1

Tšekin tasavalta vaatii välitoimihakemuksessaan, että unionin tuomioistuin määrää Puolan tasavallan lakkauttamaan välittömästi ruskohiilen louhintatoiminnan Turówin (Puola) kaivoksella siihen asti, kunnes unionin tuomioistuin on antanut tuomionsa pääasiassa.

2

Tämä hakemus on esitetty asiassa, jossa Tšekin tasavalta on nostanut 26.2.2021 SEUT 259 artiklaan perustuvan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen, jossa vaaditaan sen toteamista, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut

3

Puolan tasavalta esitti 6.4.2021 kirjalliset huomautuksensa välitoimihakemuksesta.

4

Unionin tuomioistuimen varapresidentti esitti prosessinjohtotoimena 19.4.2021 Puolan tasavallalle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä, joihin kyseinen jäsenvaltio vastasi 26.4.2021 päivätyllä kirjeellä.

5

YVA-direktiivin 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Tämä direktiivi koskee sellaisten julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia.

2.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

– –

– –”

6

Kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ennen hanketta koskevan luvan myöntämistä hankkeet, joilla muun muassa laatunsa, kokonsa tai sijaintinsa vuoksi todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, alistetaan lupamenettelyyn ja että niiden ympäristövaikutukset arvioidaan. Nämä hankkeet määritellään 4 artiklassa.”

7

Kyseisen direktiivin 4 artiklan 1–3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jollei 2 artiklan 4 kohdassa säädetystä muuta johdu, liitteessä I luetellut hankkeet arvioidaan 5–10 artiklan mukaisesti.

2.   Jollei 2 artiklan 4 kohdassa säädetystä muuta johdu, jäsenvaltioiden on määritettävä liitteessä II lueteltujen hankkeiden osalta, arvioidaanko tämä hanke 5–10 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on määritettävä tämä:

Jäsenvaltiot voivat päättää molempien a ja b alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen soveltamisesta.

3.   Tutkittaessa hankkeita tapauskohtaisesti tai vahvistettaessa raja-arvoja tai valintaperusteita 2 kohdan soveltamiseksi on otettava huomioon liitteessä III vahvistetut asiaa koskevat olennaiset arviointiperusteet. – –”

8

YVA-direktiivin liitteessä I, jonka otsikko on ”Hankkeet, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdassa”, olevassa 19 kohdassa mainitaan ”kivilouhokset ja avokaivokset, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria, tai turvetuotanto, kun pinta-ala on yli 150 hehtaaria”, ja 24 kohdassa mainitaan ”kaikki muutokset tai laajennukset tässä liitteessä lueteltuihin hankkeisiin, jos muutos tai laajennus itsessään vastaa tässä liitteessä mahdollisesti vahvistettuja raja-arvoja”.

9

Kyseisen direktiivin liitteessä II, jonka otsikko on ”Hankkeet, joita tarkoitetaan 4 artiklan 2 kohdassa”, olevan 2 kohdan a alakohdassa mainitaan ”kivilouhokset, avokaivokset ja turvetuotanto (muut kuin liitteessä I mainitut)”, 2 kohdan e alakohdassa mainitaan ”maanpäälliset kivihiilen, raaka-öljyn, maakaasun ja malmien sekä öljyliuskeen käsittelyyn tarkoitetut teollisuuslaitokset” ja 13 kohdan a alakohdassa ”kaikki muutokset tai laajennukset liitteessä I tai tässä liitteessä mainittuihin sellaisiin hankkeisiin, joille on jo myönnetty lupa, jotka on jo toteutettu tai joita parhaillaan toteutetaan, jos muutoksesta tai laajennuksesta voi olla merkittävää haittaa ympäristölle (muut kuin liitteessä I mainitut muutokset ja korjaukset)”.

10

Ympäristöä ja sen suojelua koskevan tiedon saatavuudesta, yleisön osallistumisesta ympäristönsuojeluun ja ympäristövaikutusten arvioinnista 3.10.2008 annetun lain (ustawa o udostępnianiu informacji o środowisku i jego ochronie, udziale społeczeństwa w ochronie środowiska oraz o ocenach oddziaływania na środowisko; Dz. U. nro 199, järjestysnumero 1227) (jäljempänä ympäristötietoa koskeva laki) 72 §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa:

”Ympäristöehtoja koskevaan päätökseen liittyvää vaatimusta ei sovelleta muutettaessa

– –

2) 1 jakson 4 ja 5 kohdassa tarkoitettua konsessiota tai päätöstä

– –

– –”

11

Turówin avoruskohiilikaivos sijaitsee Puolan alueella Tšekin tasavallan ja Saksan liittotasavallan rajojen läheisyydessä.

12

Puolan toimivaltaiset viranomaiset myönsivät 27.4.1994 PGE Elektrownia Bełchatów S.A:lle, josta on tullut PGE Górnictwo i Energetyka Konwencjonalna S.A. (jäljempänä toiminnanharjoittaja), kyseisen kaivoksen hyödyntämistä koskevan konsession 26 vuodeksi eli 30.4.2020 asti.

13

Kyseinen toiminnanharjoittaja jätti 24.10.2019 ympäristötietoa koskevan lain 72 §:n 2 momentin nojalla hakemuksen, jossa se pyysi jatkamaan kyseistä konsessiota kuudella vuodella.

14

Wrocławin ympäristönsuojeluviraston aluejohtaja teki 21.1.2020 YVA-päätöksen ja julisti sen 23.1.2020 välittömästi täytäntöönpanokelpoiseksi. Toiminnanharjoittaja liitti 24.1.2020 YVA-päätöksen 24.10.2019 jätettyyn kyseisen kaivoksen hyödyntämistä koskevan konsession jatkamista koskevaan hakemukseen.

15

Puolan tasavallan ilmastoministeri myönsi 20.3.2020 tekemällään päätöksellä ruskohiilen louhintaa vuoteen 2026 asti koskevan luvan ympäristötietoa koskevan lain 72 §:n 2 momentin perusteella.

