparbankslag (1987:619)” nojalla.

Tanskassa: yhdistykset (”foreninger”) tai rahastot (”fonde”), jotka ovat syntyneet, kun vakuutusyhtiöitä (”forsikringsselskaber”), kiinnitysluottolaitoksia (”realkreditinstitutter”), säästöpankkeja (”sparekasser”), osuussäästöpankkeja (”andelskasser”) ja osuussäästöpankkien yhteenliittymiä (”sammenslutninger af andelskasser”) on muutettu osakeyhtiöiksi rahoitusyrityksiä koskevan Tanskan lain mukaisesti;

Irlannissa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”building societies” vuonna 1989 annetun lain ”Building Societies Act” nojalla;

Yhdistyneessä kuningaskunnassa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”building societies” lain ”Building Societies Act 1986” nojalla; laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”savings bank” lain ”Savings Bank (Scotland) Act 1819” nojalla.

Itävallassa: ”Pfandbriefstelle der österreichischen Landes-Hypothekenbanken” lain ”Bundesgesetz über die Pfandbriefstelle der österreichischen Landes-Hypothekenbanken (Pfandbriefstelle-Gesetz – PfBrStG)” nojalla;

Suomessa: laitokset, jotka on rekisteröity nimikkeellä ”hypoteekkiyhdistys” tai ”hypoteksförening” hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain (lag om hypoteksföreningar) nojalla.

kun 3 kohdassa tarkoitettujen ydinpääomainstrumenttien (CET1) haltijat, jotka ovat tai eivät ole laitoksen jäseniä, voivat sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla erota, heillä voi myös olla oikeus palauttaa pääomainstrumentti laitokselle mutta ainoastaan sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä, yhtiöjärjestyksessä, asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ja tässä asetuksessa asetettujen rajoitusten puitteissa. Tämä ei estä laitosta laskemasta sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti liikkeeseen jäsenilleen ja muille henkilöille ydinpääomainstrumentteja (CET1), jotka täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 29 artiklan ehdot ja joihin ei sisälly mahdollisuutta palauttaa pääomainstrumentti laitokselle;

pääoman, rahastojen sekä kesken tilikauden ja tilikauden päätteeksi kertyneiden voittojen summaa ei voida sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla jakaa ydinpääomainstrumenttien (CET1) haltijoille. Tämän ehdon katsotaan täyttyvän myös silloin, kun laitos laskee liikkeeseen ydinpääomainstrumentteja (CET1), jotka antavat haltijoille toiminnan jatkuessa oikeuden osaan voitoista ja rahastoista, jos se sallitaan sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä, kunhan kyseinen osa on suhteutettu heidän osuuteensa pääomasta ja rahastoista, tai jos se sallitaan sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä, vaihtoehtoisen järjestelyn mukaisesti. Laitos voi laskea liikkeeseen ydinpääomainstrumentteja (CET1), jotka antavat haltijoille laitoksen maksukyvyttömyyden tai selvitystila- ja konkurssimenettelyn yhteydessä sellaisen oikeuden rahastoihin, jonka ei tarvitse olla suhteutettu osuuteen pääomasta ja rahastoista, kunhan asetuksen (EU) N:o 575/2013 29 artiklan 4 ja 5 kohdan ehdot täyttyvät;

pääoman ja rahastojen summan kokonaismäärän tai osan siitä omistavat laitoksen jäsenet, jotka eivät tavallisesti hyödy rahastojen suorasta voitonjaosta, etenkään osinkojen maksun kautta.

osingon kerrannainen on äänivaltaisille instrumenteille suoritettavan voitonjaon kerrannainen eikä ennalta määrätty kiinteä summa;

osingon kerrannainen vahvistetaan sopimuksella tai laitoksen yhtiöjärjestyksen mukaisesti;

osingon kerrannainen ei ole muutettavissa;

samaa osingon kerrannaista sovelletaan kaikkiin instrumentteihin, joille maksetaan osingon kerrannaista;

yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista, on enintään 125 prosenttia yhdelle äänivaltaiselle ydinpääomainstrumentille (CET1) suoritettavan voitonjaon määrästä.

Tämä ilmaistaan kaavan muodossa seuraavasti:

jossa

kaikille ydinpääomainstrumenteille (CET1) yhden vuoden aikana suoritettujen voitonjakomaksujen kokonaismäärä on enintään 105 prosenttia määrästä, joka olisi maksettu, jos instrumenteille, joilla on vähemmän tai ei lainkaan äänioikeuksia, suoritettaisiin samat voitonjaot kuin äänivaltaisille instrumenteille.

Tämä ilmaistaan kaavan muodossa seuraavasti:

jossa

Kaavaa sovelletaan vuosikohtaisesti.

osingon kerrannainen on äänivaltaisille instrumenteille suoritettavan voitonjaon kerrannainen eikä ennalta määrätty kiinteä summa;

osingon kerrannainen vahvistetaan sopimuksella tai laitoksen yhtiöjärjestyksen mukaisesti;

osingon kerrannainen ei ole muutettavissa;

samaa osingon kerrannaista sovelletaan kaikkiin instrumentteihin, joille maksetaan osingon kerrannaista;

yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista, on enintään 125 prosenttia yhdelle äänivaltaiselle ydinpääomainstrumentille (CET1) suoritettavan voitonjaon määrästä.

Tämä ilmaistaan kaavan muodossa seuraavasti:

jossa

kaikille ydinpääomainstrumenteille (CET1) yhden vuoden aikana suoritettujen voitonjakomaksujen kokonaismäärä on enintään 105 prosenttia määrästä, joka olisi maksettu, jos instrumenteille, joilla on vähemmän tai ei lainkaan äänioikeuksia, suoritettaisiin samat voitonjaot kuin äänivaltaisille instrumenteille.

Tämä ilmaistaan kaavan muodossa seuraavasti:

jossa

Kaavaa sovelletaan vuosikohtaisesti.

l on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle ei makseta osingon kerrannaista, jaettuna kyseisen instrumentin liikkeeseenlaskun aikaisella ostohinnalla;

k on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista, jaettuna kyseisen instrumentin liikkeeseenlaskun aikaisella ostohinnalla.

molemmat seuraavissa i ja ii alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät:

laitosten liikkeeseen laskemille instrumenteille suoritettavaan voitonjakoon sovelletaan kansallisessa lainsäädännössä asetettua ylärajaa.

laitos osoittaa, että äänivaltaisille instrumenteille viiden edellisen vuoden aikana suoritettujen voitonjakojen keskiarvo on alhainen suhteessa muihin vertailukelpoisiin instrumentteihin;

laitos osoittaa, että osinkoprosentti on alhainen, kun se lasketaan 7 c artiklan mukaisesti. Alhaisena pidetään osinkoprosenttia, joka on alle 30.

kun jokainen haltija saa ainoastaan yhden äänioikeuden riippumatta siitä, kuinka monta äänivaltaista instrumenttia kyseisellä haltijalla on;

kun äänioikeuksien lukumäärälle on asetettu yläraja riippumatta siitä, kuinka monta äänivaltaista instrumenttia kullakin haltijalla on;

kun yksittäisen haltijan hallussa olevien äänivaltaisten instrumenttien lukumäärälle on asetettu rajat laitoksen yhtiöjärjestyksen tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla.

joka kerta, kun tehdään päätös ydinpääomainstrumenteille (CET1) suoritettavan voitonjaon määrästä;

joka kerta, kun lasketaan liikkeeseen uusi ydinpääomainstrumenttien (CET1) laji, jossa instrumenteilla on vähemmän tai ei lainkaan äänioikeuksia.

laitos rikkoo tai se muun muassa nopeasti heikkenevän taloudellisen tilanteen vuoksi todennäköisesti rikkoo lähitulevaisuudessa jotakin asetuksen (EU) N:o 575/2013 vaatimusta;

toimivaltainen viranomainen on vaatinut laitosta lisäämään nopeasti ydinpääomaansa (CET1) tietyn määräajan kuluessa ja arvioinut, ettei laitos pysty korjaamaan tai välttämään a alakohdassa tarkoitettua rikkomista kyseisen määräajan kuluessa turvautumatta tässä kohdassa tarkoitettuun vapautukseen.

Osinkoprosentti lasketaan siten, että se on kaikkien ydinpääomainstrumenttien (CET1) osalta niihin viitenä edellisenä tilikautena liittyneiden voitonjakojen summa jaettuna viiden edellisen tilikauden voittojen summalla;

ainoastaan tämän asetuksen soveltamispäivän ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisenä aikana osinkoprosentti on:

liiketoimi toteutetaan samankaltaisilla ehdoilla kuin muut kolmansien osapuolien kanssa toteutettavat liiketoimet;

luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tai laitoksen lähipiiriin kuuluvan henkilön kyky maksaa korkoja ja maksaa rahoitus takaisin ei ole riippuvainen hallussa pidettyihin pääomainstrumentteihin liittyvästä voitonjaosta tai niiden myynnistä.

sijoitustarkoituksessa tehdyn laitoksen pääomainstrumenttien oston rahoitus liikkeeseen laskun yhteydessä tai sen jälkeen, kun ostajana on mikä tahansa yhteisö, jossa laitoksella on suora tai välillinen määräysvalta, tai yhteisö, joka kuuluu johonkin seuraavista:

sijoitustarkoituksessa tehdyn laitoksen pääomainstrumenttien oston rahoitus liikkeeseen laskun yhteydessä tai sen jälkeen, kun ostajana on ulkoinen yhteisö, joka on suojattu takauksella tai luottojohdannaisella tai joka on muuten turvattu siten, että luottoriski siirtyy laitokselle tai jollekin muulle yhteisölle, jossa laitoksella on suora tai välillinen määräysvalta, tai yhteisölle, joka kuuluu johonkin seuraavista:

rahoitus lainanottajalle, joka välittää rahoituksen perimmäiselle sijoittajalle, jotta tämä voi ostaa laitoksen pääomainstrumentteja liikkeeseen laskun yhteydessä tai sen jälkeen.

sijoittaja ei kuulu mihinkään seuraavista:

ulkoinen yhteisö ei kuulu mihinkään seuraavista:

toimivaltainen viranomainen katsoo, että merkinnän määrä on merkitykseltään vähäinen;

lainalla ei ole tarkoitus ostaa lainaa tarjoavan laitoksen pääomainstrumentteja;

lainansaajan on merkittävä vähintään yksi laitoksen pääomainstrumentti päästäkseen keskinäisen yhtiön, osuuskunnan tai vastaavan laitoksen jäseneksi.

laitoksen yleinen rahoitus-, maksuvalmius- ja vakavaraisuustilanne;

ydinpääoman (CET1), ensisijaisen pääoman (T1) ja kokonaispääoman määrä verrattuna kokonaisriskin määrään sellaisena kuin se on laskettuna asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esitettyjen vaatimusten, direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen erityisten omia varoja koskevien vaatimusten sekä saman direktiivin 128 artiklan 6 alakohdassa määritellyn yhteenlasketun puskurivaatimuksen mukaisesti.

saatujen omaisuuserien nettoarvo, johon sisältyvät kaikki uudet hankitut omaisuuserät ja josta on vähennetty muut luovutetut omaisuuserät tai vastattavaksi otetut uudet velat;

ja arvopaperistettujen omaisuuserien tai taseesta pois kirjatun osan kirjanpitoarvo.

määrä, jolla ohjelmistohyödyke on alun perin kirjattu laitoksen taseeseen sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti, jaettuna alemmalla seuraavista:

niiden päivien lukumäärä, jotka ovat kuluneet 3 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä, edellyttäen että tämä ajanjakso ei ole pidempi kuin tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu ajanjakso.

ohjelmistohyödykkeen kertynyt vakavaraisuusperusteinen arvonalennus, joka on laskettu 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

laitoksen taseeseen sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti kirjattujen, kyseisen ohjelmistohyödykkeen kertyneen arvonalennuksen ja mahdollisesti kertyneiden arvonalentumistappioiden summa.

sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti kirjattu laskennallisten verovelkojen määrä;

laskennallisiin verosaamisiin liittyvien laskennallisten verovelkojen määrä, joka on peräisin aineettomista hyödykkeistä ja etuuspohjaisen eläkerahaston varoista.

yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset;

eläkerahastot, jotka eivät ole etuuspohjaisia eläkerahastoja;

etuuspohjaiset eläkerahastot, jos laitos vastaa sijoitusriskistä eikä etuuspohjainen eläkerahasto ole riippumaton järjestävästä laitoksestaan;

yhteisöt, jotka ovat suoraan tai välillisesti jonkin seuraavassa mainitun yhteisön määräysvallassa tai huomattavan vaikutusvallan alaisena:

yhteisöt, jotka ovat yhdessä, suoraan tai välillisesti, sellaisen laitoksen, sellaisten useampien laitosten tai sellaisen laitosverkoston määräysvallassa tai huomattavan vaikutusvallan alaisia, jotka ovat saman laitosten suojajärjestelmän tai sellaisen laitosten suojajärjestelmän tai sellaisen keskuselimeen sidoksissa olevan laitosverkoston jäseniä, joita ei ole järjestetty ryhmäksi, johon laitos kuuluu;

erillisyhtiöt;

yhteisöt, joiden toimintana on finanssialan yhteisöjen liikkeeseen laskemien rahoitusinstrumenttien hallussapito;

mitkä tahansa yhteisöt, joita toimivaltainen viranomainen katsoo käytettävän välillisten ja synteettisten omistusosuuksien vähentämiseen liittyvien sääntöjen kiertämiseksi.

