This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62013TN0032
Case T-32/13 P: Appeal brought on 24 January 2013 by Mario Paulo da Silva Tenreiro against the judgment of the Civil Service Tribunal of 14 November 2012 in Case F-120/11 da Silva Tenreiro v Commission
Asia T-32/13 P: Valitus, jonka Mario Paulo da Silva Tenreiro on tehnyt 24.1.2013 virkamiestuomioistuimen asiassa F-120/11, da Silva Tenreiro v. komissio, 14.11.2012 antamasta tuomiosta
Asia T-32/13 P: Valitus, jonka Mario Paulo da Silva Tenreiro on tehnyt 24.1.2013 virkamiestuomioistuimen asiassa F-120/11, da Silva Tenreiro v. komissio, 14.11.2012 antamasta tuomiosta
EUVL C 86, 23.3.2013, p. 22–23
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
23.3.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 86/22 |
Valitus, jonka Mario Paulo da Silva Tenreiro on tehnyt 24.1.2013 virkamiestuomioistuimen asiassa F-120/11, da Silva Tenreiro v. komissio, 14.11.2012 antamasta tuomiosta
(Asia T-32/13 P)
2013/C 86/36
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Valittaja: Mario Paulo da Silva Tenreiro (Kraainem, Belgia) (edustajat: asianajajat S. Orlandi, J.-N. Louis ja D. Abreu Caldas)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
toteamaan, että
|
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu tosiseikkojen huomioonottamiseen vääristyneellä tavalla:
|
2) |
Toinen valitusperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen, jonka virkamiestuomioistuin on tehnyt tutkiessaan harkintavallan väärinkäyttöä koskevat indisiot erillään eikä kokonaisvaltaisesti yrittämättä selvittää, onko ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa riitautettujen päätösten laillisuusolettama mahdollista asettaa kyseenalaiseksi silloin, kun indisioita käsitellään yhdessä ja otetaan huomioon niiden lukumäärä. Valittaja esittää lisäksi, että virkamiestuomioistuin on jättänyt ottamatta huomioon siihen nähden, ettei asianosaisten välillä ole prosessuaalista yhdenmukaisuutta, oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kieltäytyessään toteuttamasta prosessijohtotoimia, jotka olisivat vahvistaneet harkintavallan väärinkäyttöä koskevia indisioita ja joilla olisi saatu näyttö sellaisesta seikasta, joka olisi voitu näyttää ainoastaan tällaisella keinolla. |