16

Tšekin tasavalta katsoi, että Puolan tasavalta oli rikkonut unionin oikeutta useasta syystä myöntäessään kyseisen luvan, ja saattoi asian 30.9.2020 Euroopan komission käsiteltäväksi SEUT 259 artiklan mukaisesti.

17

Puolan tasavalta toimitti huomautuksensa 30.10.2020. Näiden kahden jäsenvaltion suulliset huomautukset kuultiin 13.11.2020 komission järjestämässä kuulemistilaisuudessa.

18

Komissio antoi 17.12.2020 perustellun lausunnon, jossa se moitti Puolan tasavaltaa useista unionin oikeuden noudattamatta jättämisistä. Komissio katsoi erityisesti, että kyseinen jäsenvaltio rikkoi YVA-direktiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa hyväksyessään säännöksen, jonka nojalla ruskohiilen louhintaa koskevaa lupaa voidaan jatkaa kuudella vuodella ilman ympäristövaikutusten arviointia.

19

Tšekin tasavalta nosti 26.2.2021 edellä tämän määräyksen 2 kohdassa mainitun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen.

20

Tšekin tasavalta vaatii, että unionin tuomioistuin

21

Puolan tasavalta vaatii, että unionin tuomioistuin

22

Puolan tasavalta väittää, että Tšekin tasavallan jättämän välitoimihakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, koska Tšekin tasavalta ei ole osoittanut, että vaadittujen välitoimien ja sen pääasiassa nostamassa kanteessa väitettyjen unionin oikeuden rikkomisten välillä on suora ja läheinen yhteys.

23

Tässä yhteydessä Puolan tasavalta väittää lähinnä, että jos pääasian kanne hyväksyttäisiin, se ei välttämättä johtaisi louhintatoiminnan lakkauttamiseen Turówin kaivoksella. Se katsoo nimittäin olevansa täytäntöönpanotoimenpiteiden yhteydessä velvollinen ainoastaan poistamaan puutteet ja aukot YVA-päätöksestä ja ruskohiilen louhintaa vuoteen 2026 asti koskevasta luvasta.

24

Puolan tasavalta muistuttaa, että 29.7.2019 annettuun tuomioon Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen (C‑411/17, EU:C:2019:622, 173–175 kohta) johtaneessa asiassa unionin tuomioistuin totesi, ettei unionin oikeus ole tiettyjen edellytysten täyttyessä esteenä sille, että kansallisilla säännöksillä sallitaan ympäristöarvioinnin suorittamisvelvollisuutta koskevan unionin oikeuden vastaisten menettelyjen tai toimien legalisointi. Puolan tasavalta katsoo siten, että se voi edellä mainitusta tuomiosta johtuvan oikeuskäytännön mukaisesti muuttaa Tšekin tasavallan riitauttamia hallinnollisia päätöksiä ilman, että sen tarvitsee keskeyttää ruskohiilen louhintatoimintaa Turówin kaivoksella.

25

Puolan tasavalta katsoo näin ollen, ettei Tšekin tasavallan hakemilla välitoimilla pyritä takaamaan pääasiassa annettavan tuomion täyttä tehokkuutta ja että näiden toimien toteuttamisella olisi huomattavasti kyseisestä tuomiosta johtuvia velvoitteita pidemmälle meneviä vaikutuksia.

26

Tätä väitettä ei voida hyväksyä.

27

Ensinnäkin on nimittäin todettava, että tämä väite johtuu välitoimimenettelyn tarkoituksen ja tuomion, jossa todetaan SEUT 259 artiklassa tarkoitettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, täytäntöön panemiseksi toteutettavien toimenpiteiden laajuuden välisestä sekaannuksesta.

28

Tästä on todettava yhtäältä, että välitoimimenettelyn tarkoituksena on turvata pääasiassa, johon välitoimi liittyy, annettavan ratkaisun täysi tehokkuus. Nyt käsiteltävässä pääasiassa on kyseessä SEUT 259 artiklan nojalla nostettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne, jossa vaaditaan toteamaan, että Puolan tasavalta on jättänyt noudattamatta unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan.

29

Toisaalta pitää paikkansa, että jos unionin tuomioistuin toteaa jäsenvaltion jättäneen noudattamatta perussopimusten mukaisia velvoitteitaan, tämä jäsenvaltio on SEUT 260 artiklan 1 kohdan nojalla velvollinen toteuttamaan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet. SEUT 259 artiklan nojalla annetun tuomion kohteena ei ole kuitenkaan se, mitä toimenpiteitä tuomion, jossa todetaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, täytäntöönpano edellyttää (ks. vastaavasti tuomio 8.4.2014, komissio v. Unkari, C‑288/12, EU:C:2014:237, 33 kohta).

30

Jos Puolan tasavallan väite hyväksyttäisiin, välitoimimenettely menettäisi merkityksensä SEUT 259 artiklan mukaisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä, koska unionin tuomioistuin ei voi tuomiossa, jossa todetaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, määrätä asianomaista jäsenvaltiota toteuttamaan määrättyjä toimenpiteitä kyseisen tuomion täytäntöön panemiseksi. Joka tapauksessa ei voida sulkea pois sitä, että jos kanne hyväksyttäisiin, Puolan tasavalta olisi velvollinen toteuttamaan täytäntöönpanotoimenpiteitä, joihin sisältyy ruskohiilen louhintatoiminnan keskeyttäminen Turówin kaivoksella.

