Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätöksen päätösosa

Asianosaiset

Asiassa C‑472/12,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Corte suprema di cassazione (Italia) on esittänyt 13.1.2012 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 22.10.2012, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Panasonic Italia SpA ,

Panasonic Marketing Europe GmbH ja

Scerni Logistics Srl

vastaan

Agenzia delle Dogane di Milano ,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja E. Juhász sekä tuomarit A. Rosas ja C. Vajda (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: Y. Bot,

kirjaaja: hallintovirkamies A. Impellizzeri,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 11.12.2013 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

– Panasonic Italia SpA, Panasonic Marketing Europe GmbH ja Scerni Logistics Srl, edustajinaan advocaat P. Vander Schueren, avvocato G. Cambareri ja avvocata L. Pierallini,

– Italian hallitus, asiamiehenään G. Palmieri, avustajanaan avvocato dello Stato G. Albenzio,

– Euroopan komissio, asiamiehinään L. Keppenne, D. Recchia ja B.-R. Killmann,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

Tuomion perustelut

tuomion

1. Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 13.10.2000 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2388/2000 (EYVL L 264, s. 1), 6.8.2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2031/2001 (EYVL L 279, s. 1), 1.8.2002 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1832/2002 (EYVL L 290, s. 1) ja 11.9.2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1789/2003 (EUVL L 281, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) tulkintaa.

2. Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Panasonic Italia SpA, Panasonic Marketing Europe GmbH ja Scerni Logistics Srl sekä Agenzia delle Dogane di Milano (Milanon tullitoimipaikka, jäljempänä Agenzia) ja joka koskee plasmanäyttöjen yhdistetyn nimikkeistön mukaista tariffiluokittelua.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Harmonoitu tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmä

3. Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö, perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoidun (ts. harmonisoidun) tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö, ja se on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella (jäljempänä harmonoidusta järjestelmästä tehty yleissopimus), joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1).

4. Harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa mainitun järjestelmän numerojärjestystä. Kukin sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä sen kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia, ja siihen, ettei se muuta osien, ryhmien nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5. Maailman tullijärjestö hyväksyy harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin harmonoidun järjestelmän komitean antamat selitykset ja tariffointisuositukset.

6. Nimikkeeseen 8471 liittyvien harmonoidun järjestelmän selitysten sanamuoto oli vuonna 2002 annetun toisinnon mukaan seuraava:

ˮI. Automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt

– –

D. Erikseen tullattavaksi ilmoitetut yksiköt

– –

Yksikköä pidetään täydellisen tietojenkäsittelyjärjestelmän osana, jos sillä suoritetaan tietojenkäsittelytoiminto ja jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a) se on tyyppiä, jota käytetään yksinomaan tai pääasiassa automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä

b) se voidaan yhdistää keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta ja

c) se voi ottaa vastaan ja välittää tietoa sellaisessa muodossa (koodeina tai signaaleina), jota järjestelmä voi käyttää.

Jos yksiköllä suoritetaan muita erityistoimintoja kuin tietojenkäsittelyä, se luokitellaan tehtävänsä mukaan määräytyvään nimikkeeseen tai muussa tapauksessa kaatonimikkeeseen (ks. tämän ryhmän 5 huomautuksen E kohta).

– –

Osayksikköihin kuuluvat muun muassa automaattisten tietojenkäsittelykoneiden näyttöyksiköt, jotka näyttävät käsiteltävän tiedon graafisessa muodossa. Ne poikkeavat nimikkeen 8528 videomonitoreista ja televisiovastaanottimista monella tavalla, erityisesti seuraavilla:

1) Automaattisten tietojenkäsittelykoneiden näyttöyksiköt pystyvät vastaanottamaan ainoastaan automaattisten tietojenkäsittelylaitteiden keskusyksiköistä tulevia signaaleja, joten ne eivät pysty toistamaan värikuvaa yhdistetystä videosignaalista, jonka aaltomuoto on television lähetysnormien mukainen (NTSC, SECAM, PAL, D-MAC jne.). Näyttöyksiköt on varustettu tietojenkäsittelyjärjestelmille tyypillisillä liittimillä (esim. RS-232C-liitännällä, DIN- tai SUB-D-liittimillä) eikä niissä ole audiopiiriä. Niitä ohjataan erityisillä näytönohjaimilla (esim. mustavalko- tai grafiikkaohjelmilla), jotka on rakennettu sisään automaattisen tietojenkäsittelykoneen keskusyksikköön.