monialan holdingyhtiöt, laitokset, vakuutusyritykset, jälleenvakuutusyritykset;

yhteisöt, jotka kuuluvat sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU vaatimusten soveltamisalaan;

sellaiset muut kuin a alakohdassa mainitut finanssialan yhteisöt, jotka ovat valvonnan alaisia ja joiden edellytetään vähentävän lakisääteisestä pääomastaan suorat ja välilliset omistusosuudet omien varojen instrumenteistaan sekä omistusosuudet finanssialan yhteisöjen pääomainstrumenteista.

etuuspohjainen eläkerahasto on oikeudellisesti riippumaton järjestävästä laitoksesta, ja sen hallinto on riippumaton;

riippumaton sääntelyviranomainen on tapauksen mukaan hyväksynyt kyseisen eläkerahaston yhtiöjärjestyksen, perustamisasiakirjat ja sisäiset säännöt; tai etuuspohjaisen eläkerahaston perustamis- ja toimintasäännöt vahvistetaan tapauksen mukaan kyseisen jäsenvaltion sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä;

etuuspohjaisen eläkerahaston uskotuilla miehillä tai hoitajilla on sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan velvollisuus toimia puolueettomasti järjestelmän edunsaajien edun eikä järjestäjän edun mukaisesti, hoitaa huolellisesti etuuspohjaisen eläkerahaston varoja ja noudattaa tapauksen mukaan kyseisen eläkerahaston yhtiöjärjestyksessä, perustamisasiakirjoissa ja sisäisissä säännöissä tai b alakohdassa kuvatussa sääntelykehyksessä vahvistettuja rajoituksia;

b alakohdassa tarkoitetut etuuspohjaisen eläkerahaston yhtiöjärjestys, perustamisasiakirjat tai perustamis- ja toimintasäännöt sisältävät sellaisia sijoituksia koskevia rajoituksia, joita etuuspohjainen eläkerahasto voi tehdä järjestävän laitoksen liikkeeseen laskemiin omien varojen instrumentteihin.

johdannaisinstrumentit, joissa kohde-etuutena on finanssialan yhteisön pääomainstrumentteja tai joiden riskikohteena on kyseinen finanssialan yhteisö;

kolmannelle osapuolelle annetut takaukset tai luottosuojat, jotka koskevat kyseisen kolmannen osapuolen finanssialan yhteisön pääomainstrumenttiin tekemiä sijoituksia.

sijoitukset finanssialan yhteisön pääomainstrumenttia koskeviin tuottojenvaihtosopimuksiin;

laitoksen ostamat finanssialan yhteisön pääomainstrumenttiin liittyvät osto-optiot;

laitoksen myymät finanssialan yhteisön pääomainstrumenttiin liittyvät myyntioptiot tai mikä tahansa muu laitoksen tosiasiallinen tai ehdollinen sopimusvelvoite, joka koskee sen omien omien varojen instrumenttien ostoa;

sijoitukset finanssialan yhteisön pääomainstrumenttia koskeviin termiiniostosopimuksiin.

jos kaikkien sijoittajien vastuut, jotka liittyvät kyseiseen välittäjäyhteisöön, ovat etuoikeusasemaltaan samat, vähennettävien välillisten omistusosuuksien määrä on rahoituksen prosenttiosuus kerrottuna välittäjäyhteisön finanssialan yhteisössä hallussaan pitämien ydinpääomainstrumenttien määrällä;

jos kaikkien sijoittajien vastuut, jotka liittyvät kyseiseen välittäjäyhteisöön, eivät ole etuoikeusasemaltaan samoja, vähennettävien välillisten omistusosuuksien määrä on rahoituksen prosenttiosuus kerrottuna seuraavista määristä pienemmällä määrällä:

laitoksen välittäjäyhteisöille antaman rahoituksen määrät kerrottuina kyseisten välittäjäyhteisöjen myöhemmille välittäjäyhteisöille antaman rahoituksen määrillä ja näiden myöhempien välittäjäyhteisöjen finanssialan yhteisölle antaman rahoituksen määrillä;

kunkin välittäjäyhteisön liikkeeseen laskemien pääomainstrumenttien tai tapauksen mukaan muiden instrumenttien määrien tulo.

rahoituksen määrien osuus laitoksen ydinpääomasta on alle 0,25 prosenttia;

rahoituksen määrät ovat alle 10 miljoonaa euroa;

laitos ei voi kohtuudella määrittää välittäjäyhteisön hallussa olevien omien ydinpääomainstrumenttiensa määriä.