31

Toiseksi on riittävää todeta, että unionin tuomioistuin tosin katsoi 29.7.2019 annetun tuomion Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen (C‑411/17, EU:C:2019:622) 173 kohdassa, ettei unionin oikeus ole esteenä sille, että kansallisilla säännöksillä sallitaan tietyissä tapauksissa unionin oikeuden vastaisten menettelyjen tai toimien legalisointi, mutta tällainen mahdollisuus pysyy täysin poikkeuksellisena, ja jäsenvaltion on lähtökohtaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla pyritään lykkäämään hankkeelle myönnettyä lupaa, jota annettaessa ei ole noudatettu unionin oikeutta, tai kumoamaan se (ks. vastaavasti tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen, C‑411/17, EU:C:2019:622, 172 ja 174 kohta ja tuomio 12.11.2019, komissio v. Irlanti (Derrybrienin tuulivoimala), C‑261/18, EU:C:2019:955, 75 ja 76 kohta).

32

Näissä olosuhteissa välitoimihakemus on otettava tutkittavaksi.

33

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 160 artiklan 3 kohdassa määrätään, että välitoimihakemuksissa on ilmoitettava ”oikeudenkäynnin kohde ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi haetun välitoimen määrääminen on ilmeisesti perusteltua”.

34

Välitoimista päättävä tuomari voi siten määrätä välitoimista vain, jos on selvitetty, että niistä määrääminen ilmeisesti on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltua (fumus boni juris) ja että ne ovat kiireellisiä siinä mielessä, että kantajan etuja koskevan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi on tarpeen, että näistä toimista määrätään ja niiden vaikutukset alkavat jo ennen kuin pääasiassa annetaan ratkaisu. Välitoimista päättävän tuomarin on myös tarvittaessa vertailtava kaikkia kysymyksessä olevia intressejä. Nämä edellytykset ovat kumulatiivisia, joten välitoimia koskeva hakemus on hylättävä, jos jokin niistä ei täyty (määräys 8.4.2020, komissio v. Puola, C‑791/19 R, EU:C:2020:277, 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

35

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan fumus boni juris ‑edellytys täyttyy, jos ainakin jokin välitoimien hakijan pääasian kanteen tueksi esittämistä perusteista vaikuttaa siltä, että sille ilmeisesti on vakavasti otettava perustelu. Asia on näin erityisesti silloin, kun jokin näistä perusteista osoittaa, että on olemassa monitahoisia oikeudellisia kysymyksiä, joiden ratkaisu ei ole ilmeinen ja edellyttää siis perusteellista tarkastelua, jota välitoimista päättävä tuomari ei voi suorittaa vaan joka on tehtävä pääasian oikeudenkäynnissä, tai jos asianosaisten välinen näkemystenvaihto osoittaa, että on olemassa merkittävä oikeudellinen erimielisyys, jonka ratkaisu ei ole ilmeinen (määräys 17.12.2018, komissio v. Puola, C‑619/18 R, EU:C:2018:1021, 30 kohta ja määräys 8.4.2020, komissio v. Puola, C‑791/19 R, EU:C:2020:277, 52 kohta).

36

Näyttääkseen toteen fumus boni juris ‑edellytyksen täyttymisen Tšekin tasavalta esittää käsiteltävässä asiassa muun muassa perusteen, joka vastaa sen pääasian kanteensa yhteydessä esittämän ensimmäisen kanneperusteen ensimmäistä väitettä, joka perustuu siihen, että Puolan tasavalta rikkoi erityisesti YVA-direktiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa hyväksyessään ympäristötietoa koskevan lain 72 §:n 2 momentin, jonka mukaan ruskohiilen louhintaa koskevan konsession voimassaoloa voidaan jatkaa kerran enintään kuudella vuodella ilman ympäristövaikutusten arviointia.

37

Tšekin tasavallan mukaan yli 25 hehtaarin suuruisissa avokaivoksissa toteutettavista hankkeista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi YVA-direktiivin 4 artiklan 1 kohdan ja liitteessä I olevan 19 kohdan mukaisesti. Lisäksi kyseisen liitteen 24 kohdan nojalla ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä myös kaikkien tällaisiin hankkeisiin tehtävien muutosten tai laajennusten yhteydessä.

38

Tšekin tasavalta muistuttaa lisäksi, että YVA-direktiivin 4 artiklan 2 kohdan, luettuna yhdessä liitteessä II olevan 2 kohdan a alakohdan kanssa, mukaan avokaivoksissa toteutettavista hankkeista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi hankkeen koosta riippumatta.

39

Koska ympäristötietoa koskevan lain 72 §:n 2 momentissa tarkoitettu ”konsessio” on YVA-direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa, tällaisen konsession myöntämistä koskevassa menettelyssä on noudatettava kyseisestä direktiivistä johtuvia velvoitteita, erityisesti niitä, jotka mainitaan sen 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa. Tšekin tasavallan mielestä Puolan tasavalta jätti noudattamatta näitä velvoitteita, kun se sääti ympäristötietoa koskevan lain 72 §:n 2 momentissa, että ruskohiilen louhintaa koskevan konsession voimassaoloa voidaan jatkaa kerran enintään kuudella vuodella ilman ympäristövaikutusten arviointia.

40

Puolan tasavalta ei ole kiistänyt Tšekin tasavallan väitteitä, jotka koskevat fumus boni juris ‑edellytyksen täyttymistä käsiteltävässä asiassa.

41

Tässä yhteydessä on todettava, että YVA-direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan kyseisessä direktiivissä tarkoitettu hankkeen käsite kattaa kaikenlaisen luonnonympäristöön ja maisemaan kajoamisen, maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen mukaan luettuna. Kyseisen direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa samassa direktiivissä tarkoitettu ”lupa” määritellään toimivaltaisen viranomaisen tai viranomaisten päätökseksi, joka oikeuttaa hankkeen toteuttajan ryhtymään hankkeen toteuttamiseen.

42

Ennen kuin YVA-direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille hankkeille myönnetään lupa, niiden ympäristövaikutukset on tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan arvioitava, jos niillä muun muassa laatunsa, kokonsa tai sijaintinsa vuoksi todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia (tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen, C‑411/17, EU:C:2019:622, 73 kohta).