2) Näille näyttöyksiköille on ominaista alhainen sähkömagneettinen säteily. Näytön merkkiväli on vähintään 0,41 mm silloin, kun erottelukyky on keskitasoa, ja se pienenee erottelukyvyn kasvaessa.

3) Tähän nimikkeeseen kuuluvissa näyttöyksiköissä käytetään pienempiä kuvapisteitä (pixel) ja tiukempia konvergenssinormeja kuin nimikkeeseen 8528 kuuluvissa videomonitoreissa ja televisiovastaanottimissa, jotta pienet mutta tarkkaan määritellyt kuvat pystytään toistamaan tarkemmin (konvergenssi on elektronitykin/-tykkien kyky aktivoida yksittäinen piste katodisädeputken pinnalla siten, että viereiset pisteet eivät aktivoidu).

4) Näiden näyttöyksiköiden videotaajuuskaista (kaistanleveys), joka ilmoittaa, kuinka monta pistettä voidaan lähettää sekunnissa kuvan muodostamiseksi, on yleensä 15 MHz, mutta nimikkeen 8528 videomonitorien kaistanleveys on yleensä enintään 6 MHz. Näyttöyksikköjen vaakapyyhkäisytaajuus vaihtelee eri malleissa sovellettujen normien mukaan, mutta yleensä se vaihtelee 15 kHz:stä yli 155 kHz:iin. Monissa malleissa pystytään käyttämään useita vaakapyyhkäisytaajuuksia. Nimikkeeseen 8528 kuuluvien videomonitorien vaakapyyhkäisytaajuus on vakio, tavallisesti 15,6 tai 15,7 kHz käytetystä televisionormista riippuen. Automaattisten tietojenkäsittelykoneiden näyttöyksiköt eivät myöskään ole yhdenmukaisia kansallisten tai kansainvälisten televisiolähetyksissä käytettyjen taajuusnormien eivätkä suljetun piirin televisiojärjestelmän taajuusnormien kanssa.

5) Tämän nimikkeen näyttöyksiköissä on usein kallistus- ja kääntömekanismi, häikäisemätön kuvaruudun pinta, välkkymätön näyttö ja muita ergonomisia ominaisuuksia, jotka tekevät pitkäaikaisen työskentelyn näyttöyksikön ääressä helpommaksi.

– –”

7. Nimikkeeseen 8528 liittyvien harmonoidun järjestelmän selitysten sanamuoto oli vuonna 2002 annetun toisinnon mukaan seuraava:

ˮTämä nimike käsittää televisiovastaanottimet (mukaan lukien videomonitorit ja videoprojektorit), myös jos niihin on yhdistetty samaan ulkokuoreen yleisradiovastaanotin taikka äänen tai kuvan tallennus- tai toistolaite.

Nimikkeeseen kuuluvat muun muassa:

1) Kotona käytettävät televisiovastaanottimet (pöytämallit, kaappimallit jne.), mukaan lukien kolikoilla toimivat televisiot. Näihin kuuluvat myös LCD- ja plasmanäytöt.

– –

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

a) automaattisten tietojenkäsittelylaitteiden näyttöyksiköt, myös tullille erikseen esitetyt (nimike 8471).

– –ˮ

Yhdistetty nimikkeistö

8. Asetuksella N:o 2658/87 käyttöön otettu yhdistetty nimikkeistö perustuu harmonoituun järjestelmään, ja siinä käytetään viimeksi mainitun mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

9. Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL L 28, s. 16), 12 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tätä asetusta sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien.

10. Pääasian tosiseikkoihin, jotka ajoittuvat ajalle 2001–2004, sovellettavat yhdistetyn nimikkeistön toisinnot perustuvat asetuksiin N:o 2388/2000, N:o 2031/2001, N:o 1832/2002 ja N:o 1789/2003. Jäljempänä mainittujen yhdistetyn nimikkeistön merkityksellisten säännösten sanamuoto on sama kussakin näistä toisinnoista.

11. Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä, jotka esitetään sen ensimmäisen osan I osaston A kohdassa, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

2. a) Nimikkeessä oleva tavaraa koskeva viittaus tarkoittaa tätä tavaraa myös epätäydellisenä tai viimeistelemättömänä, jos sillä tullille esitettäessä on täydellisen tai valmiin tavaran olennaiset ominaisuudet. Viittaus tarkoittaa myös tätä tavaraa täydellisenä tai valmiina taikka tavaraa, jota edellä olevien määräysten mukaan on pidettävä täydellisenä tai valmiina, jos se esitetään tullille kokoamattomana tai osiinsa purettuna.

