EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 19.6.2026
COM(2026) 316 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖKSEKSI
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 15 päivänä joulukuuta 2022 annetun täytäntöönpanopäätöksen muuttamisesta
{SWD(2026) 171 final}
LIITE
1 JAKSO: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT
1.Uudistusten ja investointien kuvaus
A. KOMPONENTTI 1: VÄESTÖKEHITYS JA JULKINEN KOULUTUS
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä osa-alueella vastataan haasteisiin, jotka liittyvät osallistavaan pääsyyn laadukkaaseen kouluopetukseen, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien integroitumiseen työmarkkinoille ja laajempaan väestörakenteen kehitykseen Unkarin taloudessa, julkisessa taloudessa ja yhteiskunnassa.
Komponentin päätavoitteet ovat seuraavat:
·parantaa pääsyä laadukkaaseen kouluopetukseen tarjoamalla oppilaille ja opettajille nykyaikaiseen digitaaliseen koulutukseen osallistumiseen tarvittavat laitteet ja kehittämällä heidän digitaalisia taitojaan;
·lisäämään muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden ja erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden osallistumista laadukkaaseen yleisopetukseen;
·vähentää kouluissa tapahtuvan erottelun riskiä;
·lisätä opettajan ammatin houkuttelevuutta ja vahvistaa opettajien taitoja;
·parannetaan varhaiskasvatuksen saatavuutta sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi ja helpotetaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille
Komponenttiin sisältyy toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet, jotka koskevat koulutusta ja elinikäistä oppimista, sukupuolten tasa-arvoa sekä lastenhoitoa ja lapsille annettavaa tukea. Komponentilla tuetaan myös digitaalista siirtymää lisäämällä julkisen koulutuksen digitaalisia valmiuksia ja parantamalla oppilaiden ja opettajien digitaalisia taitoja. Keskittyminen erottelun vähentämiseen kouluissa edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Komponentilla edistetään myös vihreää siirtymää, koska suunnitellussa infrastruktuurin kehittämisessä sovelletaan tiukkoja energiatehokkuusvaatimuksia.
Komponentti on vuosiksi 2021–2030 laaditun Unkarin julkisen koulutusstrategian, Unkarin kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman, vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energiastrategian ja kansallisen puhtaan kehityksen strategian mukainen.
Komponentilla edistetään niiden maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta jatkaa heikoimmassa asemassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille, erityisesti osaamisen kehittämisen avulla ja parantamalla koulutustuloksia ja lisäämällä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, erityisesti romanien, osallistumista laadukkaaseen yleisopetukseen (maakohtainen suositus 2 vuonna 2019 ja maakohtainen suositus 3 vuonna 2022), naisten työmarkkinoille osallistumisen edistämistä (maakohtainen suositus 4 vuonna 2019), investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä energia- ja resurssitehokkuuteen (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019), peruspalvelujen ja laadukkaan koulutuksen saatavuuden varmistamista kaikille (maakohtainen suositus 2 vuonna 2020), investointien keskittämistä vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä koulujen digitaaliseen infrastruktuuriin (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019).
Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.
A.1.
Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C1.I1: Kilpailukykyisen ja 2000-luvun teknologiaa hyödyntävän julkisen koulutuksen kehittäminen
Toimenpiteen tavoitteena on tukea julkisen koulutuksen digitalisaatiota lisäämällä digitaalisten laitteiden ja välineiden saatavuutta kouluissa.
Tämä toimenpide koostuu digitaalisten laitteiden toimittamisesta kouluille ja koulujen hallintokeskukselle (Klebelsberg Központ).
C1.I2: Erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksen tukeminen
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa sellaisten erityispalvelujen laatua, joita tarjotaan erityisopetusta tarvitseville oppilaille, pitkäaikaishoitoa tarvitseville ja erityistä pedagogista tukea tarvitseville kouluille.
Tämä toimenpide koostuu erikoistuneiden tukipalvelujen tarjoamisesta julkisille oppilaitoksille, jotka integroivat erityisopetusta tarvitsevia lapsia ja oppilaita.
C1.R1: Koulujen eriytymisriskin vähentäminen
Uudistuksen tavoitteena on parantaa yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen koulutukseen ja vähentää koulujen eriytymistä.
Toimenpide koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, joilla vähennetään valtion tukea alemman ja ylemmän perusasteen kouluille (luokat 1–8), joissa muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden osuus on pieni.
C1.R2: Opettajan ammatin houkuttelevuuden lisääminen
Toimenpiteen tavoitteena on lisätä opettajan ammatin houkuttelevuutta ja vähentää opettajapulaa.
Toimenpide koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, joilla nostetaan opettajien palkkoja asteittain vähintään 80 prosenttiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta vuonna 2025 ja pidetään ne samalla tasolla vähintään 31. joulukuuta 2031 saakka.
C1.I3: Lastenhoitopalvelujen rakentaminen
Investoinnin tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta luomalla uusia päiväkotipaikkoja.
Toimenpide koostuu lastenhoitopalvelujen rakentamisesta.
C1.I4: Kouluinfrastruktuurin nykyaikaistaminen
Investoinnin tavoitteena on lisätä perus- ja keskiasteen koulutuksen valmiuksia parantamalla koulujen infrastruktuuria ja opetusvälineitä.
Toimenpide koostuu koulutilojen rakentamisesta ja kunnostamisesta sekä opetusvälineiden hankinnasta ja asentamisesta.
A.2.
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Järjestysnumero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
1
|
C1.I1 Kilpailukykyisen ja 2000-luvun teknologiaa hyödyntävän julkisen koulutuksen kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Digitaalisten kannettavien tietokoneiden ja työkalujen toimittaminen
|
Laitteiden toimittaminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
579000 digitaalisen kannettavan tietokoneen ja 3100 digitaalisen välineen toimittaminen kouluihin tai koulujen hallintokeskukseen (Klebelsberg Központ).
|
|
2
|
C1.I2 Erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksen tukeminen
|
Virstanpylväs
|
Erityisopetusta tarvitsevien lasten koulutukseen liittyvien tukipalvelujen tarjoaminen
|
Tuen myöntäminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
23,5 miljoonaa euroa hankkeisiin, jotka koskevat koulutusta ja tietämyksen jakamista, koulukuljetuspalveluja, laitteiden vuokrausta, tieto- ja viestintätekniikkaa ja lääkinnällisiä laitteita, mukautettuja sähköajoneuvoja ja suoritettuja maksuja.
|
|
3
|
C1.R1 Erotteluriskin vähentäminen kouluissa
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään valtion tuen vähentämisestä alemman ja ylemmän perusasteen kouluissa, joissa muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden osuus on pieni
|
Säädöksen (säädösten) säännökset, joista käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla vähennetään valtion tukea alemman ja ylemmän perusasteen kouluille (luokat 1–8), joissa muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden osuus on pieni.
Säädökseen (säädöksiin) on sisällyttävä säännöksiä, joiden mukaan valtion tukea alemman ja ylemmän perusasteen kouluille vähennetään 10 prosenttia, jos muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden osuus kyseisissä kouluissa on yli 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin keskimääräinen osuus asutuslaitoksessa (paikallisessa hallinnollisessa yksikössä, jossa koulu sijaitsee) lukuvuoden 2025/2026 alussa määritettynä.
|
|
4
|
C1.R2 Opettajan ammatin houkuttelevuuden lisääminen
|
Virstanpylväs
|
Julkisen koulutusjärjestelmän opettajien palkkojen nostamista koskevien säädösten voimaantulo
|
Säädöksen (säädösten) säännökset, joista käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään velvoitteesta, jonka mukaan julkisen koulutusjärjestelmän opettajien (kaikki julkisen koulutusjärjestelmän opettajat, joilla on julkisesta koulutuksesta annetussa laissa määritelty korkea-asteen tutkinto, ammatillista koulutusta lukuun ottamatta) keskipalkan on oltava vähintään 80 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä ja se on pidettävä vähintään 80 prosentissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskipalkasta vähintään 31 päivään joulukuuta 2031.
Laissa on myös oltava säännökset, joiden mukaan 1 päivästä tammikuuta 2024 vähintään 31 päivään joulukuuta 2031 saakka seuraaviin luokkiin kuuluvien opettajien palkka on vähintään 12,5 prosenttia korkeampi sellaisten opettajien palkasta, joilla on sama pätevyys ja kokemus ja jotka eivät kuulu näihin luokkiin:
-opettajat, jotka työskentelevät valtioneuvoston asetuksessa määritellyillä epäedullisessa asemassa olevilla tai kiinnikurovilla asuinalueilla;
-opettajat, jotka työskentelevät kouluissa, joissa muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden osuus on vähintään 10 prosenttia, ja jotka määrittelevät pedagogisissa ohjelmissaan erityisiä pedagogisia menetelmiä osallistavaa opetusta varten (lähde: Köznevelési Információs Rendszer).
|
|
5
|
C1.I3 Lastenhoitopalvelujen rakentaminen
|
Kohde
|
Rakennetut lastenhoitopalvelut
|
|
Numero
|
0
|
110
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Ehdotuspyyntöjen/tarjouskilpailujen käynnistäminen 110 päiväkodin rakentamiseksi. Hakemuksia koskevien tarjouskilpailujen/ehdotuspyyntöjen ehdoissa on varmistettava, että uusien rakennusten primäärienergian kysyntä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin kansallisessa lainsäädännössä säädetty lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus. 110 lastenhoitopaikan rakentaminen.
|
|
6
|
C1.I4 Kouluinfrastruktuurin nykyaikaistaminen
|
Virstanpylväs
|
Koulutilojen rakentaminen ja kunnostaminen
|
Varojen maksaminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
152 miljoonan euron varojen maksaminen koulujen infrastruktuuri- ja opetusvälineinvestointeihin.
|
B. OSATEKIJÄ 2: ERITTÄIN PÄTEVÄ JA KILPAILUKYKYINEN TYÖVOIMA
Tällä Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella edistetään ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen järjestelmien nykyaikaistamista. Sillä vastataan vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin toteuttamalla energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia ja digitaalisia laiteratkaisuja korkea-asteen ja ammatillisten oppilaitosten rakennuksissa. Komponentissa käsitellään myös osaamisen kehittämiseen sekä tutkimuksen ja innovoinnin tasoihin liittyviä haasteita kannustamalla yritysten ja korkeakoulujen välisiä tutkimushankkeita. Tämän komponentin toimenpiteet ovat tärkeitä talouden elpymisen ja tulevan kriisinkestävyyden parantamisen kannalta.
Tämän komponentin keskeisenä tavoitteena on vahvistaa työvoimaa ja siihen liittyviä koulutuslaitoksia nykyisten ja mahdollisten uusien kriisien valossa sekä parantaa Unkarin sosioekonomista ympäristöä. Tätä varten komponentilla pyritään i) luomaan kilpailukykyinen korkeakoulutusjärjestelmä, II) edistää ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuuden parantamista; ja iii) tukea tieteen, innovoinnin ja koulutuksen ekosysteemiä.
Komponentilla tuetaan tutkimukseen ja innovointiin sekä vihreisiin ja digitaalisiin taitoihin tehtävien investointien ja uudistusten edistämistä koskevien maakohtaisten suositusten noudattamista (maakohtainen suositus 5 vuonna 2022); investointien keskittäminen vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä koulujen digitaaliseen infrastruktuuriin (maakohtainen suositus 2 vuonna 2020); ja investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämisestä tutkimukseen ja innovointiin (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019).
Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.
B.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C2.R1: Korkea-asteen koulutuskurssien nykyaikaistaminen
Tämän toimenpiteen tavoitteena on nykyaikaistaa korkea-asteen koulutusta sisällyttämällä ohjelmiin enemmän käytännönläheisiä elementtejä.
Tämä toimenpide koostuu korkea-asteen koulutusohjelmien tarkistamisesta käytännönläheisten elementtien sisällyttämiseksi niihin ja valikoitujen asiaan liittyvien asetusten muuttamisesta.
C2.I1: Institutionaalinen innovointi korkea-asteen koulutuksessa
Tämän toimenpiteen tavoitteena on kehittää digitaalista oppimissisältöä.
Tässä toimenpiteessä kehitetään digitaalista oppimissisältöä.
C2.I2: Korkeakouluinfrastruktuurin digitalisointi ja nykyaikaistaminen
Toimenpiteen tavoitteena on lisätä korkea-asteen oppilaitosten houkuttelevuutta ja tukea vihreää ja digitaalista siirtymää nykyaikaistetun infrastruktuurin ja digitalisaation avulla.
Tämä toimenpide koostuu seuraavista:
I)korkea-asteen oppilaitosten energiatehokkuuden parantaminen siten, että saavutetaan vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöt.
II)uusien rakennusten rakentaminen korkeakouluille, joiden primäärienergian kysyntä on vähintään 20 prosenttia alle lähes nollaenergiarakennuksia koskevan vaatimuksen.
III)digitaalisten laitteiden hankinta ja toimittaminen korkeakouluissa.
C2.I3: Ammatillisen koulutuksen perusrakenteet 2000-luvulla
Investoinnin tavoitteena on parantaa tiettyjen ammatillisen koulutuksen keskusten digitalisaatiota ja energiatehokkuutta.
Tämä toimenpide koostuu seuraavista: I) energiatehokkuutta parantava peruskorjaus ja/tai uusien rakennusten rakentaminen ja ii) tieto- ja viestintäteknisten laitteiden hankinta ja toimittaminen valikoituihin ammatillisiin koulutuskeskuksiin.
C2.I4: Keskustutkintakeskuksen kehittäminen
Toimenpiteen tavoitteena on perustaa Budapestiin keskuskoekeskus, joka edistää korkealaatuisia ammatillisia kokeita.
Investointi koostuu keskustutkintokeskuksen laitteiden peruskorjauksesta sekä hankinnasta ja toimittamisesta.
C2.I5: Tuki tutkimus- ja kehitystyöhön
Investoinnin tavoitteena on vahvistaa maan innovaatioekosysteemiä tukemalla tutkimus- ja kehitystoimia turvallisen yhteiskunnan ja ympäristön aloilla; terveydenhuolto, teollisuus ja digitalisaatio.
Toimenpide koostuu rahoitustuen myöntämisestä tutkimusyksiköille.
B.2.
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Juokseva numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
7
|
C2.R1 Korkea-asteen koulutusohjelmien nykyaikaistaminen
|
Virstanpylväs
|
Korkea-asteen koulutusohjelmien tarkistaminen
|
Tarkistetut ohjelmat
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Tarkistetaan 15 korkea-asteen koulutusohjelmaa käytännönläheisten elementtien käyttöön ottamiseksi ja asiaan liittyvien asetusten muuttamiseksi.
|
|
8
|
C2.I1 Korkea-asteen koulutuksen institutionaalinen innovointi
|
Virstanpylväs
|
|
Korkea-asteen koulutuksessa saatavilla olevat digitaaliset oppimateriaalit
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
|
|
9
|
C2.I2 Korkeakouluinfrastruktuurin digitalisointi ja nykyaikaistaminen
|
Virstanpylväs
|
Rakennusten infrastruktuurin energiatehokkuuskunnostaminen ja uusien rakennusten rakentaminen korkeakouluihin
|
Kunnostetut/rakennetut korkeakoulut
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Käynnistetään hankepyyntö, joka koskee 1) energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia, 2) uusien rakennusten rakentamista ja 3) digitaalisten laitteiden hankintaa ja asentamista korkea-asteen oppilaitoksiin.
Ehdotuspyyntöasiakirjojen vaatimuksilla on varmistettava syrjimättömyys Unkarin korkeakoulujen välillä, myös niiden omistusrakenteen perusteella. Julkiset erityisrahastot eivät voi olla ehdotuspyynnön tuensaajia.
25145 neliömetrin suuruisten rakennusten kunnostaminen ja/tai rakentaminen korkea-asteen oppilaitoksiin sekä 22300 tieto- ja viestintäteknisen laitteen ostaminen ja toimittaminen korkea-asteen oppilaitoksille.
Uusien rakennusten primäärienergian kysynnän on oltava vähintään 20 prosenttia alhaisempi kuin lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus. Energiatehokkuutta parantavilla peruskorjauksilla on saavutettava keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys suorissa ja epäsuorissa GhG-päästöissä verrattuna aiempiin päästöihin.
|
|
10
|
C2.I3 Ammatillisen koulutuksen infrastruktuuri 2000-luvulla
|
Kohde
|
Ammatilliset koulutuskeskukset, jotka on varustettu ja joiden infrastruktuuria on parannettu
|
|
Numero
|
0
|
18
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Kunnostetaan ja/tai rakennetaan 57000 neliömetriä ja ostetaan ja toimitetaan 1150 tieto- ja viestintäteknistä laitetta.
Näiden keskusten on saavutettava keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys suorissa ja epäsuorissa kasvihuonekaasupäästöissä tai vähintään 30 prosentin primäärienergian säästö.
|
|
11
|
C2.I4 Keskustutkintakeskuksen kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Keskustarkastuskeskuksen kunnostaminen
|
Keskustarkastuskeskuksen kunnostaminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Keskustarkastuskeskuksen rakennuksen kunnostaminen sekä tieto- ja viestintätekniikan ja tuotannon simulointilaitteiden hankinta ja toimitus.
Energiatehokkuutta parantavan peruskorjauksen on saavutettava vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöt tai vähintään 30 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä.
|
|
12
|
C2.I5 Tutkimus- ja kehitystyön tukeminen
|
Kohde
|
Tutkimusyksiköiden tukeminen
|
|
Numero
|
0
|
14
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Tutkimusyksiköiden kanssa allekirjoitetaan 14 avustussopimusta.
|
C. KOMPONENTTI 3: SIIRTOKUNTIEN KIINNIKUROMINEN
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä osa-alueella vastataan sosioekonomisiin ja alueellisiin haasteisiin, joita covid-19-pandemia on pahentanut erityisesti köyhimmillä asuinalueilla, ja puututaan muun muassa työmarkkinoille pääsyn ja julkisten palvelujen saatavuuden puutteeseen, perusterveydenhuollon ammattilaisten pulaan ja yleisemmin köyhyyteen.
Tämän komponentin päätavoitteena on tarjota peruspalveluja Unkarin 300 heikoimmassa asemassa olevan asutuksen asukkaille (siten kuin ne on määritelty hallituksen päätöksessä 1404/2019 (VII.05.) ja hallituksen päätöksessä 1057/2021). (II.19.) yhdennettyjen sosiaalipoliittisten toimien avulla. Tämän komponentin toimenpiteiden soveltamisala on olennainen osa laajempaa Catching up Settlements -ohjelmaa. Komponentilla edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin peruspalvelujen saatavuutta koskevaa periaatetta 20.
Tätä varten komponentilla pyritään i) perustamaan sosiaalisia aurinkovoimaloita, edistetään työllisyyttä ja osaamisen kehittämistä paikallisten erityispiirteiden pohjalta ja vahvistetaan paikallista talouskulttuuria; ja iii) parempien oppimistulosten saavuttaminen yhteisölähtöisen pedagogiikan avulla.
Komponentilla edistetään niiden maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat sosiaaliavun riittävyyden parantamista ja peruspalvelujen ja laadukkaan koulutuksen saatavuuden varmistamista (maakohtaiset suositukset 2 vuonna 2020 ja 3 vuonna 2022), heikoimmassa asemassa olevien ryhmien työmarkkinoille integroitumisen varmistamista (maakohtaiset suositukset 2 vuonna 2019 ja 3 vuonna 2022) sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään keskittyvien investointien tekemistä (maakohtaiset suositukset 3 vuonna 2020 ja 6 vuonna 2022).
Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.
C.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C3.I1: Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö epäsuotuisissa kunnissa
Tämän toimenpiteen tavoitteena on vähentää energiaköyhyyttä Catching up Settlements -ohjelmassa valituissa kunnissa uusiutuvan energian tuotannon avulla.
Tämä toimenpide koostuu aurinkosähkökapasiteetin asentamisesta Catching up Settlements -ohjelmassa valituissa kunnissa asuvien kotitalouksien sähkötarpeiden tukemiseksi.
C3.I2: Työllisyyden ja osaamisen kehittämisen edistäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa Catching-up Settlements -ohjelmassa valituissa kunnissa asuvien henkilöiden työllistettävyyttä.
Toimenpiteellä tuetaan osallistumista työvoiman sosialisaatio-ohjelmiin.
C3.I3: Yhteisölähtöinen pedagogiikka
Toimenpiteen tavoitteena on tarjota oppilaille kohdennettua tukea Catching up Settlements -ohjelman puitteissa valituissa kunnissa.
Toimenpide koostuu julkisten oppilaitosten osallistumisesta osallistavaan pedagogiseen kehittämiseen.
C.2.
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Juokseva numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Virstanpylväs
/Tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
13
|
C3.I1 Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö epäsuotuisissa kunnissa
|
Kohde
|
Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin asentaminen Catching up Settlements -ohjelmassa valittujen kuntien kotitalouksille
|
|
kWp
|
0
|
15 000
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten aurinkosähkövoimaloiden asentaminen, joiden kokonaiskapasiteetti on vähintään 15000 kWp.
Avustukset myönnetään 1500 edunsaajalle kunnista, jotka on valittu Catching up Settlements -ohjelmassa tukemaan vuotuisia sähkökustannuksia.
|
|
14
|
C3.I2 Työllisyyden ja osaamisen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta
|
Kohde
|
Osallistuminen työvoiman sosialisaatio-ohjelmiin
|
|
Numero
|
0
|
7 000
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Vähintään 7000 henkilöä Catching up Settlements -ohjelmaan valituista kunnista on osallistunut työvoiman sosialisaatio-ohjelmiin, kuten työpajoihin, koulutukseen, mentorointiin tai yksilöllisiin työvoimapalveluihin.
|
|
15
|
C3.I3 Yhteisölähtöinen pedagogiikka
|
Kohde
|
Julkisten tai ammatillisten oppilaitosten pedagoginen kehittäminen
|
|
Numero
|
0
|
60
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Vähintään 60 julkista oppilaitosta tai ammatillista oppilaitosta Catching up Settlements -ohjelmassa valituista kunnista osallistuu osallistaviin, yhteisölähtöisiin pedagogisiin kehittämisohjelmiin, kuten julkisten oppilaitosten sosiaalisiin diagnooseihin, laajennettuihin kouluohjelmiin ja opettajien uraohjausmenetelmiin.
|
D. KOMPONENTTI 4: VESIHUOLTO JA KIERTOTALOUS
Tällä Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella pyritään vastaamaan haasteisiin, joita Unkarilla on vesihuollossa ja kiertotalouteen siirtymisessä.
Veden niukkuus vaikuttaa haitallisesti vesistöjen, ekosysteemien ja maatalousmaan tilaan. Tämän komponentin tavoitteena on edistää ratkaisujen käyttöönottoa vesihuollon alalla laatimalla toimintasuunnitelma ja vedenpidätystoimenpiteitä.
Kiertotalouden mukaiset toimenpiteet edistävät kehittyneempää jätehuoltojärjestelmää Unkarissa. Tämä edellyttää tärkeimpien lainsäädännöllisten ja menettelyllisten vaatimusten vahvistamista Unkarin talouden valmistelemiseksi kiertotalouteen siirtymiseen sekä jätteiden kierrätystä koskevia tiedotustoimia. Tämän komponentin tavoitteet ovat johdonmukaisia EU:n jätehuoltokehyksen kanssa.
Komponentilla edistetään maakohtaisten suositusten noudattamista investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämiseksi kestävään vesihuoltoon (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020 ja maakohtainen suositus 5 vuonna 2022). Lisäksi tällä osa-alueella vastataan maakohtaisiin suosituksiin, joilla edistetään kestävän jätehuollon ja kiertotalouden uudistamista (maakohtainen suositus 5 vuonna 2022).
Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.
D.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C4.R1: Tietoisuuden lisääminen – vesi
Uudistuksen tavoitteena on luoda ilmastonmuutosta‑ kestävä ja kestävä vesienhoitokehys mukauttamalla vedenkäyttö käytettävissä oleviin vesivaroihin ja ilmastonmuutosennusteisiin.
Toimenpide koostuu kestävää vesienhoitoa koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisestä ja valvottujen vedenpidätystoimien toteuttamisesta.
C4.I1: Luonnonsuojelu,
Investoinnin tavoitteena on parantaa (Soroksári)-Tonava-haaran veden laatua ja ekologista tilaa rakentamalla ja ottamalla käyttöön uusi Kvassayn pumppuasema ja siihen liittyvä infrastruktuuri sekä varmistaa luotettava ja ilmastonmuutoksen kestävä vesihuolto.
Toimenpiteessä on kyse uuden pumppuaseman Tonavan puoleisen imurakenteen valmiiksi saattamisesta, neljän potkuripumpun asentamisesta niiden mekaanisin ja sähkölaittein sekä‑ suurjännitevirran syöttö- ja säätöjärjestelmän perustamisesta.
C4.R2: Kiertotalouteen siirtymistä koskeva kotimainen sääntely
Tämän toimenpiteen tavoitteena on luoda vakaa oikeudellinen kehys kiertotalouteen siirtymiselle.
Toimenpide koostuu oikeudelliseen kehykseen tehtyjen muutosten voimaantulosta jätehuollolle suotuisan ympäristön luomiseksi Unkariin.
C4.R3: Paikallisia tiedotustoimia koskeva toimintasuunnitelma
Toimenpiteen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta jätteiden kierrätyksestä.
Uudistuksessa hyväksytään kansallinen viestinnän toimintasuunnitelma, jossa suurelle yleisölle tiedotetaan jätehierarkian ylemmistä tasoista.
D.2.
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Juokseva numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
16
|
C4.R1 Tietämyksen lisääminen – vesi
|
Virstanpylväs
|
Kestävää vesienhoitoa koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen
|
Kestävää vesienhoitoa koskeva toimintasuunnitelma hyväksytään
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Hallitus on hyväksynyt kestävää vesienhoitoa koskevan toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimenpiteet, vastuut ja aikataulut, joilla
-mukautetaan vedenkäyttö käytettävissä oleviin vesivaroihin ja ilmastonmuutosennusteisiin, mukaan lukien tulvien ja kuivuuden vaikutusten vähentäminen ja pitkän aikavälin vesiresilienssin varmistaminen.
-asetetaan etusijalle luontoon perustuvat ratkaisut ja luonnolliset vedenpidätystoimenpiteet, mukaan lukien niiden sisällyttäminen vesipiirin hoitosuunnitelmiin ja maankäytön suunnitteluun
-vedenkäytön tehokkuuden lisääminen, mukaan lukien hävikin vähentäminen ja kiertotalouden mukaisen vedenkäytön ja kaupunkien kestävän hulevesien hallinnan edistäminen
-kehitetään vihreitä taitoja vesialalla ja siihen liittyvillä aloilla kohdennetuilla koulutus- ja täydennyskoulutustoimenpiteillä myös paikallistasolla
-kehitetään seuranta- ja arviointikehys pohjavesimuodostumien määrällisen ja laadullisen tilan sekä vedenpidätystoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi.
-arvio rahoitustarpeista
-laaditaan suosituksia toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edellyttämistä tulevista lainsäädäntömuutoksista sidosryhmien jäsennellyn osallistumisen pohjalta.
Toimintasuunnitelman hyväksymisen lisäksi toteutetaan kestävään vesihuoltoon liittyviä viestintätoimia.
|
|
17
|
C4.R1 Tietämyksen lisääminen – vesi
|
Kohde
|
Vedenpidätystoimien kattama hehtaarimäärä
|
|
Hehtaari-määrä
|
0
|
18 000
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Vähintään 18000 hehtaaria maatalousmaata on ollut mukana ”Vesi maisemaan” -ohjelmassa, jossa vesiviranomaisen on joko toteutettava tai arvioitava toteutettavissa olevat hallitut vedenpidätystoimet.
|
|
18
|
C4.I1 Luonnonsuojelu
|
Virstanpylväs
|
Kvassayn pumppuaseman toimitus – vaihe 2
|
Kvassayn pumppuaseman käyttöönotto
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Tonavan puoleisen imujärjestelmän, neljän potkuripumpun sekä niiden mekaanisten ja sähkölaitteiden, suurjännitevirransyöttöjärjestelmän ja valvontajärjestelmän käyttöönotto; nämä muodostavat Kvassay-pumppuasemahankkeen toisen vaiheen. Ympäristöseulonnan toteuttaminen.
|
|
19
|
C4.R2 Kiertotalouteen siirtymisen kotimainen sääntely
|
Virstanpylväs
|
Jätehuoltokäytäntöjen toteuttamiseksi tarvittavien säädösten voimaantulo ja kansallisen jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen
|
Säädöksissä oleva säännös, josta käy ilmi kansallisen jätehuoltosuunnitelman voimaantulo ja hyväksyminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Seuraavia seikkoja sääntelevien säädösten voimaantulo:
-Juomapullojen panttijärjestelmän perustaminen ja sitä koskevat säännöt;
-Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentäminen (mukaan lukien kertakäyttöisiä muovituotteita koskevat toimenpiteet);
-Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat säännöt;
-Hylätyn jätteen poistaminen kiinteästä omaisuudesta ja kuljetus jätteenkäsittelypaikkaan.
Hyväksytään kansallinen jätehuoltosuunnitelma, jolla luodaan puitteet kiertotalouteen siirtymiselle ja jätteen syntymisen ehkäisemiselle.
|
|
20
|
C4.R3: Paikallisia tiedotustoimia koskeva toimintasuunnitelma
|
Virstanpylväs
|
Kansallisen viestinnän toimintasuunnitelman hyväksyminen
|
Kansallisen viestinnän toimintasuunnitelman hyväksyminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Hyväksytään kansallinen viestinnän toimintasuunnitelma, joka tarjoaa viestintäkehyksen suurelle yleisölle tiedottamiseksi jätehierarkian ylemmistä tasoista.
|
E. KOMPONENTTI 5: KESTÄVÄ YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN LIIKENNE
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä osa-alueella vastataan tarpeeseen vahvistaa liikennealan panosta kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjen vähentämiseen, nopeuttaa liikenneverkon ja liikkuvan kaluston nykyaikaistamista, lisätä kestävien liikennemuotojen, erityisesti julkisen liikenteen, houkuttelevuutta sekä parantaa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
Tämän komponentin tavoitteena on edistää kestävää liikkuvuutta, vahvistaa vähähiilistä julkista liikennettä, vähentää liikenteen kielteisiä ulkoisvaikutuksia (erityisesti ruuhkia ja päästöjä) ja tarjota esteettömiä liikennemuotoja pääasiassa vahvistamalla julkisen liikenteen infrastruktuuria ja ajoneuvoja. Tämän komponentin toimenpiteiden odotetaan vähentävän liikenteestä aiheutuvia päästöjä kannustamalla ympäristöystävällisten kaupunki- ja esikaupunkiliikennemuotojen käyttöön ja yleisemmin vahvistamalla vaihtoehtoja henkilöautoille. Julkisesta liikenteestä odotetaan tehtävän houkuttelevampaa, mikä johtaisi siihen, että yhä useammat käyttäjät siirtyisivät yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen. Vahvemman rautatieinfrastruktuurin odotetaan myös helpottavan tavaraliikenteen liikennemuotosiirtymää. Tätä varten tämä komponentti koostuu uudistuksista ja investoinneista, joilla edistetään kestävää liikennettä nykyaikaistamalla tärkeitä rautateitä, hankkimalla päästöttömiä linja-autoja ja raitiovaunuja julkista liikennettä varten, parantamalla rautatiemarkkinoiden valvontaa ja ottamalla käyttöön julkisen liikenteen tariffeihin liittyvää lainsäädäntöä. Komponenttiin sisältyy myös liikkuvan kaluston yhtiön (ROSCO) perustaminen vauhdittamaan Unkarin liikkuvan kaluston uudistamista ja luomaan perusta rautatiepalvelujen tehokkaammalle hallinnoinnille.
Komponentilla edistetään maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä liikenneinfrastruktuuriin alueelliset erot huomioon ottaen sekä investointien keskittämistä vihreään siirtymään, erityisesti kestävään liikenteeseen (maakohtainen suositus 3 vuosina 2019 ja 2020), ja riippuvuuden vähentämiseen fossiilisista polttoaineista liikenteessä tehostamalla energiatehokkuuteen liittyviä toimia erityisesti sähköistämisen avulla (maakohtainen suositus 6 vuonna 2022).
Tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon suunnitelmassa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien toimien kuvaus.
E.1.
Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C5.I1: Esikaupunkiradan kehittäminen
Toimenpiteen tavoitteena on ohjata liikenne vähäpäästöisiin liikennemuotoihin. Toimenpide koostuu rautatieosuudella tehtävistä töistä.
C5.I2: Rautatieverkon ruuhkautumisen siirtäminen TEN-T-käytävällä
Toimenpiteen tavoitteena on ohjata liikenne vähäpäästöisiin liikennemuotoihin ja parantaa pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteen käyttöä. Toimenpide koostuu rautatieosuudella tehtävistä töistä.
C5.I3: Päästöttömän linja-autoliikenteen kehittäminen
Toimenpiteen tavoitteena on uudistaa Unkarin julkisen liikenteen kalustoa ja irrottaa se hiilestä tarjoamalla päästöttömiä linja-autoja.
Toimenpide koostuu 187 päästöttömän/sähkökäyttöisen linja-auton toimittamisesta.