43

Viimeksi mainitussa säännöksessä ei siis edellytetä, että kaikki sellaiset hankkeet, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, olisi alistettava YVA-direktiivissä säädettyyn arviointimenettelyyn, vaan tätä edellytetään ainoastaan niiden hankkeiden osalta, jotka mainitaan kyseisen direktiivin 4 artiklassa, jossa viitataan direktiivin liitteissä I ja II lueteltuihin hankkeisiin sen mukaan, sovelletaanko 4 artiklan 1 vai 2 kohtaa (ks. vastaavasti tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen, C‑411/17, EU:C:2019:622, 74 kohta).

44

Ensinnäkin YVA-direktiivin liitteen I soveltamisalaan kuuluvat hankkeet, joihin kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa viitataan, aiheuttavat luonteenomaisesti merkittävien ympäristövaikutusten vaaran, ja niiden ympäristövaikutukset on ehdottomasti arvioitava (ks. vastaavasti tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen, C‑411/17, EU:C:2019:622, 75 kohta).

45

Näihin hankkeisiin kuuluvat YVA-direktiivin liitteessä I olevan 19 kohdan mukaan avokaivokset, joiden pinta-ala on yli 25 hehtaaria, ja kyseisen liitteen 24 kohdan mukaan kaikki tätä raja-arvoa vastaavat muutokset tai laajennukset tällaisiin hankkeisiin.

46

Toiseksi YVA-direktiivin liitteen II soveltamisalaan kuuluvista hankkeista, joihin kyseisen direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa viitataan, on todettava, että jäsenvaltioiden on määriteltävä joko tapauskohtaisesti selvittämällä tai asettamiensa raja-arvojen tai valintaperusteiden avulla tai molempien menetelmien avulla, onko näistä hankkeista tehtävä ympäristövaikutusten arviointi.

47

YVA-direktiivin liitteen II soveltamisalaan kuuluviin hankkeisiin lukeutuvat kyseisen liitteen 2 kohdan a alakohdan mukaan muut kuin kyseisen direktiivin liitteessä I mainitut avokaivokset ja 13 kohdan a alakohdan mukaan kaikki muutokset tai laajennukset tällaisiin hankkeisiin, jos muutoksesta tai laajennuksesta voi olla merkittävää haittaa ympäristölle.

48

Unionin tuomioistuin on todennut, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, joille on tehty YVA-direktiivin liitteessä II tarkoitettua hanketta koskeva lupahakemus, on tehtävä erityinen selvitys siitä, onko asiassa, kun otetaan huomioon saman direktiivin liitteessä III mainitut arviointiperusteet, suoritettava ympäristövaikutusten arviointi (tuomio 14.1.2016, komissio v. Bulgaria, C‑141/14, EU:C:2016:8, 94 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

49

Käsiteltävässä asiassa ympäristötietoa koskevan lain 72 §:n 2 momentista ilmenee, että jatkettaessa ruskohiilen louhintaa koskevan konsession voimassaoloaikaa kertaluonteisesti kuudella vuodella ympäristövaikutuksia ei tarvitse arvioida etukäteen, jos konsession jatkamisen perusteena on esiintymän järkevä hoito eikä konsession ulottuvuutta laajenneta. Unionin tuomioistuimelle esitetystä asiakirja-aineistosta käy lisäksi ilmi, että ruskohiilen louhintaa vuoteen 2026 asti koskeva lupa myönnettiin kyseisen säännöksen nojalla.

50

Näissä olosuhteissa ei voida ensi näkemältä sulkea pois sitä, että ympäristötietoa koskevan lain 72 §:n 2 momentti on ristiriidassa niiden YVA-direktiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohdasta johtuvien vaatimusten kanssa, joiden mukaan avokaivoksissa toteutettavan hankkeen laajennuksesta on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi tai ainakin ennakkoarviointi ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta.

51

Lausumatta tässä vaiheessa asianosaisten pääasian kanteen yhteydessä esittämien väitteiden perusteltavuudesta, mikä kuuluu pääasian ratkaisevan tuomioistuimen toimivaltaan, on siten todettava, että Tšekin tasavallan pääasian kanteessa ensimmäisen kanneperusteensa ensimmäisen väitteen tueksi esittämät väitteet, joihin käsiteltävänä oleva välitoimihakemus perustuu ja joiden mukaan YVA-direktiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa on rikottu, vaikuttavat siltä, että niille ilmeisesti on edellä tämän määräyksen 35 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettu vakavasti otettava perustelu.

52

Näin ollen fumus boni juris ‑edellytys täyttyy käsiteltävässä asiassa.

53

On palautettava mieleen, että välitoimimenettelyn tarkoituksena on turvata annettavan lopullisen ratkaisun täysi tehokkuus, jotta vältettäisiin aukot unionin tuomioistuimen takaamassa oikeussuojassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kiireellisyyttä on arvioitava siihen nähden, onko asiassa tarpeen antaa väliaikainen ratkaisu, jotta vältytään siltä, että väliaikaista oikeussuojaa pyytäneelle asianosaiselle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Tämän asianosaisen on näytettävä toteen, ettei se voi odottaa pääasian ratkaisua joutumatta kärsimään tällaista vahinkoa. Tällaisen vakavan ja korjaamattoman vahingon olemassaolon osoittamiseksi ei ole tarpeen, että vahingon aiheutuminen osoitetaan ehdottomalla varmuudella. Riittää, että se on ennustettavissa riittävällä todennäköisyydellä (määräys 8.4.2020, komissio v. Puola, C‑791/19 R, EU:C:2020:277, 82 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

54

Käsiteltävässä asiassa Tšekin tasavalta väittää, että louhinnan jatkaminen Turówin kaivoksessa siihen saakka, kunnes unionin tuomioistuin antaa tuomionsa pääasiassa (jäljempänä lopullinen tuomio), alentaisi huomattavasti pohjaveden pintaa Puolan tasavallan rajan läheisyydessä sijaitsevalla Tšekin alueella, mikä vaarantaisi myös noin 10000 henkilön juomaveden saannin Tšekin alueella ja aiheuttaisi maan vajoamista, minkä vuoksi rakennukset voisivat vahingoittua.

