—

kumoamaan vastaajan 16.12.2022 tekemän ja 17.1.2023 julkaistun päätöksen siltä osin kuin siinä sisällytetään melamiini (jäljempänä aine tai melamiini) luetteloon aineista, jotka voidaan mahdollisesti tunnistaa erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi asetuksen (EY) 1907/2006 (REACH-asetus) 57 artiklan mukaisesti (riidanalainen päätös);

—

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä on loukattu hyvän hallinnon periaatetta. Riidanalaisella päätöksellä ja melamiinin erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi REACH-asetuksen 57 artiklan f alakohdan mukaisesti tunnistamisen taustalla olevat perusteet poikkeavat vakiintuneesta ohjeistuksesta. Paitsi että tämän poikkeamisen vuoksi on vaikeaa yksilöidä erityinen tieteellinen perusta johtopäätökselle siitä, että aihe samantasoiseen huoleen on osoitettu, riidanalaisessa päätöksessä omaksuttu epäselvä ja ristiriitainen lähestymistapa sekä taustalla olevat perusteet eivät täytä REACH-asetuksen 57 artiklan f alakohdassa esitettyjä edellytyksiä. Tältä osin riidanalaisella päätöksellä loukataan hyvän hallinnon periaatettta, koska taustalla oleva hallintotapa on epäjohdonmukainen ja kantajien perusteltua luottamusta on loukattu menettelyn, taustalla olevan arvioinnin ja päätöksentekoprosessin osalta.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja ei ole osoittanut REACH-asetuksen 57 artiklan f alakohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti, että melamiinilla on todennäköisiä vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön, jotka antavat aihetta samantasoiseen huoleen kuin muiden REACH-asetuksen 57 artiklan a–e alakohdassa lueteltujen aineiden vaikutukset, koska riidanalainen päätös perustuu vaikutuksiin, jotka eivät aiheudu melamiinin sisäisistä ominaisuuksista ja joita ei siten voida ottaa huomioon, kun kyse on melamiinin tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu REACH-asetuksen 57 artiklan f alakohdan rikkomiseen siltä osin kuin vastaaja on tehnyt riidanalaisen päätöksen osoittamatta riittävien tieteellisten todisteiden perusteella melamiinin todennäköisiä vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön, jotka antavat aihetta samantasoiseen huoleen kuin REACH-asetuksen 57 artiklan a-e alakohdassa tarkoitetut aineet, joilla on vaarallisia ominaisuuksia, ja näin ollen riidanalainen perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä loukataan kantajien oikeutta tulla kuulluksi ja esittää huomautuksia uusista todisteista, jotka on esitetty ainoastaan jäsenvaltioiden komitealle. Kantajat väittävät, että niitä ei kuultu kaikista tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista, jotka johtivat riidanalaisen päätöksen tekemiseen ja että vastaaja on tehnyt ilmeisen virheen ottaessaan huomioon vastaavat uudet todisteet.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalaisella päätöksellä loukataan suhteellisuusperiaatetta sekä ennakoitavuuden, luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteita siltä osin kuin melamiini on tunnistettu erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ja on näin valvonnan alainen, vaikka melamiinin on katsottu olevan sopiva vaihtoehto muille aineille, joihin sovelletaan jo REACH-asetuksen mukaisia tiukempia sääntelytoimenpiteitä. Melamiinin tunnistamista erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ei myöskään voida pitää asianmukaisena toimenpiteenä, kun otetaan huomioon vastaajan esittämä erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tunnistamisen yleinen tarkoitus.