(2004/C 33 E/137)

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1599/03

esittäjä(t): Caroline Jackson (PPE-DE) komissiolle

(12. toukokuuta 2003)

Aihe:   Yhdysvaltojen kansallinen standardi geneettisesti muunnellulle viljalle (viittaus kysymykseen H-0433/98)

Kysymyksen laatija viittaa esittämäänsä kysymykseen 11-0433/98 (1). Onko Yhdysvaltojen maatalousministeriö tehnyt muutoksia kansalliseen luomustandardiin hyväksymällä geneettisesti muunnellun viljan ja eläinten tehokasvatuksen tuotteet luomutuotteiksi?

Franz Fischlerin komission puolesta antama vastaus

(23. kesäkuuta 2003)

Yhdysvaltojen maatalousministeriön laatimassa kansallisessa luomuohjelmassa määritellään Yhdysvaltojen viralliset luomuviljelystandardit. Se tuli voimaan 22. lokakuuta 2002.

Yhdysvaltojen maatalousministeriö on lopullisessa päätöksessään tehnyt lukuisia muutoksia ehdotettuun kansalliseen luomuohjelmaan, johon parlamentin jäsen viittasi suullisessa kysymyksessään H-0433/98 toukokuussa 1998 pidetyn parlamentin istunnon kyselytunnin aikana.

Geneettisesti muunnettujen organismien osalta kansallisesta luomuohjelmasta suljetaan lopullisen päätöksen mukaisesti pois seuraavat: ”poissuljetut menetelmät: lukuisia menetelmiä organismien muuntamiseksi geneettisesti tai niiden kasvuun ja kehitykseen vaikuttamiseksi tavoilla, jotka eivät ole mahdollisia luonnonolosuhteissa tai luonnollisten prosessien avulla ja joita ei voida pitää luomutuotannon kanssa yhteensopivina. Kyseisiin menetelmiin kuuluvat solufuusio, mikrokapselointi ja makrokapselointi sekä yhdistelmä-DNA-tekniikka (mukaan lukien geenideleetio, geenin kahdentaminen, vieraan geenin istuttaminen ja geenien paikkojen muuttaminen yhdistelmä-DNA-tekniikalla). Tällaisiin menetelmiin eivät kuulu perinteinen kasvatus, konjugointi, käyminen, hybridisointi, in vitro -viljely tai kudosviljely” (Kansallinen luomuohjelma, 205 kohdan 2 alakohta). Poikkeuksena ovat rokotteet. (Kansallinen luomuohjelma, 205.105(e) §).

Karjankasvatuksen osalta kansallinen luomuohjelma edellyttää ”elinolosuhteita, joissa otetaan huomioon eläinten terveys ja luonnollinen käyttäytyminen ja joihin kuuluu muiden muassa mahdollisuus päästä ulos, auringolta suojattu alue, katettu alue, alueita, joissa eläin pääsee liikkumaan, raitista ilmaa ja suoraa auringonvaloa, joka soveltuu lajille, sen tuotantovaiheelle, ilmastolle ja ympäristölle, sekä märehtijöiden osalta mahdollisuus käydä laitumella (Kansallinen luomuohjelma, 205.239(a)§). Lisäksi luomukarjatilan tuottajan on käsiteltävä lannoituslantaa siten, ettei se saastuta satoa, maaperää eikä vettä kasviravinteilla, raskasmetalleilla tai patogeenisillä organismeilla, ja että se edistää ravinteiden kierrätystä” (Kansallinen luomuohjelma, 205kohdan 239(c) alakohta).

(1)  Kirjallinen vastaus 12. toukokuuta 1998.