kaupankäyntivarastoon sisältyvien omistusosuuksien osalta:

kaupankäyntivarastoon kuulumattomien omistusosuuksien osalta:

laitoksen välittäjäyhteisölle antaman rahoituksen kokonaismäärä;

välittäjäyhteisön finanssialan yhteisössä hallussa pitämien omien varojen instrumenttien määrä.

kaikki instrumentit, jotka luokitellaan pääomaksi ne liikkeeseen laskeneeseen rahoituslaitokseen sovellettavan yhtiöoikeuden nojalla ja – jos rahoituslaitos kuuluu vakavaraisuusvaatimusten soveltamisalaan – jotka sisältyvät lakisääteisten omien varojen korkeimpaan luokkaan ilman mitään rajoituksia, vähennetään ydinpääomaeristä (CET1);

kaikki instrumentit, jotka luokitellaan pääomaksi liikkeeseen laskijaan sovellettavan yhtiöoikeuden nojalla ja – jos rahoituslaitos ei kuulu vakavaraisuusvaatimusten soveltamisalaan – jotka ovat eräpäivättömiä, kattavat ensimmäisen ja suhteellisesti suurimman osa aiheutuvista tappioista, sijoittuvat laitoksen maksukyvyttömyyden tai selvitystila- ja konkurssimenettelyn yhteydessä kaikkien muiden vaateiden jälkeen ja ovat vailla mitään etuoikeutettua tai ennalta määrättyä voitonjakoa, vähennetään ydinpääomaeristä (CET1);

kaikki etuoikeudeltaan huonommat instrumentit, jotka kattavat tappioita liiketoiminnan jatkuessa ja joihin kuuluu mahdollisuus peruuttaa kuponkien maksaminen, vähennetään ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä. Jos tällaisten etuoikeudeltaan huonompien instrumenttien määrä ylittää ensisijaisen lisäpääoman (AT1) määrän, ylijäämä vähennetään ydinpääomasta (CET1);

kaikki muut etuoikeudeltaan huonommat instrumentit vähennetään toissijaisen pääoman (T2) eristä. Jos tällaisten etuoikeudeltaan huonompien instrumenttien määrä ylittää toissijaisen pääoman (T2) määrän, ylijäämä vähennetään ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä. Jos ensisijaisen lisäpääoman (AT1) määrä ei riitä, jäljelle jäävä määrä vähennetään ydinpääomaeristä (CET1);

kaikki muut instrumentit, jotka kuuluvat rahoituslaitoksen omiin varoihin asiaa koskevan sovellettavan vakavaraisuussäännöstön mukaisesti, tai kaikki muut instrumentit, joiden osalta laitos ei kykene osoittamaan a, b, c tai d alakohdassa esitettyjen edellytysten täyttyvän, vähennetään ydinpääomaeristä (CET1).

jos rahoituslaitos on toimivaltaisilta viranomaisilta toimiluvan saanut ja niiden valvoma rahoituslaitos, johon sovellettavat vakavaraisuusvaatimukset vastaavat niitä, joita laitoksiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 nojalla. Tätä lähestymistapaa sovelletaan kolmannen maan rahoituslaitoksiin vain, jos kyseisen kolmannen maan vakavaraisuusjärjestelyn vastaavuus on arvioitu mainitun asetuksen mukaisesti ja jos kyseisen kolmannen maan vakavaraisuusjärjestelyn on todettu olevan vähintään unionissa noudatettavan järjestelyn tasoinen;

jos rahoituslaitos on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY ( 6 ) 2 artiklassa tarkoitettu sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitos eikä siihen sovelleta kyseisen direktiivin 9 artiklassa säädettyjä valinnaisia poikkeuksia;

jos rahoituslaitos on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY ( 7 ) 4 artiklassa tarkoitettu maksulaitos eikä siihen sovelleta kyseisen direktiivin 26 artiklassa säädettyä poikkeusta;

jos rahoituslaitos on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU ( 8 ) 4 artiklassa tarkoitettu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY ( 9 ) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahastoyhtiö.