C5.I4: Raitiovaunu- ja johdinautojärjestelmän kehittäminen
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa liikenneinfrastruktuuria.
Toimenpide koostuu raitiovaunujen luovutuksesta tai tuotannosta ja johdinautojen toimittamisesta.
C5.I5: Työt rautatieosuudella
Toimenpiteen tavoitteena on rautatieosuuksien sähköistäminen.
Toimenpide koostuu (uudelleen)rakennustöistä, jotka liittyvät rautatieosuuteen ”Szeged-Rendező – Röszke – maan raja” ja rautatielinjojen 136 ja 140 yhdistämiseen.
C5.I6: Sähköajoneuvojen käyttöönoton edistäminen yrityksissä
Toimenpiteen tavoitteena on lisätä sähköajoneuvojen käyttöönottoa yrityksissä tarjoamalla taloudellista tukea avustusten muodossa.
Toimenpide koostuu taloudellisesta tuesta yrityksille vähintään 10000 sähköajoneuvon ostamiseksi.
C5.I7: Rahoitusvälineen perustaminen sähköajoneuvojen latausasemien käyttöönoton lisäämiseksi
Toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Unkarin sähköisen liikkuvuuden alalla kehittämällä sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuria. Lainajärjestely toimii tarjoamalla yhdistettyä laina- ja avustustukea suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille.
Investointikehystä hallinnoi Unkarin kehityspankki (Magyar Fejlesztési Bank Zrt. MFB) toteutuskumppanina. Investointikehyksen on sisällettävä seuraava tuoteryhmä:
•Yhdistetty laina- ja avustustuki latausasemien asentamiseen. Avustusten ja lainojen osuudesta päätetään seuraavien kriteerien perusteella:
oyleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 36 a artiklan mukainen aluetukikartta;
oinvestointikehykseen hakevan yrityksen koko. Mitä pienempi yritys on, sitä suurempi on avustustuen osuus;
olopullisten edunsaajien on asennettava raskaiden hyötyajoneuvojen latausasemat. Erityisesti mitä suurempi on raskaiden hyötyajoneuvojen asemien osuus, sitä suurempi on avustuksen osuus.
Jotta investointi tukivälineeseen voidaan toteuttaa, Unkari ja MFB allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen, jonka sisältö on seuraava:
1.Tukivälineen päätöksentekoprosessin kuvaus: Investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin tekee investointikehyksen ensimmäisen investointipäätöksen, joka hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä. Investointikehyksen lopullinen investointipäätös rajoittuu investointikomitean tai vastaavan hallintoelimen ehdottaman investointipäätöksen hyväksymiseen (ilman muutoksia) tai sitä koskevan veto-oikeuden käyttöön.
2.Sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:
a.Rahoitustuotteen ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.
b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.
c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Investointipolitiikassa jätetään tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö
, ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita sovellettavia vertailuarvoja
, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot
ja omaisuuserät
.
d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.
3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus investoida takaisin saadut varat uudelleen investointikehyksen investointipolitiikan mukaisesti.
4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät
1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan liikkeelle saaduista investoinneista.
2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.
3.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.
4.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia MFB:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) että valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.
5.Toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: Vähintään 19418569 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista tukivälineeseen on edistettävä ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti.
C5.R1: Tariffiuudistus
Toimenpiteen tavoitteena on edistää julkisen liikenteen käyttöä.
Toimenpide koostuu julkisen henkilöliikenteen matka-alennuksia koskevien säädösten voimaantulosta.
E.2
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Juokseva numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/
Kohde
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
21
|
C5.I1 Kaupunkiliikenteen rautatielinjan kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Debrecen-Balmazújváros-rautatieosuuteen liittyvät työt
|
Luovutusta ja hyväksymistä koskeva(t) pöytäkirja(t)
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Debrecenin ja Balmazújvárosin välisen rautatieinfrastruktuurin (jälleen)rakennustöiden tekninen luovutus- ja hyväksymisprotokolla (tekniset luovutus- ja hyväksymisprotokollat).
|
|
22
|
C5.I2 Rautatieverkon ruuhkautumisen vaihto TEN-T-käytävässä
|
Virstanpylväs
|
Békéscsaba-Lőkösháza-rautatieosuuteen liittyvät työt
|
Luovutusta ja hyväksymistä koskeva(t) pöytäkirja(t)
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Békéscsaban ja Lőkösházan välisen rautatieinfrastruktuurin (jälleen)rakennustöiden tekninen luovutus- ja hyväksymisprotokolla (tekniset luovutus- ja hyväksymisprotokollat).
|
|
23
|
C5.I3 Päästöttömän linja-autoliikenteen kehittäminen
|
Kohde
|
Päästöttömien/sähkökäyttöisten linja-autojen toimittaminen
|
|
Numero
|
0
|
187
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
187 päästöttömän/sähkökäyttöisen linja-auton toimittaminen.
|
|
24
|
C5.I4 Raitiovaunu- ja johdinautojärjestelmän kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Raitiovaunut
|
Teknistä luovutusta koskeva(t) pöytäkirja(t)/tuotantoraportti (-raportit)
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Tekniset luovutusprotokollat 41 raitiovaunun osalta ja tuotantoraportit 4 raitiovaunun osalta.
|
|
25
|
C5.I4 Raitiovaunu- ja johdinautojärjestelmän kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Johdinautot
|
Tekninen luovutusprotokolla (tekniset luovutusprotokollat)
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Tekninen luovutusprotokolla (tekniset luovutusprotokollat) 48 johdinautolle.
|
|
26
|
C5.I5: Työt rautatieosuudella
|
Virstanpylväs
|
Szeged-Rendező-Röszke-maan rautatieosuuteen liittyvät työt
|
Tekninen luovutusprotokolla (tekniset luovutusprotokollat)
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Rautatieosuuteen ”Szeged-Rendező – Röszke – maan raja” ja rautatielinjojen 136 ja 140 yhdistämiseen liittyvien (jälleen)rakennustöiden tekniset luovutusprotokollat.
|
|
27
|
C5.I6: Sähköajoneuvojen käyttöönoton edistäminen yrityksissä
|
Kohde
|
Taloudellinen tuki sähköajoneuvojen hankintaan
|
|
Numero
|
0
|
10 000
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Varojen maksaminen yrityksille vähintään 10000 sähköajoneuvon ostamiseksi.
|
|
28
|
C5.I7: Rahoitusvälineen perustaminen sähköajoneuvojen latausasemien käyttöönoton lisäämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Täytäntöönpanosopimus
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
|
|
29
|
C5.I7: Rahoitusvälineen perustaminen sähköajoneuvojen latausasemien käyttöönoton lisäämiseksi
|
Kohde
|
Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
%
|
0
|
100
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Rahasto-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitea on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Tästä rahoituksesta 100 prosentilla on edistettävä ilmastotavoitteita käyttäen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää.
|
|
30
|
C5.I7: Rahoitusvälineen perustaminen sähköajoneuvojen latausasemien käyttöönoton lisäämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
|
Todistus siirrosta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkari siirtää vähintään 19418569 euroa MFB:lle tukivälinettä varten.
|
|
31
|
C5.R1 Tariffiuudistus
|
Virstanpylväs
|
Tariffeihin liittyvien säädösten voimaantulo
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulosäännös
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Julkisen henkilöliikenteen matka-alennuksia koskevien säädösten voimaantulo.
|
E.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista
C5.I8: Pääomanlisäys vastaperustettuun liikkuvaan osakeyhtiöön ROSCOon
Tällä toimenpiteellä pyritään tukemaan Unkarin talouden kasvupotentiaalia mukauttamalla rakenteellisesti saatavilla olevan julkisen tuen tasoa markkinoiden toimintapuutteiden ja talouden tehottomuuden korjaamiseksi. Toimenpide koostuu 1800000000 euron pääomasijoituksesta liikkuvan kaluston yhtiöön (ROSCO).
Tämän toimenpiteen välitavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen edellyttää uudistuksen C5.R2 välitavoitteiden tyydyttävää saavuttamista.
C5.R2: Unkarin rautatiepalvelujen uudistus
Toimenpiteen tavoitteena on edistää Unkarin rautatiemarkkinoiden parantamista.
Se koostuu kansallisen julkisen liikenneviranomaisen (NPTA) ja liikkuvan kaluston yhtiön (ROSCO) perustamista koskevien säädösten voimaantulosta.
E.4
Lainatuen seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
Juokseva numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/
Kohde
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
32
|
C5.I8: Pääomanlisäys vastaperustettuun liikkuvaan osakeyhtiöön ROSCOon
|
Virstanpylväs
|
Pääomasijoitukset ROSCOon
|
Todistus siirrosta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkari siirtää 1800000000 euroa ROSCOlle lisätäkseen omaa pääomaansa.
|
|
33
|
C5.R2 Rautatiepalvelujen uudistus Unkarissa
|
Virstanpylväs
|
Kansallisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen
|
Säädöksessä (säädöksissä) oleva säännös, jossa ilmoitetaan julkisesta liikenteestä vastaavan kansallisen viranomaisen perustamisesta ja toiminnan aloittamisesta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla julkisesta liikenteestä vastaava kansallinen viranomainen (NPTA) perustetaan liikenneministeriön alaiseksi pysyväksi julkiseksi elimeksi.
Lainsäädännössä on nimenomaisesti määriteltävä NPTA:n oikeudellinen asema, hallintorakenne, toimeksianto ja valtuudet, ja siinä on selkeästi rajattava NPTA:n ja ROSCO:n roolit. Lainsäädännössä on erityisesti selvennettävä, että NPTA hallinnoi rautatieliikenteen harjoittajien kanssa tehtyjä julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia sekä tarjouskilpailumenettelyä, kun taas ROSCO hallinnoi liikkuvan kaluston hankintaa ja vuokrausta.
Lainsäädännössä on lisäksi täsmennettävä näiden kahden elimen välistä tietojenvaihtoa koskevat velvoitteet.
Lainsäädännössä on lisäksi
Tarjouskilpailun osalta: valtuutetaan NPTA asettamaan julkisen palvelun velvoitteita ja kilpailuttamaan julkisen palvelun sopimuspaketteja asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisesti. Lainsäädännössä on annettava NPTA:lle valtuudet jakaa julkisen palvelun velvoitteen mukainen verkko kilpailutettaviin osiin ja hyväksyä näitä osia koskeva monivuotinen tarjouskilpailuohjelma, jossa täsmennetään, mistä osista järjestetään ensisijaisesti tarjouskilpailu.
Suunnittelusta ja matkustajille tiedottamisesta: nimettävä NPTA julkisen liikenteen suunnittelusta ja matkustajatiedoista vastaavaksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi ja määriteltävä sen alaisuudessa yhtenäistettävät tehtävät (mukaan lukien lippujen yhteentoimivuutta koskevat standardit ja reaaliaikaiset matkustajatietojärjestelmät).
|
|
34
|
C5.R2 Rautatiepalvelujen uudistus Unkarissa
|
Virstanpylväs
|
ROSCO:n perustaminen
|
Säädöksen säännös, jossa ilmoitetaan ROSCO:n perustamisesta ja käyttöönotosta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
1) Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan uusi pysyvä, kokonaan valtion omistuksessa oleva yksikkö (Rolling Stock Company – ROSCO) osakeyhtiön muodossa.
Lainsäädännön on täytettävä seuraavat vaatimukset:
I.määritellään tällaisen yrityksen tehtävä, toimeksianto ja valtuudet, jotta voidaan lisätä kilpailua tarjouskilpailuissa ja palvelusopimusten kilpailullisuutta. Lainsäädännöllä on erityisesti varmistettava, että liikkuva kalusto on saapuvien julkisen palvelun velvoitteiden mukaisten liikenteenharjoittajien saatavilla oikeudenmukaisin, tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin ja standardoitujen toiminnallisten kunnossapitovaatimusten mukaisesti.
II.Todettava, että liikkuva kalusto, jonka ROSCO hankkii, on ROSCOn omaisuutta.
III.Vahvistetaan yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja organisaatiorakennetta koskevat yleiset periaatteet.
IV.Vahvistaa, että yhtiön hallituksen ja sääntömääräisten elinten jäsenten on
a)valittava henkilöistä, jotka täyttävät nuhteettomuutta, ammattimaisuutta ja riippumattomuutta koskevat vaatimukset;
b)niillä on tarvittava toimivalta, pätevyys ja objektiivisuus, jotta ne voivat hoitaa strategiseen ohjaukseen, riskienhallinnan valvontaan ja johdon seurantaan liittyvät tehtävänsä,
c)toimia rehellisesti ja edistää lahjomattomuutta,
d)on oltava vastuussa teoistaan,
V.vahvistetaan eturistiriitojen ehkäisemistä koskevat säännöt.
ROSCO:n perustaminen ja kaupparekisteriin merkitseminen.
Liikenneministeriön julkaisema ja hyväksymä RoSCo:n perussääntö, jossa täsmennetään
a)yhtiön toiminnan tarkka laajuus, mukaan lukien se, että yhtiö toimii ainoastaan keskushallinnon puolesta rautatieliikenteen markkinoiden julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta,
b)tarkka hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä ja organisaatiorakenne.
c)yrityksen hankkiman tukikelpoisen liikkuvan kaluston on oltava päästötöntä elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 72 a avulla ja yhteensopiva ERTMS-standardien kanssa.
4) Liikenneministeriö hyväksyy yhteisymmärryksessä talous- ja valtiovarainministeriön kanssa vuosia 2026–2032 koskevan liiketoimintasuunnitelman, jossa esitetään yksityiskohtaisesti
a)yrityksen strategisen ja operatiivisen kehittämisen linjat ottaen huomioon sen sääntömääräisen tehtävän ja tavoitteet,
b)toteutettavien toimien ominaispiirteet,
c)vähintään kolmelta ensimmäiseltä tilikaudelta vakavaraisuusprofiilit, suunnitellut tarjouskilpailumenettelyt ja investoinnit sekä niihin liittyvä rahoituksen kattavuus.
|
F. KOMPONENTTI 6: Energia – vihreä siirtymä
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä osa-alueella vastataan useisiin energia-alan haasteisiin. Komponentin tavoitteena on edistää Unkarin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista, kun otetaan huomioon myös tarve nostaa jäsenvaltioiden tavoitetasoa EU:n laajuisessa vuoden 2030 tavoitteessa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2030 ulottuvalla kansallisella energiastrategialla ja kansallisella energia- ja ilmastosuunnitelmalla pyritään vahvistamaan energiaomavaraisuutta ja energiaturvallisuutta vähentämällä tuontiriippuvuutta, varmistamalla kohtuuhintainen energiahuolto väestölle ja irtautumalla hiilestä energiantuotannossa, mukaan lukien uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon osuuden lisääminen.
Tässä yhteydessä komponentilla pyritään luomaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lisäkapasiteettia ja viime kädessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Oikeudelliseen kehykseen tehtävillä muutoksilla luodaan kannustava sääntely-ympäristö tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Jotta uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tuotantokapasiteetti voidaan integroida sähköverkkoon turvallisella ja joustavalla tavalla, komponentista on tuettava verkon kehittämiseen liittyviä investointeja ja investointeja sähkön varastointilaitoksiin. Älykkäisiin mittareihin tehtävien investointien odotetaan edistävän sähkön kysynnän optimointia pitkällä aikavälillä. Komponentin on myös johdettava uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseen tukemalla maatuulivoiman tuotantoa ja asuinrakennusten aurinkopaneelijärjestelmien asentamista. Ilman pilaantumiseen ja energiatehokkuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi siitä annetaan myös tukea kotitalouksille sähkölämmitysjärjestelmien asentamiseen ja ikkunoiden korvaamiseen aurinkopaneelijärjestelmien ja varastointiyksiköiden lisäksi.
Tähän komponenttiin kuuluvien toimenpiteiden odotetaan edistävän vihreää siirtymää ja ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.
Innovatiivisiin teknisiin ratkaisuihin perustuva älykkäiden verkkojen kehittäminen on tärkeä askel kohti digitalisaatiota. Datan hyödyntäminen digitaalisten ratkaisujen avulla varmistaa tarjonnan ja kysynnän tasapainon paremman ennustamisen ja energiantuotannon paremman sääntelyn.
Komponentilla edistetään Unkarin strategista riippumattomuutta ja turvallisuutta osana EU:n tavoitteita. Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämisen on johdettava energiaomavaraisuuden lisääntymiseen lisäämällä kotimaisten energialähteiden osuutta. Verkon kehittämisen on myös osaltaan parannettava sähköverkon turvallisuutta.
Investointien odotetaan myös edistävän työpaikkojen luomista paikallistasolla, myös pk-sektorilla.
Komponentilla vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta keskittyä vihreään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020), ja asettaa vähähiilinen energia sekä energia- ja resurssitehokkuus investointisuuntautuneen talouspolitiikan keskiöön (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019). Se auttaa myös vastaamaan vuonna 2022 annettuun maakohtaiseen suositukseen 6, joka koskee tarvetta vähentää yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, virtaviivaistamalla lupamenettelyjä ja parantamalla sähköinfrastruktuuria, sekä vuonna 2025 annettuun maakohtaiseen suositukseen 4, joka koskee tarvetta parantaa joustavuutta ja kilpailua sähköalalla, vahvistamalla tasehallintamarkkinoita ja edistämällä rajatylittävää sähkökauppaa.
Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.
F.1.
Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C6.R1: Sähköasetusten muuttaminen
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa Unkarin sähkömarkkinoiden oikeudellista kehystä muuttamalla sovellettavia lakeja.
Toimenpiteessä otetaan käyttöön erillinen kirjanpito verkkoon syötetystä sähköstä ja verkosta kulutetusta sähköstä.
C6.R2: Maatuulivoiman kehittämisen edistäminen
Toimenpiteen tavoitteena on kannustaa maatuulivoiman lisätuotantokapasiteetin käyttöönottoon Unkarissa.
Toimenpiteellä yksinkertaistetaan maatuulivoiman tuotantokapasiteetin asentamista koskevia sääntöjä.
C6.R3: Nopeuttaa uusiutuvan energian hankkeiden liittämistä verkkoon
Tämän toimenpiteen tavoitteena on nopeuttaa uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden liittämistä verkkoon.
Toimenpiteellä yksinkertaistetaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten verkkoliitäntämenettelyjä.
C6.R4: Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asettaminen
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta Unkarissa.
Toimenpiteessä otetaan käyttöön energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset EU:n rahastoista (yhteis)rahoitettaville rakennusten peruskorjausten tukijärjestelmille.
C6.I1: Perinteisen ja älykkään verkon kehittäminen siirtoverkonhaltijoita ja jakeluverkonhaltijoita varten
Toimenpiteen tavoitteena on vastata lisäkapasiteetin verkkoon integroinnin kysynnän odotettuun kasvuun.
Toimenpide koostuu siirto- ja jakeluverkkojen rakentamisesta ja parantamisesta.
C6.I2: Tuki asuinrakennusten aurinkopaneelien käyttöön ja lämmityksen nykyaikaistamiseen
Toimenpiteen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia kotitalouksissa, parantaa energiatehokkuutta ja vähentää vanhentuneista lämmitysratkaisuista johtuvaa ilman pilaantumista.
Toimenpide koostuu seuraavista osista: I) asuinrakennusten aurinkopaneelijärjestelmien asentaminen; ja ii) asuinrakennusten aurinkopaneelijärjestelmien asentaminen yhdistettynä yhteen tai useampaan seuraavista toimenpiteistä: ikkunoiden ja/tai ovien vaihtaminen, varastointikapasiteetin asentaminen ja sähkölämmityksen asentaminen.
C6.I3: Verkkoenergiavarastojen asentaminen markkinaosapuolille
Tämän toimenpiteen tavoitteena on tarjota tasehallintamarkkinoiden toimijoille pääsy päästöttömiin joustopalveluihin.
Tämä toimenpide koostuu energiavarastojen asentamisesta.
C6.I4: Älykkäiden mittausjärjestelmien levittäminen
Toimenpiteen tavoitteena on tukea älykkäiden mittareiden hankintaa ja asentamista.
Toimenpiteellä tuetaan jakeluverkonhaltijoita älykkäiden mittareiden asentamisessa.
C6.I5: Investoinnit julkisten rakennusten energiatehokkuuteen
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa julkisten rakennusten energiatehokkuutta.
Tämä investointi koostuu julkisten rakennusten energiatehokkuutta parantavista peruskorjauksista.
C6.I6. Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista avustusjärjestelmään, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Unkarin energia-alalla. Järjestelmä toimii myöntämällä avustuksia suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisen sektorin yksiköille.
Järjestelmää hallinnoi Unkarin kehityspankki (Magyar Fejlesztési Bank Zrt. MFB) toteutuskumppanina. Järjestelmään on sisällyttävä seuraava tuotelinja:
·Avustukset jakelu- ja siirtoverkon kehittämisinvestointeihin, mukaan lukien muun muassa kaapelit, älykkäät mittarit, muuntajat ja muu verkkoinfrastruktuuri.
Jotta investointi ohjelmaan voidaan toteuttaa, Unkarin ja Unkarin kehityspankin on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:
1.Kuvaus ohjelman päätöksentekoprosessista: Lopullisen myöntämispäätöksen ohjelmassa tekee investointikomitea tai muu asianmukainen vastaava hallinnollinen elin ja päätös hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten ääntenenemmistöllä.
2.Asiaan liittyvän avustuspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:
a.Kuvaus myönnetyistä avustuksista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista.
b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.
c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sitä koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Avustusperiaatteissa suljetaan tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät.
d.Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.
3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, maksurakenne toteutuskumppania varten sekä vaatimus käyttää järjestelmän käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin poliittisiin tavoitteisiin.
4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät
1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista avustuksista.
2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.
3.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen avustuksen myöntämistä toimelle.
4.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Unkarin kehityspankin tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) että valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen sekä ilmastotavoitteita ja digitaalisia tavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös varmennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja avustussopimusten ehtoja noudatetaan.
5.Toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja ja digitaalisia investointeja koskevat vaatimukset: vähintään 856756163.36 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista järjestelmään on edistettävä ilmastonmuutostavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti ja vähintään 342702465.34 eurolla on edistettävä digitaalista siirtymää elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII mukaisesti.
F.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Järjestys— Numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
35
|
C6.R1 Sähkösääntelyn muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Bruttomittausta koskevien säädösten voimaantulo
|
Säännös, josta käy ilmi säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla otetaan käyttöön erillinen kirjanpito verkkoon syötetystä sähköstä ja verkosta kulutetusta sähköstä.
Niiden käyttäjien osalta, jotka ovat asentaneet aurinkopaneelijärjestelmän 1 päivän tammikuuta 2024 jälkeen toimitetun liitäntäpyynnön perusteella, säädöksissä on säädettävä erillisen kirjanpitojärjestelmän automaattisesta voimaantulosta.
Niiden käyttäjien osalta, jotka ovat asentaneet aurinkopaneelijärjestelmän ennen 31 päivää joulukuuta 2023 toimitetun liitäntäpyynnön perusteella, säädöksessä (säädöksissä) on säädettävä erillisen kirjanpitojärjestelmän voimaantulosta kymmenen vuoden kuluttua aurinkopaneelijärjestelmän asentamisesta.
|
|
36
|
C6.R2 Maatuulivoiman käyttöönoton edistäminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Säännös, josta käy ilmi säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla
(I)Nostetaan tuuliturbiinien enimmäiskorkeusraja 199 metriin ja lasketaan tuulivoimaloiden ja asuinalueiden välinen vähimmäisetäisyys 700 metriin koko Unkarin alueella.
(II)Nimettävä vähintään 25 ensisijaista vyöhykettä maatuulivoimaa varten.
(III)Vahvistettava, että prioriteettivyöhykkeillä tuulivoiman kehittämiseen osoitettujen alueiden korvaamiseksi ei tarvitse nimetä viheralueita, maatalousmaata tai metsämaata; maatuulivoiman ympäristö- ja rakennusluvat myönnetään enintään 50 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.
|
|
37
|
C6.R2 Maatuulivoiman käyttöönoton edistäminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa vahvistetaan suunnitelma vähintään vuotuisista verkkoliitäntähuutokaupoista tuuliteknologian osalta. Huutokaupoissa on jaettava vähintään 4 GW:n tuulivoiman tuotantokapasiteetti kaudelle 2026–2030. Huutokauppatarjousten julkaiseminen vähintään 700 MW:n tuulivoimakapasiteetista 31. elokuuta 2026 mennessä.
|
|
38
|
C6.R3 Nopeutetaan uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden liittämistä verkkoon
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Säännös, josta käy ilmi säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla
(I)Otetaan käyttöön yksi yhtenäinen lupamenettely ympäristö- ja rakennuslupia varten sellaisten aurinko- ja maatuulivoimaloiden asentamiseksi, joiden kapasiteetti on yli 0,5 MW;
(II)vahvistettava taloudelliset seuraamukset ympäristö- ja rakennuslupia koskevaan yhdennettyyn lupamenettelyyn osallistuville viranomaisille, jotka eivät myönnä lupia laissa säädetyissä hallinnollisen menettelyn määräajoissa.
(III)Mahdollistaa tuuli- ja aurinkovoimaloiden sijoittamisen samaan paikkaan.
|
|
39
|
C6.R3 Nopeutetaan uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden liittämistä verkkoon
|
Kohde
|
Uusiutuvan energian tuotantolaitosten kapasiteetin verkkoliitäntälupa
|
Sallittu uusiutuvan energian kokonaiskapasiteetti
|
MW
|
0
|
6 200
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Aurinko- ja maatuulivoimalaitosten asennus- ja liitäntäkapasiteetti yhteensä 6 200 MW.
|
|
39 a
|
C6.R3 Nopeutetaan uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden liittämistä verkkoon
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla
(I)Vahvistetaan, että äskettäin rakennetut asuinrakennusten aurinkosähköjärjestelmät (enintään 10,8 kVA) edellyttävät ainoastaan ilmoitusta jakeluverkonhaltijalle verkkoon liittämisestä;
(II)Säädetään, että jakeluverkonhaltijoiden on liitettävä pienet aurinkosähkölaitokset (joiden enimmäiskapasiteetti on 10,8 kVA) verkkoon kahden kuukauden kuluessa siitä, kun omistaja on ilmoittanut asennuksesta.
|
|
40
|
C6.R4 Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asettaminen
|
Virstanpylväs
|
Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asettaminen rakennusten peruskorjausten tukijärjestelmille
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään, että EU:n rahastoista (yhteis)rahoitettavissa rakennusten peruskorjausten tukijärjestelmissä on saavutettava vähintään 30 prosentin energiankulutuksen vähennys.
|
|
41
|
C6.I1 Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden perinteisen ja älykkään verkon kehittäminen
|
Kohde
|
Verkkoon lisätty kumulatiivinen lisäkapasiteetti
|
|
MW
|
0
|
2 781
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Siirto- ja jakeluverkkoja rakennetaan tai parannetaan siten, että niihin voidaan integroida vähintään 2 781 MW lisää vastaanottokapasiteettia. On toimitettava kansallisen sääntelyviranomaisen (MEKH) laatima tekninen raportti, jossa osoitetaan vastaanottokapasiteetin kasvu.
|
|
42
|
C6.I2 Asuinrakennusten aurinkopaneelien käytön ja lämmityksen nykyaikaistamisen tukeminen
|
Kohde
|
Tuettujen kotitalouksien lukumäärä
|
|
Numero
|
0
|
20 000
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Vähintään 20000 kotitaloudessa on oltava asennettuna aurinkopaneelijärjestelmä.
Tästä kokonaismäärästä vähintään 4313 kotitaloudessa on oltava asennettuna aurinkopaneelijärjestelmä, johon on yhdistetty vähintään yksi seuraavista: sähkölämmitysjärjestelmien asentaminen, varastointiyksikön asentaminen tai ikkunoiden ja/tai ovien vaihtaminen.
|
|
43
|
C6.I3 Energiamarkkinaosapuolten verkkoenergiavarastojen asentaminen
|
Kohde
|
Asennettujen energiavarastojen kapasiteetti
|
|
MWh
|
0
|
676
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Käynnistetään ehdotuspyyntö (ehdotuspyynnöt), jolla (joilla) tuetaan varastojen asentamista I) viittaus teknologianeutraaliuteen varastoja kohtaan ja ii) vaatimus, jonka mukaan vastaanottajien on kyettävä tuomaan kapasiteettia tasehallintamarkkinoille siirtoverkonhaltijan sertifioimalla tavalla.
Verkkoenergiavarastojen kapasiteetista on asennettu vähintään 676 megawattituntia.
|
|
44
|
C6.I4 Älykkään mittauksen levittäminen
|
Kohde
|
Älykkäiden mittareiden asentaminen
|
|
Numero
|
0
|
290 680
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Vähintään 290680 jakeluverkonhaltijoiden asentamaa älymittaria.
|
|
45
|
C6.I5. Investoinnit julkisten rakennusten energiatehokkuuteen
|
Kohde
|
Energiatehokkuutta parantavista peruskorjauksista hyötyneiden julkisten rakennusten lukumäärä
|
|
Numero
|
0
|
180
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Energiatehokkuutta parantavat peruskorjaukset vähintään 180 julkisessa rakennuksessa.
|
|
46
|
C6.I6. Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Täytäntöönpanosopimus
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
|
|
47
|
C6.I6. Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Kohde
|
Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
Prosenttiosuus (%)
|
0
|
100
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Rahasto-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitea on tehnyt edunsaajien kanssa oikeudelliset avustussopimukset määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää järjestelmään (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
|
|
48
|
C6.I6. Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
|
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkari siirtää MFB:lle 856756163.36 euroa tukivälinettä varten (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
|
G. KOMPONENTTI 7: TERVEYS
Tällä Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alueella vastataan useisiin Unkarin terveydenhuoltojärjestelmän tällä hetkellä kohtaamiin haasteisiin, kuten palvelujen epätasa-arvoiseen saatavuuteen ja epävirallisten (palkka)maksujen suureen määrään. liiallinen riippuvuus sairaaloista palvelujen tarjoamisessa ja alueellinen työvoimapula terveydenhuoltojärjestelmässä.
Komponentin päätavoitteena on kehittää nykyaikainen ja tehokas hoitojärjestelmä, jolla voidaan vastata 2000-luvun haasteisiin ja joka on kaikkien saatavilla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 16 mukaisesti. Tätä varten osa-alueen tavoitteena on i) poistaa terveydenhuoltojärjestelmän maksuosuudet, II) vahvistetaan yleislääkäreiden asemaa; sujuvoitetaan sairaalahoitoa ja parannetaan sen infrastruktuuria ja iv) lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä terveydenhuoltopalvelujen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi.
Komponentilla tuetaan ennaltaehkäisevien terveystoimenpiteiden tukemista ja perusterveydenhuollon vahvistamista koskevien maakohtaisten suositusten (maakohtaiset suositukset 2 vuodelta 2019 ja 3 vuodelta 2022), terveydenhuollon työntekijäpulaan puuttumista ja kriittisten lääkinnällisten tuotteiden ja infrastruktuurin riittävän tarjonnan varmistamista koskevien maakohtaisten suositusten (maakohtainen suositus 1 vuodelta 2020) sekä peruspalvelujen saatavuuden varmistamista kaikille koskevien maakohtaisten suositusten (maakohtainen suositus 2 vuodelta 2020) noudattamista. Sen olisi myös edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa.
Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.
G.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C7.R1: Palkkioiden poistaminen terveydenhuoltoalalta
Toimenpiteen tavoitteena on lopettaa epävirallisten palkkioiden maksaminen terveydenhuoltopalveluissa ja parantaa samalla lääkäreiden taloudellisia ja työoloja.
Toimenpiteessä on kyse seuraavien säädösten voimaantulosta: I) otetaan käyttöön uusi lääkäreiden työsopimus heidän palkkojensa nostamiseksi ja ii) kriminalisoidaan palkkioiden maksaminen.
C7.I1: Terveydenhuoltojärjestelmän nykyaikaistaminen 2000-luvulla
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa hoidon laatua parantamalla terveydenhuollon infrastruktuuria ja parantamalla terveydenhuollon laitteita terveydenhuollon yksiköissä.
Toimenpide koostuu taloudellisesta tuesta kunnostus- ja korjaustöihin sekä terveydenhuollon laitteiden hankintaan.
C7.I2: Terveydenhuollon digitalisaation tukeminen
Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea terveydenhuoltopalvelujen digitalisaatiota laajentamalla digitaalista prosessia ja parantamalla tehokkuutta.
Tämä toimenpide koostuu sähköisen terveydenhuollon järjestelmän uusien tai parannettujen toimintojen ja menettelyjen digitalisoinnista.
C7.I3: Perusterveydenhuollon kehittäminen
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuoltopalveluja yleislääkäreiden ja paikallisten palvelujen avulla sekä keventää erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa painetta.
Toimenpiteessä perustetaan yleislääkäreiden pragmaattisia yhteisöjä, lisätään lääkäreiden määrää näissä yhteisöissä ja otetaan potilaat mukaan kroonisten sairauksien hallinta- ja ehkäisyohjelmaan.
C7.I4: Paikallinen terveydenhuolto- ja sosiaali-infrastruktuuri
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa terveys- ja sosiaalipalvelujen laatua, saatavuutta ja tehokkuutta.
Toimenpide koostuu terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen kunnostamisesta sekä niihin liittyvien laitteiden toimittamisesta.
G.2.
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Järjestys— Numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Virstanpylväs
/Tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
49
|
C7.R1 Palkkiomaksujen poistaminen terveydenhuoltoalalta
|
Virstanpylväs
|
Palkkionmaksukäytännön lakkauttamista koskevan säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Säädöksen/säädösten säännös, josta/joista käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Valtion omistamien terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien työsopimusta sääntelevän säädöksen voimaantulo, palkkioiden ja lääkäreiden palkan poistaminen ja kriminalisointi uuden työsopimuksen nojalla.
|
|
50
|
C7.I1 Terveydenhuoltojärjestelmän nykyaikaistaminen 2000-luvulla
|
Virstanpylväs
|
Terveydenhuoltolaitosten kunnostaminen ja terveydenhuollon laitteiden parantaminen
|
Varojen maksaminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Maksetaan 240 miljoonaa euroa terveydenhuoltoinfrastruktuuriin ja terveydenhuoltolaitteiden kunnostamiseen tehtäviin investointeihin.
|
|
51
|
C7.I2 Terveysalan digitalisaatiokehityksen tukeminen
|
Virstanpylväs
|
Terveydenhuollon verkkotoimintojen ja -menettelyjen laajentaminen
|
Mobiilisovellusten rekisteriluettelo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Uudet tai parannetut toiminnot ja menettelyt on digitoitu tai ne ovat saatavilla verkossa sähköisen terveydenhuoltojärjestelmän kautta. EESZT-mobiilisovellukseen on rekisteröity vähintään 100000 käyttäjää.
|
|
52
|
C7.I3 Perusterveydenhuollon kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Perusterveydenhuoltoa koskevat ohjelmat
|
Yleislääkäreiden ja potilaiden osallistuminen erityisohjelmiin
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
4000 yleislääkäriä osallistuu käytännönläheisiin yhteisöihin.
Kroonisten sairauksien hallintaohjelmaan osallistuu 43000 potilasta, joilla on kroonisia ei-tarttuvia tauteja, kuten verenpainetauti, sydän- ja verisuonitauteja, tyypin II diabetes ja keuhkoahtaumatauti (COPD).
Ennaltaehkäisyohjelmaan osallistui 25000 potilasta.
|
|
53
|
C7.I4 Paikallinen terveydenhuolto- ja sosiaali-infrastruktuuri
|
Virstanpylväs
|
Paikallinen terveydenhuolto- ja sosiaali-infrastruktuuri
|
|
Numero
|
|
60
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Kunnostetaan 60 terveys- tai sosiaalipalvelurakennusta tai toimitetaan laitteita.
|
H. KOMPONENTTI 8: HALLINTO JA JULKISHALLINTO
Unkarilla on useita pitkäaikaisia horisontaalisia haasteita, jotka liittyvät julkisten instituutioiden vakauteen ja toimintaan yleisesti, mikä vaikuttaa myös maan taloudellisiin ja sosiaalisiin prosesseihin. Tähän liittyvät erityiskysymykset liittyvät korruptiontorjuntakehykseen, kilpailuun julkisissa hankinnoissa, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen sekä päätöksenteon ennakoitavuuteen, laatuun ja avoimuuteen. Korruption havaitsemisen indikaattorit ovat Unkarissa alhaiset, ja kilpailu julkisissa hankinnoissa on vähäistä. Vastuuvelvollisuus tutkinnan päättämistä koskevista päätöksistä on edelleen huolenaihe, koska syyttäjälaitoksen päätöksiä olla nostamatta syytettä väitetystä rikollisesta toiminnasta vastaan ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja. Toistuvat haasteet avoimuutta ja julkisen tiedon saatavuutta koskevien sääntöjen soveltamisessa heikentävät entisestään myös korruptiontorjuntakehystä. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden osalta huolenaiheet liittyvät erityisesti riippumattoman kansallisen tuomarineuvoston kohtaamiin haasteisiin, jotka liittyvät kansallisen tuomarineuvoston puheenjohtajan valtuuksien tasapainottamiseen, korkeimman oikeuden presidentin valintaa koskeviin sääntöihin, mahdollisuuteen tehdä harkinnanvaraisia päätöksiä tuomareiden nimityksistä ja ylennyksistä, asioiden jakamisesta sekä tuomareiden ja tuomioistuinten johtajien bonuksista sekä viranomaisten mahdollisuuteen riitauttaa perustuslakituomioistuimessa tuomioistuinten lopulliset päätökset. Päätöksenteon laatu, ennakoitavuus ja avoimuus sekä työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien tehokkaan kuulemisen puute päätöksentekoprosesseissa ovat toistuvia haasteita. Verojärjestelmän monimutkaisuus ja aggressiivisen verosuunnittelun riskit on myös tunnistettu ongelmakohdiksi, joihin on puututtava. samoin on parannettava julkisen talouden kestävyyttä ja talousarviokehystä.
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä osa-alueella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin. Se sisältää toimenpiteitä, joiden odotetaan vahvistavan korruptiontorjuntakehystä muun muassa perustamalla integriteettiviranomaisen ja korruptiontorjuntatyöryhmän, panemalla täytäntöön korruptiontorjuntatoimenpiteitä ja vahvistamalla Unkarin tarkastus- ja valvontaelinten valmiuksia erityisesti EU:n talousarvion menojen osalta. Siihen sisältyy myös toimenpiteitä syytetoimien tehostamiseksi. Siihen sisältyy myös toimenpiteitä, joilla lisätään kilpailua julkisten hankintojen alalla ja varmistetaan julkisten hankintojen avoimuus ja julkinen valvonta.
Komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä puututaan myös oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskeviin kysymyksiin, parannetaan oikeussuojan tasoa ja parannetaan investointi-ilmapiiriä Unkarissa vahvistamalla tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeita erityisesti vahvistamalla kansallisen tuomarineuvoston valtuuksia tasapainottaa kansallisen tuomariviraston puheenjohtajan valtuuksia, vahvistamalla korkeimman oikeuden oikeuslaitoksen riippumattomuutta, poistamalla esteitä ennakkoratkaisupyyntöjen esittämiseltä Euroopan unionin tuomioistuimelle ja poistamalla viranomaisten mahdollisuus riitauttaa perustuslakituomioistuimessa tuomioistuinten lopulliset päätökset.
Tähän komponenttiin kuuluvien toimenpiteiden odotetaan myös parantavan päätöksenteon laatua ja avoimuutta muun muassa ottamalla työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät järjestelmällisemmin mukaan, helpottavan julkisen tiedon saatavuutta sekä varmistavan tehokkaan valvonnan sen suhteen, miten yleisen edun mukaiset omaisuudenhoitosäätiöt hyödyntävät EU:n tukea. Komponenttiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla torjutaan aggressiivisen verosuunnittelun riskiä ja yksinkertaistetaan verojärjestelmää. Komponenttiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan julkisen talouden laatua ja kestävyyttä.
Useissa tapauksissa tämä komponentti edistää myös julkisten laitosten digitaalista siirtymää tukemalla julkishallinnon ja palvelujen digitalisointia.
Komponentilla vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta vahvistaa korruptiontorjuntakehystä muun muassa parantamalla syytetoimia ja julkisten tietojen saatavuutta (vuoden 2019 maakohtainen suositus 4, vuoden 2022 maakohtainen suositus 4), parantaa kilpailua julkisissa hankinnoissa ( vuoden 2020 maakohtainen suositus 4, vuoden 2022 maakohtainen suositus 4), vahvistaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ( vuoden 2019 maakohtainen suositus 4, vuoden 2022 maakohtainen suositus 4), parantaa päätöksentekoprosessin laatua ja avoimuutta tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, muiden sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön ja säännöllisten vaikutustenarviointien avulla ( vuoden 2019 maakohtainen suositus 4, vuoden 2022 maakohtainen suositus 4), jatkaa verojärjestelmän yksinkertaistamista ( vuoden 2019 maakohtainen suositus 4), vahvistaa verojärjestelmää aggressiivisen verosuunnittelun riskin torjumiseksi ( vuoden 2019 maakohtainen suositus 4, vuoden 2020 maakohtainen suositus 5), ” saavutetaan maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä” (vuoden 2022 maakohtainen suositus 1), ” Vahvistetaan keskipitkän aikavälin talousarviokehystä, yhdenmukaistetaan vuotuisten talousarvioiden valmistelu varainhoitovuoden kanssa ja rajoitetaan harkintavaltaa vuotuisten talousarvioiden toteuttamisessa” (vuoden 2024 maakohtainen suositus 1, vuoden 2025 maakohtainen suositus 1) ja ”Vahvistetaan jäljellä olevia hinta- ja korkokattoja vääristävien vaikutusten vähentämiseksi ja rahapolitiikan sujuvan välittymisen helpottamiseksi” (vuoden 2024 maakohtainen suositus 1, vuoden 2025 maakohtainen suositus 1).
Unkari on esittänyt useita näistä toimenpiteistä, ja niistä on keskusteltu Euroopan komission kanssa ehdollisuusasetuksen mukaisen menettelyn yhteydessä
. Asiaan liittyvien välitavoitteiden ja tavoitteiden sisältö on linjassa tässä yhteydessä tehtyjen sitoumusten kanssa, ja jotkin näistä välitavoitteista on pantava täytäntöön ennen elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisen maksupyynnön esittämistä.
Asetuksen (EU) 2021/241 20 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti tämän komponentin välitavoitteiden, jotka liittyvät unionin taloudellisten etujen suojaamiseen tähtäävään Unkarin valvontajärjestelmään, täytäntöönpano on mainitun asetuksen 22 artiklan noudattamiseksi ennakkoedellytys elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 24 artiklan mukaisille maksuille.
Asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti Unkarin on toteutettava kaikki uudistukset heikentämättä tätä tulosta ja vaikuttamatta kielteisesti jäljempänä esitettyihin tekijöihin.
Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.
H.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C8.R1: Integriteettiviranomaista koskevien säädösten voimaantulo
Uudistuksen tavoitteena on tehostaa Unkarissa unionin tuen täytäntöönpanoon liittyvien petosten, eturistiriitojen ja korruption sekä muiden laittomuuksien ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista keskittyen erityisesti julkisiin hankintoihin perustamalla integriteettiviranomainen.
Uudistus koostuu sellaisen lainsäädännön voimaantulosta, jossa säädetään riippumattomasta integriteettiviranomaisesta, jolla on toimivalta puuttua kaikkiin tapauksiin, joissa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät sen näkemyksen mukaan ole toteuttaneet tarvittavia toimia ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen petoksia, eturistiriitoja, lahjontaa ja muita laittomuuksia tai sääntöjenvastaisuuksia, jotka ovat vaikuttaneet tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamiseen.
Lainsäädännössä on myös säädettävä integriteettiviranomaisen toimivallasta, kuten tiettyjen poliittisten johtajien ryhmien (sekä heidän samassa taloudessa asuvien sukulaistensa) ja muiden korkean riskin virkamiesten varallisuusilmoitusten tarkastamisesta suoraan.
C8.R2: Osallistuminen tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa unionin taloudellisten etujen tehokasta suojaamista ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjuntaa Unkarissa osallistumalla tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa. EPPO on jakamaton unionin elin, joka toimii yhtenä ainoana virastona koko unionin edun mukaisesti ja jolla on toimivalta tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa niiden tekijät syytteeseen ja tuomittaviksi.
Uudistuksessa Unkari ilmoittaa Euroopan komissiolle aikomuksestaan osallistua tiiviimpään yhteistyöhön EPPOn perustamisessa.
C8.R3: Korruptiontorjuntatyöryhmää koskevien säädösten voimaantulo
Uudistuksen tavoitteena on seurata ja tarkastella korruptiontorjuntatyöryhmän Unkarissa toteuttamia toimenpiteitä korruption ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi, syytteeseen asettamiseksi ja seuraamusten määräämiseksi korruptiosta.
Uudistus koostuu korruptiontorjuntatyöryhmän oikeudellista perustamista koskevan lainsäädännön voimaantulosta, mukaan lukien sen päätehtävien määrittely. Lainsäädännössä on säädettävä muun muassa, että i) korruption torjunnan alalla toimivien valtiosta riippumattomien toimijoiden on muodostettava vähintään 50 prosenttia korruptiontorjuntatyöryhmän jäsenistä (puheenjohtajaa lukuun ottamatta); II) Korruptiontorjuntatyöryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, iii) Korruptiontorjuntatyöryhmä laatii julkisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen ja iv) Korruptiontorjuntatyöryhmä esittää ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan korruption ehkäisemistä ja havaitsemista ja lisäämään tiedonkulkua valtion hallinto- ja valvontaviranomaisten ja rikostutkintaviranomaisten välillä.
C8.R4: Erityisen menettelyn käyttöönotto julkisen vallan käyttöön tai julkisen omaisuuden hoitoon liittyviä erityisiä rikoksia varten (oikeudellinen valvonta)
Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön erityinen menettely, jolla varmistetaan, että tutkintaviranomaisten tai syyttäjälaitoksen päätöksiin jättää rikosilmoitus tutkimatta tai lopettaa menettely, kun on kyse julkisen vallan käyttöön tai julkisen omaisuuden hoitoon liittyvistä erityisistä rikoksista, voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa sen varmistamiseksi, että korruptiota ja vastaavia rikoksia koskeviin syytetoimiin ryhdytään määrätietoisesti. Uudistus koostuu oikeudellista valvontaa koskevien lainsäädäntömuutosten voimaantulosta ja oikeudesta nostaa syyte tietyistä korruptiosta ja korruptioon liittyvistä käytännöistä.
C8.R5: Varallisuusilmoituksia koskevien sääntöjen muuttaminen
Uudistuksen tavoitteena on muuttaa korruptiontorjuntakehystä ottamalla käyttöön tiukemmat varallisuusilmoituksia koskevat säännöt sekä näiden sääntöjen ja velvoitteiden rikkomisesta määrättävä seuraamusjärjestelmä.
Uudistus koostuu sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulosta, joissa säädetään velvollisuudesta, jonka mukaan poliittisten johtajien ja heidän samassa taloudessa asuvien sukulaistensa sekä kansalliskokouksen jäsenten ja heidän samassa taloudessa asuvien sukulaistensa on tehtävä varallisuusilmoitus aloittaessaan tehtävänsä, sen jälkeen vuosittain ja palvelussuhteen päättyessä, ja edellä mainitut varallisuusilmoitukset on toimitettava sähköisesti.
C8.R6: Julkisten varojen käytön avoimuutta yleishyödyllisissä varainhoitosäätiöissä koskevien säädösten voimaantulo
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa sen valvonta, miten yleisen edun mukaisten varojen hallintasäätiöt hyödyntävät unionin tukea, ja estää eturistiriitatilanteiden rakenteellinen riski säätiöiden toiminnassa.
Uudistus koostuu sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulosta, joissa säädetään julkista tehtävää hoitavien yleisen edun mukaisten omaisuudenhoitosäätiöiden ja niiden perustamien tai ylläpitämien oikeushenkilöiden nimeämisestä julkisia hankintoja koskevassa säännössä tarkoitetuiksi hankintaviranomaisiksi, sekä sellaisten sääntöjen hyväksymisestä, joilla ehkäistään ja puututaan eturistiriitojen riskeihin.
C8.R7: Julkisten menojen avoimuuden lisääminen
Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisten menojen avoimuutta varmistamalla, että julkisia tehtäviä hoitavat elimet julkaisevat ennakoivasti monenlaisia tietoja.
Uudistus koostuu sellaisen lainsäädännön voimaantulosta, jossa säädetään julkisia tehtäviä hoitavien elinten velvollisuudesta julkaista keskusrekisterissä ennakoivasti ennalta määritellyt tiedot julkisten varojen käytöstä.
C8.R8: Säännöt, joilla varmistetaan yhteisöjen tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien avoimuus ja selvennetään julkisten tukien käyttöä
Uudistuksen tavoitteena on lisätä tiettyjen yhteisöjen, mukaan lukien yksityiset sijoitusrahastot/omaisuudenhoitoyhteisöt, tosiasiallisiin omistajiin ja edunsaajiin sovellettavien sääntöjen selkeyttä ja oikeusvarmuutta ja varmistaa, että unionin tuen tarkastuksesta ja valvonnasta Unkarissa vastaavilla elimillä on takautuvasti pääsy kyseisiin tietoihin tehtäviensä suorittamiseksi, mikä parantaa unionin taloudellisten etujen suojaa.
Uudistus koostuu seuraavien säädösten voimaantulosta:
I.lainsäädäntömuutokset, joissa säädetään tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan määritelmän tarkistamisesta siten, että siihen sisällytetään yksityisiä sijoitusrahastoja koskevia erityissäännöksiä, ja joilla varmistetaan, että unionin tuen hallinnoinnista ja valvonnasta Unkarissa vastaavilla elimillä on mahdollisuus kerätä tietoja yksityisten pääomarahastojen tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista ja todentaa ne vähintään 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen, ja
II.lainsäädäntö, jossa selvennetään ja laajennetaan soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen virkamiesten soveltamisalaa ja sellaisten yhteisöjen soveltamisalaa, jotka eivät voi hakea tai saada julkisista varoista myönnettäviä tukia.
C8.R9: Yhden tarjouksen perusteella tehtävien julkisten hankintamenettelyjen osuuden pienentäminen
Uudistuksen tavoitteena on parantaa kilpailua julkisissa hankinnoissa ja lisätä niihin liittyvien prosessien avoimuutta ja vakautta vähentämällä unionin varoista rahoitettavien yhden tarjouksen perusteella tehtävien julkisten hankintamenettelyjen osuutta.
Uudistukseen sisältyy velvoite pitää sellaisten julkisia hankintoja koskevien tarjouskilpailumenettelyjen osuus, joissa on vain yksi tarjous, alle 15 prosentissa, kun on kyse hankinnoista, jotka rahoitetaan ainakin osittain unionin tuella, kuten on ilmoitettu välineessä, joka on kehitetty yksittäisten tarjousten seurantaa ja raportointia varten sisämarkkinoiden tulostaulun menetelmän mukaisesti.
C8.R10: Lahjomattomuuden, avoimuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen julkisten hankintojen markkinoilla
Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisten hankintamenettelyjen avoimuutta, ottaa käyttöön korruption ehkäisemistä ja eturistiriitojen ehkäisemistä koskevat säännöt, hankintaviranomaisten raportointi- ja julkaisuvelvoitteet sekä kannustaa kilpailuun julkisten hankintojen markkinoilla.
Uudistus koostuu julkisia hankintoja koskevien säädösten voimaantulosta.
C8.R11: Sähköisen julkisten hankintojen järjestelmän (EPS) kehittäminen läpinäkyvyyden lisäämiseksi
Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen avoimuutta ja helpottaa kilpailun riippumatonta valvontaa ja analysointia julkisissa hankinnoissa.
Uudistuksessa mahdollistetaan jäsennelty haku ja jälki-ilmoitustietojen joukkovienti koneellisesti luettavassa muodossa sähköisen julkisten hankintojen järjestelmän (EPS) kautta.
C8.R12: Julkisten hankintojen tuloksellisuuden mittauskehys
Uudistuksen tavoitteena on helpottaa julkisten hankintojen tehokkuuden ja kustannustehokkuuden sekä vähäisen kilpailun syiden arviointia.
Uudistuksessa julkistetaan julkisten hankintojen tuloksellisuuden mittauskehys EPS-verkkosivuilla, jotta voidaan arvioida julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannustehokkuutta, julkisten hankintamenettelyjen vähäisen kilpailun mahdollisia syitä ja vaikutuksia sekä aloja, joihin yhteen tarjoukseen johtavat julkiset hankintamenettelyt vaikuttavat eniten.
C8.R13: Toimintasuunnitelma kilpailun lisäämiseksi julkisissa hankinnoissa
Uudistuksen tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa Unkarissa.
Uudistuksessa hyväksytään, julkaistaan ja tarkistetaan vuosittain toimintasuunnitelma, jolla pyritään lisäämään kilpailua julkisissa hankinnoissa. Toimintasuunnitelmassa esitetään saavutettavat tavoitteet, määritellään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, asetetaan tarkat määräajat toimenpiteiden täytäntöönpanolle, määritetään toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaava elin tai vastaavat elimet ja perustetaan seurantamekanismi edistymisen arvioimiseksi.
C8.R14: Kansallisen tuomarineuvoston roolin ja valtuuksien vahvistaminen kansallisen tuomarineuvoston puheenjohtajan valtuuksien tasapainottamiseksi
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa lailla perustettujen tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistamalla kansallisen tuomarineuvoston valtuuksia, jotta se voi tehokkaasti hoitaa perustuslaillista tehtäväänsä tuomioistuinten keskushallinnon valvojana säilyttäen samalla neuvoston riippumattomuuden, joka perustuu siihen, että tuomarit valitsevat sen jäsenet.
Uudistus koostuu lainsäädäntömuutoksista, joilla vahvistetaan kansallisen tuomarineuvoston toimivaltaa hyväksymällä säännöksiä kansallisen tuomarineuvoston perustellusta sitovasta lausunnosta useissa asioissa, jotka koskevat sekä yksittäisiä päätöksiä että asetuksia.
C8.R15: Korkeimman oikeuden (Kúria) oikeudellinen riippumattomuus
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa korkeimman oikeuden (Kúria) oikeuslaitoksen riippumattomuutta.
Uudistus koostuu lainsäädäntömuutoksista, jotka liittyvät korkeimman oikeuden presidentin valintaa koskeviin sääntöihin, korkeimman oikeuden asioiden jakamista koskeviin sääntöihin ja korkeimman oikeuden toimintaa koskeviin sääntöihin.
C8.R16: Esteiden poistaminen ennakkoratkaisupyyntöjen esittämiseltä Euroopan unionin tuomioistuimelle
Uudistuksen tavoitteena on poistaa esteet, joiden vuoksi tuomioistuimet eivät voi itsenäisesti esittää ennakkoratkaisupyyntöjä Euroopan unionin tuomioistuimelle.
Uudistus koostuu Euroopan unionin tuomioistuimelle esitettäviin ennakkoratkaisupyyntöihin liittyvien lainsäädäntömuutosten voimaantulosta.
C8.R17: Uudistus, joka koskee perustuslakituomioistuimen suorittamaa lopullisten tuomioiden uudelleentarkastelua
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta.
Uudistus koostuu lainsäädäntömuutoksista, joilla poistetaan viranomaisten mahdollisuus valittaa perustuslakituomioistuimeen tuomioistuinten lopullisista päätöksistä.
C8.R18: Lainsäädäntömuutokset, joilla vahvistetaan hallinto-, seuranta-, tarkastus- ja valvontamekanismeja unionin tuen moitteettoman käytön takaamiseksi
Uudistuksen tavoitteena on suojata unionin taloudellisia etuja unionin tuen käytössä.
Uudistus koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, joissa määritellään EU:n erityisvälineistä myönnettävän unionin tuen hallinnointiin, seurantaan, valvontaan ja tarkastukseen sekä asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisten rahastojen hallinnointiin, seurantaan, valvontaan ja tarkastukseen osallistuvien elinten tehtävät ja vastuut, muun muassa vahvistamalla erityiset säännöt eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi.
C8.R19: Petostentorjunta- ja korruptiontorjuntastrategia unionin tuen täytäntöönpanoa, tarkastusta ja valvontaa varten
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa unionin tukeen liittyvien petosten ja korruption ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen Unkarissa ottamalla käyttöön kattava korruption- ja petostentorjuntastrategia, johon sisältyy selkeä aikataulu sen täytäntöönpanolle.
Uudistus koostuu petostentorjunta- ja korruptiontorjuntastrategiasta, jota täydennetään toimintasuunnitelmalla, jossa esitetään toimet ja selkeät määräajat niiden toteuttamiselle, vastuuelimet, indikaattorit kunkin toimen edistymisen mittaamiseksi ja järjestelyt toimien säännöllistä uudelleentarkastelua varten.
C8.R20: Unionin tukea koskeva Arachne-järjestelmä
Uudistuksen tavoitteena on tehostaa unionin tukeen liittyvien petosten, korruption, eturistiriitojen, päällekkäisen rahoituksen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista Unkarissa.
Uudistuksessa hyväksytään säännöt, joiden mukaan viranomaisten on syötettävä tietoja Arachne-järjestelmään kahden kuukauden välein, viranomaisten on seurattava järjestelmällisesti Arachne-järjestelmän ilmoittamaa riskien pisteytystä ja viranomaisten on käytettävä Arachne-järjestelmää riskinarvioinnissaan.
C8.R21: Sisäisen tarkastuksen ja lahjomattomuuden osaston perustaminen vahvistamaan eturistiriitojen valvontaa unionin tuen täytäntöönpanon yhteydessä
Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä, havaita ja korjata unionin tuen täytäntöönpanoon liittyviä eturistiriitoja.
Uudistus koostuu seuraavien säädösten voimaantulosta:
I)sisäisen tarkastuksen ja lahjomattomuuden osaston (DIAI) perustaminen, mukaan lukien DIAI:n riippumattomuutta koskevat määräykset;
II)sen henkilöstön valinta;
III)sen toimivalta toimia suhteessa elimiin, jotka osallistuvat unionin tuen täytäntöönpanoon Unkarissa;
IV)vaatimukset, jotka liittyvät sen oikeuteen tutustua eturistiriitoja koskeviin ilmoituksiin ja integriteettiviranomaisen asiakirjoihin;
V)sen työjärjestystä;
VI)sen taloudelliset ja henkilöresurssit;
VII)velvoitteet, jotka liittyvät unionin tuen täytäntöönpanoon Unkarissa liittyvien eturistiriitoja koskevien ilmoitusten säännölliseen tarkastamiseen;
VIII)nimettömään ilmoittamiseen liittyvät velvoitteet;
IX)sen tutkintavelvoitteet;
X)sen raportointivelvoitteet integriteettiviranomaiselle.
C8.R22: Varmistetaan EUTAF:n valmiudet hoitaa tehtävänsä
Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja havaita petoksia, korruptiota ja muita sääntöjenvastaisuuksia unionin tuen täytäntöönpanossa.
Uudistus koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, joissa säädetään tarkastusviranomaisen (EU:n varojen tarkastuksen pääosasto, EUTAF) taloudellisten ja henkilöresurssien järjestämisestä, jotta se voi turvata riippumattomuutensa ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti. Säädöksessä täsmennetään, että EUTAF:n vuotuinen talousarvio vahvistetaan sen alkuperäisen ehdotuksen ja EUTAF:n johtajan palkkauksen perusteella, että EUTAF:n toiminnallinen ja ammatillinen riippumattomuus säilytetään ja että sen henkilöstö ei edelleenkään pyydä tai ota vastaan tarkastustyötään koskevia ohjeita.
C8.R23: Yhteistyö OLAFin kanssa unionin tuen käyttöön liittyvien petosten havaitsemisen tehostamiseksi
Uudistuksen tavoitteena on luoda oikeudellinen kehys OLAFin kanssa tehtävälle yhteistyölle unionin tuen täytäntöönpanossa.
Uudistus koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, joissa nimetään kansallinen vero- ja tullihallinto (Nemzeti Adó- és Vámhivatal, NAV) avustamaan OLAFia paikalla tehtävissä tarkastuksissa Unkarissa ja silloin, kun kyseisten tarkastusten kohteena oleva talouden toimija kieltäytyy yhteistyöstä. Säädöksissä säädetään myös taloudellisista seuraamuksista, joita määrätään, jos talouden toimija kieltäytyy yhteistyöstä OLAFin kanssa paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia varten.
C8.R24: Elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus ja valvonta sekä unionin taloudellisten etujen suojaaminen
Uudistuksen tavoitteena on suojata unionin taloudellisia etuja Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman osalta.
Uudistukseen kuuluu tietovarastojärjestelmän perustaminen täytäntöönpanotietojen keräämistä, tallentamista ja saataville asettamista varten elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdan mukaisesti sekä EUTAF:n tarkastusstrategian hyväksyminen ja voimaantulo. Strategiassa säädetään Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon tarkastamisesta kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti.
C8.R25: Avoimuuden ja julkisen tiedon saatavuuden parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on lisätä avoimuutta ja parantaa julkisen tiedon saatavuutta.
Uudistus koostuu seuraavien lainsäädäntömuutosten voimaantulosta: i) helpotetaan julkisten tietojen saatavuutta varmistamalla, että julkiset tiedot toimitetaan periaatteessa maksutta, ja kumotaan tietyt julkisten tietopyyntöjen epäämisperusteet; II) NAIH:n suorittama säännöllinen arviointi siitä, noudattavatko julkisia tehtäviä hoitavat elimet julkisen tiedon saatavuutta koskevia sääntöjä; ja iii) otetaan käyttöön poikkeuksellinen menettely oikeustapauksissa, jotka liittyvät julkisen tiedon saatavuuteen, jotta voidaan helpottaa julkisen tiedon saatavuutta ja rajoittaa oikeudellisten menettelyjen kestoa.
C8.R26: Lainsäädännön laadun parantaminen ja sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tehokas osallistuminen päätöksentekoon
Uudistuksen tavoitteena on parantaa työmarkkinaosapuolten, sidosryhmien ja valtiosta riippumattomien asiantuntijoiden laatua ja osallistumista lainsäädäntötyöhön sekä luoda puitteet työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien järjestelmälliselle kuulemiselle elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta.
Uudistus koostuu seuraavien säädösten voimaantulosta: i) asetetaan vaatimukset säädösluonnoksia koskevalle julkiselle kuulemiselle ja vaatimus julkaista järjestelmällisesti vaikutustenarviointien tiivistelmät ja perustelut; ja ii) velvoitetaan laatimaan sidosryhmien osallistumista koskeva strategia ja perustamaan elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantakomitea.
C8.R27: Yhteisöverotuksessa sovellettavien vähimmäissubstanssia koskevien vaatimusten uudelleentarkastelu
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että yritykset eivät ole sijoittautuneet Unkariin yksinomaan verosuunnittelua varten, ja edistää pöytälaatikko- ja postilaatikkoyritysten käytön torjuntaa.
Uudistus koostuu riippumattomasta kansainvälisestä asiantuntija-arviosta, joka koskee kansallisia veronkierron vastaisia sääntöjä.
C8.R28: Siirtohinnoittelusääntöjen tiukentaminen
Uudistuksen tavoitteena on torjua veronkiertoa ja parantaa Unkarin verojärjestelmän avoimuutta muuttamalla lähipiiriliiketoimia koskevia raportointivelvoitteita siirtohinnoittelua varten.
Uudistuksessa on kyse sellaisten säädösten voimaantulosta, joissa säädetään uutta siirtohinnoittelutietojen raportointia koskevista vaatimuksista.
C8.R29: Ulkomaille suoritettavien maksujen vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen soveltamisalan laajentaminen
Uudistuksen tavoitteena on torjua riskiä Unkarista nollaverotuksen tai alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille suuntautuvien ulkomaille suuntautuvien maksujen kaksinkertaisesta verottamatta jäämisestä, mikä rajoittaa mahdollisuuksia aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Uudistus koostuu ulkomaille suoritettavien maksujen vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen laajentamista koskevien lainsäädäntömuutosten voimaantulosta ja aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvien sääntöjen riippumattoman arvioinnin teettämisestä.
C8.R30: Verosäännösten noudattamismenettelyjen digitalisaatio
Uudistuksen tavoitteena on virtaviivaistaa verosäännösten noudattamista koskevia menettelyjä ja vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia luomalla veronmaksajille ja rahoituksen välittäjille uusia käyttäjäystävällisiä digitaalisia palveluja.
Uudistus koostuu tuloihin ja arvonlisäveroon liittyvien digitaalisten palvelujen luomisesta ja digitaalisiin palkanmaksupalveluihin liittyvän pilottihankkeen käynnistämisestä.
C8.R31: Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä verojen määrää
Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa verojärjestelmää vähentämällä verojen ja yhtiöverotukien määrää.
Uudistuksessa muutetaan verolakia veroetuuksien ja -verojen määrän vähentämiseksi ja tarkistetaan yritys- ja henkilötuloverotusta.
C8.R32: Yleishyödyllisistä putkistoista kannettavan veron uudistaminen
Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa verojärjestelmää ja samalla edistää verotusympäristöä, joka kannustaa investoimaan suuriin yleishyödyllisiin infrastruktuurihankkeisiin.
Uudistuksessa joko kumotaan kaasuputkiveroa koskeva säädös (koskevat säädökset) tai muutetaan sitä siten, että otetaan käyttöön verosääntö, jonka mukaan yleishyödyllisten laitosten omistajat voivat suorittaa tai hyvittää linjoistaan maksettavan eritellyn veron sen määrän osalta, jonka ne investoivat näiden linjojen kunnossapitoon tai parantamiseen.
C8.R33: Julkisten menojen tehokkuuden parantaminen menojen uudelleenarviointien avulla
Uudistuksen tavoitteena on arvioida ja parantaa julkisten menojen tehokkuutta julkisen talouden ja julkisen velan keskipitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi.
Uudistuksessa otetaan käyttöön menojen uudelleenarvioinnit tietyillä julkisten menojen painopistealoilla kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja laaditaan kaksi menojen uudelleenarviointia.
C8.R34: Kansallisen finanssipoliittisen kehyksen parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on parantaa julkisen talouden ohjausjärjestelmää lisäämällä julkisen varainhoidon avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta.
Uudistus sisältää parannuksia kansalliseen finanssipoliittiseen kehykseen.
C8.R35: Tuetun lainanannon uudistus
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa markkinapohjaisia rahoitusmekanismeja ja varmistaa, että julkinen rahoitustuki kohdennetaan todellisten markkinahäiriöiden korjaamiseen.
Uudistuksessa uudistetaan Széchenyi-korttiohjelmaa, vähennetään valtion vastatakauksia ja tarkistetaan yksityisen sektorin lainanannolle myönnettyjä valtiontakauksia.
H.2.
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Järjestys— Numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
54
|
C8.R1 Integriteettiviranomaista koskevan lainsäädännön voimaantulo
|
Virstanpylväs
|
Integriteettiviranomaista koskevan lainsäädännön voimaantulo
|
Voimaantuloon viittaava säännös lainsäädännössä
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jossa vahvistetaan integriteettiviranomaista koskevat säännöt, joilla pyritään tehostamaan unionin tuen täytäntöönpanoon Unkarissa liittyvien petosten, eturistiriitojen ja korruption sekä muiden laittomuuksien ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä, havaitsemista ja korjaamista seuraavin osin:
Lainsäädännössä on säädettävä, että integriteettiviranomaisella on toimivalta puuttua kaikkiin tapauksiin, joissa sen näkemyksen mukaan toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät ole toteuttaneet tarvittavia toimia ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen petoksia, eturistiriitoja, lahjontaa ja muita laittomuuksia tai sääntöjenvastaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa tai vakavasti uhkaavat vaikuttaa Euroopan unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamiseen.
Lainsäädännössä on säädettävä integriteettiviranomaisen riippumattomuudesta säätämällä, että
-integriteettiviranomainen ja sen henkilöstö eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään muulta henkilöltä tai laitokselta.
-integriteettiviranomainen vastaa oman talousarvionsa hallinnoinnista, eikä sen talousarviota voida pienentää ilman integriteettiviranomaisen suostumusta. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen on voitava määrittää tehtäviensä suorittamiseksi tarvitsemiensa resurssien määrä sekä henkilöstön määrä.
-integriteettiviranomaista johtaa lautakunta, joka koostuu puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista, jotka Unkarin presidentti nimittää avoimen haku- ja valintamenettelyn perusteella kuuden vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia.
-lautakunnan jäsenten valintaperusteet perustuvat heidän ammatilliseen pätevyyteensä ja pätevyyteensä. Lainsäädäntöön on sisällytettävä kriteerit, jotka koskevat yhteensopimattomuutta poliittisten mandaattien tai jäsenyyden ja yrityksen omistusosuuden kanssa.
-tätä varten perustettu valintakelpoisuuskomitea valitsee valintalautakunnan jäsenet avoimen haun perusteella ehdokkaiden kelpoisuuden täyttymistä koskevan sitovan lausunnon perusteella. EUTAF:n pääjohtaja kutsuu kelpoisuuskomitean koolle avoimen haun perusteella. Se koostuu kolmesta riippumattomasta henkilöstä, joilla on tunnustetuista kansainvälisistä instituutioista saatua taustaa ja riittävän pitkä, todennettavissa oleva ja asiaankuuluva kokemus julkisten hankintojen ja/tai korruption torjunnan alalta. Valintakelpoisuuskomitean jäsenillä ei saa olla viiden viime vuoden aikana hän on toiminut vaaleilla valitussa poliittisessa tehtävässä tai poliittisessa asemassa hallituksessa, ollut poliittisen puolueen tai poliittisen säätiön palveluksessa tai harjoittanut vapaaehtoista tai vastikkeellista toimintaa tällaisille yhteisöille. Asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 61 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisia eturistiriitoja koskevia sääntöjä sovelletaan kelpoisuuskomitean jäseniin viiden vuoden ajan sitovan lausunnon antamisesta. Kelpoisuuskomitean jäsenten on julkaistava varallisuusilmoituksensa ja ilmoitettava, ettei heillä ole eturistiriitoja, ennen kuin he aloittavat työnsä kelpoisuuskomiteassa.
-lautakunnan jäsen voidaan erottaa ainoastaan, jos nimitys aiheuttaa eturistiriidan tai jos häntä vastaan on annettu lainvoimainen rikostuomio integriteettiviranomaisen työhön liittyvistä tai kyseisen jäsenen riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen vaikuttavista seikoista.
Lainsäädännössä on säädettävä, että integriteettiviranomaisella on toimivalta
I) määrätä hankintaviranomaiset keskeyttämään hankintamenettely;
II) pyytää hallinnollisia tutkintaelimiä suorittamaan tutkimuksia sen puolesta;
III) suositella tiettyjen talouden toimijoiden jättämistä unionin rahoituksen ulkopuolelle tietyksi ajaksi;
IV) ohjeistaa kansallisia viranomaisia tai elimiä käynnistämään menettelyjä, joilla todennetaan unionin varojen hallinnointiin liittyvät eturistiriitoja koskevat ilmoitukset ja epäilyt;
v) pyytää pääsyä kaikkiin julkisia hankintoja koskeviin asiakirjoihin;
VI) suositella hankintaviranomaisille tietyn menettelyn käyttöä tietyssä julkisessa hankinnassa tai julkisten hankintamenettelyjen luokassa;
VII) menettelyjen aloittaminen kansallisissa viranomaisissa tai elimissä epäiltyjen sääntöjenvastaisuuksien toteamiseksi;
VIII) pyytää kaikkien sellaisten julkisia hankintamenettelyjä koskevien viranomaisten päätösten oikeudellista uudelleentarkastelua, joihin liittyy unionin tukea;
IX) panna vireille julkisten hankintojen välityslautakunnan menettely, ja jos viranomainen ehdottaa julkisen hankintamenettelyn keskeyttämistä, julkisten hankintojen välityslautakunta määrää keskeyttämisestä;
X) riitauttaa tuomioistuimessa asianomaisen viranomaisen toimimattomuus.
Lainsäädännössä on säädettävä:
-että integriteettiviranomaisella on oikeus tutustua menettelyihinsä liittyviin asiaankuuluviin tietoihin ja että viranomaiset, joita integriteettiviranomaisen tietopyyntö koskee, ovat velvollisia antamaan pääsyn tietoihin tai toimittamaan tiedot enintään 30 kalenteripäivän kuluessa ja että integriteettiviranomainen voi käynnistää noudattamatta jättämistä koskevan hallinnollisen toimen, jos sen pyyntöä ei ole noudatettu.
-integriteettiviranomainen toimii joko omasta aloitteestaan tai saamiensa valitusten tai raporttien perusteella.
-integriteettiviranomaisen oikeusperusta ja velvollisuus perustaa väärinkäytösten paljastajien rajapinta, jonka kautta voidaan viestiä nimettömästi ja luottamuksellisesti.
-integriteettiviranomaisen oikeusperusta ja velvollisuus perustaa rekisteri talouden toimijoista, joita tuomioistuimen lainvoimainen tuomio tai lopullinen hallinnollinen päätös, jolla kyseiset talouden toimijat suljetaan julkisten hankintamenettelyjen ulkopuolelle, koskee, pitää sitä ajan tasalla ja ylläpitää sitä, jolloin integriteettiviranomainen ilmoittaa epäillyistä sääntöjenvastaisuuksista kansallisille viranomaisille ja tapauksen mukaan OLAFille.
-että integriteettiviranomaisella on valtuudet jatkaa toimivaltansa käyttöä myös tapauksissa, joissa toimenpide, menettely tai hanke, jolle on tarkoitus saada Euroopan unionin rahoitustukea osittain tai kokonaan, on myöhemmin poistettu Euroopan unionin rahoituksesta.
|
|
55
|
C8.R1 Integriteettiviranomaista koskevan lainsäädännön voimaantulo
|
Virstanpylväs
|
Lainsäädäntömuutokset valtuuksiin ja toimivaltuuksiin, jotka koskevat integriteettiviranomaisen suorittamaa varallisuusilmoitusten tarkastamista
|
Lainsäädäntömuutoksiin sisältyvä säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla integriteettiviranomaiselle annetaan
-yksinomainen oikeudellinen vastuu ja toimivalta tarkistaa suoraan sellaisten poliittisten johtajien varallisuusilmoitusten todenperäisyys, jotka eivät ole kansalliskokouksen jäseniä (vuonna 2018 annetun lain CXXV 183 §:n soveltamisalaan kuuluvat henkilöt), sekä heidän samassa taloudessa asuvien sukulaistensa varallisuusilmoitusten todenperäisyys.
-valtuudet tarkistaa suoraan muiden sellaisten suuririskisten virkamiesten julkiset varallisuusilmoitukset, joiden varallisuusilmoitukset on lain mukaan asetettava julkisesti saataville;
-valtuudet pyytää toimivaltaisia elimiä tarkastamaan sellaisten suuririskisten virkamiesten varallisuusilmoitusten todenperäisyys, joiden varallisuusilmoituksia ei lain mukaan tarvitse asettaa julkisesti saataville, ja saada tarkastuksen tulos;
-suora yhteys tietokantoihin ja rekistereihin, joita se pitää tarpeellisina varallisuusilmoituksiin sisältyvien tietojen todenperäisyyden todentamiseksi, tai mahdollisuus päästä asiaankuuluviin tietoihin suoraan tai tietopyynnön kautta asianomaisille viranomaisille, joiden on annettava pääsy tietoihin tai toimitettava tiedot, ja että jos sen pyyntöä ei ole noudatettu asetetussa määräajassa, integriteettiviranomainen voi käynnistää hallinnollisen noudattamatta jättämistä koskevan toimen.
Lainsäädännössä on säädettävä, että integriteettiviranomainen voi käynnistää tällaisen tarkastusmenettelyn omasta aloitteestaan, epäilyn perusteella tai sellaisen henkilön tekemän valituksen perusteella, joka esittää virallisen vaateen, jossa ilmoitetaan väitetystä virheellisestä tavarasta varallisuusilmoituksessa.
Tasavallan presidentin osalta kansalliskokouksen jäsenet, kansallisen vähemmistön edustajat ja – jos kyseinen henkilö ei ole kansalliskokouksen jäsen – kansalliskokouksen puheenjohtaja; pormestarit ja Budapestin pormestari, paikallishallinnon edustajat ja kansallisen vähemmistön itsehallinnon edustajat; perustuslakituomioistuimen jäsenet; perusoikeusvaltuutettu ja hänen varamiehensä; valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja ja varapuheenjohtajat; Curian presidentti ja varapuheenjohtajat; kansallisen tuomarineuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat; tuomarit; valtakunnansyyttäjä ja hänen varasyyttäjänsä; Unkarin keskuspankin pääjohtaja ja varapääjohtajat, rahapoliittisen neuvoston jäsenet ja Unkarin keskuspankin valvontaelimen jäsenet; finanssipoliittisen neuvoston puheenjohtaja; kansallisen muistikomitean puheenjohtaja ja jäsenet; medianeuvoston jäsenet; pääministeri, ministerit, valtiosihteerit, pääministerin poliittinen johtaja ja pääministerin kansallisen turvallisuuden pääneuvonantaja, jos heillä ei ole kansalliskokouksen jäsenen tehtävää; lääninhallituskomissaari, hallituksen komissaari, pääministerin komissaari, ministerikomissaari; jos integriteettiviranomainen havaitsee sääntöjenvastaisuuksia, mukaan lukien se, että tutkinnan kohteena olevat henkilöt ovat tarkoituksellisesti toimittaneet virheellisiä tai totuudenvastaisia olennaisia tietoja varallisuusilmoituksessaan, erityisesti salaamalla tosiasiallisen taloudellisen tai tulotilanteensa, integriteettiviranomaisen on käynnistettävä menettely toimivaltaisessa kansallisessa elimessä, jonka on perusteltava asianmukaisesti kantansa julkisesti, jos se ei ole samaa mieltä integriteettiviranomaisen havainnoista.
Sovellettaessa integriteettiviranomaisen yksinomaisia tai ei-yksinomaisia tarkastusvaltuuksia suuririskisiin virkamiehiin kuuluvat seuraavat: presidentti, parlamentin jäsenet, ylimmät poliittiset johtajat, poliittiset johtajat, komissaarin asemassa olevat henkilöt, poliittiset neuvonantajat, ylimmät poliittiset neuvonantajat, henkilöstöpäälliköt, riippumattomien sääntelyelinten ja autonomisten hallintoelinten johtajat, alueelliset kuvernöörit, Budapestin ja maakunnallisten kaupunkien pormestarit, tuomarit, syyttäjät, oikeus- ja syyttäjäviranomaisten jäsenet, lainvalvontaviranomaisten tai kansallisen siviiliturvallisuuspalvelun osastopäälliköt ja valtion omistamien yritysten ylimmät johtajat.
Vuoden 2018 lain CXXV 183 §:n soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta edellä mainittuihin valtuuksiin kuuluvat myös seuraavat: I) integriteettiviranomaisella on mahdollisuus ohjeistaa henkilöä, jonka varallisuusilmoitus on integriteettiviranomaisen tarkastettavana, esittämään varallisuusilmoituksensa sisältöä tukevat tiedot ja asiakirjat; ja ii) integriteettiviranomainen voi ohjeistaa henkilöä, jonka varallisuusilmoituksen sisällön integriteettiviranomainen on todennut virheelliseksi, korjaamaan varallisuusilmoituksensa.
|
|
56
|
C8.R2 Osallistuminen tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa
|
Virstanpylväs
|
Osallistuminen Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön
|
Osallistumisaikomusta koskevan Euroopan komission ilmoituksen vastaanottaminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Ilmoitus aikomuksesta osallistua tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa on toimitettava Euroopan komissiolle. Ilmoitukseen on sisällyttävä pyyntö, että asetusta (EU) 2017/1939 sovelletaan Unkarissa EPPOn toimivaltaan kuuluviin rikoksiin, jotka on tehty ennen kuin Unkarille on annettu lupa liittyä tiiviimpään yhteistyöhön 1 päivänä kesäkuuta 2021 tai sen jälkeen.
|
|
57
|
C8.R3 Korruptiontorjuntatyöryhmää koskevien säädösten voimaantulo
|
Virstanpylväs
|
Korruptiontorjuntatyöryhmää koskevien säädösten voimaantulo
|
Voimaantuloon viittaava säännös lainsäädännössä
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Korruptiontorjuntatyöryhmän oikeudellista perustamista koskevan lainsäädännön voimaantulo.
Lainsäädännössä on säädettävä, että
1. Korruptiontorjuntatyöryhmällä on seuraavat tehtävät:
tarkastellaan nykyisiä korruption vastaisia toimenpiteitä ja laaditaan ehdotuksia niiden parantamiseksi;
b) esittää ehdotuksia, joilla
I) korruption ehkäisemisen ja havaitsemisen parantaminen,
II) tehostaa tiedonkulkua valtion ja rikostutkintaviranomaisten hallinto- ja valvontaviranomaisten välillä;
C) arvioida, miten sen aiempia ehdotuksia on seurattu ja pantu täytäntöön;
d) laadittava julkisesti saatavilla oleva vuosikertomus.
Lainsäädännössä on edellytettävä, että kyseisessä kertomuksessa i) analysoidaan korruption ja korruptoituneiden käytäntöjen riskejä ja suuntauksia, ii) ehdotetaan vastatoimia ja parhaita käytäntöjä korruptioriskien ja korruptiotyyppien ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja niistä rankaisemiseksi sekä arvioidaan niiden sovellettavuutta ja iii) arvioidaan, miten sen aiempia ehdotuksia on seurattu ja pantu täytäntöön.
2. hallitus keskustelee järjestelmällisesti korruptiontorjuntatyöryhmän kertomuksista ja ehdotuksista kahden kuukauden kuluessa niiden julkaisemisesta ja perustelee päätöksensä kustakin ehdotuksesta, jota se päätti olla panematta täytäntöön.
3. korruptiontorjunnan alalla toimivien valtiosta riippumattomien toimijoiden osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia korruptiontorjuntatyöryhmän jäsenistä (puheenjohtajaa lukuun ottamatta). Lainsäädännössä on edellytettävä, että i) tällaiset jäsenet ovat todistettavasti riippumattomia hallituksesta, viranomaisista, poliittisista puolueista ja liike-elämän eduista; II) heidät valitaan avoimen, läpinäkyvän ja syrjimättömän valintamenettelyn sekä ehdokkaiden asiantuntemukseen ja ansioihin liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella; ja iii) jos valtiosta riippumattomien toimijoiden jäsenten määrä laskee alle 50 prosentin, niiden ääniosuutta mukautetaan siten, että saavutetaan 50 prosenttia kokonaisäänimäärästä (puheenjohtajaa lukuun ottamatta).
4. integriteettiviranomaisen puheenjohtaja toimii korruptiontorjuntatyöryhmän puheenjohtajana ja toimii integriteettiviranomaisesta riippumattomasti.
5. Korruptiontorjuntatyöryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ja tekee päätökset annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä. Lainsäädännössä on edellytettävä, että sen kokousten pöytäkirjat asetetaan julkisesti saataville korruptiontorjuntatyöryhmän verkkosivustolla.
|
|
58
|
C8.R4 Erityisen menettelyn käyttöönotto julkisen vallan käyttöön tai julkisen omaisuuden hoitoon liittyviä erityisiä rikoksia varten (oikeudellinen valvonta)
|
Virstanpylväs
|
Lainsäädäntömuutokset, jotka koskevat tiettyihin korruptiotapauksiin ja korruptioon liittyviin käytäntöihin sovellettavaa menettelyä
|
Säädöksen (säädösten) hyväksyminen ja julkaiseminen virallisessa lehdessä
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Lainsäädäntömuutokset, joita sovelletaan myös ennen 1. tammikuuta 2023 tehtyihin (vanhentumattomiin) rikoksiin ja joilla
— säätää tiettyjä korruptiota ja siihen liittyviä käytäntöjä koskevan menettelyn perustamisesta;
— säädetään syyttäjän tai tutkintaviranomaisen rikosilmoituksen hylkäämistä tai rikosoikeudellisen menettelyn päättämistä koskevan päätöksen tuomioistuinvalvonnasta, jonka suorittaa Budan alemman oikeusasteen tuomioistuimen tutkintatuomari, jolla on toimivalta määrätä rikosoikeudellisen menettelyn aloittamisesta tai jatkamisesta. Jos tutkinta aloitetaan tai menettelyä jatketaan, syyttäjälaitos tai tutkintaviranomainen jatkaa menettelyä tuomioistuimen päätöksen perustelujen pohjalta ja, jos päätöstä ei havaita, korjaa siinä havaitut puutteet.
— säädetään, että jos tutkintatuomari on purkamishakemuksen jälkeen kumonnut rikosilmoituksen hylkäämistä tai rikosoikeudellisen menettelyn päättämistä koskevan päätöksen, jos menettely on lopetettu toistuvasti, on mahdollista nostaa syyte tuomioistuimessa. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä säädetyin edellytyksin menettely antaa oikeuden nostaa syyte toimivaltaisessa tuomioistuimessa, joka päättää pääasiasta todisteita kuultuaan. Syytteen nostamista koskevan pyynnön perusteiden tutkimista on rajoitettava (esim. voidaanko syytetyksi ilmoitettua henkilöä perustellusti epäillä syytteen nostamista koskevan pyynnön kohteena olevasta rikoksesta ja/tai onko syytetyllä koskemattomuus), jotta vältetään aineellinen suodatus, joka saattaisi ennakoida tai estää asiaratkaisun antamisen ilman mahdollisuutta etsiä ja kuulla todisteita asiassa. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat (täsmennetyin säännöksin) tehdä ehdotuksia tämän menettelyn mukaisesti lukuun ottamatta viranomaisia, mutta integriteettiviranomaisella on oikeus tehdä uudelleentarkastelua koskeva hakemus ja toistuva uudelleentarkastelua koskeva hakemus.
Rikosprosessista vuonna 2017 annetun lain XC CV/A luvun säännöksiä sovelletaan, ja tutkintaviranomaisen tai syyttäjälaitoksen on tehtävä uusi päätös rikosilmoituksesta 379 §:n nojalla myös, jos a) 31 päivän joulukuuta 2022 jälkeen tehty rikosilmoitus koskee samaa tekoa kuin teko, josta on tehty aiempi rikosilmoitus, joka on jätetty ja hylätty ennen 1 päivää tammikuuta 2023, tai jos tutkinta on päätetty ennen 1 päivää tammikuuta 2023, b) rikosilmoitukseen, joka on jätetty 31 päivän joulukuuta 2022 jälkeen, sovelletaan rikosilmoituksen CV/A lukua.
|
|
59
|
C8.R5 Varallisuusilmoituksia koskevien sääntöjen muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Varallisuusilmoitusten henkilöllistä ja aineellista soveltamisalaa laajentavien lainsäädäntömuutosten voimaantulo varmistaen samalla, että ilmoitukset julkistetaan usein
|
Voimaantuloon viittaava säännös lainsäädäntömuutoksissa
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Voimaan tulevat lainsäädäntömuutokset, joissa säädetään
I) korkeiden poliittisten johtajien (valtionhallinnosta vuonna 2018 annetun lain CXXV 183 ja 184 §:n nojalla) ja heidän sukulaistensa, jotka asuvat samassa taloudessa asianomaisten henkilöiden kanssa, sekä kansalliskokouksen jäsenten ja heidän sukulaistensa, jotka asuvat samassa taloudessa asianomaisten jäsenten kanssa, on tehtävä varallisuusilmoitus aloittaessaan tehtävänsä, sen jälkeen vuosittain ja jättäessään tehtävänsä;
II) Kaikkien henkilöiden, jotka kuuluvat i alakohdan henkilölliseen soveltamisalaan, on ilmoitettava vähintään seuraavat tiedot: tulot, kiinteistöt, muut arvokkaat kiinteistöt (joihin kuuluvat muun muassa ajoneuvot, alukset, arvokkaat antiikkiesineet, taideteokset), säästöt pankkitalletuksissa ja käteisvaroissa, osakkeet, arvopaperit ja pääomasijoitusrahastot, henkivakuutukset, trustit ja yritysten tosiasialliset omistajat ja edunsaajat.
|
|
60
|
C8.R5 Varallisuusilmoituksia koskevien sääntöjen muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Varallisuusilmoitusten sähköistä toimittamista digitaalisessa muodossa koskevan järjestelmän ja varallisuusilmoituksia koskevan julkisen tietokannan perustamista koskevien lainsäädäntömuutosten voimaantulo
|
Voimaantuloon viittaava säännös lainsäädännössä
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joissa säädetään
-oikeusperusta ja velvollisuus perustaa järjestelmä, johon (valtionhallinnosta vuonna 2018 annetun lain CXXV 183 ja 184 §:n mukaiset) poliittisten johtajien ja heidän asianomaisten henkilöiden kanssa samassa taloudessa asuvien sukulaistensa sekä kansalliskokouksen jäsenten ja heidän kanssaan samassa taloudessa asuvien sukulaisten varallisuusilmoitukset toimitetaan sähköisesti ja johon ne toimitetaan sähköisesti digitaalisessa muodossa.
-oikeusperusta ja velvollisuus perustaa tietokanta, josta voi tehdä hakuja ja jossa poliittisten johtajien (valtionhallinnosta vuonna 2018 annetun lain CXXV 183 ja 184 §:n nojalla) ja kansalliskokouksen jäsenten tekemät varallisuusilmoitukset asetetaan yleisön saataville maksutta ja ilman rekisteröintiä.
|
|
61
|
C8.R5 Varallisuusilmoituksia koskevien sääntöjen muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Varallisuusilmoitusvelvoitteiden rikkomiseen liittyvien seuraamusten käyttöönotto
|
Lainsäädäntöön sisältyvä säännös, joka koskee seuraavien voimaantuloa:
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joissa säädetään rikosoikeudellisista seuraamuksista, hallinnollisista sakoista ja niihin liittyvistä valtuuksista tai oikeudellisista seurauksista varallisuusilmoitusvelvoitteiden rikkomisen vuoksi.
Rikosoikeudellisia seuraamuksia olisi sovellettava seuraavissa tilanteissa: varallisuusilmoituksen toimittamatta jättäminen omasta syystä toimivaltaisen yhteisön kehotuksesta, b) olennaisen tosiseikan taloudellisen tilanteen salaaminen antamalla sisällöltään virheellinen varallisuusilmoitus, jättämällä totuuden antamatta tai muulla tavoin.
Jos integriteettiviranomainen toteaa vakavan rikkomisen, se käynnistää toimivaltaiselle elimelle, henkilölle, viranomaiselle tai tuomioistuimelle sovellettavat toimivaltuuksiin tai oikeudellisiin suhteisiin liittyvät seuraamukset, mukaan lukien taloudelliset seuraamukset, jos niistä säädetään laissa.
Hallinnollisia sakkoja sovelletaan tahattomiin, puhtaasti hallinnollisiin puutteisiin, jotka eivät kuulu tällaisten vakavien rikkomisten piiriin, mukaan lukien niiden korjaamatta jättäminen rahanpesuntorjuntaviranomaisen suosituksen tai ehdotetun toimenpiteen johdosta, paitsi jos puute on vähäinen tai vähäpätöinen ja se on korjattu.
|
|
62
|
C8.R6 Yleisen edun mukaisten varojen hallintasäätiöiden julkisten varojen käytön avoimuutta koskevien säädösten voimaantulo
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, jotka koskevat sen valvontaa, miten yleisen edun mukaista tehtävää hoitavat yleisen edun mukaisten varojen hallintasäätiöt ja niiden perustamat tai ylläpitämät oikeushenkilöt hyödyntävät unionin tukea
|
Voimaantuloon viittaava säännös lainsäädäntömuutoksissa
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joissa säädetään
I) julkista tehtävää hoitavien yleisen edun mukaisten omaisuudenhoitosäätiöiden ja niiden perustamien tai ylläpitämien oikeushenkilöiden nimeäminen julkisia hankintoja koskevissa säännöissä tarkoitetuiksi hankintaviranomaisiksi;
II) vaatimus, jonka mukaan yleisen edun mukaisia tehtäviä hoitaviin yleisen edun mukaisten varojen hallintasäätiöihin ja niiden perustamiin tai ylläpitämiin oikeushenkilöihin on sovellettava yleisön tiedonsaantia koskevia vaatimuksia;
III) oikeusperusta ja velvoite lakkauttaa asteittain yleistä etua palvelevat omaisuudenhoitosäätiöt, jotka hoitavat julkista tehtävää ja joilla ei ole korkea-asteen oppilaitosta Unkarissa; ja
IV) asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 61 artiklan säännösten noudattaminen niiden sääntöjen osalta, joita sovelletaan kaikkiin henkilöihin, jotka hoitavat tehtäviä tai ovat julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yleisen edun mukaisten omaisuudenhoitosäätiöiden palveluksessa ja ylläpitävät korkea-asteen oppilaitoksia Unkarissa, sekä näiden perustamiin tai ylläpitämiin oikeushenkilöihin riippumatta niiden muusta toiminnasta ja tehtävistä, myös Unkarin hallituksessa.
|
|
63
|
C8.R7 Julkisten menojen avoimuuden parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Julkisten menojen avoimuutta lisäävän lainsäädännön voimaantulo
|
Voimaantuloon viittaava säännös lainsäädännössä
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jossa säädetään vuonna 2011 annetun lain CXII 37/C §:ssä määriteltyjä julkisia tehtäviä hoitavia elimiä koskevasta velvoitteesta (joka kattaa ainakin valtionkassarekisteriin merkityt oikeushenkilöt, julkisessa omistuksessa olevat talouden toimijat ja niiden perustamat säätiöt; valtion perustamat omaisuudenhoitosäätiöt, julkisia tehtäviä hoitavat yleisen edun mukaisten varojen hallintasäätiöt ja niiden perustamat tai ylläpitämät oikeushenkilöt, HUN-REN-tutkimusverkosto), jotka julkaisevat ennakoivasti keskusrekisteriin ennalta määritellyt tiedot julkisten varojen käytöstä. Tiedot on asetettava saataville keskusrekisterissä, joka sisältää myös tiedot alihankkijoista ja tarvittaessa sopimusten yksilölliset tunnisteet sähköisessä julkisten hankintojen järjestelmässä (EPS).
Lainsäädännössä on säädettävä, että keskitettyyn rekisteriin ladattavien vähimmäistietojen on sisällettävä
I) kaikki tiedot, joiden julkaiseminen on jo pakollista avoimuuden vuoksi, mukaan lukien valtiontukien avoimuusrekisterissä julkaistut tiedot;
II) julkisten menojen muoto, mukaan lukien niiden oikeusperusta;
III) saajan täydellinen virallinen nimi (oikeushenkilön osalta) tai saajan etu- ja sukunimi (luonnollisten henkilöiden osalta);
IV) julkisten menojen arvo;
v) onko vastaanottaja luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö;
VI) oikeushenkilöiden yksilöllinen tunniste (alv-tunniste tai verotunniste, jos sellainen on saatavilla, tai muu kansallisella tasolla vahvistettu yksilöllinen tunniste);
VII) julkisten varojen käyttöä koskevat sopimustiedot, mukaan lukien niiden luonne ja tarkoitus (käytetyn sopimuksen tyyppi, käytetyn tarjouskilpailumenettelyn tyyppi, sopimuksen arvo, allekirjoituspäivä, sopimuksen kesto, saavutettava tavoite, sopimuksen mukaisesti toimitettavat suoritteet);
VIII) julkisten varojen käyttöä koskevat tarjouskilpailuasiakirjat, mukaan lukien niiden luonne ja tarkoitus (arvioitu arvo, julkisen hankintamenettelyn tyyppi, tarjouskilpailun päivämäärä, jätettyjen tarjousten lukumäärä, tarjoajien nimet);
IX) palveluntarjoajien nimet, mukaan lukien alihankkijoiden, toimittajien ja kapasiteetin tarjoajien nimet, vapaatekstimuodossa historiatietojen osalta ja koneellisesti luettavassa muodossa tulevia julkisia hankintoja varten;
X) alihankkijoiden suunniteltu osuus, jos se on saatavilla, sekä aiemmissa että tulevissa julkisissa hankinnoissa;
XI) vastuussa oleva julkinen elin;
XII) päivä, jona varat maksettiin.
Lainsäädännössä on säädettävä, että tiedot siitä, liittyykö julkisiin varoihin (kokonaan tai osittain) unionin tukea, asetetaan saataville myös keskusrekisterissä: kansallisen julkisten hankintojen kynnysarvon ylittävien julkisten varojen osalta ja b) 31 päivän maaliskuuta 2023 jälkeen aloitettujen hankintamenettelyjen osalta, myös sellaisten menettelyjen osalta, joihin liittyy unionin tukea, joka ei ylitä kansallisia julkisten hankintojen kynnysarvoja.
Lainsäädännössä on säädettävä, että keskusrekisterissä julkaistut tietokokonaisuudet on julkaistava avoimessa, yhteentoimivassa ja koneellisesti luettavassa muodossa, joka mahdollistaa valikoimattoman lataamisen ja tietojen lajittelun, hakemisen, poimimisen, vertailun ja uudelleenkäytön. On myös varmistettava, että tietoihin on pääsy maksutta ja ilman rekisteröitymistä.
Lainsäädännössä on säädettävä velvollisuudesta, jonka mukaan elinten on päivitettävä keskusrekisterissä olevat tiedot vähintään kahden kuukauden välein.
Lainsäädännössä on edellytettävä edellä mainittuihin vaatimuksiin liittyvien velvoitteiden noudattamisen valvontaa ja täytäntöönpanoa.
|
|
64
|
C8.R8 Säännöt, joilla varmistetaan yhteisöjen tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien avoimuus ja selvennetään julkisten tukien käyttöä
|
Virstanpylväs
|
Lainsäädäntömuutokset, joilla varmistetaan tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia olevien luonnollisten henkilöiden tietojen avoimuus, ja lainsäädäntö, jolla selvennetään julkisten tukien ulkopuolelle jätettyjen virkamiesten ja yhteisöjen soveltamisalaa
|
Voimaantuloon viittaava säännös lainsäädännössä
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joissa säädetään tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen avoimuudesta ja saatavuudesta.
Näillä lainsäädäntömuutoksilla
-Tarkistetaan tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan määritelmää sisällyttämällä siihen yksityisiä sijoitusrahastoja koskevia erityissäännöksiä.
-Sisällytettävä yksityisten sijoitusrahastojen tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja/omaisuudenhoitosuhde niiden oikeushenkilöiden luetteloon, joiden on ilmoitettava tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja;
-Toimittajien ja kansalaisjärjestöjen sisällyttäminen luetteloon luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joilla katsotaan olevan oikeutettu etu saada tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia tietoja
-Varmistaa, että unionin tuen hallinnoinnista ja valvonnasta Unkarissa vastaavilla elimillä on mahdollisuus kerätä tietoja pääomarahastojen tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista ja todentaa ne vähintään 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen.
Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jossa selvennetään ja laajennetaan soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen virkamiesten soveltamisalaa ja sellaisten yhteisöjen soveltamisalaa, jotka eivät voi hakea tai saada julkisista varoista myönnettäviä tukia.
|
|
65
|
C8.R9 Yhden tarjouksen perusteella tehtävien julkisten hankintamenettelyjen osuuden pienentäminen
|
Virstanpylväs
|
Unionin tuella rahoitettavissa hankinnoissa sellaisten tarjousmenettelyjen osuus, joissa saadaan vain yksi tarjous, saa olla enintään 15 prosenttia.
|
Sellaisten tarjousmenettelyjen osuus, joissa on vain yksi tarjous, unionin rahoittamissa hankinnoissa
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Niiden julkisia hankintoja koskevien tarjouskilpailumenettelyjen osuus, jotka ilmoitettiin yhteen tarjoukseen perustuvassa raportointivälineessä – joka kattaa julkiset hankintamenettelyt, joiden arvioitu arvo sekä ylittää että alittaa EU:n julkisten hankintojen kynnysarvot – ja jotka päätettiin 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana vuosina 2022–2025 ja 1. tammikuuta ja 31. maaliskuuta 2026 välisenä aikana, kun on kyse hankinnoista, jotka rahoitetaan ainakin osittain unionin tuella, on alle 15 prosenttia. Tarkastuskertomuksessa, johon sisältyy EUTAF:n vakiomuotoinen tarkastuslausunto, on vahvistettava, että yhden tarjouksen perusteella tehtyjen tarjousten osuus on alle 15 prosenttia.
|
|
66
|
C8.R9 Yhden tarjouksen perusteella tehtävien julkisten hankintamenettelyjen osuuden pienentäminen
|
Virstanpylväs
|
Seuranta- ja raportointivälineen perustaminen (”yhden tarjouksen raportointiväline”)
|
Seuranta- ja raportointiväline on toimiva
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Yhden ainoan tarjouksen perusteella päätettyjen julkisten hankintamenettelyjen seurantaa ja niistä raportointia varten on kehitettävä väline.
Tarkastuskertomuksessa, johon sisältyy tarkastusviranomaisen (EUTAF) vakiomuotoinen tarkastuslausunto, on vahvistettava, että seuranta- ja raportointiväline on toimiva, että sen toiminnot ovat sisämarkkinoiden tulostaulun menetelmien mukaisia ja että seurannassa ja raportoinnissa käytettävän järjestelmän tiedot (maantieteellisiä merkintöjä lukuun ottamatta) ovat tarkkoja ja täydellisiä, myös perusarvojen osalta.
On varmistettava, että yhden tarjouksen raportointivälineestä saataviin tietoihin perustuvat kirjalliset raportit laaditaan ja asetetaan julkisesti saataville sähköisen julkisten hankintojen järjestelmän verkkosivustolla.
|
|
67
|
C8.R10 Luotettavuuden, avoimuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen julkisten hankintojen markkinoilla
|
Virstanpylväs
|
Julkisia hankintoja koskevat säädökset, joilla lisätään julkisten hankintamenettelyjen avoimuutta ja otetaan käyttöön korruption ehkäisemistä koskevat säännöt
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulosäännös
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Julkisia hankintoja koskevien säädösten voimaantulo
-otetaan käyttöön ’avoimen talouden toimijan’ määritelmä;
-sulkea pois julkisista hankintamenettelyistä talouden toimijat, joita ei voida pitää ”läpinäkyvinä talouden toimijoina”;
-määritellään tarjoajien ja sukulaisten tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat eturistiriitasäännökset;
-velvoitetaan hankintaviranomaiset asettamaan julkisia hankintoja koskevat asiakirjat (sähköisiä lomakkeita lukuun ottamatta) suoraan ja rajoittamattomasti maksutta saataville eurooppalaisen hankintajärjestelmän julkisessa käyttöliittymässä;
-velvoitetaan hankintaviranomaiset julkaisemaan vuosittain tiedot hankintasopimusten toteuttamisesta;
-otettava käyttöön käyttöoikeussopimuksia koskeva velvoite kirjata ja julkaista hankinta-asiakirjoissa menettelyn alussa alustavan markkinatutkimuksen tulokset, laskelmat käyttöoikeussopimuksen saajan investoinnin tuotosta ja kilpailun varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet;
-katsoa, että käyttöoikeussopimusten tekomenettely ei ole onnistunut, jos tarjouksia on tehty vain yksi, paitsi jos hankintaviranomainen osoittaa, että kilpailun puuttuminen on seurausta markkinoiden tosiasiallisesta rakenteesta;
-annetaan hankintaviranomaisille nimenomainen mahdollisuus sisällyttää sopimuksen toteuttamiseen liittyviä korruption vastaisia ehtoja avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja lahjomattomuuden vahvistamiseksi;
-otetaan käyttöön velvoite, jonka mukaan hankintaviranomaisten on määrättävä sopimusehdoksi, että sopimuspuoleksi valitun tarjoajan on tehtävä yhteistyötä korruptiorikosten riskin vähentämiseksi;
-säädetään, että julkisten hankintojen välityslautakunnan on annettava ilmoitus, jossa esitetään sakkojen määräämistä koskevat periaatteet;
-laajennettava integriteettiviranomaisen mahdollisuutta käynnistää viran puolesta muutoksenhakumenettely julkisten hankintojen välityslautakunnassa EU:n varoihin liittyvien julkisten hankintamenettelyjen lisäksi;
-säädetään, että integriteettiviranomaisen johtaja toimii myös viran puolesta julkisia hankintoja käsittelevän neuvoston jäsenenä.
|
|
68
|
C8.R11 Sähköisen julkisten hankintojen järjestelmän (EPS) kehittäminen avoimuuden lisäämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Uusilla toiminnoilla päivitetty ulkoinen teholähde on yleisön saatavilla
|
Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan EPS-järjestelmän uusien toimintojen toimivuus.
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Riippumattoman tarkastajan tarkastuskertomuksessa, johon sisältyy vakiomuotoinen tarkastuslausunto, on vahvistettava, että
-sähköisen julkisten hankintojen järjestelmän (EPS) toiminnot mahdollistavat jäsennellyn haun jälki-ilmoituksen tiedoista ja kaikkien EPS-järjestelmässä julkaistujen jälki-ilmoitustietojen joukkoviennin koneellisesti luettavassa muodossa (mukaan lukien konsortion kunkin yksittäisen jäsenen nimet, alihankkijoiden nimet ja yrityksen tunnistenumerot, jos ne on ilmoitettu jälki-ilmoituksen asiaa koskevissa kentissä).
-nämä toiminnot mahdollistavat tietojen keräämisen, suodattamisen ja vertailun jälki-ilmoituksissa ja julkisten hankintojen eri aihepiireissä, jotka kattavat erityyppisistä jälki-ilmoituksista saatavat tiedot.
-EPS:ssä julkaistaan tietokanta, joka sisältää tiedot EPS:ssä julkaistuista julkisia hankintamenettelyjä koskevista jälki-ilmoituksista jäsennellyssä muodossa, joka soveltuu koneelliseen käsittelyyn.
-tietokannassa olevat talouden toimijat, myös konsortion jäsenet, voidaan tunnistaa yksilöllisellä tunnisteella (veronumero, jos se on ilmoitettu jälki-ilmoituksen asiaa koskevissa kentissä).
-tietokantaa päivitetään säännöllisesti, ja se on vapaasti kaikkien saatavilla ja ladattavissa EPS-verkkosivustolta ilman rekisteröintiä.
|
|
69
|
C8.R12 Julkisten hankintojen tuloksellisuuden mittauskehys
|
Virstanpylväs
|
Julkisten hankintojen tuloksellisuuden mittauskehyksen perustaminen
|
Tuloksellisuuden mittauskehyksen julkaiseminen EPS:n verkkosivustolla
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
EPS:n verkkosivustolla julkaistaan tuloksellisuuden mittauskehys, jolla arvioidaan i) julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannustehokkuutta ja ii) julkisten hankintamenettelyjen vähäisen kilpailun mahdollisia syitä ja vaikutuksia sekä aloja, joihin yhden ainoan tarjouksen tekemiseen johtavat julkiset hankintamenettelyt vaikuttavat eniten.
Tuloksellisuuden mittauskehyksen on mahdollistettava seuraavien vuotuinen analyysi:
I) epäonnistuneiden julkisten hankintamenettelyjen taso ja niiden syyt,
II) sellaisten sopimusten osuus (mitattuna sekä lukumäärän että arvon perusteella), jotka peruutetaan kokonaan sopimuksen toteuttamisen aikana;
III) viivästysten osuus sopimuksen toteuttamisessa,
IV) kustannusten ylitysten osuus (mukaan lukien niiden osuus ja määrä),
v) niiden tehtyjen hankintasopimusten osuus, joissa nimenomaisesti otetaan huomioon koko elinkaari tai elinkaarikustannukset;
VI) mikro- ja pienyritysten menestyksekäs osallistuminen julkisiin hankintoihin eri aloilla ja aloittain (CPV-kaksinumerotasojen ja -ryhmien perusteella);
VII) sellaisten julkisten hankintamenettelyjen osuus arvon mukaan, joissa on yksi tarjous, ja sellaisten julkisten hankintamenettelyjen osuus arvon mukaan, joissa on yksi tarjous ja jotka rahoitetaan erikseen kansallisista varoista ja unionin tuesta.
|
|
70
|
C8.R13 Toimintasuunnitelma kilpailun lisäämiseksi julkisissa hankinnoissa
|
Virstanpylväs
|
Toimintasuunnitelman hyväksyminen kilpailun lisäämiseksi julkisissa hankinnoissa
|
Hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman julkaiseminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Hallitus hyväksyy, julkaisee ja tarkistaa vuosittain toimintasuunnitelman, jolla pyritään lisäämään kilpailua julkisissa hankinnoissa.
Toimintasuunnitelmassa on I) vahvistettava saavutettavat tavoitteet; II) määriteltävä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi; III) asettaa tarkat määräajat toimenpiteiden täytäntöönpanolle; IV) yksilöidään toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaava elin tai vastaavat elimet; v) perustettava seurantamekanismi edistymisen arvioimiseksi.
|
|
71
|
C8.R14 Kansallisen tuomarineuvoston roolin ja valtuuksien vahvistaminen kansallisen tuomarineuvoston puheenjohtajan valtuuksien tasapainottamiseksi
|
Virstanpylväs
|
Kansallisen tuomarineuvoston aseman vahvistamista koskevien lainsäädäntömuutosten voimaantulo
|
Lainsäädäntömuutoksiin sisältyvä säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Kansallisen tuomarineuvoston aseman vahvistamiseksi tehtävillä lainsäädäntömuutoksilla
a)vahvistetaan kansallisen tuomarineuvoston valtuuksia hyväksymällä seuraavat säännökset:
Yksittäisten päätösten osalta lainsäädäntömuutoksissa on säädettävä, että kansallinen tuomarineuvosto antaa perustellun sitovan lausunnon seuraavista asioista:
(I)kansallisen tuomariviraston (National Office for the Judiciary, NOJ) puheenjohtaja on peruuttanut tuomareiden ja tuomioistuinten johtohenkilöiden nimitysmenettelyt, jos on olemassa vähintään yksi valintakelpoinen ehdokas, jota kyseisen tuomioistuimen tuomarit ovat tukeneet;
(II)vuoden 2011 laissa CLXII olevassa 27, 27/A, 31 ja 32 §:ssä tarkoitettu valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan suorittama tuomareiden siirto, mukaan lukien tilapäiset siirrot, toiseen tuomioistuimeen, lukuun ottamatta tilapäisiä siirtoja valtakunnalliseen tuomioistuinneuvostoon;
(III)valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja erottaa tuomarit ilman heidän suostumustaan niiden tuomareiden joukosta, jotka käsittelevät erityisasioita, mukaan lukien hallinto-oikeudelliset asiat;
(IV)tasavallan presidentin tai valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan ehdottamien ehdokkaiden soveltuvuus valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviin; soveltuvuusperusteet, kuten riippumattomuus, puolueettomuus, nuhteettomuus ja rehellisyys, määritellään laissa. Lainsäädäntömuutoksilla on varmistettava, että kansallisen tuomarineuvoston soveltumattomiksi katsomilla ehdokkailla on mahdollisuus nopeutettuun tuomioistuinvalvontaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
Asetusten osalta lainsäädäntömuutoksilla on varmistettava, että kansallinen tuomarineuvosto antaa perustellun sitovan lausunnon seuraavista asioista:
(I)pisteytysjärjestelmä tuomareiden virkoja koskevien hakemusten arvioimiseksi lainsäädäntökehyksen puitteissa;
(II)yksityiskohtaiset ehdot, joiden mukaisesti tuomareille ja tuomioistuinten johtajille myönnetään bonuksia ja muita etuuksia;
(III)tuomareiden koulutusjärjestelmää koskevat säännöt;
(IV)tietolomake ja menetelmät tuomareiden työmäärän arvioimiseksi sekä ”riita-asioiden ja muiden kuin riita-asioiden käsittelyihin liittyvän kansallisen työmäärän määrittäminen eriteltynä tuomioistuintason ja asiatyyppien mukaan”,
(V)tuomarin virkojen määrä kussakin tuomioistuimessa vuotuisen talousarvion puitteissa, mukaan lukien Kúria ja sen osastot;
b)vahvistetaan kansallisen tuomarineuvoston oikeus tutustua kaikkiin tuomioistuinten hallintoon liittyviin asiakirjoihin, tietoihin ja dataan. Lisäksi lainsäädäntömuutoksissa on säädettävä, että kansallinen tuomarineuvosto määrittää valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan puolivuosittaisen kertomuksen rakenteen;
c)antaa oikeusneuvostolle oikeustoimikelpoisuuden ja riippumattomuuden talousarvionsa maksamisessa ja ilmoittaa, että oikeusviraston puheenjohtaja laatii tuomioistuinten talousarviota koskevassa ominaisuudessaan tuomioistuinten talousarviota koskevan ehdotuksen ja sen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, jonka muun muassa oikeusneuvosto määrittelee oikeusneuvoston osalta ja jonka hallitus antaa parlamentille ilman muutoksia. Lakimuutoksissa säädetään myös, että tuomarijäsenet voidaan vapauttaa ratkaisutehtävistään siltä osin kuin alueellisen tuomioistuimen (törvényszék) puheenjohtajat on vapautettu ratkaisutehtävistään, jotta he voivat hoitaa tehtäviään kansallisessa tuomarineuvostossa. Lainsäädäntömuutoksissa säädetään, että kansallisen tuomarineuvoston tuomarijäseniä ei voida valita uudelleen muutoin kuin seuraavaa toimikautta varten, että kansallisen tuomarineuvoston tuomarijäsenet valitsevat keskuudestaan kansallisen tuomarineuvoston puheenjohtajan ja että tuomioistuinten presidentit ja varapuheenjohtajat kansallisen tuomarineuvoston jäseninä eivät osallistu asioiden käsittelyyn eivätkä äänestä niiden hallinnolliseen toimintaan liittyvistä asioista;
d)vahvistetaan kansallisen tuomarineuvoston oikeus viedä asia toimivaltaisen tuomioistuimen ja perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi, jotta se voi puolustaa oikeuksiaan ja käyttää oikeuksiaan;
e)velvoitetaan kuulemaan kansallista tuomarineuvostoa oikeusjärjestelmään vaikuttavista lainsäädäntöehdotuksista ja vahvistetaan oikeus ehdottaa hallitukselle uutta lainsäädäntöä samoista asioista;
f)vahvistetaan ehdottomat säännöt, jotka koskevat väliaikaisten tuomioistuinten presidenttien nimittämistä tuomioistuimen virkojen ennalta määrätyssä järjestyksessä seuraavasti: jos tuomioistuimen presidenttiä ei ole, presidentin toimivaltaa käyttää varapresidentti; jos varapresidenttiä ei ole, presidentin toimivaltaa käyttää sellaisen tuomariosaston päällikkö, jolla on pisin tuomarin virka; jos osastopäällikköä ei ole, puheenjohtajan toimivaltaa käyttää puheenjohtajana toimiva tuomari, jolla on pisin tuomarin virka;
g)kielletään valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajaa siirtämästä tuomareita toisiin tehtäviin sen jälkeen, kun heidät on siirretty ylempään oikeusasteeseen kuin siihen, jossa he ovat ratkaisseet asian ennen toisiin tehtäviin määräämistä.
|
|
72
|
C8.R15 Korkeimman oikeuden (Kúria) oikeudellinen riippumattomuus
|
Virstanpylväs
|
Korkeimman oikeuden oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevien muutosten voimaantulo
|
Lainsäädäntömuutoksiin sisältyvä säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
a)Lakimuutokset, joilla muutetaan korkeimman oikeuden presidentin valintaa koskevia sääntöjä, tulevat voimaan, jotta voidaan säätää seuraavista: I) hakijoilla on oltava vähintään viiden vuoden kokemus tuomarina toimimisesta; II) korkeimman oikeuden presidenttiä ei voida valita uudelleen; III) kansallinen tuomarineuvosto antaa perustellun sitovan lausunnon niiden ehdokkaiden soveltuvuudesta korkeimman oikeuden presidentin virkaan, joita tasavallan presidentti voi ehdottaa. Soveltuvuusperusteet, kuten riippumattomuus, puolueettomuus, nuhteettomuus ja rehellisyys, määritellään laissa. Lainsäädäntömuutoksissa säädetään, että kansallisen tuomarineuvoston soveltumattomiksi katsomilla ehdokkailla on oltava mahdollisuus nopeutettuun tuomioistuinvalvontaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
b)lakimuutokset ja muut muutokset Kúrian asioiden jakamista koskeviin sääntöihin tulevat voimaan, ja niissä säädetään seuraavaa: I) sähköisesti toimitetuille asioille annetaan asianumero ilman ihmisen osallistumista; II) asiat jaetaan jaostoille ennalta vahvistettujen objektiivisten kriteerien mukaisesti; III) asiaa käsittelevän ratkaisukokoonpanon on noudatettava etukäteen määrättyä algoritmia; IV) menettelyn osapuolet voivat tarkistaa asiakirja-aineiston perusteella, onko asioiden jakamista koskevia sääntöjä sovellettu asianmukaisesti; v) korkeimman oikeuden tuomarineuvosto ja asianomaiset tuomariosastot (kollégium) antavat sitovan lausunnon asioiden jakamista koskevasta järjestelmästä;
c)lakimuutokset, joilla muutetaan korkeimman oikeuden toimintasääntöjä, tulevat voimaan viimeistään
(I)korkeimman oikeuden tuomarineuvoston ja asianomaisten tuomariosastojen (kollégium) toimivaltuuksien vahvistaminen varmistamalla erityisesti, että ne antavat sitovan lausunnon
(a)tuomariosastojen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien sekä korkeimman oikeuden puheenjohtajien ja pääsihteerin tehtäviin ehdolla olevat henkilöt;
(b)komennukset Kúriaan;
(II)poistetaan perustuslakituomioistuimen jäsenten mahdollisuus ryhtyä tuomareiksi ja sen jälkeen nimittää heidät korkeimpaan oikeuteen ilman tavanomaista hakumenettelyä,
(III)varmistetaan, että kansallinen tuomarineuvosto antaa perustellun sitovan lausunnon niiden ehdokkaiden soveltuvuudesta korkeimman oikeuden varapresidentin tehtävään, joita korkeimman oikeuden presidentti voi ehdottaa. Soveltuvuusperusteet, kuten riippumattomuus, puolueettomuus, nuhteettomuus ja rehellisyys, määritellään laissa. Lainsäädäntömuutoksilla on varmistettava, että kansallisen tuomarineuvoston soveltumattomiksi katsomilla ehdokkailla on mahdollisuus nopeutettuun tuomioistuinvalvontaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.
(IV)varmistetaan, että välitavoitteessa 71 tarkoitettuja kansallisen tuomarineuvoston vahvistettuja valtuuksia sovelletaan myös korkeimman oikeuden presidenttiin tämän toimiessa nimittävänä viranomaisena (vuoden 2011 lain CLXII mukaisesti).
|
|
73
|
C8.R16: Esteiden poistaminen ennakkoratkaisupyyntöjen esittämiseltä Euroopan unionin tuomioistuimelle
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joilla poistetaan esteet ennakkoratkaisupyyntöjen esittämiseltä Euroopan unionin tuomioistuimelle
|
Lainsäädäntömuutoksiin sisältyvä säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan sen varmistamiseksi, että
I) Rikosprosessilain 666 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä muutetaan siten, että Kúrialta poistetaan mahdollisuus valvoa tuomarin Euroopan unionin tuomioistuimelle esittämän ennakkoratkaisupyynnön laillisuutta, ja ii) rikosprosessilain 490 §:ää menettelyn lykkäämisestä muutetaan siten, että poistetaan kaikki esteet ennakkoratkaisupyynnön esittämiseltä tuomioistuimelle SEUT 267 artiklan mukaisesti.
|
|
74
|
C8.R17 Uudistus, joka koskee perustuslakituomioistuimen lopullisten tuomioiden uudelleentarkastelua
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joilla poistetaan viranomaisten mahdollisuus valittaa lopullisista päätöksistä perustuslakituomioistuimeen
|
Lainsäädäntömuutoksiin sisältyvä säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Voimaan tulevat lainsäädäntömuutokset, joilla poistetaan viranomaisten mahdollisuus riitauttaa perustuslakituomioistuimessa tuomioistuinten lopulliset päätökset. Tämä mahdollisuus otettiin käyttöön vuonna 2019 muuttamalla vuonna 2011 annetun lain CLI 27 §:ää.
|
|
75
|
C8.R18 Lainsäädäntömuutokset, joilla vahvistetaan hallinto-, seuranta-, tarkastus- ja valvontamekanismeja unionin tuen moitteettoman käytön varmistamiseksi
|
Virstanpylväs
|
Säädökset, joissa säädetään elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointia, tarkastusta ja valvontaa koskevasta oikeudellisesta toimeksiannosta ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisten varojen hallinnoinnin, seurannan, valvonnan ja tarkastuksen sääntelystä Unkarissa
|
Säädöksen/säädösten säännös, josta/joista käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon, tarkastukseen ja valvontaan Unkarissa osallistuvien elinten lakisääteisen toimeksiannon määrittelystä myös vuoden 2026 jälkeen.
Näissä lakisääteisissä vaatimuksissa on vahvistettava niiden elinten tehtävät ja vastuualueet, jotka tarjoavat
a) välitavoitteisiin ja tavoitteisiin liittyvien tietojen keräämiseen ja luotettavuuteen sekä niiden saavuttamisen seurantaan;
b) käytössä on menettelyt johdon vahvistuslausumien, tarkastustiivistelmien ja maksupyyntöjen laatimista ja luotettavuutta varten;
C) käytössä on menettelyt lopullisia saajia, toimeksisaajia, alihankkijoita ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen keräämiseksi ja tallentamiseksi elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan mukaisesti;
d) elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon (mukaan lukien sitä valmistelevat toimet), valvontaan (mukaan lukien sisäiset ja ulkoiset arvioijat julkisissa hankintamenettelyissä) ja tarkastukseen osallistuvaan koko henkilöstöön sekä lopullisiin tuensaajiin, hankintaviranomaisiin, toimeksisaajiin, alihankkijoihin ja hankkeiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon osallistuviin konsulttiyrityksiin sovelletaan selkeitä eturistiriitoja koskevia velvoitteita;
e) eturistiriitoja koskevissa säännöissä käsitellään nimenomaisesti tilanteita, joihin liittyy perhe- tai tunnesiteitä, poliittista tai kansallista yhteenkuuluvuutta, taloudellisia etuja tai muita suoria tai välillisiä henkilökohtaisia etuja, joita voidaan pitää eturistiriitoina asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 61 artiklan ja siihen liittyvän komission tiedonannon (”Ohjeet eturistiriitojen välttämiseen ja hallintaan varainhoitoasetuksen mukaisesti” [C 121/01]) mukaisesti;
f) että henkilöstö, joka osallistuu yksittäisiä hankkeita koskevaan päätöksentekoon (erityisesti tukikelpoisuutta, riskinarviointia, hankkeiden valintaa, väli- ja lopputarkastusmenettelyjä, sääntöjenvastaisuuksien hallintaa ja tarkastuksiin liittyviä päätöksiä koskeviin päätöksiin), on velvollinen antamaan tapauskohtaisesti vakuutuksen siitä, ettei heillä ole eturistiriitoja, ja että vakuutusta on säilytettävä vähintään viisi vuotta;
g) eturistiriitoja koskevien ilmoitusten todenperäisyys tarkastetaan säännöllisesti ja näiden tarkastusten tulokset säilytetään vähintään viiden vuoden ajan;
H) kyseiset elimet suorittavat kattavia jälkitarkastuksia sen määrittämiseksi, onko kaikkia sovellettavia sääntöjä noudatettu, erityisesti petosten, korruption, eturistiriitojen ja päällekkäisen rahoituksen osalta. Tällaisten jälkitarkastusten on katettava riittävän suuri osa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteitä varten allekirjoitettujen rahoitussopimusten ja tehtyjen julkisia hankintoja koskevien sopimusten perusjoukosta, ja jälkitarkastuksiin valittavat yksittäiset sopimukset, maksut mukaan lukien, olisi valittava riskiperusteisesti. Lisäksi edellytetään, että näissä jälkitarkastuksissa hyödynnetään välitavoitteiden 59, 63, 64 ja 78 täytäntöönpanon jälkeen saatavilla olevia tietoja ja tarkastellaan, onko kyseisten sopimusten hyväksyminen/myöntäminen välitavoitteessa 62 tarkoitetusta lainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden mukaista. Säädöksessä on säädettävä, että nämä jälkitarkastukset tehdään välitavoitteessa 73 tarkoitetun säädöksen mukaisesti.
I) että arkaluonteisissa tehtävissä toimivan henkilöstön valvontaa (kuten sääntöjenvastaisuuksien hallintaa, valvontaa ja riskinarviointia) varten on käytössä menettelyt;
J) tarjoajat eivät saa osallistua julkisiin hankintamenettelyihin, jos kyseisessä tarjouksessa todetaan niiden kannalta merkityksellinen eturistiriita.
Asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisten rahastojen hallinnointia, seurantaa, valvontaa ja tarkastusta Unkarissa koskevissa säädöksissä on säädettävä edellä olevista d-g ja i-j alakohdasta, joiden osalta d alakohdan säännöksiä sovelletaan myös toimien tuensaajiin.
|
|
76
|
C8.R18 Lainsäädäntömuutokset, joilla vahvistetaan hallinto-, seuranta-, tarkastus- ja valvontamekanismeja unionin tuen moitteettoman käytön varmistamiseksi
|
Virstanpylväs
|
Säännöt, joilla varmistetaan kaikkien unionin tuen hallinnointiin ja valvontaan Unkarissa osallistuvien elinten henkilöstön eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen
|
Säädöksen/säädösten säännös, josta/joista käy ilmi sen voimaantulo ja menettelyjen hyväksyminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään
(I)säännökset eturistiriitatilanteiden ehkäisemisestä, havaitsemisesta ja korjaamisesta asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 61 artiklan ja siihen liittyvän komission tiedonannon (”Ohjeet eturistiriitojen välttämiseen ja hallintaan varainhoitoasetuksen mukaisesti” [C 121/01]) mukaisesti.
(II)unionin tuen hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien elinten tehtävien ja velvoitteiden vahvistaminen siltä osin kuin on kyse niiden roolista eturistiriitatilanteiden ehkäisemisessä, havaitsemisessa ja korjaamisessa.
(III)oikeusperusta ja kyseisten elinten velvollisuus ottaa käyttöön menettelyt tätä varten.
Näiden menettelyjen on oltava hyväksyttyjä.
|
|
77
|
C8.R19 Petosten- ja korruptiontorjuntastrategia unionin tuen täytäntöönpanoa, tarkastusta ja valvontaa varten
|
Virstanpylväs
|
Unionin tukea koskevan petostentorjunta- ja korruptiontorjuntastrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman hyväksyminen
|
Unionin tukea koskevan petostentorjunta- ja korruptiontorjuntastrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman hyväksyminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Hallituksen on hyväksyttävä petostentorjunta- ja korruptiontorjuntastrategia kaikelle unionin tuelle, jolla tarjotaan
I) unionin rahoitustuen täytäntöönpanoon Unkarissa osallistuvien eri yhteisöjen tehtävät ja vastuut petosten, eturistiriitojen ja korruption ehkäisemisessä, havaitsemisessa ja korjaamisessa;
II) petoksiin, eturistiriitoihin ja korruptioon liittyvien tärkeimpien riskien, tekijöiden ja käytäntöjen arviointi.
Hallitus hyväksyy edellä mainittuun strategiaan liittyvän toimintasuunnitelman, jossa
I) määritellä toimet; asettaa määräajat kunkin toimen toteuttamiselle; III) yksilöitävä kunkin toimen osalta sen täytäntöönpanosta vastaava elin tai vastaavat elimet; IV) määriteltävä indikaattorit, joilla mitataan edistymistä kunkin toimen täytäntöönpanossa; v) vahvistettava järjestelyt toimien säännöllistä uudelleentarkastelua varten.
|
|
78
|
C8.R20 Arachne-järjestelmä unionin tukea varten
|
Virstanpylväs
|
Arachne-riskienpisteytysvälineen järjestelmällinen käyttö
|
Arachne-riskienpisteytysvälineen järjestelmällisen käytön varmistavien säännösten voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säännösten voimaantulo, joissa säädetään velvollisuudesta käyttää Arachne-riskinpisteytysvälineen toimintoja elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnoinnissa, valvonnassa ja tarkastuksessa sekä asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesta unionin tuesta, lukuun ottamatta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaista tukea ja asetuksen (EU) 2021/2115 mukaista tukea Unkarissa.
Lainsäädännössä on säädettävä:
I) velvoite, jonka mukaan viranomaisten on ladattava Arachne-järjestelmään kahden kuukauden välein kaikki sovellettavissa EU:n asetuksissa vahvistettujen tietokenttien tiedot hyvissä ajoin kehitettävien menettelyjen mukaisesti;
II) velvoite, jonka mukaan viranomaisten on tehtävä lisätarkastuksia, jos Arachne-riskienpisteytysväline – myös hakijoiden ennakkotarkastusta varten – viittaa riskiin, ja niiden on otettava Arachne-riskienpisteytysvälineen tuottamat riskienpisteytystulokset huomioon päätöksentekomenettelyissään;
III) että Unkarin asianomaisilla tarkastuselimillä ja asiaankuuluvilla komission yksiköillä ja valvontaelimillä on täysi pääsy Arachne-riskienpisteytysvälineen toimintoihin riskinarviointiaan varten sekä järjestelmässä oleviin tietoihin; ja
IV) velvoite, jonka mukaan viranomaisten on laadittava menettelyt, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset vaatimukset Arachne-riskienpisteytysvälineen käytännön käytölle ja tietojen oikea-aikaiselle ja kattavalle lataamiselle siihen.
|
|
79
|
C8.R20 Arachne-järjestelmä unionin tukea varten
|
Virstanpylväs
|
Arachne-riskienpisteytysvälineen järjestelmällinen käyttö
|
Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan Arachne-riskienpisteytysvälineen järjestelmällistä ja tehokasta käyttöä koskevien menettelyjen asianmukaisuus ja Arachneen ladattujen tietojen täydellisyys
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Elpymis- ja palautumissuunnitelman ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisista rahastoista myönnettävän unionin tuen osalta, lukuun ottamatta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaista tukea, tarkastuskertomuksessa, johon sisältyy tarkastusviranomaisen (EUTAF) vakiomuotoinen tarkastuslausunto, on todennettava, että
I) välitavoitteessa 78 esitettyjen menettelyjen asianmukaisuus varmistaa, että järjestelmään ladataan täydelliset tiedot kahden kuukauden välein;
II) sovellettavassa unionin lainsäädännössä vahvistetut tiedot on tosiasiallisesti ladattu kokonaisuudessaan Arachneen: ja
III) kansalliset elimet ovat ottaneet käyttöön järjestelyjä, joilla varmistetaan Arachne-järjestelmän tuottaman riskipisteytyksen järjestelmällinen ja säännöllinen seuranta.
Asetuksen (EU) 2021/2115 mukaisten varojen osalta Unkarissa on hyväksyttävä toimintasuunnitelma, jossa sovelletaan edellä esitettyjä menettelyjä.
|
|
80
|
C8.R21: Sisäisen tarkastuksen ja lahjomattomuuden osaston perustaminen vahvistamaan eturistiriitojen valvontaa unionin tuen täytäntöönpanon yhteydessä
|
Virstanpylväs
|
Petosten ja korruption tehokkaan ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen varmistaminen unionin tuen täytäntöönpanossa perustamalla uusi sisäisen tarkastuksen ja lahjomattomuuden osasto (DIAI) ja varmistamalla sen täysi toiminta
|
Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Uuden sisäisen tarkastuksen ja lahjomattomuuden osaston perustamista koskevan säädöksen voimaantulo. Säädöksessä on säädettävä, että
I) DIAI:n riippumattomuus turvataan nimittämällä sen korkea-arvoinen henkilöstö, jonka toimikausi kestää ilman mahdollisuutta erottaa heitä;
II) DIAI:n henkilöstön valinnan on perustuttava objektiivisiin kriteereihin;
III) että DIAI:lla on toimivalta suhteessa elimiin, jotka osallistuvat unionin tuen täytäntöönpanoon Unkarissa;
IV) että DIAI antaa pyynnöstä viipymättä integriteettiviranomaiselle täyden pääsyn kaikkiin eturistiriitoja koskeviin ilmoituksiinsa ja kaikkiin tiedostoihinsa;
v) että sen institutionaalista rakennetta ja työmenetelmiä koskevat menettelysäännöt ovat olemassa ja että integriteettiviranomainen valvoo niitä;
VI) että sen tehtävien hoitamiseen osoitetaan riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit;
VII) että DIAI tarkastaa säännöllisesti unionin tuen täytäntöönpanoon Unkarissa liittyvien eturistiriitoja koskevien ilmoitusten todenperäisyyden ja että tätä valvontaa koskevat tiedot säilytetään vähintään viiden vuoden ajan;
VIII) että eturistiriitoja koskevista epäilyistä voidaan ilmoittaa nimettömästi;
IX) DIAI:n on tutkittava ilmoitetut epäilyt;
X) DIAI raportoi vuosittain työstään integriteettiviranomaiselle.
|
|
81
|
C8.R22 EUTAF:n valmiuksien varmistaminen sen tehtävien hoitamiseksi
|
Virstanpylväs
|
Petosten ja korruption tehokkaan ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen varmistaminen unionin tuen täytäntöönpanossa EUTAF:n asianmukaisten valmiuksien avulla
|
Säädöksen/säädösten säännös, josta/joista käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Voimaan tulee yksi tai useampi säädös, jossa säädetään EUTAF:n tarvitsemien taloudellisten ja henkilöresurssien järjestämisestä, jotta se voi turvata riippumattomuutensa ja hoitaa tehtävänsä tehokkaasti. Lainsäädäntömuutoksissa on säädettävä, että
— EUTAF:n vuotuinen talousarvio vahvistetaan EUTAF:n alustavan ehdotuksen perusteella, ja sitä muutetaan ainoastaan, jos se on julkisesti perusteltua, eikä se heikennä EUTAF:n valmiuksia hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.
— EUTAF:n johtajan palkkio on 70 prosenttia valtion tilintarkastusviraston pääjohtajan palkkiosta.
— EUTAF:n toiminnallinen ja ammatillinen riippumattomuus on säilytettävä, eikä EUTAF:n henkilöstö saa edelleenkään pyytää tai ottaa vastaan tarkastustyötään koskevia ohjeita.
|
|
82
|
C8.R23 Yhteistyö OLAFin kanssa unionin tuen käyttöön liittyvien petosten havaitsemisen tehostamiseksi
|
Virstanpylväs
|
OLAFin avustamisesta sen Unkarissa paikan päällä tekemissä tarkastuksissa vastaavan kansallisen viranomaisen nimeäminen ja mahdollisuus määrätä taloudellisia seuraamuksia yhteistyöstä kieltäytyneille talouden toimijoille
|
Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään
I) kansallisen vero- ja tullihallinnon (Nemzeti Adó- és Vámhivatal, NAV) nimeäminen toimivaltaiseksi kansalliseksi viranomaiseksi avustamaan OLAFia paikalla tehtävissä tarkastuksissa Unkarissa ja silloin, kun kyseisten tarkastusten kohteena oleva talouden toimija kieltäytyy yhteistyöstä. Muutokseen on sisällyttävä kuvaus noudatettavasta menettelystä. Sen on myös otettava käyttöön mahdollisuus, että OLAFin pyynnöstä paikalla on rahoitusvalvoja. Varainhoidon valvojan on mahdollistettava se, että OLAF voi suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, erityisesti varmistamalla täytäntöönpanon asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 tarkoitetun todistusaineiston suojaamiseksi. Tähän sisältyvät seuraavat interventiotyypit: a) lähtö paikan päällä [Nemzeti Adó- és Vámhivatalista vuonna 2010 annetun lain CXXII 36/L §], b) tietojen pyytäminen [NAVtv:n 36 §], c) henkilöllisyyden tarkistaminen [NAVtv:n 36/A §], d) saapuminen paikkaan, jota ei voida pitää yksityisasuntona [NAVtv:n 36/G §], e) maisemansuojelu [NAVtv:n 36/I §:n 1 momentti]. Muutoksessa on määrättävä, että jos tällainen apu edellyttää oikeusviranomaisen lupaa, kansallisen petostentorjunnan koordinointiviraston (AFCOS) on haettava tällaista lupaa vähintään 72 tuntia etukäteen. OLAF voi tällaisen valtuutuksen perusteella pyytää etukäteen rahoitusvalvojan läsnäoloa, jos on olemassa riski, että suunniteltua paikalla tehtävää tarkastusta ja todentamista vastustetaan.
II) muutetaan vuoden 2004 lakia XXIX siten, että otetaan käyttöön varoittava taloudellinen seuraamus, joka määrätään, jos talouden toimija kieltäytyy yhteistyöstä OLAFin kanssa paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia varten.
|
|
83
|
C8.R24 Elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus ja valvonta sekä unionin taloudellisten etujen suojaaminen
|
Virstanpylväs
|
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon seurantajärjestelmä
|
EUTAF:n tarkastuslausunto, jossa vahvistetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman tallennusjärjestelmän toiminta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Tarkastuskertomuksessa, johon sisältyy tarkastusviranomaisen (EUTAF) vakiomuotoinen tarkastuslausunto, on vahvistettava, että elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon seurantaan tarkoitettu tallennusjärjestelmä on toimiva.
Tietovarastojärjestelmä suorittaa seuraavat tehtävät:
a) tietojen kerääminen ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta;
b) elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdassa edellytettyjen tietojen kerääminen, tallentaminen ja niihin pääsy.
Kansallisten ja EU:n elinten pääsy tietoihin on varmistettava tarkastuksia ja valvontaa varten.
|
|
84
|
C8.R24 Elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus ja valvonta sekä unionin taloudellisten etujen suojaaminen
|
Virstanpylväs
|
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon tarkastus
|
EUTAF hyväksyy elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevan tarkastusstrategian
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Tarkastusviranomaisen (EUTAF) tarkastusstrategian hyväksyminen. Strategian mukaan Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano tarkastetaan kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti ainakin vuoden 2028 loppuun asti.
Strategiassa on esitettävä riskinarviointiin sovellettava menetelmä ja lähestymistapa, elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti toteutettujen uudistusten ja investointien eri täytäntöönpanovaiheissa tehtävien tarkastusten (kuten järjestelmä- ja hanketarkastusten, asiakirjatarkastusten ja paikalla tehtävien tarkastusten) tiheys ja tyyppi sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista tukevien tietojen luotettavuus. Yksityiskohtaisten tarkastusten suuren määrän lisäksi tarkastuksilla olisi varmistettava, että tarkastukset, jotka koskevat sitä, noudattavatko täytäntöönpanoelimet välitavoitteen 75 h alakohdassa tarkoitettua vaatimusta, ovat riittävän kattavia.
|
|
85
|
C8.R25 Avoimuuden ja julkisen tiedon saatavuuden parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla varmistetaan oikeudellinen ennustettavuus julkisia tietoja koskevien asioiden saatavuudessa tuomioistuimissa
|
Säädöksen/säädösten säännös, josta/joista käy ilmi voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään julkisten tietojen saatavuutta koskeviin pyyntöihin sovellettavasta poikkeuksellisesta menettelystä:
-siinä otetaan käyttöön poikkeuksellinen menettely, jossa on samat menettelyvaiheet ja määräajat kuin lehdistötietojen oikaisua koskevissa tapauksissa, kuten siviiliprosessista vuonna 2016 annetussa laissa CXXX (495–501 §) säädetään.
-tämä edellyttää, että rekisterinpitäjä ja tietojen pyytäjä toimivat vilpittömässä mielessä ja tekevät keskenään yhteistyötä julkisten varojen ja omaisuuden käytön avoimuuden lisäämiseksi.
|
|
86
|
C8.R25 Avoimuuden ja julkisen tiedon saatavuuden parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Julkisten tietojen avoimuuden lisäämiseen tähtäävien lainsäädäntömuutosten voimaantulo
|
Lakimuutoksiin sisältyvät säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joilla vahvistetaan pääsääntö, jonka mukaan julkiset tiedot on annettava maksutta, ja tällaisten julkisten tietojen saatavuudesta perittäviä maksuja voidaan soveltaa ainoastaan poikkeuksellisissa ja selkeästi määritellyissä olosuhteissa. Tältä osin muutoksilla
I) Poistettava mahdollisuus periä työvoimakustannuksia, jotka liittyvät julkisten tietopyyntöjen täyttämiseen;
II) Määriteltävä julkisesti saatavilla olevat yksikkökustannukset, jotka liittyvät pyydettyjen tietojen kopiointi- ja toimituskustannuksiin;
III) Vahvistettava sääntö, jonka mukaan perittävät maksut eivät saa ylittää ii alakohdassa tarkoitettuihin kustannusluokkiin liittyvän tietopyynnön täyttämisestä julkisen tiedon haltijalle aiheutuneita todellisia kustannuksia, ja ainoastaan, jos kyseiset kustannukset ovat yli 10000 forinttia;
IV) Otetaan käyttöön suhteellisen alhainen 190000 forintin enimmäismäärä liitännäiskustannuksille, jotka julkinen elin voi ottaa huomioon täyttäessään yksittäisen julkisen tietopyynnön; ja
v) Kumotaan säännökset, jotka antavat julkisia tehtäviä hoitavalle elimelle mahdollisuuden evätä tietopyyntö sillä perusteella, että siihen liittyisi tietojen hankkimista, keräämistä tai käsittelyä tai että se edellyttäisi uusien tietojen luomista.
|
|
87
|
C8.R25 Avoimuuden ja julkisen tiedon saatavuuden parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Tietosuojasta ja tiedonvälityksen vapaudesta vastaavan kansallisen viranomaisen raportti (raportit) julkisten tietojen saatavuudesta
|
Tietosuojasta ja tiedonvälityksen vapaudesta vastaavan kansallisen viranomaisen raportti (raportit) siitä, miten julkiset elimet ovat noudattaneet julkisen tiedon saatavuutta koskevia velvoitteitaan, on saatavilla verkossa
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Tietosuojasta ja tiedonvälityksen vapaudesta vastaava kansallinen viranomainen tekee viran puolesta ja valituksen perusteella tarkastuksia julkisia tehtäviä hoitaville elimille arvioidakseen, noudattavatko ne julkisten tietojen avoimuutta ja yleistä etua koskevien tietojen saatavuutta koskevia vaatimuksiaan.
Tarkastusten tulokset on esitettävä tiivistetysti raportissa (raporteissa), jossa (joissa) yksilöidään, miten puutteet on korjattava ja miten niiden johdosta on toteutettava jatkotoimia, sekä annetaan suosituksia siitä, miten julkisten tietojen saatavuutta voidaan parantaa.
|
88
|
C8.R26 Lainsäädännön laadun parantaminen ja sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen päätöksentekoon
|
Virstanpylväs
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, joka sisältää säännöksiä sidosryhmien osallistumisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon ja seurantaan
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulosäännös
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisen säädöksen (sellaisten säädösten) voimaantulo, jossa (joissa) säädetään
1) velvoite laatia strategia, jossa määritellään tehtävät ja vastuut siitä, miten tärkeimmät sidosryhmät otetaan mukaan elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden täytäntöönpanoon;
2) oikeusperusta ja velvollisuus perustaa seurantakomitea, joka koostuu elpymis- ja palautumissuunnitelman osien täytäntöönpanon kannalta merkityksellisistä sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista. Seurantakomitealle annetaan tehtäväksi seurata jatkuvasti elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa myös vuoden 2026 jälkeen. Kaikilla seurantakomitean jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Seurantakomitean jäsenistä vähintään 50 prosentin on edustettava hallituksesta ja julkisista elimistä riippumattomia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Tällaiset organisaatiot valitaan avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä valintamenettelyllä sellaisten organisaatioiden asiantuntemukseen ja ansioihin liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella, jotka toimivat yhdellä tai useammalla seuraavista aloista: sosiaalipolitiikka koulutus; työmarkkinat; terveydenhuolto; ympäristö, ilmastonmuutoksen torjunta; energiakustannukset kestävä kehitys, kestävä liikenne; edistetään perusoikeuksia, yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä; korruption torjunta, ja avoimuus. Kansalaisyhteiskuntaa edustavat seurantakomitean jäsenet.
3) velvoite, jonka mukaan seurantakomitean on kokoonnuttava vähintään kahdesti vuodessa ja saatava elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyviä tietoja, seurantakomitea voi antaa suosituksia jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä ja kansallisen viranomaisen on toteutettava suositusten perusteella jatkotoimia ja raportoitava seurantakomitealle näiden jatkotoimien edistymisestä;
|
|
89
|
C8.R26 Lainsäädännön laadun parantaminen ja sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen päätöksentekoon
|
Virstanpylväs
|
Julkisten kuulemisten ja vaikutustenarviointien käytön lisäämistä lainsäädäntöprosessissa koskevien säädösten voimaantulo
|
Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kaikista hallituksen hyväksymistä säädöksistä (eli hallituksen asetuksista ja ministeriön asetuksista) tai hallituksen hyväksyttäväksi esitetyistä säädöksistä (eli lakiesityksistä) järjestetään julkinen kuuleminen ja laaditaan vaikutustenarviointi ja että niiden tiivistelmät asetetaan järjestelmällisesti julkisesti saataville säätämällä
I) vähintään kahdeksan päivän kuulemisaika (mikä tarkoittaa, että esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on asetettava saataville julkista kuulemista varten samaan aikaan kuin se lähetetään hallituksen sisäistä kuulemista varten);
vähintään viisi päivää julkisen kuulemisen määräajan päättymisen jälkeen julkisen kuulemisen aikana saatujen tietojen huomioon ottamiseksi; kyseisenä aikana hallitus ei hyväksy hallituksen säädöstä tai lakiesitystä ei toimiteta parlamentille;
III) niiden säädösten osuus, joihin voidaan soveltaa vuoden 2010 lain CXXXI 5 §:ssä säädettyjä poikkeuksia, saa olla enintään 10 prosenttia.
IV) että näiden poikkeusten käyttö on perusteltava asianmukaisesti kirjallisesti ja että on viitattava sovellettuun poikkeukseen;
v) alustavan vaikutustenarvioinnin tiivistelmä ja perustelut, joissa esitetään ehdotuksen tavoite ja pääkohdat, asetetaan kaikissa tapauksissa julkisesti saataville yhdessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskevan esityksen kanssa;
VI) laajennetaan velvoitetta järjestää julkinen kuuleminen säädösluonnoksista, jotka liittyvät etunimien luetteloon (luetteloihin), ja poistetaan mahdollisuus vedota luonnonsuojeluun ja ympäristönsuojeluun liittyviin etuihin julkisen kuulemisen vaatimuksia koskevien poikkeusten soveltamisalasta.
VII) Valtion valvontavirasto (KEHI) tarkastaa vuosittain vuoden 2010 laissa CXXXI säädettyjen julkista kuulemista koskevien vaatimusten noudattamisen, mukaan lukien i-vi alakohdan täytäntöönpano, erityisesti sen, oliko poikkeusten käyttö asianmukaisesti perusteltua ja sovellettua. Edellä mainittujen tarkastusten tulokset julkaistaan vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta viraston verkkosivustolla olevassa kertomuksessa.
VIII) Valtion valvontavirasto määrää johdonmukaisesti riittävän suuren sakon asianomaisen lainsäädännön valmistelusta vastaavan ministerin johtamalle ministeriölle, jos vuoden 2010 lain CXXXI säännöksiä ei noudateta. Sakon määräämisen syyt on asetettava julkisesti saataville.
|
|
90
|
C8.R27 Yhteisötuloverotuksen vähimmäissubstanssia koskevien vaatimusten uudelleentarkastelu
|
Virstanpylväs
|
Riippumaton kansainvälinen asiantuntija-arvio kansallisista veronkierron vastaisista säännöistä
|
Uudelleentarkastelun julkaiseminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Julkaistaan riippumaton selvitys kansallisista veronkierron vastaisista säännöistä valtiovarainministeriön verkkosivustolla.
Uudelleentarkastelussa analysoidaan veronkierron vastaisten kansallisten sääntöjen tilannetta ja esitetään konkreettisia ehdotuksia ja suosituksia pöytälaatikkoyhtiöitä koskevien verosääntöjen vaikuttavuuden parantamiseksi.
Uudelleentarkastelussa annetaan myös suosituksia substanssia koskevista vähimmäisvaatimuksista yhteisöverotuksessa ja veroseuraamuksista, jos substanssia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta.
|
|
91
|
C8.R28 Siirtohinnoittelusääntöjen vahvistaminen
|
Virstanpylväs
|
Siirtohinnoittelusääntöjen vahvistamista koskevien säädösten voimaantulo
|
Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla otetaan käyttöön uusia siirtohinnoittelua koskevia raportointivelvoitteita. Säädökseen (säädöksiin) on sisällyttävä yksityiskohtaiset vaatimukset uutta siirtohinnoittelutietojen raportointia varten.
Säädöksen soveltamisala kattaa etuyhteydessä olevien yritysten väliset liiketoimet, joiden arvo on vähintään 150 miljoonaa forinttia.
|
|
92
|
C8.R29 Lähtevien maksujen vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen soveltamisalan laajentaminen
|
Virstanpylväs
|
Ulkomaille suoritettavien maksujen vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen laajentamista koskevien säädösten voimaantulo
|
Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla ulotetaan ulkomaille suoritettavien maksujen vähennyskelvottomuutta koskevat säännöt koskemaan kaikkia ulkomaille suoritettavia rojalti- ja korkomaksuja lainkäyttöalueilla, jotka on joko lueteltu EU:n luettelossa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista tai joiden katsotaan olevan verovapaita tai matalan verotuksen lainkäyttöalueita (mukaan lukien lainkäyttöalueet, joiden lakisääteinen yhteisöverokanta on alle Unkarin lakisääteisen yhteisöverokannan).
Säädöksessä (säädöksissä) on määritettävä kriteerit sille, milloin veroseurausta sovellettaisiin, ottaen huomioon liiketoimen taustalla olevat liiketoiminnalliset syyt ja liiketoimen verokohtelu, jotta voidaan kattaa kaksinkertaiseen verottamattomuuteen liittyvät tapaukset. Siinä on myös määritettävä asianmukaiset veroseuraamukset kohdennetun riskin lieventämiseksi.
|
|
93
|
C8.R29 Lähtevien maksujen vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen soveltamisalan laajentaminen
|
Virstanpylväs
|
Teetetään riippumaton arviointi aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvien kansallisten sääntöjen tehokkuudesta
|
Arvioinnin väliraportti
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Komissiolle on toimitettava välikertomus edistymisestä OECD:n tekemässä ja Unkarin tilaamassa riippumattomassa arvioinnissa, joka koskee sellaisten kansallisten sääntöjen kokonaisuutta, jotka koskevat postilaatikkoyhtiöitä ja ulkomaille maksettavia korko- ja rojaltimaksuja Unkariin sijoittautuneiden yritysten ja sellaisten yritysten välillä, jotka ovat sijoittautuneet sellaisille lainkäyttöalueille, jotka joko sisältyvät EU:n luetteloon yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista tai joiden katsotaan olevan verovapaita tai matalan verotuksen lainkäyttöalueita. Sitoumus toimia riippumattoman arvioinnin tulosten perusteella on toimitettava julkaisemalla valtiovarainministerin virallinen kirje komissiolle.
|
|
94
|
C8.R30 Verosäännösten noudattamista koskevien menettelyjen digitalisaatio
|
Virstanpylväs
|
EPayroll-, eReceipt- ja eVAT-ratkaisuihin liittyvät digitaaliset palvelut
|
Säädöksen (säädösten) säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo ja pilottivaiheen käynnistäminen sekä alustan käytettävyys käyttäjille
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
EReceipt-palvelun käyttöönoton edellyttämien säädösten voimaantulo.
EPayroll-pilottihankkeen käynnistäminen (työllisyystietojen toimitusalusta).
EVAT-alusta on käyttäjien käytettävissä.
|
|
95
|
C8.R31 Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä verojen määrää
|
Virstanpylväs
|
Vähittäiskauppaveron muuttaminen
|
Säädöksessä (säädöksissä) olevat säännökset, joissa ilmoitetaan vähittäiskauppaveron tarkistamisesta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla poistetaan rajoituksia ulkomaisessa määräysvallassa olevilta vähittäiskauppayrityksiltä, jotka muuttavat liiketoimintaansa kotimaisiksi vähittäiskauppayrityksiksi.
|
|
96
|
C8.R31 Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä verojen määrää
|
Virstanpylväs
|
Veroetuuksien asteittainen poistaminen
|
Säädöksen (säädösten) julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja hallituksen päätöksen julkaiseminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten hyväksyminen ja julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, joilla vähennetään yhteisöverojärjestelmän mukaisten veroetuuksien määrää.
Henkilökohtaiseen tuloverotukseen liittyvien säädösten voimaantulo. Niillä varmistetaan trustien käyttöön liittyvien veroetuuksien asteittainen poistaminen.
Julkaistaan hallituksen päätöslauselma, jossa annetaan tehtäväksi nykyisen yhteisöverojärjestelmän, myös verokantojen, sisäinen tarkastelu, jonka tavoitteena on lisätä yhteisöverotuloja säilyttäen samalla yhteisöverojärjestelmän kilpailukyky.
|
|
97
|
C8.R31 Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä verojen määrää
|
Virstanpylväs
|
Verojen määrän vähentämistä koskevien säädösten hyväksyminen
|
Säädöksen (säädösten) julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Verojen määrän vähentämistä koskevien säädösten hyväksyminen ja julkaiseminen virallisessa lehdessä. Säädöksellä (säädöksillä) vähennetään 1 päivänä tammikuuta 2023 voimassa olleiden verojen määrää 54:stä enintään 49:ään. R36:n kattamia väliaikaisia alakohtaisia veroja ja yleishyödyllisistä palveluista kannettavaa veroa ei lasketa osaksi veroja, jotka ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2023, eikä niillä edistetä verojen määrän ehdotettua alentamista.
|
|
98
|
C8.R31 Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä verojen määrää
|
Virstanpylväs
|
Mietintö henkilötuloverotusta koskevien vaihtoehtoisten sääntöjen yksinkertaistamis- ja konsolidointimahdollisuuksista
|
Kertomuksen julkaiseminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Julkaistaan raportti siitä, miten henkilökohtaista tuloverotusta koskevia sääntöjä voitaisiin yksinkertaistaa ja konsolidoida tehottomien verotukien poistamiseksi, verosääntöjen valinnan helpottamiseksi veronmaksajien kannalta ja vääristyneiden tai perusteettomien kannustimien vähentämiseksi.
Kertomus julkaistaan valtiovarainministeriön verkkosivustolla.
|
|
99
|
C8.R32 Yleishyödyllisistä kaasuputkista kannettavan veron uudistaminen
|
Virstanpylväs
|
Putkijohtoveroa koskevan säädöksen voimaantulo
|
Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Yleishyödyllisten palvelujen verotuksen yksinkertaistamista koskevien säädösten voimaantulo
I)kumoaa kaasuputkiverosta vuonna 2012 annetun lain nro CLXVIII tai
II)kaasuputkiverosta vuonna 2012 annetun lain nro CLXVIII muuttaminen
ottaa käyttöön verosääntö, jonka nojalla yleishyödyllisten laitosten omistajat voivat vapauttaa tai hyvittää julkisilla alueilla sijaitsevista linjoistaan (vesi ja viemäri, voimajohdot, maakaasuputket ja televiestintäkaapelit) maksettavan eritellyn veron sen määrän osalta, jonka ne investoivat näiden linjojen kunnossapitoon tai parantamiseen.
|
|
100
|
C8.R33 Julkisten menojen tehokkuuden parantaminen menojen uudelleenarviointien avulla
|
Virstanpylväs
|
Menojen uudelleenarviointiprosessin laatiminen ja menojen uudelleenarviointien tekeminen
|
Hallituksen päätöksen julkaiseminen, kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa allekirjoitettu sopimus ja kaksi menojen uudelleenarviointia
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
1.Menojen uudelleenarviointiprosessin käynnistämistä koskevan valtioneuvoston päätöslauselman (päätöslauselmien) julkaiseminen.
Päätöslauselmassa (päätöslauselmissa) on täsmennettävä
I)yksityiskohtaiset tavoitteet ja päämäärät;
II)uudelleentarkastelussa käytettävät menetelmät;
III)mekanismi, jolla menojen uudelleenarviointien tulokset sisällytetään talousarviomenettelyyn talousarviota koskevan kiertokirjeen avulla.
Menetelmässä on määriteltävä konkreettiset säästö- ja tehokkuustavoitteet tietyille menoaloille.
2.Hallitus koordinoi ja toteuttaa kaksi menojen uudelleenarviointia vähintään kahdella menoalalla.
3.Hallitus antaa kansainvälisen asiantuntijan tehtäväksi antaa teknistä apua menojen uudelleenarviointien suorittamisessa kahden tulevan menojen uudelleenarvioinnin laatimista varten.
|
|
101
|
C8.R34 Kotimaisen finanssipoliittisen kehyksen parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Talousarvion valvonnan tehostaminen
|
Säädöksen (säädösten) säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo ja hallituksen päätöksen (päätösten) julkaiseminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo:
·otetaan käyttöön sitova aikataulu vuotuisen talousarvioesityksen esittämiselle parlamentille ja annetaan hallitukselle valtuudet laatia ja julkaista vuosittain talousarviota koskeva kiertokirje;
·rajoitetaan kohdentamattomien määrärahojen käyttöä talousarviossa;
·rajoitetaan hallituksen valtuuksia toteuttaa vuosittaisia uudelleenkohdentamisia ja talousarviopäätöksiä ja lisätään niiden avoimuutta;
·muutetaan talouden vakautta koskevaa lakia määrittelemällä finanssipoliittisen neuvoston toimintamenoja varten erillinen budjettikohta, joka riittää helpottamaan lisähenkilöstön palkkaamista.
Hallituksen päätöslauselman (päätöslauselmien) julkaiseminen:
·annetaan valtiovarainministeriölle lisätehtäviä menojen valvonnassa, mukaan lukien vaatimus valtiovarainministerin ennakkohyväksynnästä kaikille uusille yli 250 miljoonan forintin rahoitussitoumuksille ja yli 100 miljoonan forintin omaisuuserien hankinnoille, jos ne eivät perustu erityisiin oikeudellisiin tai sopimusvelvoitteisiin;
·annetaan valtiovarainministeriölle lisävaltuudet yhdeksän suurimman valtion omistaman yrityksen varainhoidon valvontaan, mukaan lukien vaatimus valtiovarainministerin ennakkosuostumuksesta yritysten vuotuisten liiketoimintasuunnitelmien hyväksymiseen ja muuttamiseen sekä kuukausittaisten raportointivaatimusten käyttöönotto.
|
|
102
|
C8.R34 Kotimaisen finanssipoliittisen kehyksen parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Finanssipoliittisen kehyksen uudelleentarkastelun käynnistäminen ja sitä tukeva julkinen kuuleminen
|
Hallituksen päätöksen julkaiseminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Valtioneuvoston päätöslauselma finanssipoliittisen kehyksen uudelleentarkastelusta vastaavan teknisen sihteeristön perustamisesta valtiovarainministeriöön julkaistaan.
Päätöslauselmassa on täsmennettävä uudelleentarkastelun aikataulu ja laajuus, ja uudelleentarkastelun on katettava keskipitkän aikavälin talousarviokehyksen ja kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen suunnittelu, finanssipoliittisen neuvoston institutionaalinen rakenne, riippumattomuutta koskevat takeet ja toimeksianto sekä talousarviomenettelyt ja julkisen varainhoidon välineet, joilla hallinnoidaan vuotuisen talousarviolain valmistelua ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien menojen uudelleenarviointien rooli. Päätöslauselmassa todetaan, että uudelleentarkastelun tulokset otetaan huomioon oikeudellisen kehyksen muutoksissa Unkarin seuraavan keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman voimassaoloaikana.
|
|
103
|
C8.R35 Tuetun lainanannon uudistus
|
Virstanpylväs
|
Tuettujen lainojen järjestelmän uudistus ja valtiontakausten uudistus
|
Säädöksen (säädösten) säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo ja hallituksen päätöksen (päätösten) julkaiseminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Hallituksen päätös, jolla käynnistetään yksityissektorin lainanannolle myönnettyjen valtion tukien ja takausten uudelleentarkastelu, jonka tavoitteena on vähentää merkittävästi valtion riskinjakoa, vahvistaa pankkien oman luottoriskin arvioinnin roolia ja optimoida takausten kattavuusasteet ajan mittaan.
Széchenyi-korttilainan MAX+, Széchenyi-matkailukortin MAX+ ja Széchenyi-korttiohjelman mukaisen Széchenyi-likviditeettilainan MAX+ uudistamista koskevien säädösten voimaantulo:
(I)nostaa korko kolmen kuukauden BUBOR-koron tasolle;
(II)tehdään asiaan liittyvistä pakollisista takeista vapaaehtoisia.
Toteuttaa hallituksen suorittaman kaikkien valtion vastatakauksien kuoletusaikataulun uudelleentarkastelun, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa takausten vähentäminen tämän aikataulun kanssa ja rajoittaa uusien takausten myöntämistä;
Kaikkien valtion vastatakauksien kuoletusaikataulun tarkistamiseen perustuvan hallituksen päätöksen julkaiseminen:
(I)sitoudutaan vähentämään valtiontakausten osuus suhteessa BKT:hen EU:n jäsenvaltioiden keskiarvoon ja asetetaan tälle vähentämiselle tie alentamalla kunkin välineen ja vuoden vuotuisia enimmäismääriä, kunnes tavoite on saavutettu;
(II)päätöslauselmassa todetaan, että uudelleentarkastelun tulokset antavat tietoa Unkarin seuraavan keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman voimassaoloaikana toteutettavalle vähennysuralle.
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla alennetaan valtion vastatakauksien enimmäismäärää vuonna 2026 yhteensä 12800 miljardista forintista alemmalle tasolle, joka kalibroidaan uudelleentarkastelun perusteella.
|
I. KOMPONENTTI 9: REPOWEREU-SUUNNITELMA
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman REPowerEU-komponentin tavoitteena on lisätä energiaturvallisuutta ja tukea energiasiirtymää kannustamalla energian varastoinnin käyttöönottoon, lisäämällä sähkömarkkinoiden joustavuutta ja tukemalla geotermistä tutkimusta. Komponentin tarkoituksena on vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta lisäämällä energiatehokkuutta ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Komponentin tarkoituksena on myös lisätä sähkömarkkinoiden tehokkuutta ja joustavuutta tukemalla sähköverkon joustavuutta ja digitalisointia ja edistämällä energiayhteisöjen perustamista ja liittämistä sekä aggregaattoreiden ja energiavarastojen liittämistä verkkoon.
REPowerEU-komponentti auttaa vastaamaan maakohtaisiin suosituksiin, erityisesti maakohtaisiin suosituksiin 2022 5, 2022 6, 2023 4 ja 2025 4 (nopeutetaan fossiilisten polttoaineiden tarjonnan monipuolistamista, jotta voidaan asteittain luopua riippuvuudesta venäläisistä lähteistä [...]). Lisätään joustavuutta ja kilpailua sähköalalla vahvistamalla tasehallintamarkkinoita ja tehostamalla rajat ylittävää sähkökauppaa.
Useilla toimenpiteillä on tarkoitus olla rajat ylittäviä vaikutuksia, mukaan lukien investoinnit sähköverkon kehittämiseen ja rahoitusväline asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.
Tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen kuvaus elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä ja lieventävistä toimista.
I.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C 9.R1: Verkkotariffien asettaminen
Tämän toimenpiteen tavoitteena on luoda uusi kehys sähköverkkotariffien asettamiselle oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi koko verkossa.
Tämä toimenpide koostuu verkkotariffien uuden laskentamenetelmän hyväksymisestä annettujen säädösten voimaantulosta.
C 9.R2: Älykkäitä mittareita koskevien säädösten mukauttaminen
Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä älykkäiden mittareiden käyttöä.
Tämä toimenpide koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, joilla laajennetaan älykkäiden mittareiden asentamisvelvoitteen piiriin kuuluvien käyttäjien määrää.
C 9.R3: Yhteenliittymien roolin vahvistaminen
Tämän toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa yhteenliittymien roolia.
Tämä toimenpide koostuu sellaisten säädösten hyväksymisestä ja julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, joilla vahvistetaan yhteenliittymien roolia.
C 9.R4: Dynaamisen hinnoittelun laajempi käyttö sähkönhankintasopimuksissa
Uudistuksen tavoitteena on edistää dynaamisten hinnoittelusopimusten käyttöä.
Uudistus koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, jotka antavat kotitalousasiakkaille ja mikroyrityksille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoisia sähkönhankintasopimuksia, joissa hinnoittelu on dynaamista.
C 9.R5: Sääntelyn alaisten reservimarkkinoiden avaaminen kilpailun edistämiseksi
Toimenpiteen tavoitteena on avata tasehallintamarkkinat kilpailulle.
Toimenpide koostuu sellaisten säädösten voimaantulosta, joilla edistetään kilpailua tasehallintamarkkinoilla.
C 9.R6: Energiayhteisöjen laajentaminen
Toimenpiteen tavoitteena on laajentaa ”energiayhteisöjen” perustamista kotitalouksien ja yritysten keskuudessa.
Toimenpide koostuu energiayhteisöjä koskevien säädösten voimaantulosta niiden toiminnan laajentamiseksi.
C 9.R7: Oikeudelliset kannustimet energian varastoinnin käyttöönotolle
Toimenpiteen tavoitteena on energian varastointia koskevan kattavan sääntelykehyksen hyväksyminen.
Uudistus koostuu energian varastointia koskevien säädösten voimaantulosta niiden käyttöönoton kannustamiseksi.
C 9.R8: Geotermistä energiaa koskevien säädösten muuttaminen
Toimenpiteen tavoitteena on muuttaa geotermisen energian etsintää ja käyttöä koskevaa sääntelykehystä poistamalla geotermisen energian etsintään ja hyödyntämiseen liittyviä oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä.
Toimenpiteessä on kyse geotermisen energian etsinnän ja hyödyntämisen optimoimiseksi annettujen säädösten muutosten voimaantulosta.
C 9.I1: Avustusohjelma sähköverkon kehittämiseksi (laajentaminen)
Tämä investointi kasvattaa investointia C6.I6: ”Sähköverkon kehittämisen avustusjärjestelmä”. Se muodostuu 643243836.64 euron lisäsiirrosta MFB:lle.
Tämän toimenpiteen kaikkien välitavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen edellyttää komponentin 6 (täytäntöönpanosopimus) välitavoitteen 47 tyydyttävää saavuttamista.
C 9.I2: Rahoitusvälineen perustaminen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi
Toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa asuinrakennusten rahoituksen saantia Unkarin energia-alalla. Lainajärjestely toimii tarjoamalla välittäjien kautta yhdistettyä laina- ja avustustukea yksityiselle sektorille, erityisesti kotitalouksille.
Investointikehystä hallinnoi Unkarin kehityspankki (Magyar Fejlesztési Bank Zrt. MFB) toteutuskumppanina. Investointikehykseen sisältyvät seuraavat tuoteryhmät:
•Yhdistetty laina- ja avustustuki asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.
Jotta investointi tukivälineeseen voidaan toteuttaa, Unkari ja MFB allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen, jonka sisältö on seuraava:
1.Tukivälineen päätöksentekoprosessin kuvaus: Investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin tekee investointikehyksen lopullista myöntämistä koskevan päätöksen, joka hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.
2.Sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:
a.Rahoitustuotteen ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.
b.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.
c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Investointipolitiikassa jätetään tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö
, ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita sovellettavia vertailuarvoja
, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot
ja omaisuuserät
. Lisäksi kaasuun perustuvien lämmitysjärjestelmien tuki saa olla enintään 20 prosenttia tämän toimenpiteen kokonaismäärärahoista.
d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.
3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin ja rahoituksen välittäjien maksurakenne sekä vaatimus investoida takaisin saadut varat uudelleen investointikehyksen investointipolitiikan mukaisesti.
4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät
1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan liikkeelle saaduista investoinneista.
2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.
3.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.
4.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia MFB:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) että valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja rahoitussopimusten ehtoja noudatetaan.
5.Toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: Vähintään 61266991 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista tukivälineeseen on edistettävä ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti.
6.Rahoituksen välittäjien valintaa koskevat vaatimukset: MFB:n on valittava rahoituksen välittäjät avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla. Valvonta sen varmistamiseksi, ettei rahoituksen välittäjiin liity eturistiriitoja, on toteutettava etukäteen kaikkien asianomaisten taloushallinnon toimijoiden osalta.
7.Rahoitussopimusten allekirjoittamista koskeva vaatimus: MFB allekirjoittaa rahoitussopimukset rahoituksen välittäjien kanssa niiden keskeisten vaatimusten mukaisesti, jotka esitetään täytäntöönpanosopimuksen liitteenä. Rahoitussopimuksen keskeisiin vaatimuksiin sisältyvät kaikki vaatimukset, joiden mukaisesti rahasto toimii, mukaan lukien seuraavat:
1.Rahoituksenvälittäjän velvollisuus tehdä päätöksensä soveltuvin osin edellä täsmennettyjen päätöksentekoa ja sijoituspolitiikkaa koskevien vaatimusten mukaisesti, myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamisen osalta.
2.Kuvaus seuranta-, tarkastus- ja valvontakehyksestä, joka rahoituksenvälittäjän on otettava käyttöön ja johon sovelletaan soveltuvin osin kaikkia edellä täsmennettyjä seuranta-, tarkastus- ja valvontavaatimuksia.
I.2.
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Järjestys— Numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Kvartääri
|
Vuosi
|
|
|
104
|
C9.R1: Verkkotariffien asettaminen
|
Virstanpylväs
|
Uusi verkkotariffien laskentamenetelmä
|
Adoptioasetuksen säännös, jossa ilmoitetaan menetelmän voimaantulosta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sääntelyviranomainen (MEKH) hyväksyy ja tulee voimaan uuden menetelmän, jolla lasketaan kustannuksia vastaavat ja syrjimättömät verkkotariffit.
|
|
105
|
C9.R2: Älykkäitä mittareita koskevien säädösten mukauttaminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Lain säännös, josta käy ilmi säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla
a.Alennetaan älykkään mittarin asentamisen pakollista kynnysarvoa 5000 kWh:sta vuodessa 4000 kWh:iin vuodessa sellaisten kuluttajien osalta, jotka on liitetty pienjänniteverkkoon, jossa on enintään 3x80A:n liitäntä. Säädöksessä vahvistetaan lisäksi, että jakeluverkonhaltijat kattavat näiden kuluttajien asennuskustannukset;
b.Vahvistettava, että jakeluverkonhaltijat kattavat ensimmäisen älymittarin asennuskustannukset kaikkien niiden kuluttajien osalta, jotka on liitetty pienjänniteverkkoon enintään 3x80A:n liitännällä ja jotka pyytävät älymittaria.
|
|
106
|
C9.R3: Yhteenliittymien roolin vahvistaminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) hyväksyminen
|
Julkaiseminen virallisessa lehdessä
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten hyväksyminen ja julkaiseminen virallisessa lehdessä, joissa
I)Annettava aktiivisille käyttäjille mahdollisuus tehdä sopimuksia aggregaattoreiden kanssa, jotta ne voivat asettaa itse tuottamaansa sähköä saataville;
II)määriteltävä malli, jota käytetään yhteenliittymien tasehallintapalvelujen määrityssääntöjen ja tasepoikkeamavastuun määrittämiseen.
|
|
107
|
C9.R4: Dynaamisen hinnoittelun laajempi käyttö sähkönhankintasopimuksissa
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Lain säännös, josta käy ilmi säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla
I)antaa kotitalousasiakkaille ja mikroyrityksille mahdollisuus tehdä vapaaehtoisia sähkönhankintasopimuksia, joissa sovelletaan dynaamista hinnoittelua;
II)annetaan dynaamisen hinnoittelun valinneille yksityisasiakkaille ja mikroyrityksille mahdollisuus palata yleispalvelujärjestelmään.
|
|
108
|
C9.R5: Sääntelyn alaisten reservimarkkinoiden avaaminen kilpailun edistämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Muutetun verkkosäännön hyväksymistä koskevan MEKH:n päätöksen voimaantulo
|
MEKH:n päätöksen säännös, jossa ilmoitetaan muutetun verkkosäännön voimaantulosta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Muutetun verkkosäännön hyväksymistä koskevan MEKH:n päätöksen voimaantulo. Verkkosäännössä on
I)Asetettava vähintään 1 MW:n kynnysarvo tasehallintamarkkinoille tehtäville tarjouksille;
II)Poistaa esteet, jotka haittaavat säästä riippuvaisten tuottajien ja sähkövarastojen integrointia tasehallintakapasiteettimarkkinoille ja tasesähkömarkkinoille;
|
|
109
|
C9.R6: Energiayhteisöjen laajentaminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Lain säännös, josta käy ilmi säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla
I)laajentaa niiden oikeudellisten muotojen vaihtoehtoja, joissa energiayhteisöjä voidaan perustaa, ja vahvistaa näiden yhteisöjen toimintaa koskevat säännöt;
II)laajentaa palveluja, joita energiayhteisöt voivat tarjota jäsenilleen;
III) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat energian yhteiskäytön selvittämistä ja laskentaa asuinenergiayhteisönä toimivien moniasuntoisten rakennusten asukkaiden keskuudessa.
|
|
110
|
C9.R7: Oikeudelliset kannustimet energian varastoinnin käyttöönotolle
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
Lain säännös, josta käy ilmi säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla
I)mahdollistetaan varastojen ja säästä riippuvaisten generaattorien (tuuli- ja aurinkovoima) rinnakkain sijoittaminen;
II)varmistetaan kapasiteetiltaan yli 0,2 MW:n varastojen kaukosäädettävyys.
|
|
111
|
C10.R8: Geotermisen energian integrointia koskevien säädösten muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Geotermisen energian sisällyttämistä koskevien säädösten muutosten voimaantulo
|
Lain säännös, josta käy ilmi säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Geotermisen energian etsintää ja hyödyntämistä koskevien lupien myöntämismenettelyjä ja -edellytyksiä koskevien säädösten muutosten voimaantulo.
|
|
112
|
C9.I1. Laajennettu toimenpide: Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Kohde
|
Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
Prosenttiosuus (%)
|
0
|
100
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Rahasto-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitea on tehnyt edunsaajien kanssa oikeudelliset avustussopimukset määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää järjestelmään (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
|
|
113
|
C9.I1. Laajennettu toimenpide: Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
|
Todistus siirrosta
|
|
856 756 163.36
|
1 500 000 000
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkari siirtää MFB:lle 643243836.64 euroa tukivälinettä varten (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
|
|
114
|
C9.I2: Rahoitusvälineen perustaminen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi
|
Virstanpylväs
|
Täytäntöönpanosopimus
|
Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkarin ja Unkarin kehityspankin (Magyar Fejlesztési Bank Zrt. MFB).
|
|
115
|
C9.I2: Rahoitusvälineen perustaminen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi
|
Kohde
|
Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
%
|
0
|
100
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Rahasto-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitea on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Tästä rahoituksesta 100 prosentilla on edistettävä ilmastotavoitteita käyttäen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää.
|
|
116
|
C9.I2: Rahoitusvälineen perustaminen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi
|
Virstanpylväs
|
MFB on saattanut investoinnin päätökseen
|
Todistus siirrosta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkari siirtää 61266991 euroa MFB:lle tukivälinettä varten.
|
J. KOMPONENTTI 10: LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ
Tämän komponentin tavoitteena on vahvistaa Unkarin kehityspankin (Magyar Fejlesztési Bank, MFB) valmiuksia puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja tukea Unkarin talouskehitystä yhdistämällä hallintouudistus merkittävään pääomasijoitukseen. Hallintouudistuksella pyritään vahvistamaan MFB:n riippumattomuutta, toimintakehystä ja vastuuvelvollisuusrakenteita. Pääomasijoitus antaa MFB:lle mahdollisuuden laajentaa rahoitustoimintaansa kolmella strategisella ohjelmalinjalla: Pk-yritysten kilpailukyky, kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ja opiskelija-asunnot sekä riskipääoma varhaisessa vaiheessa oleville ja nopeasti kasvaville yrityksille.
Komponentilla edistetään maakohtaisten suositusten, erityisesti maakohtaisen suosituksen 2022.5 (Tutkimus- ja innovointi-investointien edistäminen), maakohtaisen suosituksen 2023.1 (Asuntosektorin kohdennetut tukitoimenpiteet pienituloisille kotitalouksille), maakohtaisen suosituksen 2024.1 (Asuntosektorin kohdennetut tukitoimenpiteet pienituloisille kotitalouksille), maakohtaisten suositusten 2025.1, 3 ja 6 (Jäljellä olevien hinta- ja korkokattojen poistaminen ja vastaavat toimenpiteet) noudattamista; Edistää pääomamarkkinoiden kehitystä lisäämällä vero- ja sääntelykannustimia; Vahvistaa julkisen sektorin ja yritysten innovointikehystä parantamalla julkisten T & K-menojen ennustettavuutta ja kohdentamalla nykyiset toimenpiteet paremmin pk-yrityksiin; Kohdentaa tukitoimenpiteitä asuntosektorilla pienituloisiin kotitalouksiin ja lisätä asuntotarjontaa, myös sosiaalista asuntotarjontaa).
Tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen kuvaus elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä ja lieventävistä toimista.
J.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C10.R1: Magyar Fejlesztési Bankin hallintouudistus
Toimenpiteen tavoitteena on Unkarin kehityspankin yksityisen osakeyhtiön (Magyar Fejlesztési Bank Zrt. (MFB)) sen riippumattomuuden, hallinnon ja toimintakehyksen vahvistamiseksi.
Uudistus koostuu sellaisen lainsäädännön hyväksymisestä, jolla muutetaan MFB:n hallinto- ja toimintakehystä sekä johtokunnan, valvontaelimen ja tarkastuskomitean nimittämistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.
C10.I1: Pääomanlisäys Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
Toimenpiteen tavoitteena on tukea Unkarin talouden kasvupotentiaalia mukauttamalla rakenteellisesti saatavilla olevan julkisen tuen tasoa markkinoiden toimintapuutteiden ja talouden tehottomuuden korjaamiseksi. Toimenpide koostuu 1126815025 euron pääomasijoituksesta Hungarian Development Bank Private Limited Company -yhtiöön (Magyar Fejlesztési Bank Zrt. (MFB)).
MFB:n on otettava käyttöön uusi sijoituspolitiikka lisäpääoman käyttöä varten. Investointipolitiikassa on vahvistettava oman pääoman jakautuminen kolmeen ohjelmalinjaan, jotka ovat i) pk-yritysten kilpailukyky, ii) kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ja opiskelija-asuntoloiden kehittäminen pienituloisille kotitalouksille ja opiskelijoille sekä iii) riskipääoma ja kasvupääoma. Siihen on sisällyttävä myös kuvaus rahoitustuotteesta (-tuotteista), mukaan lukien tukikelpoisten lopullisten tuensaajien odotettu tyyppi, jota lisäpääoman odotetaan aluksi tukevan, odotettu toteutusaikataulu ja kullekin rahoitusohjelmalle osoitetut määrät sekä odotettu vipuvaikutuskerroin investointiohjelmaa kohti.
MFB:n on käytettävä oman pääoman lisäykseen samaa tarkastus- ja valvontajärjestelmää, josta komissio on antanut myönteisen arvion asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 157 artiklan mukaisesti.
Sijoituspolitiikassa on edellytettävä, että rahoitustuotteessa (-tuotteissa), jota (joita) lisäpääomalla tuetaan, noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta sellaisena kuin se on vahvistettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C58/01). Investointipolitiikassa jätetään tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö
, ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja
, iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät. Lisäksi kun on kyse yrityksille myönnettävästä yleisestä tuesta, sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset,
jotka keskittyvät erityisesti seuraaville aloille: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta
; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat
; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti
; IV) jätteiden keruu, käsittely ja
loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto.
Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että lopulliset tuensaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.
Tämän toimenpiteen välitavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen edellyttää, että Magyar Fejlesztési Bankin hallinnonuudistusta koskevan uudistuksen 1 välitavoitteet saavutetaan tyydyttävästi.
J.2
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Järjestys— Numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
117
|
C10.R1 Magyar Fejlesztési Bankin hallintouudistus
|
Virstanpylväs
|
Magyar Fejlesztési Bankin (MFB) hallinnon muuttamista koskeva lainsäädäntö
|
Lainsäädännön voimaantuloa koskeva säännös
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
MFB:n hallintoa muuttava lainsäädäntö tulee voimaan. Lainsäädännössä on edellytettävä, että
-MFB:n hallituksessa, hallintoneuvostossa tai tarkastuskomiteassa ei saa toimia johtavassa poliittisessa asemassa olevia henkilöitä (mukaan lukien valtionhallinnon sihteeri, apulaissihteeri, osastopäällikkö ja osastopäällikön sijainen) eikä ammattimaista edunvalvontatoimintaa (sellaisena kuin se on määritelty MFB:tä koskevassa säädöksessä) harjoittavia henkilöitä. Tätä täydennetään kuuden kuukauden karenssiajalla.
-Hallintoneuvoston, valvontaelimen ja tilintarkastuskomitean jäsenten nimittämistä koskevien menettelyjen vahvistaminen, mukaan lukien objektiiviset soveltuvuus- ja ammatilliset kriteerit, eturistiriitoja koskevat takeet, pakolliset sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja uudelleennimittämisen rajoitukset.
-Hallituksen, valvontaelimen ja tilintarkastuskomitean jäsenet voidaan erottaa ainoastaan laissa määritellyistä objektiivisista syistä.
-Perustetaan riskiyritys ja riskienhallintakomitea, joiden tehtävänä on antaa ei-sitovia lausuntoja ja suosituksia johtokunnalle, joka vastaa ehdotettujen investointitoimien teknisistä ja sääntelyyn liittyvistä arvioinneista ja todentaa investointipolitiikan, elpymis- ja palautumistukivälineen sääntöjen ja muiden sovellettavien sääntelyvaatimusten noudattamisen;
-MFB:lle asetettu kielto rahoittaa yhteisöjä, joiden tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia ei voida todentaa.
-Tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien pakollinen todentaminen ennen rahoituspäätöksiä sekä rahoitettuja rahastoja ja MFB:n hallinnoimia erillisyhtiöitä koskevien tietojen julkaiseminen vuosittain.
-Kaikkien rahoituksen välittäjien valinta avoimilla, kilpailuun perustuvilla ja yksinoikeudettomilla ehdotuspyynnöillä
-Vaatimus julkaista riippumattomien tarkastajien laatima vuotuinen vaatimustenmukaisuuskertomus, jossa todennetaan edellä lueteltujen perusteiden noudattaminen. Tarkastuksessa on myös arvioitava lahjomattomuutta ja eturistiriitoja koskevia menettelyjä, menettelyjen noudattamista, maksurakenteiden avoimuutta ja käytössä olevia mekanismeja, joilla estetään päällekkäinen rahoitus unionin ohjelmista osoitetuista lähteistä.
|
|
118
|
C10.R1 Magyar Fejlesztési Bankin hallintouudistus
|
Virstanpylväs
|
MFB:n hallintoelinten nimittäminen
|
MFB:n hallintoelinten virallinen nimittäminen uuden hallintokehyksen mukaisesti.
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
MFB:n hallituksen, valvontaelimen ja tarkastuskomitean nimittäminen MFB:n hallintoa muuttavan lainsäädännön mukaisesti.
|
|
119
|
C10.R1 Magyar Fejlesztési Bankin hallintouudistus
|
Virstanpylväs
|
MFB:n tukemien lainajärjestelmien tarkastelu
|
MFB:n tukemien lainajärjestelmien tarkastelu.
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
MFB:n arviointiraportti MFB:n nykyisistä tuetuista lainajärjestelmistä. Raportissa yksilöidään järjestelmät, joilta puuttuu selkeä täydentävyys tai jotka syrjäyttävät yksityisten markkinoiden rahoituksen, ja annetaan MFB:n hallitukselle suosituksia strategiasta näiden järjestelmien lakkauttamiseksi.
MFB:n hallintoneuvosto hyväksyy päätöslauselman, jossa se sitoutuu toimimaan raportin suositusten mukaisesti.
|
|
120
|
C10.R1 Magyar Fejlesztési Bankin hallintouudistus
|
Virstanpylväs
|
Rahamarkkinarahastojen toimintaa koskevien valtiontakausten ja muiden valtion tukitoimenpiteiden tarkastelu
|
Tarkistetaan valtiontakaukset ja muut valtion tukitoimenpiteet, jotka kattavat rahamarkkinarahaston toimet.
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Hallituksen selonteko MFB:n lainanannon valtiontakauksista ja valtion riskinjaosta (pääomantasausjärjestelmä, korontasausjärjestelmä ja valuuttakurssien suojausjärjestelmä) sekä MFB:n hallitukselle annettavat suositukset MFB:n toimista julkiselle taloudelle aiheutuvien suorien riskien rajoittamiseksi ja strategia tarpeettomien valtiontakausten asteittaiseksi poistamiseksi (mukaan lukien korontasausjärjestelmä). Komissiolle on toimitettava valtiovarainministerin virallinen kirje, jossa sitoudutaan noudattamaan kertomuksen suosituksia.
|
|
121
|
C10.I1 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
Virstanpylväs
|
Sijoituspolitiikka
|
Sijoituspolitiikan hyväksyminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Uuden sijoituspolitiikan hyväksyminen MFB:lle ylimääräisen oman pääoman käyttämiseksi toimenpiteen kuvauksen mukaisesti.
|
|
122
|
C10.I1 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
Virstanpylväs
|
Pääomasijoitus
|
Todistus siirrosta
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkarin on siirrettävä MFB:lle 1126815025 euroa oman pääomansa kasvattamiseksi.
Elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnin muodostavan MFB:hen tehdyn pääomasijoituksen lisäksi Unkarin on toimitettava viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026 raportti, jossa esitetään MFB:n investointipolitiikan täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet, mukaan lukien toimet niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita lisäpääoman odotetaan aluksi tukevan, sekä odotetut toimet kyseisten tuotteiden täytäntöönpanemiseksi edelleen.
|
J.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista
C10.I2: Magyar Fejlesztési Bankin (MFB) pääomanlisäyksen täydennys
Toimenpiteen tavoitteena on tukea Unkarin talouden kasvupotentiaalia mukauttamalla rakenteellisesti saatavilla olevan julkisen tuen tasoa markkinoiden toimintapuutteiden ja talouden tehottomuuden korjaamiseksi.
Toimenpide koostuu 688338565 euron pääomasijoituksesta Hungarian Development Bank Private Limited Company -yhtiöön (Magyar Fejlesztési Bank Zrt. (MFB)). Tämä määrä täydentää toimenpiteessä C10.I1 mahdollisesti myönnettyä määrää. Tämä 688 miljoonan euron pääomasijoitus käytetään yhteisrahoittamaan investointeja EIP:n kanssa Unkarin taloudessa. Tämän toimenpiteen välitavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen edellyttää, että Magyar Fejlesztési Bankin hallinnonuudistusta koskevan uudistuksen 1 välitavoitteet saavutetaan tyydyttävästi.
J.4
Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
Järjestys— Numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/
Kohde
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
123
|
C10.I2 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
Virstanpylväs
|
MFB:n pääomanlisäystä ja EIP:n varojen kohdentamista koskeva säädös
|
Säädöksen voimaantulo
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla myönnetään 688338565 euron suuruinen MFB:n pääomasijoitus, joka MFB:n on määrä käyttää EIP:n kanssa tehtävään yhteisinvestointisopimukseen.
|
|
124
|
C10.I2 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
Virstanpylväs
|
Pääomanlisäys ja yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen Unkarin ja EIP:n välillä
|
Siirtotodistus ja yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen Unkarin ja EIP:n välillä
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkarin on siirrettävä MFB:lle 688338565 euroa oman pääomansa kasvattamiseksi.
Unkarin ja EIP:n välisen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen kyseisen oman pääoman käyttöä koskevasta yhteisinvestointisopimuksesta. Yhteisymmärryspöytäkirjaan on sisällyttävä sopimus siitä, että MFB investoi yhdessä EIP:n Unkarissa rahoittamiin hankkeisiin tasavertaisin ehdoin EIP:n kanssa (hinnoittelua lukuun ottamatta), tuotteiden tyypeistä, alueista, edunsaajista, hallinnosta ja täytäntöönpanon aikataulusta, mukaan lukien se, että oikeudellinen sopimus allekirjoitetaan viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2026.
|
K. KOMPONENTTI 11: DIGITAALINEN INNOVOINTI
Tämän komponentin tavoitteena on vahvistaa Unkarin digitaalista infrastruktuuria ja valmiuksia kolmella toisiaan täydentävällä osa-alueella. Osallistumalla vakiintuneisiin EU:n ohjelmiin Unkari pyrkii turvaamaan pääsyn eturintaman tekoälylaskentakapasiteettiin tekoälyn gigatehtaan tai vastaavan kvanttiteknologian avulla EuroHPC-yhteisyrityksen puitteissa ja parantamaan turvallisten yhteyksien infrastruktuuriaan osallistumalla IRIS2-satelliittiohjelmaan. Kansallisella tasolla komponentilla tuetaan sähköisen hallinnon palvelujen nykyaikaistamista, mukaan lukien päivitetyt digitaalisen identiteetin ja pääsynhallintajärjestelmät ja digitaalisen lompakon käyttöönotto, jotta voidaan parantaa julkisten palvelujen saatavuutta ja turvallisuutta kansalaisten ja yritysten kannalta.
Komponentilla edistetään maakohtaisten suositusten, erityisesti maakohtaisen suosituksen nro 2025.3, noudattamista. (Vahvistetaan julkisen sektorin ja yritysten innovointikehystä parantamalla julkisten T & K-menojen ennustettavuutta ja kohdentamalla nykyiset toimenpiteet paremmin pk-yrityksiin).
Tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen kuvaus elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä ja lieventävistä toimista.
K.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C11.I1: Sähköiset viranomaispalvelut
Toimenpiteen tavoitteena on edistää sähköisten viranomaispalvelujen käyttöönottoa sähköisen tunnistamisen ja luottamuspalvelujen alalla.
Toimenpide koostuu seuraavista osista: I) sähköisen hallinnon tunnistus- ja pääsynhallintajärjestelmien parantaminen; II) digitaalisen identiteetin asettaminen käyttäjien saataville kannettavia laitteita ja digitaalista lompakkoa varten; ja iii) uusien sähköisen hallinnon toimintojen luominen tai nykyisten päivittäminen.
K.2.
Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin
|
Järjestys— Numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
125
|
C11.I1 Sähköiset viranomaispalvelut
|
Virstanpylväs
|
Digitaalisen datan lompakkoratkaisu
|
Järjestelmien parantaminen tai luominen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Sähköisen hallinnon tukitoimien on täytettävä seuraavat vaatimukset:
I) sähköisen hallinnon tunnistus- ja pääsynhallintajärjestelmien päivittäminen;
II) asetettava kannettavien laitteiden ja digitaalisen lompakon digitaalinen identiteetti käyttäjien saataville; ja
III) luoda uusia sähköisen hallinnon toimintoja tai päivittää olemassa olevia.
|
K.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista
C11.I2: Tekoälyn gigatehdas ja muu EuroHPC-laskentainfrastruktuuri
Toimenpiteen tavoitteena on tukea tekoälyn gigatehtaiden ja niiden palvelujen perustamista ja saatavuutta Unkarissa.
Toimenpide koostuu EuroHPC-yhteisyritykselle myönnettävästä 500 miljoonan euron vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta, jolla annetaan rahoitustukea tekoälyn gigatehdasta ja/tai kehittynyttä tekoäly-/HPC-infrastruktuuria ja/tai kvanttiteknologia-aloitteita ja/tai muuta EuroHPC-laskentainfrastruktuuria ja/tai muita unioniin perustettavia EuroHPC-tutkimus- ja innovointihankkeita varten.
C11.I3: Vapaaehtoinen rahoitusosuus IRIS2-järjestelmään
Toimenpiteen tavoitteena on tukea Unkarin suojattuja viestintävalmiuksia.
Toimenpide koostuu 500 miljoonan euron vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS2). Rahoitusosuudella voidaan tukea muun muassa uusien satelliittien hankintaa, maainfrastruktuuria, jossa on yhdyskäytävä ja yhteyspiste Unkarissa, satelliittien viestintäkapasiteettia ja/tai liitännäisyhteyksien kehittämistä.
K.4
Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu
|
Järjestys— Numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)
|
Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)
|
Alustava toteutusaikataulu
|
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
|
|
|
|
|
|
|
Toimenpiteen yksikkö
|
Perustaso
|
Päämäärä
|
Neljännes
|
Vuosi
|
|
|
126
|
C11.I2 Tekoälyn gigatehdas ja muu EuroHPC-laskentainfrastruktuuri
|
Virstanpylväs
|
Unkarin ja EuroHPC-yhteisyrityksen välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen ja vapaaehtoisen rahoitusosuuden maksaminen EuroHPC-yhteisyritykselle
|
Rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkarin ja EuroHPC-yhteisyrityksen välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen. Kyseiseen rahoitussopimukseen on sisällyttävä
— Tiedot vapaaehtoisella rahoitusosuudella rahoitettavista toimista eli taloudellisesta tuesta tekoälyn gigatehtaalle ja/tai kehittyneelle tekoäly-/suurteholaskentainfrastruktuurille ja/tai kvanttiteknologia-aloitteille ja/tai muulle EuroHPC-laskentainfrastruktuurille ja/tai muille unioniin perustettaville EuroHPC-tutkimus- ja innovointihankkeille.
— Vaatimus, jonka mukaan vapaaehtoista rahoitusosuutta on käytettävä teknisessä ohjeessa 2021/C58/01 vahvistetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti.
— Elpymis- ja palautumistukivälineen vapaaehtoisen rahoitusosuuden tarkka määrä.
— Vaatimus, jonka mukaan EuroHPC-yhteisyrityksen on käytettävä sopimuksen kattamat käyttämättömät määrät asianomaisen jäsenvaltion hyväksi eikä niitä saa siirtää takaisin jäsenvaltiolle.
— Unkari siirtää 500 miljoonaa euroa Euroopan suurteholaskennan yhteisyritykselle.
|
|
127
|
C11.I3 Vapaaehtoinen rahoitusosuus IRIS2-järjestelmään
|
Virstanpylväs
|
Unkarin ja Euroopan komission välisen rahoitussopimuksen allekirjoittaminen ja vapaaehtoisen rahoitusosuuden osoittaminen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS2)
|
Rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen
|
|
|
|
KYSYMYS 2
|
2026
|
Unkarin ja Euroopan komission välisen rahoitussopimuksen allekirjoittaminen. Kyseiseen rahoitussopimukseen on sisällytettävä vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta rahoitettavat toimet. Unkari siirtää 500 miljoonaa euroa EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS2).
|
2. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 3553302225000 Unkarin forinttia eli 10000000000 euroa EKP:n 9 päivänä kesäkuuta 2026 vahvistaman euron keskimääräisen viitekoron perusteella.
2 JAKSO: TALOUDELLINEN TUKI
1.Rahoitustuki
Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:
1.1.Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Juokseva numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1
|
C1.I1 Kilpailukykyisen ja 2000-luvun teknologiaa hyödyntävän julkisen koulutuksen kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Digitaalisten kannettavien tietokoneiden ja työkalujen toimittaminen
|
|
2
|
C1.I2 Erityisopetusta tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksen tukeminen
|
Virstanpylväs
|
Erityisopetusta tarvitsevien lasten koulutukseen liittyvien tukipalvelujen tarjoaminen
|
|
3
|
C1.R1 Erotteluriskin vähentäminen kouluissa
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään valtion tuen vähentämisestä alemman ja ylemmän perusasteen kouluissa, joissa muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden osuus on pieni
|
|
4
|
C1.R2 Opettajan ammatin houkuttelevuuden lisääminen
|
Virstanpylväs
|
Julkisen koulutusjärjestelmän opettajien palkkojen nostamista koskevien säädösten voimaantulo
|
|
5
|
C1.I3 Lastenhoitopalvelujen rakentaminen
|
Kohde
|
Rakennetut lastenhoitopalvelut
|
|
6
|
C1.I4 Kouluinfrastruktuurin nykyaikaistaminen
|
Virstanpylväs
|
Koulutilojen rakentaminen ja kunnostaminen
|
|
7
|
C2.R1 Korkea-asteen koulutusohjelmien nykyaikaistaminen
|
Virstanpylväs
|
Korkea-asteen koulutusohjelmien tarkistaminen
|
|
8
|
C2.I1 Korkea-asteen koulutuksen institutionaalinen innovointi
|
Virstanpylväs
|
|
|
9
|
C2.I2 Infrastruktuurin nykyaikaistaminen ja korkeakoulujen digitalisaatio
|
Virstanpylväs
|
|
|
10
|
C2.I3 Ammatillisen koulutuksen infrastruktuuri 2000-luvulla
|
Kohde
|
|
|
11
|
C2.I4 Keskustutkintakeskuksen kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
|
|
12
|
C2.I5 Tutkimus- ja kehitystyön tukeminen
|
Kohde
|
|
|
13
|
C3.I1 Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö epäsuotuisissa kunnissa
|
Kohde
|
Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin asentaminen Catching up Settlements -ohjelmassa valittujen kuntien kotitalouksille
|
|
14
|
C3.I2 Työllisyyden ja osaamisen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta
|
Kohde
|
Osallistuminen työvoiman sosialisaatio-ohjelmiin
|
|
15
|
C3.I3 Yhteisölähtöinen pedagogiikka
|
Kohde
|
Julkisten tai ammatillisten oppilaitosten pedagoginen kehittäminen
|
|
16
|
C4.R1 Tietämyksen lisääminen – vesi
|
Virstanpylväs
|
Kestävää vesienhoitoa koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen
|
|
17
|
C4.R1 Tietämyksen lisääminen – vesi
|
Kohde
|
Vedenpidätystoimien kattama hehtaarimäärä
|
|
18
|
C4.I1 Luonnonsuojelu
|
Virstanpylväs
|
Kvassayn pumppuaseman toimitus – vaihe 2
|
|
19
|
C4.R2 Kiertotalouteen siirtymisen kotimainen sääntely
|
Virstanpylväs
|
Jätehuoltokäytäntöjen toteuttamiseksi tarvittavien säädösten voimaantulo ja kansallisen jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen
|
|
20
|
C4.R3: Paikallisia tiedotustoimia koskeva toimintasuunnitelma
|
Virstanpylväs
|
Kansallisen viestinnän toimintasuunnitelman hyväksyminen
|
|
21
|
C5.I1 Kaupunkiliikenteen rautatielinjan kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Debrecen-Balmazújváros-rautatieosuuteen liittyvät työt
|
|
22
|
C5.I2 Rautatieverkon ruuhkautumisen vaihto TEN-T-käytävässä
|
Virstanpylväs
|
Békéscsaba-Lőkösháza-rautatieosuuteen liittyvät työt
|
|
23
|
C5.I3 Päästöttömän linja-autoliikenteen kehittäminen
|
Kohde
|
Päästöttömien linja-autojen toimittaminen
|
|
24
|
C5.I4 Raitiovaunu- ja johdinautojärjestelmän kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Raitiovaunut
|
|
25
|
C5.I4 Raitiovaunu- ja johdinautojärjestelmän kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Johdinautot
|
|
26
|
C5.I5: Työt rautatieosuudella
|
Virstanpylväs
|
Szeged-Rendező-Röszke-maan rautatieosuuteen liittyvät työt
|
|
27
|
C5.I6: Sähköajoneuvojen käyttöönoton edistäminen yrityksissä
|
Kohde
|
Taloudellinen tuki sähköajoneuvojen hankintaan
|
|
28
|
C5.I7: Rahoitusvälineen perustaminen sähköajoneuvojen latausasemien käyttöönoton lisäämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Täytäntöönpanosopimus
|
|
29
|
C5.I7: Rahoitusvälineen perustaminen sähköajoneuvojen latausasemien käyttöönoton lisäämiseksi
|
Kohde
|
Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
30
|
C5.I7: Rahoitusvälineen perustaminen sähköajoneuvojen latausasemien käyttöönoton lisäämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
|
|
31
|
C5.R1 Tariffiuudistus
|
Virstanpylväs
|
Tariffeihin liittyvien säädösten voimaantulo
|
|
35
|
C6.R1 Sähkösääntelyn muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Bruttomittausta koskevien säädösten voimaantulo
|
|
36
|
C6.R2 Maatuulivoiman käyttöönoton edistäminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
37
|
C6.R2 Maatuulivoiman käyttöönoton edistäminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
38
|
C6.R3 Nopeutetaan uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden liittämistä verkkoon
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
39
|
C6.R3 Nopeutetaan uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden liittämistä verkkoon
|
Kohde
|
Uusiutuvan energian tuotantolaitosten kapasiteetin verkkoliitäntälupa
|
|
39 a
|
C6.R3 Nopeutetaan uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden liittämistä verkkoon
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
40
|
C6.R4 Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asettaminen
|
Virstanpylväs
|
Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asettaminen rakennusten peruskorjausten tukijärjestelmille
|
|
41
|
C6.I1 Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden perinteisen ja älykkään verkon kehittäminen
|
Kohde
|
Verkkoon lisätty kumulatiivinen lisäkapasiteetti
|
|
42
|
C6.I2 Asuinrakennusten aurinkopaneelien käytön ja lämmityksen nykyaikaistamisen tukeminen
|
Kohde
|
Tuettujen kotitalouksien lukumäärä
|
|
43
|
C6.I3 Energiamarkkinaosapuolten verkkoenergiavarastojen asentaminen
|
Kohde
|
Asennettujen energiavarastojen kapasiteetti
|
|
44
|
C6.I4 Älykkään mittauksen levittäminen
|
Kohde
|
Älykkäiden mittareiden asentaminen
|
|
45
|
C6.I5. Investoinnit julkisten rakennusten energiatehokkuuteen
|
Kohde
|
Energiatehokkuutta parantavista peruskorjauksista hyötyneiden julkisten rakennusten lukumäärä
|
|
46
|
C6.I6. Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Täytäntöönpanosopimus
|
|
47
|
C6.I6. Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Kohde
|
Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
48
|
C6.I6. Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
|
|
49
|
C7.R1 Palkkiomaksujen poistaminen terveydenhuoltoalalta
|
Virstanpylväs
|
Palkkionmaksukäytännön lakkauttamista koskevan säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
50
|
C7.I1 Terveydenhuoltojärjestelmän nykyaikaistaminen 2000-luvulla
|
Virstanpylväs
|
Terveydenhuoltolaitosten kunnostaminen ja terveydenhuollon laitteiden parantaminen
|
|
51
|
C7.I2 Terveysalan digitalisaatiokehityksen tukeminen
|
Virstanpylväs
|
Terveydenhuollon verkkotoimintojen ja -menettelyjen laajentaminen
|
|
52
|
C7.I3 Perusterveydenhuollon kehittäminen
|
Virstanpylväs
|
Perusterveydenhuoltoa koskevat ohjelmat
|
|
53
|
C7.I4 Paikallinen terveydenhuolto- ja sosiaali-infrastruktuuri
|
Virstanpylväs
|
Paikallinen terveydenhuolto- ja sosiaali-infrastruktuuri
|
|
54
|
C8.R1 Integriteettiviranomaista koskevan lainsäädännön voimaantulo
|
Virstanpylväs
|
Integriteettiviranomaista koskevan lainsäädännön voimaantulo
|
|
55
|
C8.R1 Integriteettiviranomaista koskevan lainsäädännön voimaantulo
|
Virstanpylväs
|
Lainsäädäntömuutokset valtuuksiin ja toimivaltuuksiin, jotka koskevat integriteettiviranomaisen suorittamaa varallisuusilmoitusten tarkastamista
|
|
56
|
C8.R2 Osallistuminen tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa
|
Virstanpylväs
|
Osallistuminen Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön
|
|
57
|
C8.R3 Korruptiontorjuntatyöryhmää koskevien säädösten voimaantulo
|
Virstanpylväs
|
Korruptiontorjuntatyöryhmää koskevien säädösten voimaantulo
|
|
58
|
C8.R4 Erityisen menettelyn käyttöönotto julkisen vallan käyttöön tai julkisen omaisuuden hoitoon liittyviä erityisiä rikoksia varten (oikeudellinen valvonta)
|
Virstanpylväs
|
Lainsäädäntömuutokset, jotka koskevat tiettyihin korruptiotapauksiin ja korruptioon liittyviin käytäntöihin sovellettavaa menettelyä
|
|
59
|
C8.R5 Varallisuusilmoituksia koskevien sääntöjen muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Varallisuusilmoitusten henkilöllistä ja aineellista soveltamisalaa laajentavien lainsäädäntömuutosten voimaantulo varmistaen samalla, että ilmoitukset julkistetaan usein
|
|
60
|
C8.R5 Varallisuusilmoituksia koskevien sääntöjen muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Varallisuusilmoitusten sähköistä toimittamista digitaalisessa muodossa koskevan järjestelmän ja varallisuusilmoituksia koskevan julkisen tietokannan perustamista koskevien lainsäädäntömuutosten voimaantulo
|
|
61
|
C8.R5 Varallisuusilmoituksia koskevien sääntöjen muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Varallisuusilmoitusvelvoitteiden rikkomiseen liittyvien seuraamusten käyttöönotto
|
|
62
|
C8.R6 Yleisen edun mukaisten varojen hallintasäätiöiden julkisten varojen käytön avoimuutta koskevien säädösten voimaantulo
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, jotka koskevat sen valvontaa, miten yleisen edun mukaista tehtävää hoitavat yleisen edun mukaisten varojen hallintasäätiöt ja niiden perustamat tai ylläpitämät oikeushenkilöt hyödyntävät unionin tukea
|
|
63
|
C8.R7 Julkisten menojen avoimuuden parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Julkisten menojen avoimuutta lisäävän lainsäädännön voimaantulo
|
|
64
|
C8.R8 Säännöt, joilla varmistetaan yhteisöjen tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia ja julkisten tukien käyttöä koskeva avoimuus
|
Virstanpylväs
|
Lainsäädäntömuutokset, joilla varmistetaan tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia olevien luonnollisten henkilöiden tietojen avoimuus, ja lainsäädäntö, jolla selvennetään julkisten tukien ulkopuolelle jätettyjen virkamiesten ja yhteisöjen soveltamisalaa
|
|
65
|
C8.R9 Yhden tarjouksen perusteella tehtävien julkisten hankintamenettelyjen osuuden pienentäminen
|
Virstanpylväs
|
Unionin tuella rahoitettavissa hankinnoissa sellaisten tarjousmenettelyjen osuus, joissa saadaan vain yksi tarjous, saa olla enintään 15 prosenttia.
|
|
66
|
C8.R10 Luotettavuuden, avoimuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen julkisten hankintojen markkinoilla
|
Virstanpylväs
|
Julkisia hankintoja koskevat säädökset, joilla lisätään julkisten hankintamenettelyjen avoimuutta ja otetaan käyttöön korruption ehkäisemistä koskevat säännöt
|
|
67
|
C8.R9 Yhden tarjouksen perusteella tehtävien julkisten hankintamenettelyjen osuuden pienentäminen
|
Virstanpylväs
|
Seuranta- ja raportointivälineen perustaminen (”yhden tarjouksen raportointiväline”)
|
|
68
|
C8.R11 Sähköisen julkisten hankintojen järjestelmän (EPS) kehittäminen avoimuuden lisäämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Uusilla toiminnoilla päivitetty ulkoinen teholähde on yleisön saatavilla
|
|
69
|
C8.R12 Julkisten hankintojen tuloksellisuuden mittauskehys
|
Virstanpylväs
|
Julkisten hankintojen tuloksellisuuden mittauskehyksen perustaminen
|
|
70
|
C8.R13 Toimintasuunnitelma kilpailun lisäämiseksi julkisissa hankinnoissa
|
Virstanpylväs
|
Toimintasuunnitelman hyväksyminen kilpailun lisäämiseksi julkisissa hankinnoissa
|
|
71
|
C8.R14 Kansallisen tuomarineuvoston roolin ja valtuuksien vahvistaminen kansallisen tuomarineuvoston puheenjohtajan valtuuksien tasapainottamiseksi
|
Virstanpylväs
|
Kansallisen tuomarineuvoston aseman vahvistamista koskevien lainsäädäntömuutosten voimaantulo
|
|
72
|
C8.R15 Korkeimman oikeuden (Kúria) oikeudellinen riippumattomuus
|
Virstanpylväs
|
Korkeimman oikeuden oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevien muutosten voimaantulo
|
|
73
|
C8.R16: Esteiden poistaminen ennakkoratkaisupyyntöjen esittämiseltä Euroopan unionin tuomioistuimelle
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joilla poistetaan esteet ennakkoratkaisupyyntöjen esittämiseltä Euroopan unionin tuomioistuimelle
|
|
74
|
C8.R17 Uudistus, joka koskee perustuslakituomioistuimen lopullisten tuomioiden uudelleentarkastelua
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joilla poistetaan viranomaisten mahdollisuus valittaa lopullisista päätöksistä perustuslakituomioistuimeen
|
|
75
|
C8.R18 Lainsäädäntömuutokset, joilla vahvistetaan hallinto-, seuranta-, tarkastus- ja valvontamekanismeja unionin tuen moitteettoman käytön takaamiseksi
|
Virstanpylväs
|
Säädökset, joissa säädetään elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointia, tarkastusta ja valvontaa koskevasta oikeudellisesta toimeksiannosta ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisten varojen hallinnoinnin, seurannan, valvonnan ja tarkastuksen sääntelystä Unkarissa
|
|
76
|
C8.R18 Lainsäädäntömuutokset, joilla vahvistetaan hallinto-, seuranta-, tarkastus- ja valvontamekanismeja unionin tuen moitteettoman käytön takaamiseksi
|
Virstanpylväs
|
Säännöt, joilla varmistetaan kaikkien unionin tuen hallinnointiin ja valvontaan Unkarissa osallistuvien elinten henkilöstön eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen
|
|
77
|
C8.R19 Petosten- ja korruptiontorjuntastrategia unionin tuen täytäntöönpanoa, tarkastusta ja valvontaa varten
|
Virstanpylväs
|
Unionin tukea koskevan petostentorjunta- ja korruptiontorjuntastrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman hyväksyminen
|
|
78
|
C8.R20 Arachne-järjestelmä unionin tukea varten
|
Virstanpylväs
|
Arachne-riskienpisteytysvälineen sytemaattinen käyttö
|
|
79
|
C8.R20 Arachne-järjestelmä unionin tukea varten
|
Virstanpylväs
|
Arachne-riskienpisteytysvälineen järjestelmällinen käyttö
|
|
80
|
C8.R21: Sisäisen tarkastuksen ja lahjomattomuuden osaston perustaminen vahvistamaan eturistiriitojen valvontaa unionin tuen täytäntöönpanon yhteydessä
|
Virstanpylväs
|
Petosten ja korruption tehokkaan ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen varmistaminen unionin tuen täytäntöönpanossa perustamalla uusi sisäisen tarkastuksen ja lahjomattomuuden osasto (DIAI) ja varmistamalla sen täysi toiminta
|
|
81
|
C8.R22 EUTAF:n valmiuksien varmistaminen, jotta se voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti
|
Virstanpylväs
|
Petosten ja korruption tehokkaan ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen varmistaminen unionin tuen täytäntöönpanossa EUTAF:n asianmukaisten valmiuksien avulla
|
|
82
|
C8.R23 Yhteistyö OLAFin kanssa unionin tuen täytäntöönpanoon liittyvien petosten havaitsemisen tehostamiseksi
|
Virstanpylväs
|
OLAFin avustamisesta sen Unkarissa paikan päällä tekemissä tarkastuksissa vastaavan kansallisen viranomaisen nimeäminen ja mahdollisuus määrätä taloudellisia seuraamuksia yhteistyöstä kieltäytyneille talouden toimijoille
|
|
83
|
C8.R24 Elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus ja valvonta sekä unionin taloudellisten etujen suojaaminen
|
Virstanpylväs
|
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon seurantajärjestelmä
|
|
84
|
C8.R24 Elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus ja valvonta sekä unionin taloudellisten etujen suojaaminen
|
Virstanpylväs
|
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon tarkastus
|
|
85
|
C8.R25 Avoimuuden ja julkisen tiedon saatavuuden parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla varmistetaan oikeudellinen ennustettavuus julkisia tietoja koskevien asioiden saatavuudessa tuomioistuimissa
|
|
86
|
C8.R25 Avoimuuden ja julkisen tiedon saatavuuden parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Julkisten tietojen avoimuuden lisäämiseen tähtäävien lainsäädäntömuutosten voimaantulo
|
|
87
|
C8.R25 Avoimuuden ja julkisen tiedon saatavuuden parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Tietosuojasta ja tiedonvälityksen vapaudesta vastaavan kansallisen viranomaisen raportti (raportit) julkisten tietojen saatavuudesta
|
88
|
C8.R26 Lainsäädännön laadun parantaminen ja sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tehokas osallistuminen päätöksentekoon
|
Virstanpylväs
|
Sellaisen säädöksen voimaantulo, joka sisältää säännöksiä sidosryhmien osallistumisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon ja seurantaan
|
|
89
|
C8.R26 Lainsäädännön laadun parantaminen ja sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tehokas osallistuminen päätöksentekoon
|
Virstanpylväs
|
Julkisten kuulemisten ja vaikutustenarviointien käytön lisäämistä lainsäädäntöprosessissa koskevien säädösten voimaantulo
|
|
90
|
C8.R27 Yhteisötuloverotuksen vähimmäissubstanssia koskevien vaatimusten uudelleentarkastelu
|
Virstanpylväs
|
Riippumaton kansainvälinen asiantuntija-arvio kansallisista veronkierron vastaisista säännöistä
|
|
91
|
C8.R28 Siirtohinnoittelusääntöjen vahvistaminen
|
Virstanpylväs
|
Siirtohinnoittelusääntöjen vahvistamista koskevien säädösten voimaantulo
|
|
92
|
C8.R29 Lähtevien maksujen vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen soveltamisalan laajentaminen
|
Virstanpylväs
|
Ulkomaille suoritettavien maksujen vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen laajentamista koskevien säädösten voimaantulo
|
|
93
|
C8.R29 Lähtevien maksujen vähennyskelvottomuutta koskevien sääntöjen soveltamisalan laajentaminen
|
Virstanpylväs
|
Teetetään riippumaton arviointi aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvien kansallisten sääntöjen tehokkuudesta
|
|
94
|
C8.R30 Verosäännösten noudattamista koskevien menettelyjen digitalisaatio
|
Virstanpylväs
|
EPayroll-, eReceipt- ja eVAT-ratkaisuihin liittyvät digitaaliset palvelut
|
|
95
|
C8.R31 Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä verojen määrää
|
Virstanpylväs
|
Vähittäiskauppaveron muuttaminen
|
|
96
|
C8.R31 Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä verojen määrää
|
Virstanpylväs
|
Veroetuuksien asteittainen poistaminen
|
|
97
|
C8.R31 Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä verojen määrää
|
Virstanpylväs
|
Verojen määrän vähentämistä koskevien säädösten hyväksyminen
|
|
98
|
C8.R31 Verojärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä verojen määrää
|
Virstanpylväs
|
Mietintö henkilötuloverotusta koskevien vaihtoehtoisten sääntöjen yksinkertaistamis- ja konsolidointimahdollisuuksista
|
|
99
|
C8.R32 Yleishyödyllisistä kaasuputkista kannettavan veron uudistaminen
|
Virstanpylväs
|
Putkijohtoveroa koskevan säädöksen voimaantulo
|
|
100
|
C8.R33 Julkisten menojen tehokkuuden parantaminen menojen uudelleenarviointien avulla
|
Virstanpylväs
|
Menojen uudelleenarviointiprosessin laatiminen ja menojen uudelleenarviointien tekeminen
|
|
101
|
C8.R34 Kotimaisen finanssipoliittisen kehyksen parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Talousarvion valvonnan vahvistaminen
|
|
102
|
C8.R34 Kotimaisen finanssipoliittisen kehyksen parantaminen
|
Virstanpylväs
|
Finanssipoliittisen kehyksen uudelleentarkastelun käynnistäminen ja sitä tukeva julkinen kuuleminen
|
|
103
|
C8.R35 Tuetun lainanannon uudistus
|
Virstanpylväs
|
Tuettujen lainojen järjestelmän uudistaminen ja valtiontakausten uudelleentarkastelu
|
|
104
|
C9.R1: Verkkotariffien asettaminen
|
Virstanpylväs
|
Uusi verkkotariffien laskentamenetelmä
|
|
105
|
C9.R2: Älykkäitä mittareita koskevien säädösten mukauttaminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
106
|
C9.R3: Yhteenliittymien roolin vahvistaminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) hyväksyminen
|
|
107
|
C9.R4: Dynaamisen hinnoittelun laajempi käyttö sähkönhankintasopimuksissa
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
108
|
C9.R5: Sääntelyn alaisten reservimarkkinoiden avaaminen kilpailun edistämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Muutetun verkkosäännön hyväksymistä koskevan MEKH:n päätöksen voimaantulo
|
|
109
|
C9.R6: Energiayhteisöjen laajentaminen
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
110
|
C9.R7: Oikeudelliset kannustimet energian varastoinnin käyttöönotolle
|
Virstanpylväs
|
Säädöksen (säädösten) voimaantulo
|
|
111
|
C10.R8: Geotermisen energian integrointia koskevien säädösten muuttaminen
|
Virstanpylväs
|
Geotermisen energian sisällyttämistä koskevien säädösten muutosten voimaantulo
|
|
112
|
C9.I1. Laajennettu toimenpide: Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Kohde
|
Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
113
|
C9.I1. Laajennettu toimenpide: Tukijärjestelmä sähköverkon kehittämiseksi
|
Virstanpylväs
|
Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
|
|
114
|
C9.I2: Rahoitusvälineen perustaminen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi
|
Virstanpylväs
|
Täytäntöönpanosopimus
|
|
115
|
C9.I2: Rahoitusvälineen perustaminen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi
|
Kohde
|
Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
|
|
116
|
C9.I2: Rahoitusvälineen perustaminen asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi
|
Virstanpylväs
|
MFB on saattanut investoinnin päätökseen
|
|
117
|
C10.R1 Magyar Fejlesztési Bankin hallintouudistus
|
Virstanpylväs
|
Magyar Fejlesztési Bankin (MFB) hallinnon muuttamista koskeva lainsäädäntö
|
|
118
|
C10.R1 Magyar Fejlesztési Bankin hallintouudistus
|
Virstanpylväs
|
MFB:n hallintoelinten nimittäminen
|
|
119
|
C10.R1 Magyar Fejlesztési Bankin hallintouudistus
|
Virstanpylväs
|
MFB:n tukemien lainajärjestelmien tarkastelu
|
|
120
|
C10.R1 Magyar Fejlesztési Bankin hallintouudistus
|
Virstanpylväs
|
Rahamarkkinarahastojen toimintaa koskevien valtiontakausten ja muiden valtion tukitoimenpiteiden tarkastelu
|
|
121
|
C10.I1 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
Virstanpylväs
|
Sijoituspolitiikka
|
|
122
|
C10.I1 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
Virstanpylväs
|
Pääomasijoitus
|
|
123
|
C10.I1 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
Virstanpylväs
|
Pääomasijoitus
|
|
125
|
C11.I1 Sähköiset viranomaispalvelut
|
Virstanpylväs
|
Digitaalisen datan lompakkoratkaisu
|
|
Erän suuruus
|
YHTEENSÄ 6511661435 EUROA
|
2.Laina
Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät järjestetään seuraavasti:
2.1.Ensimmäinen erä (lainatuki):
|
Juokseva numero
|
Toimenpide (uudistus tai investointi)
|
Välitavoite/tavoite
|
Nimi
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
32
|
C5.I8: Pääomanlisäys vastaperustettuun liikkuvaan osakeyhtiöön ROSCOon
|
Virstanpylväs
|
Pääomasijoitukset ROSCOon
|
|
33
|
C5.R2 Rautatiepalvelujen uudistus Unkarissa
|
Virstanpylväs
|
Kansallisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen
|
|
34
|
C5.R2 Rautatiepalvelujen uudistus Unkarissa
|
Virstanpylväs
|
ROSCO:n perustaminen
|
|
123
|
C10.I2 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
Virstanpylväs
|
C10.I2 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
|
124
|
C10.I2 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
Virstanpylväs
|
C10.I2 Pääomasijoitus Magyar Fejlesztési Bankiin (MFB)
|
|
123
|
C11.I1 Sähköiset viranomaispalvelut
|
Virstanpylväs
|
Digitaalisen datan lompakkoratkaisu
|
|
126
|
C11.I2 Tekoälyn gigatehdas ja muu EuroHPC-laskentainfrastruktuuri
|
Virstanpylväs
|
Unkarin ja EuroHPC-yhteisyrityksen välisen rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen ja vapaaehtoisen rahoitusosuuden maksaminen EuroHPC-yhteisyritykselle
|
|
127
|
C11.I3 Vapaaehtoinen rahoitusosuus IRIS2-järjestelmään
|
Virstanpylväs
|
|
|
Erän suuruus
|
YHTEENSÄ 3488338565 EUROA
|
3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELYT
1. Elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt
Jäljempänä määritellyt järjestelyt yhdessä komponentissa 8 (Hallinto ja julkishallinto) täsmennettyjen asiaankuuluvien toimenpiteiden kanssa muodostavat elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen Unkarin valvonta- ja tarkastusjärjestelmän. Kukin näistä osatekijöistä on erottamaton osa Unkarin valvonta- ja tarkastusjärjestelmää, jonka täytäntöönpano ja jatkuva noudattaminen ovat tarpeen asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan noudattamisen varmistamiseksi. Yhdessä näiden osatekijöiden täytäntöönpanolla ja jatkuvalla noudattamisella varmistetaan, että elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyihin sisältyy toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.
Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta ja täytäntöönpano toteutetaan seuraavien järjestelyjen mukaisesti:
Hallituksen asetus 373/2022 (IX. Vahvistetaan Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon, tarkastukseen ja valvontaan osallistuvien elinten tehtävät ja vastuut. Tämän hallituksen asetuksen voimaantulo, jota kuvataan uudistuksessa C8.R18, näkyy erityisenä välitavoitteena, joka on saavutettava ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen maksupyynnön esittämistä. Valtioneuvoston asetuksessa määritellään institutionaaliset puitteet suunnitelman täytäntöönpanolle, seurannalle, valvonnalle ja tarkastukselle, myös kansallisen kehittämiskeskuksen (NFK) perustamisen ja siitä johtuvien valtiollisten tehtävien jaon muutosten jälkeen.
Kansallinen viranomainen huolehtii Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano-, seuranta- ja raportointiprosessista. Kansallisen viranomaisen tehtävää hoitaa kansallinen kehittämiskeskus (NFK), joka on maaseudun ja aluekehityksen ministeriössä toimiva itsenäinen oikeushenkilö. Tähän sisältyy seurantajärjestelmän toiminta (myös seurantatietojärjestelmän tuella), eri toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymisen seuranta sekä seurantatietojärjestelmässä olevien tietojen luotettavuuden ja todenperäisyyden varmistaminen. Kansallinen viranomainen on myös vastuussa sen todentamisesta, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetetut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu. Kansallinen viranomainen vastaa elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten maksupyyntöjen laatimisesta ja toimittamisesta sekä niiden todenperäisyyden varmistamisesta ja johdon vahvistuslausuman allekirjoittamisesta. Se toimii myös Unkarin viranomaisten ja komission välisenä yhteystahona.
Kansallinen viranomainen vastaa sellaisen sisäisen hallinto- ja valvontajärjestelmän perustamisesta ja toiminnasta, jonka avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja havaita sääntöjenvastaisuuksia ja toteuttaa asianmukaisia korjaavia toimia moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen ja unionin taloudellisia etuja suojaten, tehokkaiden petostentorjunta- ja korruptiontorjuntatoimenpiteiden käyttöönotosta todetut riskit huomioon ottaen sekä täytäntöönpanoelimille, avustuksia myöntäville elimille ja rahoituksen välittäjille siirrettyjen täytäntöönpano- ja valvontatoimien valvonnasta.
Suunnitelman erityistoimenpiteiden alakohtaista täytäntöönpanoa valvovat asiasta vastaavat vastuuministeriöt, joiden yksiköt tukevat toimenpiteiden edistymisen seurantaa ja tekevät tiivistä yhteistyötä kansallisen viranomaisen kanssa.
Täytäntöönpanoelinten on tuettava kansallista viranomaista suunnitelman täytäntöönpano- ja seurantaprosessissa, ja niiden on toimittava kirjallisilla sopimuksilla kansallisen viranomaisen valvonnassa ja vastuulla. Jos kansallisen viranomaisen täytäntöönpanotehtävät siirretään täytäntöönpanoelimille, kansallinen viranomainen valvoo tiiviisti täytäntöönpanoelinten työtä ja antaa täytäntöönpanoelimille metodologista tukea ja ohjausta. Erityisesti on varmistettava, että täytäntöönpanoelimillä on riittävät resurssit ja riittävä työkokemus, jotta ne voivat hoitaa niille annetut tehtävät tehokkaasti.
Täytäntöönpanoelinten ja edelleenmyöntävien elinten on tehtävä ensimmäisen tason hallinnon tarkastuksia, mukaan lukien asiakirjoihin perustuvat ja paikalla tehtävät tarkastukset, kansallisen viranomaisen kanssa tehtyjen valtuutussopimusten perusteella. Elokuusta 2024 lähtien yhteispalvelujen osasto, joka toimii sisäisenä palveluntarjoajana, on voinut suorittaa kansallisen viranomaisen puitteissa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia. Täytäntöönpanoelimet ovat edelleen vastuussa siirrettyjen tehtävien suorittamisesta ja niiden puolesta suoritetusta valvonnasta.
Täytäntöönpanoelimillä on oltava käytössään tehokkaat sisäisen valvonnan järjestelyt. Täytäntöönpanoelinten on huolehdittava kansallisen viranomaisen valvontatehtävistä niiden vastuulla olevien osien ja toimenpiteiden osalta, joita ne toteuttavat.
Kansallisen viranomaisen erityinen yksikkö vastaa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvien valitusten ja sääntöjenvastaisuuksien hallinnoinnista. Yksiköllä on oltava valtuudet tehdä asiakirjoihin perustuvia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia, pyytää tietoja täytäntöönpanoon osallistuvilta elimiltä ja määrittää havaittuihin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät asianmukaiset seuranta- ja korjaustoimenpiteet. Yksikön on hoidettava tehtävänsä riippumattomasti, eikä se saa pyytää tai ottaa vastaan valituksia ja sääntöjenvastaisuuksia koskeviin päätöksiinsä liittyviä ohjeita.
Jotta voidaan varmistaa vakavien sääntöjenvastaisuuksien, kuten petosten, korruption, eturistiriitojen ja päällekkäisen rahoituksen, tuloksellinen ehkäiseminen ja havaitseminen, kansallisen viranomaisen ja täytäntöönpanoelinten on käytettävä järjestelmällisesti kaikkia Arachne-riskienpisteytysvälineen toimintoja elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon täytäntöönpanossa ja valvonnassa. Asianomaisten elinten on arvioitava, dokumentoitava ja seurattava Arachnen tunnistamia riskejä sitovien menettelyvaatimusten mukaisesti.
Kansallisen kehittämiskeskuksen (NFK) organisaatiokehyksen puitteissa toimiva sisäisen tarkastuksen ja lahjomattomuuden osasto (DIAI) vastaa eturistiriitojen tehokkaan ehkäisemisen ja havaitsemisen tehostamisesta. DIAI vastaa suunnitelman täytäntöönpanoon ja valvontaan osallistuvan henkilöstön eturistiriitoja koskevien ilmoitusten todenperäisyyden säännöllisestä tarkastamisesta kaikilla tasoilla. DIAI on organisatorisesti erillinen kansallisesta viranomaisesta ja täytäntöönpanoelimistä, ja se hoitaa tehtäviään riippumattomasti. Integriteettiviranomainen valvoo DIAI:n työtä.
DIAI:n on todennettava, että koko elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvaan henkilöstöön, myös paikalla tehtäviä tarkastuksia tekevään henkilöstöön, sovellettavia eturistiriitoja koskevia vaatimuksia noudatetaan. Eturistiriitojen ehkäisemistä, havaitsemista ja hallintaa koskevat yksityiskohtaiset menettelyt, mukaan lukien ilmoitusten säännöllinen tarkistaminen ja havaittujen riskien järjestelmällinen seuranta.
EU:n varojen tarkastuksen pääosasto (EUTAF) suorittaa tarkastusviranomaisena suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät tarkastustehtävät. Unkari antaa EUTAF:lle tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit sen riippumattomuuden turvaamiseksi ja sen tehtävien hoitamiseksi. Oikeudellisessa kehyksessä on varmistettava EUTAF:n taloudellinen, operatiivinen ja ammatillinen riippumattomuus ja säädettävä tarvittavista talousarvio- ja henkilöstöjärjestelyistä, jotta se voi hoitaa elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät velvoitteensa ja muut tehtävät, jotka sille on annettu unioniin liittyvissä valvontakehyksissä.
EUTAF laatii tarkastusstrategian kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti. Strategiassa on määritettävä tarkastusten menetelmä ja tiheys. Sen on oltava käytössä riittävän ajoissa, jotta se voi suorittaa tarkastukset, jotka on sisällytettävä maksupyynnön mukana toimitettavaan tarkastusyhteenvetoon.
Tarkastusstrategia on saatettava ajan tasalle siten, että se kattaa suunnitelman täytäntöönpanokauden vähintään vuoden 2028 loppuun saakka, ja siihen on sisällyttävä yksityiskohtaiset järjestelyt jälkitarkastustoimia varten sekä suunnitelman mukaisesti käyttöön otettujen täydentävien valvontamekanismien ja suojatoimien tarkastuskäsittely.
EUTAF tekee järjestelmätarkastuksia ja aineistotarkastuksia. Järjestelmätarkastukset on toteutettava riskinarvioinnin perusteella ja sopivin väliajoin, ja niissä on tarkasteltava elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten perustetun järjestelmän toimintaa. Aineistotarkastuksessa on keskityttävä edistymiseen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa, ja siihen on sisällyttävä moitteettoman varainhoidon edellytysten täyttymisen testaus. EUTAF antaa kustakin komissiolle toimitetusta maksupyynnöstä tarkastuslausunnon, joka perustuu sen järjestelmätarkastuksista ja aineistotarkastuksesta saatuihin tarkastustyön tuloksiin.
Lisäksi erityiset tarkastuksen ja valvonnan välitavoitteet edellyttävät tehostettuja tarkastus- ja todentamistoimia, mukaan lukien jälkitarkastukset, jotka kattavat merkittävän osan suunnitelman mukaisista rahoitussopimuksista, hankintasopimuksista ja niihin liittyvistä maksuista ja joissa keskitytään erityisesti petoksiin, korruptioon, eturistiriitoihin ja päällekkäisen rahoituksen riskeihin.
Lisäksi perustetaan säädöksellä seurantakomitea, joka koostuu elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvista asiaankuuluvista sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista. Seurantakomitea valvoo elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään säädökseen on sisällytettävä säännös, jonka mukaan seurantakomiteaa on kuultava elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana.