This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62015CN0270
Case C-270/15 P: Appeal lodged on 8 June 2015 by the Kingdom of Belgium against the judgment of the General Court (First Chamber) of 25 March 2015 in Case T-538/11 Belgium v Commission
Asia C-270/15 P: Valitus, jonka Belgian kuningaskunta on tehnyt 8.6.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-538/11, Belgia v. komissio, 25.3.2015 antamasta tuomiosta
Asia C-270/15 P: Valitus, jonka Belgian kuningaskunta on tehnyt 8.6.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-538/11, Belgia v. komissio, 25.3.2015 antamasta tuomiosta
EUVL C 254, 3.8.2015, p. 14–15
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
3.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 254/14 |
Valitus, jonka Belgian kuningaskunta on tehnyt 8.6.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-538/11, Belgia v. komissio, 25.3.2015 antamasta tuomiosta
(Asia C-270/15 P)
(2015/C 254/18)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Asianosaiset
Valittaja: Belgian kuningaskunta (asiamiehet: C. Pochet ja J.-C. Halleux, avustajanaan advocaat L. Van Den Hende)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
Belgian kuningaskunta vaatii, että unionin tuomioistuin
|
— |
kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 25.3.2015 antaman tuomion |
|
— |
kumoaa valtiontuesta, jonka Belgia on myöntänyt nautaeläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) seulontojen rahoittamiseksi (valtiontuki C 44/08 (ex NN 45/04)), 27.7.2011 tehdyn Euroopan komission päätöksen |
|
— |
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Ensimmäinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisia virheitä ja laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen edun olemassaolon osalta.
|
(a) |
Ensimmäinen osa: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen ja laiminlyönyt perusteluvelvollisuuden erityisesti nojautuessaan olettamaan, jonka mukaan yritysten, joille julkinen valta lakiin tai asetukseen perustuvia velvoitteita, on aina automaattisesti myös vastattava näistä velvoitteista aiheutuvista kuluista eikä julkinen valta saa millään tavoin puuttua asiaan riippumatta tämän toimenpiteen tarkoituksesta ja sen liittymisestä julkisten viranomaisten toimivaltuuksien käyttöön. Koska tämä olettama on hylättävä, unionin yleinen tuomioistuin ei ole millään tavoin selittänyt, minkä vuoksi BSE-seulontatestien kustannukset olisivat yritysten talousarviota normaalisti rasittavia maksuja. Unionin yleinen tuomioistuin on myös laiminlyönyt Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklassa, luettuna yhdessä 53 artiklan kanssa, vahvistetun perusteluvelvollisuuden erityisesti siksi, ettei se ole tarkastellut kantajan mainitsemia perusteluja ja ennakkotapauksia tai että se on sivuuttanut niiden merkityksen. |
|
(b) |
Toinen osa: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että harmonisointia koskevan lainsäädännön olemassaolo tai puuttuminen on täysin merkityksetöntä arvioitaessa valtiontuen olemassaoloa. Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin on myös laiminlyönyt Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklassa, luettuna yhdessä 53 artiklan kanssa, vahvistetun perusteluvelvollisuuden, koska se ei ole vastannut Belgian kuningaskunnan esittämiin perusteluihin. |
|
(c) |
Kolmas osa: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen antaessaan ymmärtää, ettei Belgian kuningaskunta ilmoita, minkä vuoksi SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen edun olemassaolon kannalta on oikeudellisesti merkityksellistä, onko korvaus kuluja suurempi vai ei. Valituksenalainen tuomio on oikeudellisesti virheellinen myös siksi, että siinä ilmeisesti väitetään, ettei tämän perustelun tueksi ole esitetty riittäviä tosiseikkoja. |
Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisia virheitä ja laiminlyönyt SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun selektiivisyysedellytyksen soveltamista koskevan perusteluvelvollisuutensa. Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen selittäessään yleistävällä tavalla, että kaikki ne yritykset, joiden on suoritettava pakollisia tarkastuksia ennen tuotteidensa markkinoille saattamista tai kauppaamista, ovat jo käsitteellisesti ”toisiinsa rinnastettavassa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa”. Unionin yleinen tuomioistuin on ainakin laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa, koska se ei ole millään tavoin selittänyt, mistä syystä nämä yritykset olisivat valtiontukien kannalta ”toisiinsa rinnastettavassa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa”, ja koska se on jättänyt vastaamatta Belgian kuningaskunnan esittämiin huomautuksiin.