a) Euroopan unionin symboli;

b) rahan nimi latinalaisin ja kreikkalaisin aakkosin ja lisäksi, toisessa eurosetelisarjassa, rahan nimi kyrillisin aakkosin;

c) EKP:n lyhenne Euroopan unionin virallisilla kielillä:

i) ensimmäisen eurosetelisarjan osalta EKP:n lyhenteestä on ainoastaan seuraavat viisi virallista kieliversiota: BCE, ECB, EZB, EKT ja EKP;

ii) toisen eurosetelisarjan osalta 1) 5 euron, 10 euron, ja 20 euron seteleissä EKP:n lyhenteestä on ainoastaan seuraavat yhdeksän kieliversiota: BCE, ECB, ЕЦБ, EZB, EKP, EKT, EKB, BĊE ja EBC; 2) 50 euron, 100 euron, ja 200 euron seteleissä EKP:n lyhenteestä on ainoastaan seuraavat kymmenen kieliversiota: BCE, ECB, ЕЦБ, EZB, EKP, EKT, ESB, EKB, BĊE ja EBC;

d) ©-symboli, EKP:llä olevan tekijänoikeussuojan merkkinä; sekä

e) EKP:n puheenjohtajan allekirjoitus.

a) kuvan koko; tai

b) kuvan tuotannossa käytetyt materiaalit tai menetelmät; tai

c) se, onko eurosetelin ulkoasun osia, esimerkiksi kirjaimia tai symboleja, muutettu tai onko niihin tehty lisäyksiä.

a) edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin yksipuoliset jäljennökset, jos jäljennös on kooltaan vähintään 125 prosenttia tai enintään 75 prosenttia sekä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin pituudesta että sen leveydestä; tai

b) edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin kaksipuoliset jäljennökset, jos jäljennös on kooltaan vähintään 200 prosenttia tai enintään 50 prosenttia sekä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin pituudesta että sen leveydestä; tai

c) edellä 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin ulkoasun yksityiskohtien jäljennökset, jos tällainen ulkoasun yksityiskohta ei ole asetettu seteliä muistuttavalle taustalle; tai

d) yksipuoliset seteliaiheen jäljennökset osasta eurosetelin etu- tai takasivua, jos osa on alle kolmanneksen 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin etu- tai takasivusta; tai

e) seteliaiheen jäljennökset, jotka on tehty materiaalista, joka eroaa selvästi paperista ja näyttää ilmeisen erilaiselta kuin setelien valmistamiseen käytettävä materiaali; tai

f) aineettomat seteliaiheen jäljennökset, jotka on asetettu saataville sähköisesti verkkosivuilla langallisen tai langattoman viestinnän avulla taikka millä tahansa muulla sellaisella tavalla, joka antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua niihin itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana edellyttäen, että

— sana SPECIMEN (näyte) on kirjoitettu Arial-kirjasintyyppiä tai sen kaltaista kirjasintyyppiä käyttäen diagonaalisesti seteliaiheen jäljennöksen poikki, ja

— 100-prosenttisessa koossaan olevan sähköisen seteliaiheen jäljennöksen resoluutio ei ole suurempi kuin 72 pistettä/tuuma (dpi).

— sanan SPECIMEN pituuden on oltava vähintään 75 prosenttia seteliaiheen jäljennöksen pituudesta, ja

— sanan SPECIMEN korkeuden on oltava vähintään 15 prosenttia seteliaiheen jäljennöksen korkeudesta, ja

— sanan SPECIMEN on oltava kirjoitettu läpinäkymättömällä (opaakilla) värillä, joka eroaa jyrkästi 1 artiklassa tarkoitetun eurosetelin pääväristä.

a) setelistä on jäljellä yli 50 prosenttia; tai

b) setelistä on jäljellä enintään 50 prosenttia, jos setelin esittäjä näyttää toteen, että puuttuvat osat ovat tuhoutuneet.

a) jos epäillään esittäjän laillista oikeutta eurosetelien hallussapitoon, esittäjän on todistettava henkilöllisyytensä sekä todistettava olevansa omistaja tai että hänellä on muulla perusteella oikeus toimia setelin esittäjänä;

b) jos epäillään eurosetelien aitoutta, esittäjän on todistettava henkilöllisyytensä;

c) jos vaihdettaviksi esitetään tahraantuneita, likaantuneita tai värjäytyneitä aitoja euroseteleitä, esittäjältä edellytetään kirjallista selvitystä siitä, millä tavalla setelit ovat tahraantuneet, likaantuneet tai värjäytyneet;

d) jos varkaudenestovälineet ovat vahingoittaneet aitoja euroseteleitä, esittäjältä edellytetään kirjallista lausuntoa siitä, minkä vuoksi setelit ovat värjäytyneet;