55

Tšekin tasavalta väittää ensinnäkin, että kyseiset louhintatoimet aiheuttavat jo kaivoksen salaojitusjärjestelmän vuoksi sen, että sen alueelta virtaa jatkuvasti valtava määrä pohjavettä Puolan alueelle, nimittäin 3,10 m3 minuutissa. Tšekin tasavallan mukaan tämä jo vuosikymmeniä jatkunut ilmiö johtaa pohjaveden pinnan nopeaan alenemiseen etenkin tertiääri- ja kvartäärikausilta peräisin olevissa kerrostumissa sekä pintavesien kuivumiseen. Tšekin tasavalta toteaa lisäksi, että ruskohiilen louhintaa vuoteen 2026 asti koskevan luvan myöntämisestä alkaen pohjaveden pinnan on havaittu alentuneen huomattavasti, jopa 9,45 metriä kymmenessä kuukaudessa. Näiden seikkojen perusteella Tšekin tasavalta katsoo, että kaivostoiminnan jatkaminen Turówin kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti voi johtaa ainoastaan vielä voimakkaampaan pohjaveden pinnan alenemiseen erityisesti tertiääri- ja kvartäärikausilta peräisin olevissa kerrostumissa.

56

Toiseksi kyseinen jäsenvaltio korostaa, että pohjaveden pinnan aleneminen vaikuttaa suoraan juomaveden saantiin kyseisellä alueella, koska tämä ilmiö vaikuttaa yhtäältä Uhelnán lähteeseen (Tšekin tasavalta), jota ei voida tällä hetkellä käyttää enää täysimääräisesti hyväksyttyyn vedenottoon, ja toisaalta pintakaivoihin, jotka ovat vaarassa kuivua. Louhinnan jatkaminen Turówin kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti pahentaisi Uhelnán lähteen hydrologista tilannetta ja estäisi kyseisten kaivojen käytön, jolloin noin 10000 henkilön juomaveden saanti vaarantuisi tällä alueella.

57

Kolmanneksi Tšekin tasavalta väittää, että pohjaveden pinnan aleneminen alueella, johon kohdistuu tällä hetkellä vaikutuksia, voi johtaa myös äkilliseen pohjaveden virtaamiseen pois alueilta, joihin ei aiemmin kohdistunut vaikutuksia.

58

Neljänneksi ja viimeiseksi Tšekin tasavalta väittää, että jos ruskohiilen louhintaa jatketaan Turówin kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti, maa vajoaa vähintään 5–10 millimetriä kaivoksen lähialueilla, mikä pahentaa rakennusten statiikkaan kohdistuvia vaikutuksia ja niille aiheutuvia vahinkoja.

59

Tältä osin on muistutettava, että välitoimimenettelyssä ei ole tarkoitus lausua monitahoisten ja erittäin kiistanalaisten tosiseikkojen paikkansapitävyydestä. Välitoimista päättävällä tuomarilla ei ole tarvittavia keinoja suorittaa edellytettyä tarkastelua, ja useissa tapauksissa hän ei välttämättä edes pystyisi siihen kohtuullisessa ajassa (määräys 20.11.2017, komissio v. Puola, C‑441/17 R, EU:C:2017:877, 54 kohta).

60

Välitoimista päättävän tuomarin on lisäksi pelkästään kiireellisyyden arvioimiseksi ja ilman, että tämä merkitsee mitään välitoimista päättävän tuomarin kannanottoa välitoimien hakijan pääasiassa esittämien väitteiden perusteltavuuteen, lähdettävä siitä, että kyseiset väitteet voidaan hyväksyä. Vakava ja korjaamaton vahinko, jonka todennäköinen aiheutuminen on osoitettava, on se, joka mahdollisesti aiheutuu, jos haettuja välitoimia ei myönnetä mutta pääasiaa koskeva kanne menestyy myöhemmin (määräys 8.4.2020, komissio v. Puola, C‑791/19 R, EU:C:2020:277, 83 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

61

Osoittaakseen asian kiireellisyyden Tšekin tasavalta väittää lähinnä, että jos ruskohiilen louhintaa jatketaan Turówin kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti, pohjaveden pinta voi alentua huomattavasti sen alueella, minkä vuoksi noin 10000 henkilön juomaveden saanti vaarantuisi ja maa vajoaisi, mikä vahingoittaisi rakennuksia.

62

Intressit, joihin Tšekin tasavalta vetoaa, liittyvät siten ympäristön, ihmisten terveyden ja omaisuuden suojeluun perustuviin seikkoihin.

63

Tässä yhteydessä on aluksi todettava, että Tšekin tasavallan väittämä maan vajoamisesta rakennuksille aiheutuva vahinko on lähinnä rahassa mitattavissa oleva vahinko. Tällaista vahinkoa ei kuitenkaan voida poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta pitää korjaamattomana, koska rahamääräisellä korvauksella voidaan pääsääntöisesti saattaa vahinkoa kärsinyt henkilö asemaan, jossa hän oli ennen kyseisen vahingon aiheutumista (unionin tuomioistuimen presidentin määräys 18.4.2012, Yhdistynyt kuningaskunta v. neuvosto, C‑656/11 R, ei julkaistu, EU:C:2012:211, 42 kohta).

64

Koska Tšekin tasavalta ei ole vedonnut tällaisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin, on katsottava, ettei kyseinen jäsenvaltio ole näyttänyt toteen, että rakennuksille siitä, että maa vajoaa Turówin kaivoksessa jatkettavan ruskohiilen louhinnan vuoksi, aiheutuva vahinko on luonteeltaan korjaamatonta vahinkoa.

65

Pohjaveden pinnan alenemiseen ja näistä vesimuodostumista riippuvaisen väestön juomaveden saannin vaarantumiseen liittyvät vahingot voivat sen sijaan olla ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvia vakavia ja korjaamattomia vahinkoja.