kaikki instrumentit, jotka luokitellaan pääomaksi ne liikkeeseen laskeneisiin kolmannen maan vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiin sovellettavan yhtiöoikeuden nojalla ja jotka sisältyvät lakisääteisten omien varojen korkeimpaan luokkaan ilman mitään rajoituksia kolmannen maan järjestelyn mukaisesti, vähennetään ydinpääomaeristä (CET1);

kaikki etuoikeudeltaan huonommat instrumentit, jotka kattavat tappioita liiketoiminnan jatkuessa ja joihin kuuluu mahdollisuus peruuttaa kuponkien maksaminen, vähennetään ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä. Jos tällaisten etuoikeudeltaan huonompien instrumenttien määrä ylittää ensisijaisen lisäpääoman (AT1) määrän, ylijäämä vähennetään ydinpääomaeristä (CET1);

kaikki muut etuoikeudeltaan huonommat instrumentit vähennetään toissijaisen pääoman (T2) eristä. Jos tällaisten etuoikeudeltaan huonompien instrumenttien määrä ylittää toissijaisen pääoman (T2) määrän, ylijäämä vähennetään ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä. Jos tämä ylijäämä ylittää ensisijaisen lisäpääoman (AT1) määrän, jäljelle jäävä ylijäämäosuus vähennetään ydinpääomaeristä (CET1);

vakavaraisuusvaatimusten soveltamisalaan kuuluvien kolmannen maan vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten kaikki muut instrumentit, jotka kuuluvat kolmannen maan vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten omiin varoihin asiaa koskevan sovellettavan vakavaraisuusjärjestelyn mukaisesti, tai kaikki muut instrumentit, joiden osalta laitos ei kykene osoittamaan a, b tai c alakohdassa esitettyjen edellytysten täyttyvän, vähennetään ydinpääomaeristä (CET1).

osto-optio yhdistettynä instrumentin luottoriskimarginaalin kasvuun silloin, kun osto-optiota ei käytetä;

osto-optio yhdistettynä vaatimukseen tai mahdollisuuteen muuntaa instrumentti ydinpääomainstrumentiksi (CET1), jos osto-optiota ei käytetä;

osto-optio yhdistettynä viitekoron muutokseen silloin, kun toiseen viitekorkoon liittyvä luottoriskimarginaali on suurempi kuin alun perin maksettu korko miinus swap-korko;

osto-optio yhdistettynä lunastusmäärän kasvuun tulevaisuudessa;

uudelleenmarkkinoinnin mahdollisuus yhdistettynä instrumentin luottoriskimarginaalin kasvuun tai viitekoron muutokseen silloin, kun toiseen viitekorkoon liittyvä luottoriskimarginaali on suurempi kuin alun perin maksettu korko miinus swap-korko, jos instrumenttia ei markkinoida uudelleen;

instrumentin markkinointi tavalla, joka antaa sijoittajien ymmärtää, että instrumentti lunastetaan takaisin.

kirjanpitoarvon alentamisen jälkeen mahdollisesti maksettavien voitonjakojen on perustuttava pienennettyyn pääoman määrään;

kirjanpitoarvon korottamisen on perustuttava voittoihin sen jälkeen, kun laitos on muodollisella päätöksellä vahvistanut lopulliset voitot;

laitoksella on täysi harkintavalta toteuttaa instrumentin kirjanpitoarvon korottaminen tai pienennettyyn pääomaan perustuva kuponkien maksaminen d–f alakohdan rajoitusten puitteissa, eikä laitoksella ole mitään velvollisuutta toteuttaa tai nopeuttaa kirjanpitoarvon korottamista erityisissä olosuhteissa;

kirjanpitoarvon korottaminen toteutetaan suhteessa samankaltaisiin ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteihin, joihin on sovellettu kirjanpitoarvon alentamista;

instrumentin kirjanpitoarvon korottamisen ja pienennettyyn pääomaan perustuvan kuponkien maksamisen yhteenlasketun enimmäismäärän on vastattava laitoksen voittoa kerrottuna luvulla, joka saadaan jakamalla 1 alakohdassa määritetty määrä 2 alakohdassa määritetyllä määrällä:

kaikkien kirjanpitoarvon korottamisten ja pienennettyyn pääomaan perustuvien kuponkien maksamisten yhteenlaskettua määrää on käsiteltävä maksuna, joka johtaa ydinpääoman (CET1) pienenemiseen, ja siihen, samoin kuin muihin ydinpääomainstrumenttien (CET1) voitonjakoihin, sovelletaan direktiivin 2013/36/EU 141 artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin se on saatettuna osaksi kansallista lainsäädäntöä tai sääntelyä, tarkoitettua jakokelpoista enimmäismäärää koskevia rajoituksia.

sitä käytetään yhden tai useamman valuutan määräisten, pankkien välisten lainojen korkojen vahvistamiseen;

sitä käytetään tarvittaessa laitoksen saman valuutan määräisenä liikkeeseen laskeman vaihtuvakorkoisen velan viitekorkona;

indeksiin osallistuvista laitoksista riippumattoman elin, jäljempänä ’paneeli’, laskee sen keskikorkona;

jokainen indeksin mukaan vahvistettu korko perustuu kyseisillä pankkien välisillä markkinoilla toimivien laitosten muodostaman paneelin esittämiin korkonoteerauksiin;

c alakohdassa tarkoitetun paneelin kokoonpanolla varmistetaan jäsenvaltiossa toimivien laitosten kannalta riittävä edustavuus.

jos 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa paneelissa on vähintään kuusi eri jäsentä ennen kuin osa korkonoteerauksista jätetään huomioimatta koron vahvistamisessa;

jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

jos indeksin sijoitusvaltuuksissa määritetään, että indeksiin kuuluvan finanssialan yhteisön pääomainstrumentti ei voi ylittää kyseisen indeksin suurinta sallittua prosenttiosuutta, laitos käyttää kyseistä prosenttiosuutta arviona omistusosuuksien arvosta, joka vähennetään tapauksen mukaan sen ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) eristä 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai ydinpääomasta (CET1), jos laitos ei pysty määrittelemään omistusosuuden tarkkaa luonnetta;

jos laitos ei pysty määrittämään a alakohdassa tarkoitettua suurinta sallittua prosenttiosuutta ja jos indeksiin sisältyy – sen sijoitusvaltuuksien tai muiden asian kannalta merkityksellisten tietojen osoittamalla tavalla – finanssialan yhteisöjen pääomainstrumentteja, laitos vähentää indeksiomistusosuudet täysimääräisesti ydinpääomansa (CET1), ensisijaisen lisäpääomansa (AT1) tai toissijaisen pääomansa (T2) eristä 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai ydinpääomasta (CET1), jos laitos ei pysty määrittelemään omistusosuuden tarkkaa luonnetta.

indeksiomistusosuudesta johtuva välillinen omistusosuus kattaa sen osan indeksistä, joka on sijoitettu indeksiin kuuluvien finanssialan yhteisöjen ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumentteihin;

indeksiin kuuluvat muun muassa mutteivät yksinomaan indeksirahastot, osake- tai bondi-indeksit tai kaikki muut järjestelyt, joissa kohde-etuutena toimiva instrumentti on finanssialan yhteisön liikkeeseen laskema pääomainstrumentti.

indeksiomistusosuuksista johtuva yksittäinen nettovastuu mitattuna ennen läpikatsomista on enintään kaksi prosenttia ydinpääomaeristä (CET1) sellaisina kuin ne on laskettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 46 artiklan 1 kohdan a alakohdassa;

indeksiomistusosuuksista johtuva yhdistetty nettovastuu mitattuna ennen läpikatsomista on enintään viisi prosenttia ydinpääomaeristä (CET1) sellaisina kuin ne on laskettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 46 artiklan 1 kohdan a alakohdassa;

ennen läpikatsomista mitatun indeksiomistusosuuksista johtuvan yhdistetyn nettovastuun ja muiden omistusosuuksien, jotka vähennetään asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti, summa on enintään kymmenen prosenttia ydinpääomaeristä (CET1) sellaisina kuin ne on laskettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 46 artiklan 1 kohdan a alakohdassa.

kolme prosenttia asianomaisen liikkeeseenlaskun määrästä;

10 prosenttia määrästä, jolla ydinpääoma (CET1) ylittää asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan mukaisten ydinpääomaa (CET1) koskevien vaatimusten, direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen erityisten omia varoja koskevien vaatimusten sekä saman direktiivin 128 artiklan 6 alakohdassa määritellyn yhteenlasketun puskurivaatimuksen summan.

10 prosenttia asianomaisen liikkeeseenlaskun määrästä;

tai kolme prosenttia ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien jäljellä olevasta kokonaismäärästä soveltuvin osin.

perusteltu selitys jonkin 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimen toteuttamiselle;

tiedot pääomavaatimuksista ja pääomapuskureista vähintään kolmelta vuodelta, mukaan lukien omien varojen määrä ja koostumus ennen toimen toteuttamista ja sen jälkeen sekä toimen vaikutukset sääntelyvaatimuksiin;

asetuksen (EU) N:o 575/2013 78 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun pääomainstrumentin korvaamisen vaikutus laitoksen kannattavuuteen;

arviointi riskeistä, joille laitos altistuu tai saattaa altistua, sekä siitä, riittävätkö omat varat kattamaan nämä riskit asianmukaisesti, mukaan lukien tärkeimpiä riskejä koskevat stressitestit, joista ilmenevät potentiaaliset tappiot erilaisissa tilanteissa;

mahdolliset muut tiedot, joita toimivaltainen viranomainen pitää tarpeellisina arvioidakseen asetuksen (EU) N:o 575/2013 78 artiklan mukaisen luvan myöntämisen aiheellisuuden.