– –ˮ

12. Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää XVI jakson, jonka otsikko on ˮKoneet ja mekaaniset laitteet; sähkölaitteet; niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeetˮ.

13. Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 3 ja 5 huomautuksen sanamuoto on seuraava:

ˮ3. Jollei toisin määrätä, yhdistelmäkoneet, joissa on kaksi tai useampia yhdeksi kokonaisuudeksi asennettuja koneita, ja muut koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan yhdistelmän pääasiallisen toiminnon suorittavan osan tai koneen mukaisesti.

– –

5. Näissä huomautuksissa tarkoitetaan ilmaisulla ʼkoneʼ mitä tahansa 84 tai 85 ryhmän nimikkeissä tarkoitettua konetta, laitetta tai laitteistoa.ˮ

14. Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakso sisältää 84 ryhmän, jonka otsikko on ˮYdinreaktorit, höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osatˮ.

15. Kyseistä 84 ryhmää koskevan 5 huomautuksen sanamuoto on seuraava:

ˮB. Automaattiset tietojenkäsittelykoneet voivat olla järjestelmiä, jotka koostuvat vaihtelevista määristä erillisiä yksiköitä. Jollei jäljempänä E kohdassa toisin määrätä, yksikköä pidetään täydellisen järjestelmän osana, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a) se on tyyppiä, jota käytetään yksinomaan tai pääasiassa automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä

b) se voidaan yhdistää keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta

ja

c) se voi ottaa vastaan ja välittää tietoa sellaisessa muodossa (koodeina tai signaaleina), jota järjestelmä voi käyttää.

C. Erikseen tullattaviksi ilmoitetut automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän yksiköt luokitellaan nimikkeeseen 8471.

– –

E. Koneet, joilla suoritetaan muita erityistoimintoja kuin tietojenkäsittelyä ja jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai jotka toimivat tällaisen koneen yhteydessä, luokitellaan siihen nimikkeeseen, joka vastaa niiden asianomaisia toimintoja, tai jollei sellaisia ole, kaatonimikkeeseen.ˮ

16. Yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmää koskeva 7 huomautus kuuluu seuraavasti:

ˮJollei tämän ryhmän 2 huomautuksesta tai XVI jakson 3 huomautuksesta muuta johdu, koneet, joilla on useita käyttötarkoituksia, luokitellaan pääasiallisen käyttötarkoituksensa mukaisesti. Jos tällaista nimikettä ei ole tai jos pääasiallista käyttötarkoitusta ei voida määrittää, luokitellaan koneet, joilla on useita käyttötarkoituksia, nimikkeeseen 8479.

– –ˮ

17. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8471 sanamuoto on seuraava:

ˮ8471 Automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt; magneettimerkkien lukijat ja optiset lukijat, koneet tietojen siirtämistä varten tietovälineelle koodimuodossa ja koneet tällaisten tietojen käsittelemistä varten, muualle kuulumattomat:

– –

8471 60 – syöttöyksiköt ja tulostusyksiköt, myös jos ne sisältävät samassa ulkokuoressa muistiyksikköjä:

8471 60 10 – – siviili-ilma-aluksissa käytettävät

– – muut

8471 60 40 – – – kirjoittimet

8471 60 50 – – – näppäimistöt

8471 60 90 – – – muut

– –ˮ

18. Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakso sisältää myös 85 ryhmän, jonka otsikko on ˮSähkökoneet ja ‑laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeetˮ.

19. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8528 sanamuoto on seuraava:

ˮ8528 Televisiovastaanottimet, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin yleisradiovastaanottimin tai äänen tai videosignaalin tallennus- tai toistolaittein; videomonitorit ja videoprojektorit:

– –

– videomonitorit:

8528 21 – – värimonitorit:

– –

8528 21 90 – – – muut

– –ˮ

Asetus (EY) N:o 754/2004

20. Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 21.4.2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 754/2004 (EUVL L 118, s. 32), joka tuli voimaan pääasiassa kyseessä olevien tuontien jälkeen, täsmennettiin yhdistetyn nimikkeistön mukainen luokittelu tietyille väriä toistaville plasmanäytöille, joiden lävistäjä on 106 senttimetriä ja joilla on mainitun asetuksen liitteessä kuvatut ominaispiirteet.

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

21. Pääasian valittajat toivat vuosina 2001–2004 Euroopan unionin ulkopuolisista maista Italiaan plasmanäyttöjä, joiden ominaispiirteet ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on kuvannut seuraavalla tavalla:

– kyseiset näytöt ovat värimonitoreja, joiden lävistäjä on 106,6 senttimetriä

– mainitut näytöt voivat sellaisina kuin ne ovat maahantuontihetkellä ainoastaan toistaa automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevia tietoja

– videokortin liittämisen ansiosta sille varattuun paikkaan samat näytöt pystyvät kuitenkin välittämään yhdistettyjä AV-videosignaaleja, ja ne voidaan siten liittää äänen ja videosignaalin tallennus- ja toistolaitteisiin, DVD-soittimiin, videokameroihin ja satelliittivastaanottimiin

– maahantuontihetkellä asianomaisissa näytöissä ei ole asennettuina videokortteja, mutta tällainen kortti voidaan ostaa erikseen erittäin edullisesti ja liittää vaivattomasti sille varattuun paikkaan

– maahantuontihetkellä kyseisiin näyttöihin kuuluu kaksi kaiutinta ja kauko-ohjain, joita voidaan tarvita ainoastaan, jos näyttöä käytetään yhdistettyjen AV-videosignaalien vastaanottamiseen videokortin asentamisen jälkeen, ja

– mainittujen näyttöjen käyttöohjeessa mainitaan nimenomaisesti tuotteen audiovisuaaliset ominaisuudet ja mahdollisuus asentaa videokortti televisiosignaalien vastaanottamisen aktivoimiseksi.

22. Pääasian valittajat luokittelivat maahantuodut näytöt tulli-ilmoituksissaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471 60 90 katsoen niiden olevan yksinomaan tietokoneesta tulevien kuvien välittämiseen tarkoitettuja monitoreja, minkä vuoksi ne vapautettiin tullimaksusta sekä 20 prosentin suuruisen arvonlisäveron maksamisesta.

23. Agenzia katsoi kuitenkin, että kyseiset näytöt oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8528, johon kuuluvat muun muassa televisiovastaanottimet ja videomonitorit, minkä vuoksi niihin oli sovellettava 14 prosentin suuruista tullia.

24. Pääasian valittajat nostivat kanteet Commissione tributaria provinciale di Milanossa (Milanon maakunnassa veroasioita käsittelevä tuomioistuin), joka hylkäsi ne sillä perusteella, että mahdollisuus saattaa mainitut näytöt soveltuviksi vastaanottamaan yhdistettyjä videosignaaleja pelkästään liittämällä niihin videokortti sulki pois niiden luokittelemisen yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471, koska se mitätöi edellytyksen, jonka mukaan samoja näyttöjä oli käytettävä pääasiallisesti tai enimmäkseen automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä.

25. Pääasian valittajat hakivat ensimmäisessä oikeusasteessa annettuihin tuomioihin muutosta Commissione tributaria regionale di Milanossa (Milanon alueellinen verovalitusasioita käsittelevä tuomioistuin). Tämä tuomioistuin vahvisti maahantuotujen näyttöjen luokittelun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8528 mutta totesi, että asetetut hallinnolliset seuraamukset oli kumottava, kun otetaan huomioon asiaan objektiivisesti tarkasteltuna liittyvät tulkinnalliset epävarmuudet.

26. Pääasian valittajat ja Agenzia tekivät valituksista annetuista tuomioista kassaatiovalitukset. Pääasian valittajat toistivat kassaatiovalituksissaan näkemyksensä, jonka mukaan maahantuodut näytöt oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 60 90, koska niissä ei maahantuontihetkellä ollut videokorttia ja niitä voitiin siis käyttää ainoastaan tietokoneesta tulevan kuvan välittämiseen. Agenzia pysyi näkemyksessään, jonka mukaan kyseisten näyttöjen luokittelu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8528 oli perusteltu, ja riitautti muutoksenhakutuomioistuimen suorittaman asetettujen hallinnollisten seuraamusten kumoamisen.

27. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että maahantuodut näytöt on luokiteltava seuraavin perustein yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8528, johon kuuluvat muun muassa televisiovastaanottimet ja videomonitorit. Yhtäältä yhdistettyjen videosignaalien vastaanottaminen on yksi kyseisten näyttöjen alkuperäisistä ominaisuuksista myös ennen videokortin asentamista, kun otetaan huomioon sille nimenomaisesti varattu paikka. Toisaalta millään taloudellisella tai teknisellä syyllä ei voida perustella mainittujen näyttöjen, jotka soveltuvat yhdistettyjen videosignaalien vastaanottamiseen vasta videokortin asentamisen jälkeen, rakennetta, minkä johdosta ainoana mahdollisena selityksenä on halu hyödyntää epäasianmukaisesti tietokonenäytöille tarkoitettua suotuisampaa tullikohtelua.

28. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lisäksi, onko asetuksen N:o 754/2004 niitä säännöksiä mahdollista soveltaa taannehtivasti, joiden mukaan maahantuodut näytöt olisi luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8528.

29. Corte suprema di cassazione on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

ˮ1) Tuliko ennen asetuksen [N:o 754/2004] voimaantuloa sellainen väriä toistava plasmanäyttö, jonka lävistäjä on 106,6 senttimetriä, jossa on kaksi kaiutinta ja kauko-ohjain ja jossa olevassa sisääntulossa on valmius (erittäin edullisen, helposti saatavan ja helposti asennettavan) videokortin asentamista varten, luokitella [yhdistetyn nimikkeistön] nimikkeeseen 8471 vai nimikkeeseen 8528, kun videokorttia ei maahantuoda yhdessä näytön kanssa mutta videokortin asentamisen jälkeen näyttöä voidaan käyttää yhdistettyjen AV-videosignaalien vastaanottamiseen ja kun näyttö voidaan liittää paitsi automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin myös videosignaalien tallennus- ja toistolaitteisiin, DVD-soittimiin, videokameroihin ja satelliittivastaanottimiin?

2) Jos vastaus edelliseen kysymykseen on kieltävä, – – edellyttääkö asetus [N:o 754/2004] [tällaisen] näytön luokitusta [yhdistetyn nimikkeistön] nimikkeeseen 8528, ja jos vastaus tähän kysymykseen on myöntävä, onko [mainitun] asetuksen [merkityksellisiä] säännöksiä pidettävä tulkitsevina ja siten taannehtivina, sanotun vaikuttamatta aiempien, vastakkaisten säännösten sovellettavuuteen?ˮ

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

Ensimmäinen kysymys

30. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii ensimmäisellä kysymyksellään selvittämään, onko pääasiassa kyseessä olevat näytöt luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471 vai sen nimikkeeseen 8528.

31. On todettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimike 8471 koskee muun muassa automaattisia tietojenkäsittelykoneita ja niiden yksikköjä, kun taas yhdistetyn nimikkeistön nimike 8528 koskee muun muassa televisiovastaanottimia ja videomonitoreja. Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 60 90 kuuluvat etenkin muut syöttö- ja tulostusyksiköt kuin sellaiset kirjoittimet ja näppäimistöt, jotka voivat samassa ulkokuoressa sisältää muistiyksikköjä, kun taas yhdistetyn nimikkeistön alanimike 8528 21 90 koskee videovärimonitoreja (tuomio Kamino International Logistics, C-376/07, EU:C:2009:105, 33 kohta).

32. Kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on kuitenkin pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (tuomio Lohmann ja Medi Bayreuth, C-260/00–C-263/00, EU:C:2002:637, 26 kohta; tuomio Digitalnet ym., C-320/11, C-330/11, C-382/11 ja C-383/11, EU:C:2012:745, 61 kohta ja tuomio X, C-380/12, EU:C:2014:21, 34 kohta).

33. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on päättää unionin tuomioistuimen sen esittämään kysymykseen antama vastaus huomioon ottaen pääasiassa kyseessä olevien tuotteiden luokittelemisesta (tuomio X, EU:C:2014:21, 35 kohta).

34. Ensimmäinen kysymys on näin ollen muotoiltava uudelleen niin, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, mitkä ovat perusteet, joita on sovellettava sen määrittämiseksi, onko pääasiassa kyseessä olevat näytöt luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471 vai sen sijaan sen nimikkeeseen 8528.

35. On muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (ks. mm. tuomio RUMA, C-183/06, EU:C:2007:110, 27 kohta ja tuomio Medion ja Canon Deutschland, C-208/06 ja C-209/06, EU:C:2007:553, 34 kohta).

36. Tavaroiden tulliluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena yhdistetyssä nimikkeistössä on oltava tavaroiden, sellaisina kuin ne on esitetty tulliselvitystä varten, objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet. Mainitut tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet on voitava tarkastaa tulliselvitystä tehtäessä (tuomio Foods Import, C-38/95, EU:C:1996:488, 17 kohta ja tuomio Medion ja Canon Deutschland, EU:C:2007:553, 36 kohta).

37. Tässä yhteydessä tämän tuomion 21 kohdassa luetelluista objektiivisista ominaispiirteistä käy ilmi, että pääasiassa kyseessä olevat näytöt voivat maahantuontihetkellä ainoastaan toistaa automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevia tietoja mutta ne pystyvät myös välittämään yhdistettyjä videosignaaleja sen jälkeen, kun erikseen ja erittäin edullisesti myytävä videokortti on liitetty sille varattuun paikkaan.

38. Näistä objektiivisista ominaispiirteistä käy myös ilmi, että kyseisiin näyttöihin kuuluu kaksi kaiutinta ja kauko-ohjain, joita voidaan tarvita ainoastaan, jos mainittuja näyttöjä käytetään yhdistettyjen videosignaalien vastaanottamiseen, ja että niiden käyttöohjeessa mainitaan nimenomaisesti tuotteen audiovisuaaliset ominaisuudet ja mahdollisuus asentaa videokortti televisiosignaalien vastaanottamisen aktivoimiseksi.

39. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuotteen käyttötarkoitus voi kuitenkin olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. tuomio RUMA, EU:C:2007:110, 36 kohta ja tuomio X, EU:C:2014:21, 39 kohta).

40. Pääasiassa kyseessä olevien näyttöjen tulliluokitusta varten on tätä oikeuskäytäntöä soveltaen otettava huomioon niille ominainen käyttötarkoitus, joka on määritelty niiden objektiivisten ominaispiirteiden perusteella. Pääasiassa kyseessä olevien näyttöjen ominaisena käyttötarkoituksena on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kuvailemien objektiivisten ominaispiirteiden mukaan toistaa sekä automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevia tietoja että yhdistettyjä videosignaaleja.

41. Erityisesti on korostettava, että mainittujen näyttöjen valmistaja on nimenomaisesti suunnitellut näytöt soveltuviksi yhdistettyjen videosignaalien toistamiseen, kun se on sisällyttänyt niihin osatekijöitä, joilla tällaisia signaaleja voidaan toistaa sen jälkeen, kun erittäin edullinen videokortti on liitetty sille varattuun paikkaan, ja kun se on sisällyttänyt niihin kaksi kaiutinta ja kauko-ohjaimen, joita voidaan tarvita ainoastaan, jos näitä näyttöjä käytetään yhdistettyjen videosignaalien vastaanottamiseen, sekä kun se on maininnut tämän ominaisuuden käyttöohjeessa.

42. Käsiteltävän asian olosuhteet on vastaavasti erotettava tuomion Medion ja Canon Deutschland (EU:C:2007:553) olosuhteista, jotka koskivat kameranauhureita, jotka soveltuivat tarvittavien toimenpiteiden jälkeen ulkopuolisista videolähteistä tulevien kuvien ja äänien tallentamiseen integroidusta kamerasta tai mikrofonista tulevien kuvien ja äänien lisäksi. Kyseisestä tuomiosta käy ilmi, ettei mainittuja kameranauhureita ollut nimenomaisesti suunniteltu tätä toimintoa varten, vaan kameranauhurit soveltuivat tähän toimintoon vasta melko mutkikkaiden toimenpiteiden jälkeen (ks. vastaavasti tuomio Medion ja Canon Deutschland, EU:C:2007:553, 40 ja 42 kohta).

43. Edellä esitetystä seuraa, että näyttöjen, joilla on pääasiassa kyseessä olevat, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kuvaileman kaltaiset objektiiviset ominaisuudet, tariffiluokittelua varten on otettava huomioon niille ominainen käyttötarkoitus, joka käsittää yhtäältä automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevien tietojen ja toisaalta yhdistettyjen videosignaalien toistamisen.

44. On vielä määritettävä tällaisten näyttöjen, joilla voidaan toistaa yhtäältä automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevia tietoja ja toisaalta yhdistettyjä videosignaaleja, tariffiluokittelussa noudatettava menetelmä.

45. Unionin tuomioistuimella on jo kuitenkin ollut tilaisuus lausua tuomiossa Kamino International Logistics (EU:C:2009:105) arviointiperusteista, joita on sovellettava luokiteltaessa tariffiin tällaisia näyttöjä, joilla voidaan toistaa sekä automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevia tietoja että yhdistettyjä videosignaaleja.

46. Unionin tuomioistuin muistutti kyseisessä tuomiossa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan yhdistetyn nimikkeistön ryhmiä edeltävät huomautukset ja Maailman tullijärjestön nimikkeistön selitykset ovat tärkeitä keinoja yhteisen tullitariffin yhtenäisen tulkinnan varmistamiseksi, ja niitä voidaan pitää sellaisenaan yhteisen tullitariffin pätevinä tulkintakeinoina (ks. tuomio Siemens Nixdorf, C-11/93, EU:C:1994:206, 12 kohta ja tuomio Kamino International Logistics, EU:C:2009:105, 32 kohta).