e) jos varkaudenestovälineet ovat vahingoittaneet aitoja euroseteleitä varkauden, ryöstön tai muun rikollisen toiminnan tai niiden yrityksen yhteydessä, eurosetelit vaihdetaan ainoastaan sellaisen omistajan tai muutoin setelin esittämiseen oikeutetun henkilön pyynnöstä, joka on seteleiden vahingoittumiseen johtaneen rikollisen toiminnan tai sen yrityksen uhri;

f) jos asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset tai talouden toimijat esittävät varkaudenestovälineiden vahingoittamia aitoja euroseteleitä, edellytetään tällaisen laitoksen ja talouden toimijan kirjallista lausuntoa siitä, minkä vuoksi setelit ovat värjäytyneet, varkaudenestovälineen viitetiedoista ja ominaisuuksista sekä vahingoittuneiden seteleiden esittäneestä osapuolesta ja esittämispäivämäärästä;

g) jos suuri määrä aitoja euroseteleitä on vahingoittunut varkaudenestovälineiden laukeamisen vuoksi, setelit on kansallisten keskuspankkien pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan esitettävä 100 eurosetelin erissä, edellyttäen, että vaihdettaviksi esitettävien eurosetelien määrä on riittävä tällaisten erien muodostamiseen;

h) jos asetuksen (EY) N:o 1338/2001 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset ja talouden toimijat esittävät vaihdettaviksi, yhdessä tai useammassa transaktiossa, vahingoittuneita aitoja euroseteleitä, joiden arvo on vähintään 10 000 euroa, tällaisten laitosten ja talouden toimijoiden on esitettävä seteleiden alkuperän ja asiakkaan tai, soveltuvin osin, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/849 ( 1 ) tarkoitetun edunsaajan, henkilöllisyyden osoittavat asiakirjat. Tätä vaatimusta sovelletaan myös, jos on epäselvää, onko 10 000 euron kynnys saavutettu. Tässä kohdassa vahvistetut säännöt eivät vaikuta henkilöllisyyden todistamista ja raportointia koskeviin tiukempiin vaatimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat mahdollisesti hyväksyneet direktiivin (EU) 2015/849 täytäntöönpanon yhteydessä.

a) jos kansallinen keskuspankki tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että aidot eurosetelit ovat tahallisesti vahingoitettuja, sen on kieltäydyttävä vaihtamasta seteleitä ja otettava ne haltuunsa, jotta voidaan välttää setelien palautuminen liikkeeseen tai estää se, että seteleiden esittäjä esittäisi ne vaihdettaviksi jossain toisessa kansallisessa keskuspankissa. Kansallinen keskuspankki vaihtaa kuitenkin vahingoittuneet aidot eurosetelit, jos se tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että niiden esittäjät ovat vilpittömässä mielessä, tai jos niiden esittäjät kykenevät osoittamaan olevansa vilpittömässä mielessä. Vain vähän vahingoittuneita seteleitä, joissa on esimerkiksi merkintöjä, numeroita tai lyhyitä virkkeitä, ei periaatteessa pidetä tahallisesti vahingoitettuina; ja

b) jos kansallinen keskuspankki tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että on tehty rikos, sen on kieltäydyttävä vaihtamasta vahingoittuneita aitoja eurosetelejä ja otettava ne kuittia vastaan haltuunsa, jotta ne voidaan esittää todisteina toimivaltaisille viranomaisille esitutkinnan aloittamista varten tai jo aloitetun esitutkinnan tueksi. Jolleivät toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä, aidot eurosetelit on mahdollista vaihtaa esitutkinnan päätyttyä 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

c) jos kansallinen keskuspankki tietää tai sillä on riittävä syy olettaa, että vahingoittuneet aidot eurosetelit ovat likaantuneet siten, että ne ovat vaaraksi terveydelle tai turvallisuudelle, ne vaihtavat vahingoittuneet aidot eurosetelit, jos setelien esittäjä antaa toimivaltaisten viranomaisten suorittaman terveys- ja turvallisuusarvioinnin.

a) eurosetelit eivät ole vahingoittuneet ryöstön, varkauden tai muun rikollisen toiminnan taikka niiden yrityksen yhteydessä;

b) kansallinen keskuspankki voi heti varmistaa, että pyydetty summa vastaa ainakin suurin piirtein vaihdettaviksi esitettyjen setelien arvoa; ja

c) kaikki muut kansallisen keskuspankin vaatimat tiedot on toimitettu.

— käytöstä poistettava eurosetelityyppi tai -sarja, ja

— vaihtoajan pituus, ja

— päivämäärä, jona eurosetelityyppi tai -sarja lakkaa olemasta laillinen maksuväline, ja

— sellaisten eurosetelien käsittely, jotka esitetään sen jälkeen, kun ne on poistettu käytöstä ja/tai ne ovat lakanneet olemasta laillisia maksuvälineitä.