1. 

Käsiteltävässä asiassa, jonka taustalla on Wienin Oberlandesgerichtin esittämä ennakkoratkaisupyyntö, unionin tuomioistuimella on mahdollisuus täsmentää niitä tapoja, joilla etäsopimuksia tekevien kuluttajien on saatava unionin oikeudessa ja tässä tapauksessa erityisesti direktiivissä 97/7/EY ( 2 ) (jäljempänä myös direktiivi) säädetyt tiedot. Direktiivin 5 artiklassa säädetään etenkin, että etäsopimuksen tekemisen jälkeen kuluttajan on ”saatava” vahvistus tietyistä tiedoista ”pysyvällä tavalla”. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esiin tuoma ongelma koskee sitä, onko kuluttajalle katsottava toimitetun pysyvällä tavalla sellaiset tiedot, jotka ovat käytettävissä myyjän internetsivustolla ja joihin kuluttajilla on mahdollisuus tutustua napsauttamalla linkkiä, joka tulee näkyville sopimuksen tekohetkellä.

2.

Direktiivissä 97/7/EY on joukko vähimmäissäännöksiä, ( 3 ) joilla on tarkoitus suojella kuluttajia etäsopimusten yhteydessä.

3.

Direktiivin 4 artiklassa säädetään, että kuluttajalle on ennen etäsopimuksen tekemistä annettava ( 4 ) joukko tietoja, jotka koskevat erityisesti elinkeinonharjoittajan henkilöllisyyttä, myydyn tavaran tai palvelun ominaisuuksia, hintaa, toimituskustannuksia, maksua koskevia ehtoja ja oikeutta sopimuksen peruuttamiseen.

4.

Direktiivin 5 artiklan otsikko on ”Tietojen kirjallinen vahvistaminen”, ja siinä mainitaan tietyt tiedot, jotka kuluttajan on saatava (uudelleen) sopimuksen täyttämishetkellä ”pysyvällä tavalla”. Säännöksen sanamuoto on seuraava:

”1.   Kuluttajan on saatava kirjallinen vahvistus tai vahvistus muulla kuluttajan saatavissa ja käytettävissä olevalla pysyvällä tavalla 4 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa tarkoitetuista tiedoista hyvissä ajoin sopimuksen täyttämisen kuluessa ja tavaroita toimitettaessa viimeistään tavaran luovutushetkellä paitsi, jos kyse on tavaran toimittamisesta kolmannelle. Vahvistusta ei tarvita, jos tiedot on jo ennen sopimuksen tekemistä toimitettu kuluttajalle kirjallisina tai muulla kuluttajan saatavissa ja käytettävissä olevalla pysyvällä tavalla.

– –

2.   Edellä 1 kohtaa ei sovelleta palveluihin, jotka suoritetaan käyttämällä etäviestintävälinettä, jos nämä palvelut toimitetaan yhdellä kertaa ja jos ne laskuttaa viestintävälineen toimittaja. Kuluttajan on kuitenkin aina saatava tietoonsa elinkeinonharjoittajan liikkeen käyntiosoite, jonne kuluttaja voi toimittaa valituksensa.”

5.

Direktiivissä ei ole määritelty ilmaisua ”pysyvällä tavalla”. Unionin lainsäätäjä on kuitenkin määritellyt kyseisen käsitteen muissa säädöksissä. ( 5 ) Esitän tässä niistä tärkeimmät.

6.

Direktiivin 2002/65/EY ( 6 ) 2 artiklan f alakohdan mukaan pysyvällä välineellä tarkoitetaan ”välinettä, jonka avulla kuluttaja voi tallentaa hänelle henkilökohtaisesti osoitettuja tietoja siten, että tiedot ovat helposti saatavilla myöhempää käyttöä varten tietojen käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen ajan, ja joka mahdollistaa tallennettujen tietojen tulostamisen muuttumattomina”.

7.

Direktiivin 2002/92/EY ( 7 ) 2 artiklan 12 alakohdan mukaan pysyvällä välineellä tarkoitetaan ”välinettä, jonka avulla asiakas voi säilyttää hänelle henkilökohtaisesti osoitetut tiedot siten, että niitä voidaan käyttää myöhemmin tietojen tarkoituksen kannalta riittävän ajan, ja joka sallii säilytettyjen tietojen jäljentämisen muuttumattomina”. Saman säännöksen seuraavassa kohdassa täsmennetään lisäksi, että pysyvän välineen käsitteen piiriin kuuluvat erityisesti ”levykkeet, CD-ROM:t, DVD:t ja kuluttajan tietokoneen kovalevy, jolle sähköposti tallennetaan mutta niihin eivät sisälly Internet-sivustot, ellei kyseessä oleva sivusto täytä edellisessä alakohdassa esitettyjä kriteerejä”.

8.

Lopuksi uuden direktiivin 2011/83/EU, ( 8 ) jolla korvataan tulevaisuudessa myös direktiivi 97/7/EY, 2 artiklan 10 alakohdan mukaan pysyvällä välineellä tarkoitetaan ”välinettä, jonka avulla kuluttaja tai elinkeinonharjoittaja voi tallentaa hänelle henkilökohtaisesti osoitettuja tietoja siten, että tiedot ovat saatavilla myöhempää käyttöä varten tietojen käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen ajan, ja joka mahdollistaa tallennettujen tietojen toisinnan muuttumattomina”. Saman direktiivin johdanto-osan 23 perustelukappaleessa todetaan, että pysyvän välineen avulla ”kuluttajan olisi voitava – – tallentaa tiedot niin pitkäksi aikaa kuin hän tarvitsee niitä suojellakseen etujaan” ja ”tällaisiin välineisiin olisi kuuluttava erityisesti paperi, muistitikut, CD-ROM-levyt, DVD-levyt, muistikortit ja tietokoneen kovalevyt sekä sähköposti”.

9.

Content Services hoitaa saksankielistä opendownload.de-nimistä internetsivustoa. Myös Itävallassa olevat internetin käyttäjät voivat ottaa yhteyden kyseiselle sivustolle ja käyttää siinä tarjottuja palveluja. Kyse on sivustosta, jonka kautta on mahdollista ladata ilmaisia ohjelmistoja tai maksullisten ohjelmistojen testiversioita. Asiakirja-aineistosta ilmenee lisäksi, että yhtiön verkkopalvelija ei sisällä ladattavia tiedostoja vaan pelkästään lähettää käyttäjät eteenpäin ohjelmien valmistajien virallisille sivuille. Opendownload.de-sivusto on siis kokoonpano linkeistä verkostossa vapaasti käytettävissä oleviin ohjelmiin.

10.

Sivuston käyttäminen ja siis eri ohjelmien lataaminen opendownload.de-sivustolla olevia linkkejä käyttäen edellyttää tilausta, joka maksoi pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan 96 euroa vuodessa. Sopimuksen tekeminen tapahtuu linjalla siten, että asiakas täyttää interaktiivisen internetsivun, jolla hän erityisesti ilmoittaa valintaruudun merkitsemällä hyväksyvänsä yleiset sopimusehdot ja luopuvansa peruuttamisoikeudesta. Direktiivin 4 ja 5 artiklassa säädettyjä tietoja, erityisesti peruuttamisoikeutta koskevia tietoja, ei näytetä suoraan asiakkaalle, joka voi kuitenkin saada ne nähtäväkseen napsauttamalla sopimuksen tekosivulla olevaa linkkiä.

11.

Tehtyään sopimuksen sivustolla asiakas saa sähköpostin, joka sisältää käyttäjätunnuksen ja salasanan opendownload.de-sivuston käyttämistä varten. Sähköpostissa ei ole mitään viittausta etenkään peruuttamisoikeuteen. Tämän jälkeen asiakas saa laskun, jossa häntä pyydetään maksamaan 96 euroa ja jossa häntä muistutetaan siitä, että hän on luopunut peruuttamisoikeudesta.

12.

Pääasian on pannut vireille Bundesarbeitskammer, joka on myös kuluttajansuojatehtäviä hoitava elin. Se katsoo, että Content Servicesin liiketoimintamenettely on lainvastaista ja että sillä rikotaan unionin oikeudessa ja kansallisessa oikeudessa vahvistettuja eri oikeussääntöjä kuluttajansuojasta.

13.

Content Services, joka on hävinnyt asian ensimmäisessä oikeusasteessa, on valittanut kyseisestä ensimmäisestä ratkaisusta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen. Koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on sitä mieltä, että riidan ratkaiseminen edellyttää unionin tuomioistuimen ratkaisua direktiivin 5 artiklan ulottuvuudesta, se on lykännyt asian käsittelyä ja esittänyt seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen.

”Noudatetaanko etämyyntidirektiivin 5 artiklan 1 kohdan vaatimusta, jonka mukaan kuluttajan on saatava vahvistus säännöksessä mainituista tiedoista kuluttajan saatavissa ja käytettävissä olevalla pysyvällä tavalla, paitsi jos tiedot on jo sopimusta tehtäessä toimitettu kuluttajalle kuluttajan saatavissa ja käytettävissä olevalla pysyvällä tavalla, jos nämä tiedot toimitetaan kuluttajalle yrityksen internetsivustolle johtavan hyperlinkin kautta ja hyperlinkki sijaitsee tekstissä, joka kuluttajan on merkittävä luetuksi aktivoimalla valintaruutu voidakseen tehdä sopimuksen?”

14.

Pääasian taustalla oleva tapaus on monesta syystä mielenkiintoinen, vaikkakaan ei yksittäinen. Erityisesti saksankielisissä maissa lehdistössä viitataan usein tilanteisiin, joissa jotkut internetin käyttäjät, jotka ovat hakeneet vapaasti käytettävissä olevia ohjelmistoja, ovat ladanneet niitä Content Servicesin hoitaman kaltaisilta sivustoilta ja tehneet ymmärtämättään tilaussopimuksia. Itävallassa ja ennen kaikkea Saksassa tällaisiin tilanteisiin liittyvissä riita-asioissa on jo annettu jonkin verran tuomioistuinten ratkaisuja.

15.

Käsiteltävässä tapauksessa esiin tulevat oikeudelliset kysymykset ovat kokonaisuudessaan moninaisia ja mielenkiintoisia. ( 9 ) Ennakkoratkaisupyynnön kohde on kuitenkin hyvin rajattu, koska kyse on pelkästään direktiivin 5 artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittamista asiakkaalle koskevista tavoista. Esittämäni havainnot koskevat näin ollen ainoastaan tätä nimenomaista näkökulmaa.

16.

Huomautan kuitenkin, että ennakkoratkaisukysymyksessä ei pyydetä unionin tuomioistuinta määrittelemään täsmällisesti sitä, mitä ”pysyvällä tavalla” tarkoitetaan yleisesti, vaan pelkästään ottamaan kantaa siihen, onko Content Servicesin omaksuman kaltainen liiketoimintamenettely direktiivissä asetettujen vaatimusten mukaista siltä osin kuin on kyse velvollisuudesta toimittaa tietyt tiedot pysyvällä tavalla. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei siis pyydä määrittelemään käsitettä tyhjentävästi vaan se pyytää ainoastaan ottamaan kantaa siihen, merkitseekö tietojen käyttöön antaminen internetsivustolla, johon on mahdollista tutustua kuluttajan näkyville ennen sopimuksen tekemistä tulevan linkin kautta, tietojen toimittamista pysyvällä tavalla.

17.

Vaikka ajatus käsitteen ”pysyvällä tavalla” määrittelemisestä tyhjentävästi saattaakin olla houkutteleva, olen kuitenkin sitä mieltä, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen nimenomaisesti ehdottama ”minimalistinen” näkökulma on seuraamisen arvoinen. Yleisen ja yksityiskohtaisen määritelmän esittämisen sijaan on näet tarkoituksenmukaisempaa vain ottaa kantaa siihen, onko käsiteltävän asian kaltaisissa olosuhteissa täytetty pysyvälle tavalle asetetut edellytykset. Tarkemmin sanottuna yleisen määritelmän esittäminen on mahdollista, mutta se on muotoiltava abstraktisti menemättä sellaisia teknisiä menetelmiä koskeviin yksityiskohtiin, joilla pysyvä väline voidaan toteuttaa. Ei näet tule unohtaa, että liian tiukkojen rajojen asettaminen uuden teknologian kaltaisella alalla voi johtaa kielteisiin tuloksiin ja vahingoittaa viime kädessä itse kuluttajaa. Merkitystä on sillä, että tekniset menetelmät tietyn toiminnan toteuttamiseksi (esim. sopimuksen tekemiseksi tai joidenkin tietojen toimittamiseksi kuluttajalle) ovat direktiivissä esitettyjen ohjesääntöjen mukaisia. Ei sitä vastoin ole tarkoituksenmukaista esittää ennalta, mitä kyseiset menetelmät voivat olla, koska lyhyen ajan kuluessa teknologian kehittyminen saattaa tuoda mukanaan uusia menetelmiä, joita ei vielä tällä hetkellä voida kuvitella mutta jotka saattavat konkreettisesti vastata jopa paremmin lainsäätäjän vahvistamia vaatimuksia.

18.

On selvää, että Content Services ei ole toimittanut asiakkailleen sopimuksen tekemisen jälkeen nimenomaista vahvistusta kaikista direktiivin 5 artiklassa tarkoitetuista tiedoista. Yhtiön mukaan tällainen vahvistus ei ole kuitenkaan tarpeen, koska tavat, joilla tiedot on annettu asiakkaiden käyttöön 4 artiklassa tarkoitetulla tavalla, täyttävät myös 5 artiklassa säädetyt ominaisuudet erityisesti siltä osin kuin asiakkaan on saatava tiedot ”pysyvällä tavalla”. Tässä tapauksessa tietojen myöhempi vahvistaminen ei näet ole tarpeen, kuten 5 artiklassa itsessään säädetään.

19.

Kuten tosiseikkoja koskevasta kuvauksesta ilmenee, mahdollisten asiakkaiden on sopimuksen tehdäkseen nimenomaisesti ilmoitettava aktivoimalla tätä tarkoitusta varten varatun valintaruudun luopuvansa peruuttamisoikeudestaan ja hyväksyvänsä yleiset sopimusehdot. Yleiset sopimusehdot, peruuttamisoikeutta koskeva sääntely ja tietosuojaseloste eivät ole näkyvissä samalla sivulla, vaan ne on mahdollista saada näkyviin napsauttamalla valintaruudun vieressä olevaa linkkiä.

20.

On selvää, että sillä internetsivulla olevissa tiedoissa, johon mahdolliset asiakkaat voivat tutustua ennen sopimuksen tekemistä napsauttamalla sopimuksen tekosivulla olevaa linkkiä, on kaikki direktiivin 4 ja 5 artiklassa edellytetyt tiedot. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin näyttää olettavan, että kyseinen esittämistapa on riittävä 4 artiklan vaatimusten täyttämiseksi, mutta se pohtii sitä, onko se riittävä myös 5 artiklan tarkoituksessa.

21.

Content Services on tietysti sitä mieltä, että vastauksen on oltava myönteinen. Se, että tiedot annetaan asiakkaiden käyttöön internetsivustolla, johon asiakkailla itsellään on mahdollisuus tutustua, on riittävää erityisesti, jotta voidaan katsoa, että tiedot on toimitettu 5 artiklan tarkoituksessa pysyvällä tavalla. Bundesarbeitskammerin, komission ja huomautuksia esittäneistä hallituksista suurimman osan mukaan pelkkä tietojen käyttöön antaminen asiakkaalle mahdollisuudella napsauttaa linkkiä sopimuksen tekohetkellä ei sitä vastoin riitä edellä mainitussa artiklassa asetettujen vaatimusten täyttymiseksi.

22.

Totean heti aluksi olevani sitä mieltä, ettei Content Servicesin näkemystä voida hyväksyä. Tavat, joilla Content Service antaa tiedot asiakkaan käyttöön, eivät ole yhteensoveltuvia sen kanssa, mitä direktiivin 5 artiklassa säädetään. Esitän tähän perusteluni seuraavassa.

23.

Direktiivissä edellytetään yleisesti, että sen 5 artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittaminen asiakkaalle täyttää kaksi perustavanlaatuista ominaisuutta.

24.

Ensinnäkin asiakkaan on ”saatava” tiedot. Tämä merkitsee erityisesti sitä, että tiedot toimitetaan asiakkaalle ilman, että asiakkaan olisi millään tavoin otettava aktiivista roolia saadakseen ne. Tässä tarkoituksessa on myös huomautettava, että suurimmassa osassa direktiivin kieliversioita kyseinen näkemys saa vahvistuksen eron tekemisestä 4 artiklassa tarkoitettujen tietojen, jotka on pelkästään ”annettava” mahdolliselle asiakkaalle, ( 10 ) ja 5 artiklassa tarkoitettujen tietojen, jotka on sitä vastoin ”saatava”, ( 11 ) välillä. Direktiivin italiankielinen versio, jonka kummassakin säännöksessä puhutaan tiedoista, jotka asiakkaan on ”saatava”, on tässä suhteessa yksittäistapaus, vaikka myös siinä vahvistetaan, että 5 artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava asiakkaalle eikä pelkästään annettava tämän käyttöön.

25.

Säännöksen tavoite on selkeä: direktiivin mukaan kuluttajan on saatava automaattisesti haltuunsa tiettyjä hänen oikeuksiensa vaatimisen kannalta olennaisia tietoja tarvitsematta ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Useat kuluttajat, erityisesti vähemmän valveutuneet, saisivat muussa tapauksessa alemman tasoista suojaa, koska he eivät välttämättä kykene tarpeen vaatiessa löytämään kyseessä olevia tietoja.

26.

Toiseksi asiakkaan on saatava hallintaansa tiedot, jotka hänelle toimitetaan 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tämä on mielestäni sen velvollisuuden tavoite, jonka mukaan tiedot on toimitettava ”pysyvällä tavalla”. Jos tiedot näet toimitetaan asiakkaalle lyhytaikaisesti, on selvää, että direktiivissä kuluttajalle tunnustetun suojan tasoa alennettaisiin merkittävästi. Vain siinä tapauksessa, että tiedot jäävät asiakkaan käyttöön luotettavasti ja asianmukaiseksi ajaksi, asiakas voi tarvittaessa käyttää niitä voidakseen vedota oikeuksiinsa.

27.

Muihin direktiiveihin, jotka olen edellä maininnut, sisältyvän ”pysyvän alustan” käsitteen määritelmät vahvistavat, että pysyvää tapaa koskevien säännösten tavoitteena on kuluttajan suojaaminen. Kuluttajalla oleva mahdollisuus säilyttää, saada talteen ja toisintaa tiedot asianmukaisen ajan muodostaa näet kyseisten säännösten olennaisen osan, kuten edellä on todettu.

28.

Kuten unionin tuomioistuimen omassa oikeuskäytännössä on lisäksi korostettu, kuluttajansuoja on yksi direktiivin peruspilareista. Erityisesti peruuttamisoikeus muodostaa yhden niistä olennaisista keinoista, joilla kyseinen suoja voidaan toteuttaa, ja direktiivin tavoitteena on varmistaa, että kuluttajan peruuttamisoikeus on tehokas. ( 12 )

29.

On siis tarkastettava, onko direktiivin 5 artiklassa säädetyt tiedot toimitettu käsiteltävässä asiassa asiakkaalle edellä mainitsemiani kahta vaatimusta noudattaen. Tarkastelen seuraavaksi erikseen näistä kumpaakin.

30.

Kuten edellä olen huomauttanut, direktiivin 5 artiklan noudattamiseksi on välttämätöntä, että asiakas ”saa” tiedot eli hän saa ne haltuunsa tarvitsematta ryhtyä tässä tarkoituksessa mihinkään toimiin.

31.

Tästä olen sitä mieltä, että se, että voidakseen saada näkyville tarvittavat tiedot asiakkaan edellytetään myös napsauttavan sopimuksen tekemiseen tarkoitetulla internetsivulla olevaa linkkiä, ei täytä täysimääräisesti 5 artiklan vaatimuksia. Vaikka linkin napsauttaminen ei itse asiassa ole lähtökohtaisesti erityisen vaikeaa, se edellyttää kuitenkin kuluttajan vapaaehtoista toimea ja velvoittaa hänet näin ollen ottamaan ”aktiivisen” roolin. Kuten edellä on nähty, 5 artiklan henkenä on kuitenkin nimenomaan se, että kyseiset tiedot toimitetaan kuluttajalle myös silloin, kun jälkimmäinen ei ole ryhtynyt mihinkään nimenomaisiin toimiin (lukuun ottamatta tietystikään toimea, jonka johdosta sopimus on tehty).

32.

On myös huomattava, että sähköisen kaupankäynnin yhteydessä direktiivin 5 artiklassa edellytettyjen tietojen toimittaminen asiakkaalle siten, ettei asiakkaan tarvitse ryhtyä mihinkään erityisiin toimiin, ei yleensä ole ongelmallista. Mielestäni on lisäksi erittäin merkityksellistä, että samainen Content Services lähettää omille asiakkailleen sopimuksen tekemisen jälkeen sähköpostin, jossa on erityisesti vahvistus sopimusmääräyksistä ja seikat, joita yhteyden ottaminen sivustolle edellyttää (käyttäjänimi ja salasana). On siis täysin selvää, ettei olisi teknisesti vaikeaa esimerkiksi sisällyttää kyseiseen sähköpostiin myös 5 artiklassa vaaditut tiedot.

33.

Se, että sähköisen kaupankäynnin toimijat voisivat edellyttää omilta asiakkailtaan tiettyihin toimiin ryhtymistä voidakseen saada mahdollisuuden tutustua direktiivin 5 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin, ja näin myös silloin, kun tämä edellyttäisi ainoastaan sopimuksen tekemishetkellä näkyviin tulevan linkin käyttämistä, voisi avata oven mahdollisille väärinkäytöksille. On näet selvää, että vaikka linkin napsauttaminen on täysin vähäpitoinen toimi, jonka jokainen internetin käyttäjä ymmärtää, kaikki internetin käyttäjät eivät kuitenkaan välttämättä käsitä sopimuksen tekemishetkellä sitä, että heidän on napsautettava linkkiä voidakseen tarvittaessa suojella paremmin omia oikeuksiaan tulevaisuudessa.

34.

Käsiteltävässä asiassa ensimmäinen direktiivin 5 artiklan noudattamisen varmistamisen edellyttämistä kahdesta vaatimuksesta ei siis ole täyttynyt. Kuluttaja ei ole ”saanut” säädettyjä tietoja. Jo tämän perusteella ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voitaisiin antaa hyödyllinen vastaus. Perinpohjaisuuden vuoksi tutkin kuitenkin vielä jälkimmäistä edellä mainitussa säännöksessä asetetuista kahdesta vaatimuksesta.

35.

Jälkimmäinen 5 artiklassa asetetuista vaatimuksista liittyy, kuten on todettu, käsitteeseen ”pysyvällä tavalla”: velvollisuus toimittaa tiedot pysyvällä tavalla vastaa vaatimusta toimittaa kuluttajalle tiedot siten, että tällä on tarvittaessa mahdollisuus käyttää niitä voidakseen vedota oikeuksiinsa.

36.

Kuten edellä on todettu, lainsäätäjä on eräissä muissa säädöksissä esittänyt joitakin käsitteen ”pysyvällä tavalla” määritelmiä, joita voidaan varmastikin käyttää apuna, vaikka ne eivät olekaan automaattisesti sovellettavissa. Ei näet ole syitä väittää, että niissä viitattaisiin direktiivissä 97/7/EY käytetystä käsitteestä ( 13 ) poikkeavaan käsitteeseen.

37.

Näissä määritelmissä tähdennetään erityisesti joitakin perusperiaatteita ja etenkin asiakkaalla olevaa mahdollisuutta a) tallentaa tai ainakin säilyttää tiedot, b) saada tutustua tietoihin muuttumattomina ”asianmukaisen” ajan ja c) toisintaa tiedot muuttumattomina.

38.

Esiin tulee siis ongelma siitä, voidaanko internetsivustoa – ja jos näin on, millä edellytyksin – pitää direktiivissä tarkoitettuna ”pysyvänä tapana”. Kuten edellä on todettu, Content Services näet antaa tiedot omien asiakkaidensa käytettäviksi pelkästään yhdellä opendownload.de-sivuston sivulla.

39.

Unionin tuomioistuimella ei ole vielä ollut tilaisuutta ottaa kantaa pysyvän tavan käsitteeseen. Kyseistä ongelmaa on kuitenkin viime aikoina joutunut tarkastelemaan EFTAn tuomioistuin, joka on ottanut kysymykseen kantaa vuoden 2010 tammikuussa antamassaan tuomiossa. ( 14 ) Kyseisessä tuomiossa EFTAn tuomioistuin totesi, että myös internetsivustoa voidaan lähtökohtaisesti pitää pysyvänä tapana, jos kolme kumulatiivista edellytystä täyttyvät. Ensinnäkin sivustolla on annettava kuluttajalle mahdollisuus säilyttää saamansa tiedot. Toiseksi kyseinen säilyttäminen on taattava riittävän pitkäksi aikaa: sitä, miten pitkän aikaa tiedot on voitava säilyttää, ei ole mahdollista todeta yleisesti vaan se on määritettävä tapauskohtaisesti. Lopuksi on varmistettava asiakkaan suojaamiseksi, ettei se, joka tiedot on toimittanut, pysty muuttamaan niitä.

40.

Olen itse sitä mieltä, että EFTAn tuomioistuimen edellä viittaamassani tuomiossa esittämät näkökohdat ovat suurilta osin hyväksyttävissä.

41.

On selvää, ettei lähtökohtaisesti ole mahdollista sulkea pois sitä, etteikö myös internetsivu voisi täyttää niitä edellytyksiä, joiden nojalla sitä voidaan pitää direktiivissä tarkoitettuna pysyvänä tapana. Kuten edellä on todettu, direktiivissä 2002/92/EY olevassa pysyvän välineen määritelmässä todetaan esimerkiksi nimenomaisesti, että jos internetsivusto täyttää määritelmässä itsessään täsmennetyt edellytykset, sitä voidaan pitää pysyvänä välineenä, ja näin on, vaikka internetsivuston hyväksi ei ole olemassa mitään olettamaa säännöksen vaatimusten mukaisuudesta, toisin kuin on esimerkiksi CD-ROM:ien ja sähköpostien osalta. Kussakin konkreettisessa tapauksessa on näin ollen tarkastettava, onko internetsivustolla vaadittavat ominaisuudet.

42.

Kyseiset ominaisuudet ovat niitä, joiden perusteella on mahdollista todeta, kuten edellä olen korostanut, että tiedot on luovutettu kuluttajan hallintaan eivätkä ne ole enää niiden toimittajan hallinnassa. Kuten EFTAn tuomioistuin on asianmukaisesti huomauttanut, tämä merkitsee sitä, että asiakas voi säilyttää tiedot riittävän pitkän ajan voidakseen vedota oikeuksiinsa ja että tietojen toimittaja ei voi muuttaa kyseisiä tietoja.

43.

Niitä teknisiä menettelytapoja, joita noudattaen tämä on mahdollista toteuttaa, on arvioitava kussakin yksittäistapauksessa, eikä niiden toteaminen kuulu tässä kohdassa varmastikaan unionin tuomioistuimelle. On kuitenkin tosiasia, ettei sen kaltainen tavallinen internetsivu, jolla Content Services toimittaa tietoja asiakkailleen, täytä edellä esitettyjä vaatimuksia. Normaali internetsivu ei näet jo luonteensa vuoksi ole sen hallinnassa, joka siihen tutustuu, vaan sen, joka sen julkaisee ja joka voi mielin määrin muuttaa sitä tai peruuttaa sen missä vaiheessa tahansa. Sillä, että kuluttaja voi mahdollisesti ryhtyä toimenpiteisiin sivun tulostamiseksi tai tallentamiseksi ennen kuin sitä voidaan muuttaa, ei ole vaikutusta tilanteeseen. Tässä tapauksessa näet pysyvä väline (sivun tulostettu tai tallennettu versio) olisi kuluttajan tuottama eikä myyjän, kuten direktiivissä edellytetään.

44.

Tämän perusteella Content Services -yhtiön sivusto ei täytä direktiivin 5 artiklan ohjesääntöjä myöskään siltä osin kuin on kyse sen välineen luonteesta, jolla tiedot toimitetaan kuluttajalle.

45.

Ennen johtopäätösten esittämistä ei kuitenkaan voida jättää huomauttamatta, miten ongelmallista saattaisi olla yksilöidä ne tavat, joilla kuluttaja voi 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla ”saada” internetsivulla olevat tiedot, vaikka yleisesti ei voidakaan sulkea pois, etteikö internetsivu voisi olla direktiivissä tarkoitettu ”pysyvä tapa”. Kuten edellä on todettu, kyseinen säännös näet edellyttää, että tiedot toimitetaan asiakkaalle ilman, että asiakkaan olisi ryhdyttävä mihinkään toimenpiteisiin. Olisi tarkastettava huolellisesti sellaisen myyjän käytännön yhteensoveltuvuus direktiivin kanssa, jonka mukaan asiakkaalle lähetetään sopimuksen tekemisen jälkeen sähköposti, jonka sisällä on linkki tiedot sisältävään internetsivuun. Vaikka kyseisessä tapauksessa myönnettäisiin, että internetsivu on ”pysyvä tapa”, tietoihin pääsy edellyttäisi näet kuitenkin kuluttajalta aktiivista toimintaa (eteenpäin johtavan linkin napsauttaminen). Siitä riippumatta, miten tällaista tilannetta arvioidaan oikeudellisesti, tietojen sisällyttäminen suoraan sähköpostin tekstiin on sen sijaan kuitenkin paljon yksinkertaisempaa ja varmastikin direktiivin hengen mukaista. ( 15 ) Näin on siis siitäkin huolimatta, ettei lähtökohtaisesti voida sulkea pois sitä, että on mahdollista yksilöidä erityiset menettelytavat, joita noudattaen internetsivustolla toimitetut tiedot voivat täyttää kaikki direktiivin 5 artiklassa vahvistetut vaatimukset.

46.

Tiivistäen sen, mitä tähän mennessä olen huomauttanut, totean, että tapa, jolla tiedot esitetään asiakkaalle pääasian taustalla olevassa tilanteessa, ei noudata direktiivin 5 artiklan vaatimuksia. Erityisesti sen perusteella, että asiakkaalle toimitetaan tiedot pelkästään internetsivulla, johon on mahdollista tutustua napsauttamalla sopimuksen tekohetkellä asiakkaan näkyville tulevaa linkkiä, ei voida katsoa, että asiakas on ”saanut” tiedot tai että tiedot on toimitettu asiakkaalle ”pysyvällä tavalla”.

47.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Oberlandesgericht Wienin esittämään ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:

Kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20.5.1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY 5 artiklan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia ei täytä se, että edellä mainitun säännöksen edellyttämät tiedot annetaan asiakkaan käyttöön internetsivulla, johon asiakas voi tutustua valikoimalla hyperlinkin, joka tulee hänen näkyvilleen sopimuksen tekohetkellä.