47. Käsiteltävässä asiassa yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan a–c alakohdassa todetaan, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset näytöt kuuluvat automaattisen tietojenkäsittelykoneen yksikköinä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471, kun ne täyttävät samanaikaisesti kolme edellytystä, eli niitä käytetään yksinomaan tai pääasiassa automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä, ne voidaan yhdistää keskusyksikköön ja ne voivat ottaa vastaan ja välittää tietoa sellaisessa muodossa, jota järjestelmä voi käyttää (tuomio Kamino International Logistics, EU:C:2009:105, 41 kohta).

48. Mikään unionin tuomioistuimelle esitetyistä oikeudenkäyntiaineistoon liittyvistä seikoista ei viittaa siihen, etteivät edellä mainitut toinen ja kolmas edellytys täyttyisi pääasiassa.

49. Edellä mainitusta ensimmäisestä edellytyksestä unionin tuomioistuin on todennut, ettei näytön luokittelua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471 voida sulkea pois pelkästään siksi, että näytöllä voidaan toistaa muista lähteistä kuin automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevia kuvia, kun otetaan huomioon yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan a alakohta, jossa viitataan yksiköihin, joita käytetään ˮyksinomaan tai pääasiassaˮ automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä (tuomio Kamino International Logistics, EU:C:2009:105, 43–45 kohta).

50. Unionin tuomioistuimella on jo ollut tilaisuus täsmentää niiden arviointiperusteiden osalta, joiden perusteella voidaan määrittää, ovatko pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset näytöt sentyyppisiä yksiköitä, joita käytetään ˮpääasiassaˮ automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä, että on turvauduttava harmonoidun järjestelmän nimikettä 8471 koskeviin ja etenkin sen automaattisten tietojenkäsittelykoneiden näyttöyksiköitä koskevan I luvun D kohdan 1–5 alakohdassa oleviin selityksiin (tuomio Kamino International Logistics, EU:C:2009:105, 59 kohta).

51. Mainituista kohdista ilmenee, että automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä pääasiassa käytettävät monitorit voidaan sen seikan ohella, että ne on varustettu liitännällä, josta ne voidaan liittää tietojenkäsittelyjärjestelmään, tunnistaa muiden teknisten ominaispiirteiden ja muun muassa sen avulla, että ne on tarkoitettu lähityöskentelyyn, että niillä ei ole mahdollista toistaa televisiosignaaleja, että niille on ominaista alhainen sähkömagneettinen säteily, että niiden näytön merkkiväli alkaa 0,41 millimetristä keskisuurella resoluutiolla ja pienenee resoluution kasvaessa ja että niiden kaistanleveys on 15 MHz tai enemmän, sekä sen avulla, että näytön kuvapisteet ovat pienempiä kuin harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen 8528 kuuluvissa videomonitoreissa, kun taas ensin mainittujen konvergenssi on voimakkaampi kuin viimeksi mainittujen (tuomio Kamino International Logistics, EU:C:2009:105, 60 kohta).

52. Komissio totesi tässä yhteydessä, että pääasiassa kyseessä olevien näyttöjen tietyt, tämän tuomion 21 kohdassa kuvatut objektiiviset ominaispiirteet viittaavat siihen, ettei näyttöjä ole tarkoitettu käytettäviksi pääasiassa automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevien tietojen toistamiseen siitä syystä, että niiden merkitykselliset mitat vastaavat 106,6 senttimetrin pituista lävistäjää, niiden kuvaruudun pisteväli on selvästi yli 0,41 millimetriä ja niihin kuuluu kaksi kaiutinta ja kauko-ohjain, joita voidaan tarvita ainoastaan, jos näyttöä käytetään yhdistettyjen videosignaalien vastaanottamiseen.

53. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on pääasiassa kyseessä olevien näyttöjen objektiivisten ominaisuuksien perusteella ja muun muassa niiden ominaisuuksien perusteella, jotka on mainittu harmonoidun järjestelmän nimikettä 8471 koskevissa ja etenkin sen automaattisten tietojenkäsittelykoneiden näyttöyksiköitä koskevan I luvun D kohdan 1–5 alakohdassa olevissa selityksissä, ratkaistava, ovatko pääasiassa kyseessä olevat näytöt monitoreja, joita käytetään pääasiassa automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä, ja onko ne siten luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 60 90.

54. Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että näyttöjen, joilla on pääasiassa kyseessä olevat objektiiviset ominaisuudet, yhdistetyn nimikkeistön mukaista tariffiluokittelua varten on otettava huomioon niille ominainen käyttötarkoitus, joka käsittää yhtäältä automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevien tietojen ja toisaalta yhdistettyjen videosignaalien toistamisen. Tällaiset näytöt on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 60 90, jos niitä käytetään yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla yksinomaan tai pääasiassa automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä, tai yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 21 90, mikäli näin ei ole, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ratkaistava pääasiassa kyseessä olevien näyttöjen objektiivisten ominaisuuksien perusteella ja muun muassa niiden ominaisuuksien perusteella, jotka on mainittu harmonoidun järjestelmän nimikettä 8471 koskevissa ja etenkin sen automaattisten tietojenkäsittelykoneiden näyttöyksiköitä koskevan I luvun D kohdan 1–5 alakohdassa olevissa selityksissä.

Toinen kysymys

55. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään unionin tuomioistuimelta lähinnä, onko asetusta N:o 754/2004 sovellettava taannehtivasti.

56. Asetuksessa N:o 754/2004 luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 21 90 väriä toistavat plasmanäytöt, joiden lävistäjä on 106,6 senttimetriä ja joilla on kyseisen asetuksen liitteessä mainitut ominaisuudet. Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee, että pääasiassa kyseessä olevien tuotteiden maahantuonti tapahtui asetuksen N:o 754/2004 voimaantuloa edeltävänä ajankohtana.

57. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuuden periaate kuitenkin estää sen, että asetusta sovellettaisiin taannehtivasti, riippumatta niistä edullisista tai epäedullisista vaikutuksista, joita soveltamisella voisi olla asianomaisen henkilön kannalta, paitsi jos asetuksessa käytettyjen ilmaisujen tai sen tavoitteiden voidaan riittävän selvästi katsoa osoittavan, että asetuksen ei ole tarkoitettu sääntelevän ainoastaan tulevaisuutta (tuomio Duchon, C-290/00, EU:C:2002:234, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Mikään asetuksen N:o 754/2004 johdanto-osassa, sen säännösten sanamuodossa tai sen liitteessä mainituista seikoista ei viittaa käsiteltävässä asiassa siihen, että tätä asetusta olisi sovellettava taannehtivasti.

58. Oikeuskäytännössä on jo joka tapauksessa ollut tilaisuus täsmentää, ettei asetuksella, jossa määritetään edellytykset yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen tai alanimikkeeseen luokittelemiseksi, voi olla taannehtivia vaikutuksia (ks. vastaavasti tuomio Siemers, 30/71, EU:C:1971:111, 8 kohta; tuomio Gervais-Danone, 77/71, EU:C:1971:129, 8 kohta ja tuomio Biegi, 158/78, EU:C:1979:87, 11 kohta).

59. Toiseen kysymykseen on näin ollen vastattava, ettei asetusta N:o 754/2004 voida soveltaa taannehtivasti.

Oikeudenkäyntikulut

60. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Päätöksen päätösosa

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1) Näyttöjen, joilla on pääasiassa kyseessä olevat objektiiviset ominaisuudet, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 13.10.2000 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2388/2000, 6.8.2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2031/2001, 1.8.2002 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1832/2002 ja 11.9.2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1789/2003, olevan yhdistetyn nimikkeistön mukaista tariffiluokittelua varten on otettava huomioon niille ominainen käyttötarkoitus, joka käsittää yhtäältä automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevien tietojen ja toisaalta yhdistettyjen videosignaalien toistamisen. Tällaiset näytöt on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 60 90, jos niitä käytetään yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen B kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla yksinomaan tai pääasiassa automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä, tai kyseisen nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 21 90, mikäli näin ei ole, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ratkaistava pääasiassa kyseessä olevien näyttöjen objektiivisten ominaisuuksien perusteella ja muun muassa niiden ominaisuuksien perusteella, jotka on mainittu harmonisoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella ja sen 24.6.1986 tehdyllä muutospöytäkirjalla käyttöön otetun harmonoidun järjestelmän nimikettä 8471 koskevissa ja etenkin sen automaattisten tietojenkäsittelykoneiden näyttöyksiköitä koskevan I luvun D kohdan 1–5 alakohdassa olevissa selityksissä.

2) Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 21.4.2004 annettua komission asetusta (EY) N:o 754/2004 ei voida soveltaa taannehtivasti.