66

Unionin tuomioistuimelle toimitetun asiakirja-aineiston perusteella on riittävän todennäköistä, että ruskohiilen louhinnan jatkamisella Turówin kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti voi olla kielteisiä vaikutuksia Tšekin alueella sijaitsevien pohjavesien pinnan korkeuteen. Asiakirja-aineistosta nimittäin ilmenee, että kyseisen toiminnan vuoksi Tšekin alueelta virtaa jatkuvasti huomattava määrä vettä Puolan alueelle, minkä vuoksi pohjaveden pinta alenee väistämättä Tšekin alueella, mikä puolestaan voi vaarantaa näistä vesimuodostumista riippuvaisen väestön juomaveden saannin.

67

Sen, että Tšekin alueella sijaitsevia pohjavesiä saatetaan käyttää liikaa mainitun toiminnan jatkamisen vuoksi, vahvistaa myös se, että Puolan tasavalta on toteuttanut laajan korjaustoimenpiteen, nimittäin rakentanut suodattumisen estämiseksi laitteiston, jolla pyritään muun muassa vähentämään kaivostoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia. Välitoimihakemusta koskevista Puolan tasavallan kirjallisista huomautuksista kuitenkin ilmenee, että tällaisen laitteiston rakentaminen saadaan päätökseen vasta vuonna 2023.

68

Tältä osin on ensinnäkin muistutettava, että kuten SEUT 191 artiklan 1 kohdasta ilmenee, unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan muun muassa ympäristön laadun säilyttämiseen, suojeluun ja parantamiseen sekä ihmisten terveyden suojeluun. Pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta 12.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY (EUVL 2006, L 372, s. 19) johdanto-osan ensimmäisestä perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että unionin pohjavesi on arvokas luonnonvara, jota on suojeltava huononemiselta erityisesti silloin, kun ekosysteemit ja juomaveden saanti ovat siitä riippuvaisia.

69

Kuten tämän määräyksen 66 kohdasta ilmenee, jos ruskohiilen louhintaa jatketaan Turówin kaivoksessa, pohjaveden pinta alenee väistämättä ja kyseessä olevista vesimuodostumista riippuvaisen väestön juomaveden saanti voi estyä, koska Tšekin alueelta virtaa jatkuvasti huomattava määrä vettä Puolan alueelle. Näissä olosuhteissa tällaisia vahinkoja on pidettävä vakavina.

70

Toiseksi ympäristölle ja terveydelle aiheutunut vahinko on lähtökohtaisesti korjaamaton, koska tällaisille eduille aiheutuneita haittoja ei useimmiten voida niiden luonteen vuoksi poistaa jälkikäteen (yhteisöjen tuomioistuimen presidentin määräys 2.10.2003, komissio v. Itävalta, C‑320/03 R, EU:C:2003:543, 92 kohta). Käsiteltävässä asiassa vaikuttaa olevan tällainen tilanne, koska kyseisen pohjaveden pinnan alenemista ja juomaveden puutteesta asianomaiselle väestölle aiheutuvia lukuisia seurauksia ei voida enää poistaa jälkikäteen, vaikka Tšekin tasavallan pääasiassa nostama kanne hyväksyttäisiin.

71

Lisäksi on otettava huomioon ennalta varautumisen periaate, joka on SEUT 191 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan yksi unionin ympäristöpolitiikalla tavoitellun suojelun korkean tason perusteista ja jonka valossa unionin ympäristölainsäädäntöä on tulkittava (ks. vastaavasti määräys 20.11.2017, komissio v. Puola, C‑441/17 R, EU:C:2017:877, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

72

Edellä esitetyn perusteella ruskohiilen louhinnan jatkamisesta Turówin kaivoksessa voi aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

73

Puolan tasavallan välitoimihakemusta koskevissa kirjallisissa huomautuksissaan esittämät perustelut eivät voi kyseenalaistaa tätä arviointia.

74

Väitteestä, jonka mukaan Tšekin tasavalta ei ole osoittanut, että louhintatoiminta Turówin kaivoksessa on ratkaiseva syy pohjaveden pinnan alenemiseen, on riittävää todeta, että tämä toiminta on kiistatta todellakin yksi syy pohjaveden pinnan alenemiseen, sillä Puolan tasavalta katsoi itsekin tarpeelliseksi rakentaa suodattumisen estämiseksi laitteiston louhintatoiminnasta aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi. Tšekin tasavallan väittämä vahinko liittyy siten suoraan Turówin kaivoksessa harjoitettavaan ruskohiilen louhintaan, joten tämä väite ei voi menestyä.

75

Puolan tasavallan väitteestä, jonka mukaan Turówin avokaivoksen salaojitusjärjestelmän vaikutukset Tšekin alueen pohjaveden pintaan ovat parhaillaan suodattumisen estämiseksi rakennettavan laitteiston ansiosta väliaikaisia ja peruutettavissa, on todettava, että Puolan tasavallan antamien tietojen mukaan nämä rakennustyöt saatetaan päätökseen aikaisintaan vasta helmikuussa 2023. Kyseinen toimenpide ei näin ollen voi vaikuttaa seurauksiin, jotka aiheutuvat ruskohiilen louhinnan jatkamisesta Turówin kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti.