ne erillisyhtiön varat, jotka eivät muodostu sijoituksista etuyhteydessä olevan tytäryrityksen omiin varoihin, rajoittuvat käteisvaroihin, jotka on tarkoitettu kuponkien maksamiseen ja erääntyneiden omien varojen instrumenttien lunastamiseen;

erillisyhtiön muiden kuin a alakohdassa mainittujen varojen määrä ei saa ylittää 0,5:tä prosenttia erillisyhtiön taseen loppusummien keskiarvosta kolmelta edelliseltä vuodelta.

korkeampi prosenttiosuus on tarpeellinen yksinomaan erillisyhtiön muuttuvien kustannusten kattamiseksi;

vastaava nimellinen määrä on enintään 500 000 euroa.

asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun asianomaisen tytäryrityksen konsolidoidun ydinpääoman on sisällettävä sen omiin tytäryrityksiin liittyvät, ehdot täyttävät vähemmistöosuudet, jotka lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

alakonsolidointiryhmän tasolla suoritettavassa laskennassa asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti vaadittu ydinpääoman määrä on kyseisen tytäryrityksen ydinpääomavaatimusten täyttämiseen sen konsolidoidun aseman perusteella edellytetty määrä laskettuna kyseisen asetuksen 84 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Direktiivin 2013/36/EU 104 artiklassa tarkoitettuina erityisinä omien varojen vaatimuksina ovat tytäryrityksen toimivaltaisen viranomaisen asettamat vaatimukset;

asetuksen (EU) N:o 575/2013 84 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti vaadittu konsolidoidun ydinpääoman määrä on tytäryrityksen konsolidoituun asemaan perustuva osuus sen laitoksen ydinpääomaan kuuluvien omien varojen vaatimuksista, jonka ehdot täyttävä vähemmistöosuus lasketaan konsolidoidusti. Kaikki laitoksen vakavaraisuuteen kohdistuvan konsolidoinnin piiriin kuuluvien yritysten väliset konsernin sisäiset liiketoimet on jätettävä mainitun laskennan ulkopuolelle.

täysin harkinnanvaraiset henkilöstöbonukset;

työntekijöiden, johtajien ja yhteistyökumppanien voitto-osuudet siltä osin kuin ne ovat täysin harkinnanvaraisia;

muut voitonjaot ja muut muuttuvat palkkiot siltä osin kuin ne ovat täysin harkinnanvaraisia;

maksetut yhteispalkkiot, jotka ovat suoraan sidoksissa kokonaistuloihin sisältyviin saatuihin palkkioihin, jolloin maksettujen palkkioiden maksamisen ehtona on saatujen palkkioiden tosiasiallinen saaminen;

palkkiot, välityspalkkiot ja muut maksut, jotka selvitysyhteisöille, pörsseille ja välittäjäyrityksille on maksettu transaktioiden toteuttamisesta, rekisteröinnistä tai selvittämisestä;

direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 25 alakohdan määritelmän mukaisille sidonnaisasiamiehille mahdollisesti suoritetut palkkiot;

korko, joka on maksettu asiakkaille asiakkaiden varoista;

epätavanomaisesta toiminnasta johtuvat kertaluonteiset menot.

jos kyseisten kolmansien osapuolten kuluerittely on jo saatavilla, yritysten on määritettävä niiden kiinteiden kulujen määrä, jotka kyseiset kolmannet osapuolet ovat aiheuttaneet yritysten puolesta, ja lisättävä kyseinen määrä 2 kohdan mukaiseen lukuun;

jos a alakohdassa tarkoitettua erittelyä ei ole saatavilla, yritysten on määritettävä niiden kiinteiden kulujen määrä, jotka kyseiset kolmannet osapuolet ovat aiheuttaneet yritysten puolesta yritysten liiketoimintasuunnitelmien mukaan, ja lisättävä kyseinen määrä 2 kohdan mukaiseen lukuun.

yrityksen liiketoiminnassa tapahtunut muutos aiheuttaa vähintään 20 prosentin muutoksen yrityksen ennakoiduissa kiinteissä yleiskustannuksissa;

yrityksen liiketoiminnassa tapahtunut muutos aiheuttaa vähintään 2 miljoonan euron muutokset yrityksen kiinteisiin yleiskustannuksiin perustuvissa omien varojen vaatimuksissa.