1.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 178/14

—

Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajan 12.12.2014 tekemä päätös ED/108/2014, jolla päivitetään ja täydennetään aineen DEHP olemassa olevaa merkintää asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) liitteeseen XIV mahdollisesti sisällytettävien aineiden luettelossa, on kumottava

—

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalainen päätös on ultra vires.

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on ultra vires, koska (i) vastaajalla ei ollut asetuksen N:o 1907/2006 perusteella oikeutta päivittää kyseisellä päätöksellä luetteloa liitteeseen XIV mahdollisesti sisällyttämiseksi kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, (ii) riidanalainen päätös tehtiin vastaajan sellaisen menettelyn jälkeen, joka oli vastoin asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklaa, ja (iii) riidanalaisella päätöksellä ja sen tekemiseen johtaneella vastaajan menettelyllä kierretään Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin tässä tarkoituksessa vahvistamaa menettelyä.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalainen päätös on oikeusvarmuuden periaatteen vastainen.

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on oikeusvarmuuden periaatteen vastainen, koska (i) päätöksessä yksilöidään bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) aineeksi, joka häiritsee umpieritystoimintaa, vaikka unionin oikeudessa ei säädetä tällaisen aineen määritelmästä eikä sen tunnistamiskriteereistä ja vaikka Euroopan komissio vahvistaa kyseisen määritelmän ja kyseiset kriteerit neuvoston ja parlamentin asetusten ja päätösten perusteella ja (ii) päätös tehtiin ajankohtana, jona menettely lisääntymismyrkylliseksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan c alakohdan nojalla yksilöidyn aineen DEHP hyväksymiseksi oli edelleen vireillä, vaikkakin myöhäisessä vaiheessa.

3)

Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalainen päätös ei perustu vakuuttaviin ja objektiivisiin tieteellisiin tutkimustuloksiin.

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen, koska se ei perustu vakuuttaviin ja objektiivisiin tieteellisiin tutkimustuloksiin, jotka osoittavat, että DEHP täyttää kaikki asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan f alakohdassa vahvistetut kriteerit.

4)

Neljäs kanneperuste, jonka mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja kantajan oikeuksia ja periaatteita on loukattu.

Kantaja väittää, että riidanalaisella päätöksellä ja sen tekemiseen johtaneella vastaajan menettelyllä loukataan sen Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja erityisesti oikeusvarmuuden periaatetta, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja omaisuudensuojaa.