76

Ei voida hyväksyä myöskään Puolan tasavallan väitettä siitä, että Tšekin tasavallan väittämä vahinko johtuu tilanteesta, joka vallitsi ennen päätöksiä, joilla sallittiin ruskohiilen louhinnan jatkaminen Turówin kaivoksessa. Vaikka tämä louhintatoiminta vaikutti haitallisesti pohjaveteen ilmeisesti jo ennen kyseisten päätösten tekemistä, tämän toiminnan jatkamisesta lopullisen tuomion julistamiseen asti johtuva pohjaveden jatkuva poisvirtaaminen voi nimittäin alentaa pohjaveden pintaa entisestään Tšekin alueella ja aiheuttaa siten korjaamatonta vahinkoa ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

77

Ei voida hyväksyä myöskään Puolan tasavallan väitettä, jonka mukaan ruskohiilen louhinnan lakkauttamisella Turówin kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti ei voida estää pohjaveden pinnan alenemista eikä lieventää louhinnan kielteisiä vaikutuksia. On nimittäin todettava, että vaikka louhinnan lakkauttamisella ei voida palauttaa pohjaveden pintaa hyvälle tasolle, sillä voidaan estää sen aleneminen korjaamattomalla tavalla lopullisen tuomion julistamiseen asti.

78

Kuten edellä tämän määräyksen 70 kohdasta ilmenee, Tšekin tasavallan väittämiä vahinkoja, jotka johtuvat pohjaveden pinnan alenemisesta ja asianomaisen väestön juomaveden puutteesta, ei myöskään voida arvioida ja poistaa myöhemmin, toisin kuin Puolan tasavalta väittää.

79

Edellä esitetyn perusteella on todettava, että kiireellisyysedellytys täyttyy käsiteltävässä asiassa.

80

Edellä tämän määräyksen 34 kohdassa mieleen palautetun oikeuskäytännön nojalla on lopuksi määritettävä, puoltaako intressivertailu haettujen välitoimien myöntämistä vai hakemuksen hylkäämistä.

81

Tšekin tasavallan mukaan ruskohiilen louhinnan jatkamisesta Turówin kaivoksessa ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvan vakavan ja korjaamattoman vahingon estämistä koskeva intressi menee tämän toiminnan ylläpitämistä koskevien Puolan tasavallan yhteiskunnallis-taloudellisten ja energiapoliittisten intressien edelle.

82

Tšekin tasavalta toteaa ensin, että Puolan tasavallan väittämät yhteiskunnallis-taloudelliset seuraukset voidaan nimittäin estää tai hyvittää käyttämällä olemassa olevia välineitä, kuten unionin varoja, joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja. Seuraavaksi Tšekin tasavalta huomauttaa, ettei ruskohiilen louhinnan lakkauttaminen Turówin kaivoksessa johda välttämättä Turówin sähkölaitoksen toiminnan keskeytymiseen, koska muut Puolan alueella sijaitsevat ruskohiilikaivokset voivat toimittaa raaka-ainetta kyseiselle laitokselle. Se toteaa lopuksi, että ennalta varautumisen periaatteen mukaan pohjaveden pinnan suojelua koskeva Tšekin tasavallan intressi menee kyseisen toiminnan lakkauttamisesta aiheutuvien puhtaasti taloudellisten seurausten ehkäisemistä koskevan Puolan tasavallan intressin edelle.

83

Puolan tasavalta väittää, että ruskohiilen louhinnan lakkauttamisesta Turówin kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti aiheutuu vakavia ympäristöön kohdistuvia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Lisäksi Tšekin tasavallan hakemien välitoimien myöntämisellä vaarannettaisiin Puolan tasavallan energiaturvallisuus.

84

Ympäristölle aiheutuvien seurausten osalta Puolan tasavalta korostaa, että ruskohiilen louhinnan äkillinen lakkauttaminen Turówin kaivoksessa vaikuttaisi kyseisessä kaivoksessa vallitsevaan ympäristön tasapainoon sekä estäisi alueen turvaamisen sen purkamista ja saneerausta ajatellen. Ensinnäkin kaivoksen salaojituksen puuttuminen aiheuttaisi hallitsemattoman tulvan kaivoksella, mikä johtaisi haitallisiin fysikaalis-kemiallisiin prosesseihin. Toiseksi turvaamistöiden lopettaminen voisi aiheuttaa maanvyörymiä. Kolmanneksi louhintatoiminnan äkillinen keskeyttäminen aiheuttaisi kaivoksen maaperässä tärähtelyä sekä lisäisi tulipalojen ja kaasujen hallitsemattoman ilmakehään vapautumisen vaaraa.

85

Energiaturvallisuuden uhasta Puolan tasavalta toteaa, että louhinnan lakkauttaminen Turówin kaivoksessa johtaisi väistämättä Turówin sähkölaitoksen sulkemiseen. Kyseisen jäsenvaltion mukaan sähkölaitoksen tekninen konfiguraatio estäisi sen uudelleen käynnistämisen kaikkien tuotantoyksikköjen sulkemisen jälkeen. Tämä horjuttaisi olennaisesti Puolan sähköjärjestelmän energiatasapainoa, minkä vuoksi sähköntuotanto voisi vähentyä 50 miljoonaa kilowattituntia vuodessa, ja tästä voisi aiheutua suuri taloudellinen vahinko. Koska kyseisen sähkölaitoksen oli tarkoitus kattaa vuonna 2021 noin 4,5 prosenttia Puolan alueen sähköntarpeesta, sen sulkeminen vaarantaisi sähkön toimitusvarmuuden noin 3,7 miljoonassa kotitaloudessa.

86

Suuri osa Puolan alueesta voisi lisäksi joutua Turówin sähkölaitoksen sulkemisen vuoksi kärsimään systeemisestä puutteesta, minkä vuoksi puolalaisille kuluttajille voitaisiin toimittaa aiempaa vähemmän sähköä. Kyseisen laitoksen sulkemisesta aiheutuva sähkönjakelun keskeytys Lounais-Puolassa vaarantaisi suoraan Puolan tasavallan, Saksan liittotasavallan ja Tšekin tasavallan väliset rajatylittävät yhteydet. Puolan tasavallan mukaan harjoittamalla toimintaa kyseisessä laitoksessa voidaan vastata unionin oikeudessa määriteltyihin sähköjärjestelmän käyttöturvallisuuden ylläpitämistä koskeviin vaatimuksiin. Turówin sähkölaitoksen sulkeminen estäisi myös tärkeiden energia-alan hankkeiden ja investointien toteuttamisen.

87

Puolan tasavalta toteaa kielteisistä sosiaalisista vaikutuksista, että haettujen välitoimien myöntäminen johtaisi Turówin kaivoksen ja sähkölaitoksen työntekijöiden irtisanomiseen. Louhinnan lakkauttaminen Turówin kaivoksessa vaikuttaisi myös alihankkijayritysten työntekijöihin. Turówin kaivoksen ja sähkölaitoksen sulkemisen vuoksi menetettäisiin siten noin 5000 suoraa ja 10000 epäsuoraa työpaikkaa. Puolan tasavalta toteaa lopuksi, ettei näitä sosiaalisia haittoja voitaisi korjata unionin varoilla, toisin kuin Tšekin tasavalta väittää.

88

Kiireellisyysedellytyksen tarkastelun yhteydessä tehdyistä arvioinneista ilmenee, että ruskohiilen louhinnan jatkamisesta Turówin kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti voi aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

89

Sitä vastoin on todettava ensinnäkin, että Puolan tasavalta väittää ainoastaan yleisesti, että louhintatoiminnan lakkauttaminen horjuttaisi kaivoksen ”ympäristötasapainoa”. Lisäksi kyseisen jäsenvaltion väittämä ympäristövahinko johtuu siitä, että jos louhintatoiminta lakkautetaan, kaivosaluetta ei voida turvata ja valmistella sen lopullista purkamista varten, mutta on huomautettava, ettei vaadittujen välitoimien myöntäminen johtaisi Turówin kaivoksen lopulliseen purkamiseen tai turvaamistöiden lopettamiseen vaan ainoastaan ruskohiilen louhinnan tilapäiseen lakkauttamiseen kyseisessä kaivoksessa lopullisen tuomion julistamiseen asti. Lisäksi on todettava, että unionin tuomioistuimen presidentti päätti tänään hyväksyä Tšekin tasavallan pyynnön, jossa se vaati, että asian C‑121/21 käsittelylle annetaan etusija unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan mukaisesti.

90

Toiseksi Puolan tasavallan esittämistä väitteistä, jotka koskevat sen energiaturvallisuuden, puolalaisten kuluttajien sähkön saannin ja rajatylittävän sähkön kaupan vaarantumista, on todettava yhtäältä, ettei kyseinen jäsenvaltio ole näyttänyt toteen väitettä, jonka mukaan haettujen välitoimien myöntäminen johtaisi Turówin sähkölaitoksen peruuttamattomaan sulkemiseen sen teknisen konfiguraation vuoksi.

91

Toisaalta Puolan tasavallan unionin tuomioistuimen kysymyksiin antamista kirjallisista vastauksista ilmenee, että kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevat sähkölaitokset on liitetty kansalliseen sähköverkkoon ja että kunkin sähkölaitoksen tuottama sähkö johdetaan matalajänniteverkkoon ja sen jälkeen lopullisille kuluttajille. Näistä vastauksista käy lisäksi ilmi, että sähköverkonhaltijoiden on varmistettava sähkön tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Puolan alueella ja että niiden tehtävänä on antaa ohjeita sähkölaitoksille, jotta nämä voivat verkon tarpeiden mukaan lisätä tai vähentää omaa sähköntuotantoaan.

92

Tästä seuraa, että sähkölaitoksen äkillisellä käytöstä poistamisella voi olla kielteisiä vaikutuksia, mutta sähköverkonhaltijat pystyvät tasapainottamaan sähköverkkoa tällaisen käytöstä poistamisen kompensoimiseksi. Puolan tasavalta ei siten ole näyttänyt toteen riittävällä tavalla, että ruskohiilen louhinnan lakkauttaminen Turówin kaivoksessa vaarantaisi tosiasiallisesti Puolan energiaturvallisuuden, puolalaisten kuluttajien sähkön saannin ja rajatylittävän sähkön kaupan. Puolan tasavallan väittämä haitta, joka johtuu siitä, ettei energia-alan tärkeitä hankkeita ja sijoituksia voida toteuttaa, ei joka tapauksessa voi mennä ympäristöön ja ihmisten terveyteen liittyvien näkökohtien edelle.

93

Kolmanneksi ja viimeiseksi on todettava, että Puolan tasavallan väittämä yhteiskunnallis-taloudellinen vahinko, joka liittyy Turówin kaivoksen ja sähkölaitoksen sekä alihankkijayritysten työntekijöiden työpaikan menetykseen, on lähinnä rahassa mitattavissa oleva vahinko, jota ei poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta voida pitää korjaamattomana, koska rahamääräisellä korvauksella voidaan pääsääntöisesti saattaa vahinkoa kärsinyt henkilö asemaan, jossa hän oli ennen kyseisen vahingon aiheutumista (unionin tuomioistuimen presidentin määräys 28.2.2008, Ranska v. neuvosto, C‑479/07 R, ei julkaistu, EU:C:2008:137, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

94

Puolan tasavalta väittää, että kyseiset työntekijät joutuvat Turówin kaivoksen ja sähkölaitoksen toiminnan lakkauttamisen peruuttamattoman luonteen vuoksi luopumaan ammattitoiminnastaan lopullisesti, mutta edellä tämän määräyksen 90 kohdasta ilmenee, ettei kyseinen jäsenvaltio ole näyttänyt toteen, että haettujen välitoimien myöntäminen johtaisi kyseisen kaivoksen ja sähkölaitoksen toiminnan peruuttamattomaan lakkauttamiseen.

95

Näissä olosuhteissa käsiteltävässä asiassa kyseessä olevien intressien vertailu puoltaa Tšekin tasavallan hakemien välitoimien myöntämistä.

96

Kaiken edellä esitetyn perusteella edellä tämän määräyksen 1 kohdassa esitetty Tšekin tasavallan välitoimihakemus on hyväksyttävä.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuimen varapresidentti on määrännyt seuraavaa: