Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 62011CA0083

Asia C-83/11: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 5.9.2012 (Upper Tribunalin (Immigration and Asylum Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Secretary of State for the Home Department v. Muhammad Sazzadur Rahman, Fazly Rabby Islam ja Mohibullah Rahman (Direktiivi 2004/38/EY — Unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella — 3 artiklan 2 kohta — Velvollisuus kansallista lainsäädäntöä noudattaen helpottaa unionin kansalaisesta riippuvaisten ”muiden perheenjäsenten” maahanpääsyä ja oleskelua)

EUVL C 331, 27.10.2012, pp. 6–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

27.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 331/6

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 5.9.2012 (Upper Tribunalin (Immigration and Asylum Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Secretary of State for the Home Department v. Muhammad Sazzadur Rahman, Fazly Rabby Islam ja Mohibullah Rahman

(Asia C-83/11) (1)

(Direktiivi 2004/38/EY - Unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella - 3 artiklan 2 kohta - Velvollisuus kansallista lainsäädäntöä noudattaen helpottaa unionin kansalaisesta riippuvaisten ”muiden perheenjäsenten” maahanpääsyä ja oleskelua)

(2012/C 331/09)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Upper Tribunal (Immigration and Asylum Chamber)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Secretary of State for the Home Department

Vastaajat: Muhammad Sazzadur Rahman, Fazly Rabby Islam ja Mohibullah Rahman

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Upper Tribunal — Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY (EUVL L 158, s. 77) — Direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu käsite ”muu perheenjäsen” — Sellaisen perheen jäsenet, jossa toinen aviopuolisoista on kolmannen maan kansalainen — Perheenjäsenet, jotka eivät ole aviopuolisoiden suoraan alenevassa polvessa olevia jälkeläisiä

Tuomiolauselma

1)

Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että

—

jäsenvaltiot eivät ole velvollisia hyväksymään jokaista sellaista maahanpääsyä ja maassa oleskelua koskevaa hakemusta, jonka esittää unionin kansalaisen perheenjäsen, joka ei kuulu direktiivin 2 artiklan 2 kohtaan sisältyvän määritelmän alaan, vaikka hän osoittaa direktiivin 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti olevansa kyseisestä unionin kansalaisesta riippuvainen

—

jäsenvaltioiden on kuitenkin huolehdittava siitä, että niiden lainsäädäntöön sisältyvät perusteet, joiden nojalla kyseiset henkilöt voivat saada maahanpääsyä ja siellä oleskelua koskevasta hakemuksestaan päätöksen, joka perustuu heidän olosuhteidensa tutkimiseen laajasti, ja kielteinen päätös on perusteltava

—

jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta näiden perusteiden valinnassa, mutta perusteiden on kuitenkin oltava yhteensopivia ilmaisun ”helpottaa” sekä direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa käytettyjen riippuvaisuutta koskevien ilmaisujen tavanomaisen merkityksen kanssa eikä niillä pidä viedä säännökseltä sen tehokasta vaikutusta ja

—

jokaisella hakijalla on oikeus saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi kysymys siitä, täyttävätkö kansallinen lainsäädäntö ja tapa, jolla sitä sovelletaan, nämä edellytykset.

2)

Jotta henkilö kuuluisi direktiivin 2004/38 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun unionin kansalaisesta ”riippuvaisten” perheenjäsenten ryhmään, riippuvaisuustilanteen on oltava olemassa asianomaisen perheenjäsen lähtömaassa ja ainakin ajankohtana, jolloin hän esittää hakemuksen siitä, että hän voisi seurata myöhemmin sitä unionin kansalaista, josta hän on riippuvainen.

3)

Direktiivin 2004/38 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltiot voivat harkintavaltaansa käyttäessään asettaa erityisiä vaatimuksia riippuvaisuuden luonteesta ja kestosta, kunhan nämä edellytykset ovat yhteensopivia direktiivin 2004/38 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen riippuvaisuutta koskevien ilmaisujen tavanomaisen merkityksen kanssa, eikä niillä viedä säännökseltä sen tehokasta vaikutusta.

4)

Kysymys siitä, voidaanko direktiivin 2004/38 10 artiklassa tarkoitetun oleskelukortin myöntämisen edellytykseksi asettaa, että direktiivin 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu riippuvaisuustilanne jatkuisi vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ei kuulu direktiivin soveltamisalaan.

(1)  EUVL C 145, 14.5.2011.

Top