EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 13.11.2024

COM(2024) 531 final

2024/0301(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään liitetystä työntekijöiden lähettämistä koskevan ilmoituksen tekemiseen tarkoitetusta julkisesta käyttöliittymästä ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

{SWD(2024) 258 final}

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Palvelujen tarjoamisen vapauteen kuuluu johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneiden palveluntarjoajien oikeus tarjota palveluja toisessa jäsenvaltiossa, jonne ne voivat lähettää omia työntekijöitään tilapäisesti kyseisten palvelujen tarjoamiseksi siellä. Lähettäessään työntekijöitään palveluntarjoajan on kohdejäsenvaltiossa noudatettava direktiivissä 96/71/EY 1 määriteltyjä työehtoja. Näin varmistetaan lähetettyjen työntekijöiden vähimmäissuoja. Jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja annettava toisilleen apua näiden työehtojen noudattamisen valvonnan helpottamiseksi. Sen vuoksi olisi samaan aikaan vältettävä aiheuttamasta tarpeetonta hallinnollista taakkaa palveluntarjoajille, suojeltava lähetettyjä työntekijöitä ja huolehdittava tehokkaasta valvonnasta ja edistettävä näin sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa.

Direktiivin 2014/67/EU 2 9 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää vain sellaisista hallinnollisista vaatimuksista ja valvontatoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että kyseisessä direktiivissä ja direktiivissä 96/71/EY säädettyjen velvoitteiden noudattamista valvotaan tehokkaasti, edellyttäen, että hallinnolliset vaatimukset ja valvontatoimenpiteet ovat perusteltuja ja oikeasuhteisia unionin oikeuden mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltiot voivat direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti velvoittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan antamaan vastuussa oleville kansallisille toimivaltaisille viranomaisille yksinkertaisen ilmoituksen, joka sisältää sellaiset tiedot, joita tarvitaan tosiasiallisten valvontatoimien toteuttamiseksi työpaikalla.

Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivityksessä 3 komissio ilmoitti tekevänsä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa laatiakseen sähköisessä muodossa olevan yhteisen lomakkeen, jolla ilmoitetaan työntekijän lähettämisestä. Tällä ei vaaranneta työntekijöiden lähettämiseen sovellettavaa EU:n oikeudellista kehystä eikä sillä varmistettua työntekijöiden suojelua. Osallistuminen on vapaaehtoista.

Maaliskuussa 2024 antamassaan tiedonannossa Työvoimapula ja osaamisvaje EU:ssa: toimintasuunnitelma 4 komissio ilmoitti, että se edistää lähetettyjä työntekijöitä koskevien ilmoitusten tekemiseen käytettävän yhteisen sähköisen lomakkeen laajaa käyttöönottoa ja että sähköisen lomakkeen täydennykseksi kehitetään digitaalinen monikielinen portaali, jonka kautta yritykset voivat toimittaa lähettämisilmoituksia niille jäsenvaltioille, jotka päättävät käyttää tätä välinettä. Tämä auttaa vähentämään hallinnollista taakkaa.

Taustalla olivat direktiivin 2014/67/EU täytäntöönpanon arvioinnissa esiin tuodut huolenaiheet. Komissio totesi direktiivin 2014/67/EU täytäntöönpanosta antamassaan kertomuksessa, 5 että eri sidosryhmät olivat tuoneet sen tietoon kysymyksiä, joiden suhteen saatetaan tarvita parannuksia. Tällaisiin parannuksiin lukeutuisi hallinnollisten valvontajärjestelmien yksinkertaistaminen esimerkiksi ottamalla käyttöön yksi yhteinen EU:n laajuinen ilmoitusjärjestelmä.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on keventää yritysten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hallinnollista rasitetta helpottamalla vaadittujen lähettämisilmoitusten toimittamista siten, että ne voidaan toimittaa käyttäjäystävällisellä tavalla etäyhteyden avulla sähköisessä muodossa. Lisäksi on määrä helpottaa jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä sekä direktiiveissä 2014/67/EU ja 96/71/EY säädetyn velvoitteen noudattamisen tehokasta valvontaa.

Ehdotuksen ansiosta jäsenvaltioiden on helpompi suorittaa tehokkaita ja riittäviä tarkastuksia alueellaan, mikä edistää lähetettyjen työntekijöiden suojelua.

Jäsenvaltiot ovat tammikuusta 2023 lähtien antaneet komissiolle työntekijöiden lähettämistä koskevaa ilmoitusta varten tarkoitettua yhteistä sähköistä lomaketta koskevia neuvoja asiaa käsittelevän asiantuntijaryhmän kautta. Erityisesti on kiinnitetty huomiota tietoihin, joita tarvitaan tosiasiallisten valvontatoimien toteuttamiseksi työpaikalla. Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden neuvojen perusteella on määritetty mahdollinen yhteinen luettelo lähettämisilmoitukseen liittyvistä tiedonantovaatimuksista. Alun perin yhdeksän jäsenvaltion muodostama ryhmä ilmoitti aikovansa soveltaa yhteiseen vaadittujen tietojen luetteloon sisällytettyjä vaatimuksia niihin tietoihin, joita ne vaativat alueelleen työntekijöitä lähettäviltä palveluntarjoajilta. 6

Luodaan sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään (IMI) liitetty julkinen käyttöliittymä

Ehdotuksella luodaan monikielinen sähköinen julkinen käyttöliittymä (suojattu verkkoportaali, jossa käytetään yhteistä sähköistä mallia ja joka mahdollistaa automaattisen tiedonsiirron), jäljempänä ’julkinen käyttöliittymä’, joka on liitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 7 perustettuun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään, jäljempänä ’IMI’, ja jota lähetettyjä työntekijöitä vastaanottavat jäsenvaltiot, jäljempänä ’vastaanottavat jäsenvaltiot’, voivat vapaaehtoisesti käyttää. Vastaanottavat jäsenvaltiot voivat vaatia muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita palveluntarjoajia käyttämään tätä käyttöliittymää, kun ne antavat asiasta vastaaville kansallisille toimivaltaisille viranomaisille lähetettyjä työntekijöitä koskevan yksinkertaisen ilmoituksen, jäljempänä ’lähettämisilmoitus’, jotta työpaikalla voidaan tehdä tosiasiallisia valvontatoimia. IMI-järjestelmä on monikielinen sähköinen väline, jonka avulla kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat viestiä nopeasti ja helposti muiden EU-maiden vastaavien viranomaisten kanssa. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat IMI-järjestelmässä olevan tietokannan avulla tarkastaa palveluntarjoajien antamia lähettämisilmoituksia koskevat tiedot. IMI-järjestelmän käyttö mahdollistaa olemassa olevien tietoteknisten ratkaisujen uudelleenkäytön ja auttaa siten vähentämään tietotekniikan kehittämisen kertaluonteisia kustannuksia.

Palveluntarjoajat käyttävät julkista käyttöliittymää toimittaakseen lähettämisilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. Tätä varten käyttöliittymässä on vakiomuotoinen lomake. Vakiolomakkeessa annetaan tiedot, joita voidaan tarvita tosiasiallisten valvontatoimien toteuttamiseksi työpaikalla direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Siinä annetaan tiedot palveluntarjoajasta, lähetetystä työntekijästä ja työkomennuksesta, yhteydenpitoon toimivaltaisten viranomaisten kanssa nimetystä yhteyshenkilöstä ja palvelun vastaanottajasta. Vakiolomakkeen sisältö vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksessä. Tällaiseen lomakkeeseen sisällytettäviä tietoja määritettäessä otetaan huomioon jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän antamat neuvot.

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voi vahvistaa vakiolomakkeen ja tehdä siihen myöhemmin muutoksia. Jos jäsenvaltiot katsovat, että vakiolomakkeeseen olisi lisättävä tarpeellisia tietoja tai että siitä olisi poistettava tarpeettomia tietoja siltä osin kuin on kyse itse lomakkeesta tai sen käytöstä julkisessa käyttöliittymässä, ne voivat esittää komissiolle ehdotuksia vakiolomakkeen muuttamiseksi ja tarpeellisiksi katsomiensa tiedonantovaatimusten lisäämiseksi, kunhan pyynnöt ovat perusteltuja ja oikeasuhteisia tehokkaiden valvontatoiminen toteuttamiseksi työpaikalla.

Jos jäsenvaltio katsoo, että jotkin vakiolomakkeen elementit eivät ole merkityksellisiä sen kansallisessa kontekstissa ja sen kannalta, miten se järjestää työpaikalla toteutettavat tosiasialliset valvontatoimet, se voi päättää, että sen alueelle työntekijöitä lähettävien palveluntarjoajien ei tarvitse antaa näitä tietoja täyttäessään lomakkeen julkisessa käyttöliittymässä. Jäsenvaltion olisi ilmoitettava tästä komissiolle. Tällaisen jäsenvaltion ei tarvitse sisällyttää lainsäädäntöönsä elementtejä, jotka johtuvat vakiolomakkeeseen myöhemmin tehtävistä muutoksista.

Se, että Euroopan komissio perustaa työntekijöiden lähettämistä koskevaa ilmoitusta varten monikielisen vakiolomakkeen sisältävän julkisen käyttöliittymän, jonka se asettaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville, ei vaikuta Euroopan komission velvollisuuteen valvoa unionin oikeuden asianmukaista täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenvaltioissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti eikä sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa annettuun toimivaltaan eikä myöskään jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa unionin oikeutta.

Kevennetään palveluntarjoajien hallinnollista taakkaa

Sidosryhmät ovat johdonmukaisesti korostaneet, että työntekijöiden lähettämistä koskevan ilmoituksen tekemistä koskeva velvoite ja ilmoitukseen liittyvät vaatimukset ovat huomattavan suuri raportointivaatimus sisämarkkinoilla toimiville yrityksille. Tätä pidetään yhtenä merkittävimmistä hallinnollisista esteistä rajat ylittävälle palvelujen tarjoamiselle sisämarkkinoilla.

Kun raportointivelvoitteita ja lähettämisilmoitusten toimittamismenettelyä yksinkertaistetaan, yritysten, myös pk-yritysten, hallinnollinen taakka kevenee huomattavasti ja jäsenvaltioiden on helpompi toteuttaa tehokkaat ja riittävät tarkastukset.

Vakiolomaketta käyttävän monikielisen julkisen käyttöliittymän avulla lähettävät yritykset voivat täyttää lähettämisilmoituksensa yhdessä paikassa ja samoilla pyydetyillä tiedoilla kaikissa julkista käyttöliittymää käyttävissä jäsenvaltioissa, joihin ne lähettävät työntekijöitä. Yritykset voivat tehdä lähettämisilmoituksen omalla kielellään, eli haittana ei enää ole kieliestettä, johon lähettävät yritykset (palveluntarjoajat) ovat tämän tästä törmänneet tehdessään lähettämisilmoituksia sen jäsenvaltion ilmoitusjärjestelmään, johon ne lähettävät työntekijöitä.

Ehdotus tukee komission lupausta vähentää EU:n lainsäädännöstä johtuvia raportointivaatimuksia. Komissio korosti tiedonannossaan EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen 8 sellaisen sääntelyjärjestelmän merkitystä, jolla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman vähin kustannuksin. Sen vuoksi komissio on luvannut järkeistää ja yksinkertaistaa raportointivaatimuksia uudella otteella. Tavoitteena on viime kädessä keventää hallinnollista taakkaa 25 prosentilla tinkimättä kuitenkaan politiikan tavoitteista. Pk-yritysten apupaketissa 9 hahmoteltiin toimea pitemmälle ja otettiin työntekijöiden lähettämistä koskevassa ilmoituksessa käytettävän sähköisen mallin luominen esille hyvänä esimerkkinä digitaaliteknologian käytöstä rasitteen keventämiseen ja häiriönsietokyvyn parantamiseen.

Suojellaan työntekijöiden oikeuksia

Lähettämisilmoitusten toimittaminen julkisen käyttöliittymän kautta mahdollistaa myös direktiivin 96/71/EY paremman ja yhdenmukaisemman soveltamisen. Työntekijöiden lähettämisestä ilmoittamisen ja heidän suojelunsa helpottaminen on osa EU:n lainsäädäntöä, jolla varmistetaan oikeudenmukainen liikkuvuus.

Vakiolomaketta hyödyntävä julkinen käyttöliittymä auttaa vähentämään tapauksia, joissa työntekijöiden lähettämistä koskevia sääntöjä ei noudateta, sillä palveluntarjoajien ei enää tarvitse noudattaa erilaisia kansallisia vaatimuksia, joita osallistuvien jäsenvaltioiden omissa käyttöliittymissä ja lähettämisilmoituslomakkeissa asetetaan. Tämä myös parantaa lähettämisen läpinäkyvyyttä.

Tällä tavoin ehdotus parantaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tehdä tehokkaita, riittäviä ja kohdennettuja tarkastuksia, mikä puolestaan tukee lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojelua ja oikeudenmukaista liikkuvuutta kokonaisuudessaan.

Kun ilmoituksesta voidaan lähettää jäljennös lähetetylle työntekijälle, hän on mukana prosessissa tietoisena toimijana, jolloin hänen on helpompi käyttää oikeuksiaan. Kansalliset ilmoitusjärjestelmät eivät tätä nykyä tarjoa tällaista mahdollisuutta.

Kevennetään jäsenvaltioiden viranomaisten hallinnollista taakkaa ja helpotetaan hallinnollista yhteistyötä

Direktiivillä 2014/67/EU otettiin käyttöön säännöt, joita sovelletaan työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen noudattamisen valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten väliseen hallinnolliseen yhteistyöhön. Hallinnollinen yhteistyö toteutetaan IMI-järjestelmän kautta. IMI-järjestelmällä on näin ollen keskeinen rooli tuettaessa direktiivin perustana olevaa tehostettua hallinnollista yhteistyötä.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevien tietopyyntöjen toimittamiseen käytettävät lomakkeet sisältävä ”moduuli” on IMI-järjestelmän tärkein moduuli direktiivien 2014/67/EU ja 96/71/EY mukaisessa hallinnollisessa yhteistyössä. Se tukee EU-maiden keskinäistä avunantoa, sillä sen avulla yhdessä jäsenvaltiossa toimiva viranomainen voi pyytää tietoja tai apua viranomaiselta toisesta jäsenvaltiosta.

Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, jotka pyytävät apua muilta jäsenvaltioilta, joutuvat tätä nykyä näkemään runsaasti vaivaa esittääkseen tietopyynnön IMI-järjestelmässä. Viranomaisten on ennen avunpyynnön esittämistä IMI-järjestelmän kautta syötettävä järjestelmään manuaalisesti tiedot pyynnön kohteena olevasta lähettämisestä. Tämä johtuu siitä, että ilmoitukset vastaanotetaan jäsenvaltioiden järjestelmissä, joita ei ole liitetty IMI-järjestelmään. Jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi helpompi tehdä hallinnollista yhteistyötä ja jotta avunpyyntöjen tekeminen olisi yksinkertaisempaa, lähettämisilmoituksessa annettujen tietojen olisi oltava suoraan saatavilla IMI-järjestelmässä. Maantieliikenteen alalla tilanne on jo nyt tällainen: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2020/1057 10 komissiota kehotettiin kehittämään monikielinen julkinen käyttöliittymä, johon liikenteenharjoittajilla on pääsy ja jonka kautta ne voivat toimittaa ja päivittää työntekijöiden lähettämistä koskevia tietoja ja tarvittaessa toimittaa muita asiaan liittyviä asiakirjoja IMI-järjestelmään. Jäsenvaltioiden olisi sitten vaihdettava tietoja, tehtävä hallinnollista yhteistyötä ja annettava keskinäistä apua IMI-järjestelmän kautta.

Jos lähetettyjä työntekijöitä koskeviin ilmoituksiin sovellettava hallinnollinen menettely muilla sektoreilla, joilla tällaista ilmoitusta olisi perusteltua ja oikeasuhteista vaatia, saatettaisiin samanlaiseksi kuin työntekijöiden lähettämiseen maantieliikenteen alalla sovellettava menettely, viranomaisten hallinnollinen taakka kevenisi. Toimivaltaisten viranomaisten on nykyisin hallinnoitava ja käytettävä valvontatehtävissään kahta eri järjestelmää: IMI-järjestelmää maantieliikenteessä tehtävissä kuljettajien lähettämistä koskevissa ilmoituksissa ja omia järjestelmiään muilla aloilla tehtävissä lähettämisilmoituksissa. Yhdenmukaistamalla nämä kaksi järjestelmää voitaisiin tietokantojen ja sisäisten hallinnollisten menettelyjen käytöstä tehdä kevyempää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, joilla olisi sen myötä käytettävissään tehokkaampi järjestely työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen noudattamisen seurantaa ja valvontaa varten.

Osallistuvilta jäsenvaltioilta säästyisi kustannuksia ja aikaa. IMI-järjestelmän käyttämisen ansiosta jäsenvaltiot voisivat lisäksi halutessaan luopua erillisten kansallisten ilmoitusjärjestelmiensä käytöstä, jolloin niiden ei enää tarvitsisi huolehtia näiden järjestelmien toiminta- ja kunnossapitokustannuksista. Ne harvat jäsenvaltiot, jotka eivät vielä käytä ilmoitusvelvollisuuksiensa täyttämiseen digitaalisia ratkaisuja, voivat käyttää IMI-järjestelmää tarvitsematta käyttää aikaa ja resursseja sähköisen kansallisen ilmoitusjärjestelmän kehittämiseen. Jäsenvaltiot, jotka säilyttävät omat tietokantansa, voisivat yhdistää ne julkiseen käyttöliittymään.

Lisäksi IMI-järjestelmä mahdollistaa tilastojen tuottamisen, tukee kansallista päätöksentekoa ja tarjoaa vankan perustan työsuojeluviranomaisten työlle, myös riskianalyysille.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Palvelujen tarjoamisen vapaus on Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) vahvistettu Euroopan unionin sisämarkkinoiden perusperiaate.

Tämä periaate pannaan direktiivillä 96/71/EY täytäntöön työntekijöiden lähettämisen osalta. Tarkoituksena on luoda yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja huolehtia työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta. Direktiivin 96/71/EY 3 artiklassa vahvistetaan keskeiset selkeästi määritellyt työehdot, joita palveluntarjoajan on kohdejäsenvaltiossa noudatettava ja joilla lähetetyille työntekijöille voidaan taata ainakin vähimmäistasoinen suoja.

Direktiivin 2014/67/EU tavoitteena on helpottaa palvelujen tarjoamisen vapauden hyödyntämistä ja sisämarkkinoiden toimintaa sekä taata lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien asianmukainen suojelu rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Tämä koskee erityisesti keskeisten työehtojen noudattamista direktiivin 96/71/EY 3 artiklan mukaisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa palveluja tarjotaan. Direktiivillä 2014/67/EU vahvistetaan yhteiset puitteet asianmukaisille säännöksille, toimenpiteille ja valvontamenettelyille, jotka ovat välttämättömiä direktiivin 96/71/EY paremman ja yhtenäisemmän täytäntöönpanon, soveltamisen ja noudattamisen varmistamiseksi käytännössä.

Jotta voitaisiin varmistaa ja valvoa, että työehtoihin liittyviä aineellisia sääntöjä sovelletaan asianmukaisesti lähetettyjen työntekijöiden tapauksessa, direktiivissä 2014/67/EU annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus kohdistaa tiettyjä hallinnollisia vaatimuksia ja valvontatoimenpiteitä palveluntarjoajiin, jotka lähettävät työntekijöitä palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Näiden vaatimusten ja toimenpiteiden on oltava perusteltuja ja oikeasuhteisia unionin oikeuden mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltiot voivat direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti velvoittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan antamaan vastuussa oleville kansallisille toimivaltaisille viranomaisille yksinkertaisen ilmoituksen, joka sisältää sellaiset tiedot, joita tarvitaan tosiasiallisten valvontatoimien toteuttamiseksi työpaikalla.

Tämä ehdotus on näiden säännösten mukainen, koska sillä ei muuteta direktiiveillä 2014/67/EU ja 96/71/EY vahvistettua työntekijöiden lähettämistä koskevaa oikeudellista kehystä eikä vaaranneta sen edellyttämää työntekijöiden suojelun tasoa. Ehdotuksella helpotetaan direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa edellytettyjen lähettämisilmoitusten toimittamista direktiivin 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti samoin kuin jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä ja direktiiveissä 2014/67/EU ja 96/71/EY asetettujen velvoitteiden noudattamisen tehokasta valvontaa.

Ehdotuksella täydennetään sääntöjä, jotka koskevat maantieliikenteen kuljettajien lähettämistä. Direktiivillä (EU) 2020/1057 vahvistetut uudet säännöt, jotka koskevat maantieliikenteen kuljettajien lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon, hyväksyttiin heinäkuussa 2021 osana liikkuvuuspakettia, ja niitä on sovellettu 2. helmikuuta 2022 alkaen. Komissio tarjoaa IMI-järjestelmään liitetyn monikielisen portaalin maantieliikenteen harjoittajille, joiden on noudatettava näitä uusia sääntöjä. Portaalin kautta maantieliikenteen harjoittajat voivat toimittaa lähettämistä koskevat ilmoitukset IMI-järjestelmän välityksellä niille jäsenvaltioille, joihin ne lähettävät kuljettajansa. Ehdotuksella saatettaisiin muilla aloilla lähetettyjen työntekijöiden ilmoittamiseen sovellettava hallinnollinen menettely vastaavaksi kuin maantieliikenteen alan kuljettajien tapauksessa sovellettava menettely.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotuksella tuetaan kahta istuvan komission painopistettä: luodaan syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja edistetään työpaikkojen kasvua ja investointeja yksinkertaistamalla sääntelykehystä ja järkeistämällä raportointivaatimuksia.

Sillä täydennetään sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän (SMET) toimia, joilla pyritään keventämään työntekijöiden lähettämisestä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät työryhmässä yhteistyötä helpottaakseen työntekijöiden lähettämistä koskevia hallinnollisia vaatimuksia. Tämä koskee myös ilmoitusvelvoitteita. SMET-työryhmässä määritetyt parhaat käytännöt otetaan huomioon julkista käyttöliittymää kehitettäessä.

Eurooppa-neuvosto kehotti lokakuussa 2023 kaikkia asiaankuuluvia elimiä jatkamaan työtä sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja tarpeettoman hallinnollisen taakan keventämiseksi. 11 Huhtikuussa 2024 se kehotti komissiota vähentämään merkittävästi yritysten ja kansallisten viranomaisten hallinnollista ja sääntelytaakkaa osana parempaan ja älykkäämpään sääntelykehykseen tähtääviä toimia. 12

Euroopan parlamentti kehotti tullien ulkopuolisten ja muiden kuin verotuksellisten esteiden torjumisesta sisämarkkinoilla 17. helmikuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa 13 komissiota ottamaan käyttöön digitaalisen lomakkeen työntekijöiden lähettämistä koskevaa ilmoitusta varten ja luomaan yksinkertaisen, käyttäjäystävällisen ja yhteentoimivan digitaalisen lomakkeen, joka vastaa eurooppalaisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten tarpeita.

Ehdotus vastaa tavoitteeltaan myös Yhteentoimiva Eurooppa -säädöstä, jolla pyritään vahvistamaan rajat ylittävää yhteentoimivuutta ja julkisen sektorin yhteistyötä kaikkialla EU:ssa. Rajatylittävää yhteentoimivuutta tarkastellaan julkisen käyttöliittymän teknisistä eritelmistä ja vaatimuksista tehtävässä yhteentoimivuusarvioinnissa, jonka yhteydessä selvitetään yhteisten yhteentoimivuusratkaisujen uudelleenkäyttöä.

Ehdotetut toimet ja lähettämisilmoitukseen käytettävän digitaalisen lomakkeen käyttöönotto EU:ssa istuvat myös eurooppalaisen digitaalisen identiteetin ja eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon 14 luomiseen. Palveluntarjoajat voisivat esimerkiksi aikanaan käyttää yhtenä tunnustautumiskeinona eurooppalaista digitaalisen identiteetin lompakkoa. Lähetetty työntekijä puolestaan voisi saada lähettämisilmoituksensa jäljennöksen omaan lompakkoonsa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on samoin kuin IMI-asetuksen tapauksessa SEUT-sopimuksen 114 artikla. Ehdotuksen tarkoituksena on tukea sisämarkkinoiden toimintaa (SEUT-sopimuksen 26 artikla). Vaikka jäsenvaltioiden ei tarvitse säätää ehdotuksen mukaisesti perustettavan julkisen käyttöliittymän käytöstä, sen käyttöönotto ennakoidussa laajuudessa yhdenmukaistaa lähettämisilmoitukseen sovellettavia menettelyjä ja vaatimuksia osallistuvissa jäsenvaltioissa. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää julkista käyttöliittymää, niiden on lisäksi varmistettava, että palveluntarjoajat pystyvät tätä yhteistä käyttöliittymää käyttämällä noudattamaan velvollisuuttaan antaa lähettämisilmoitus. Keskitettynä ilmoitusportaalina toimivan julkisen käyttöliittymän ja vakiolomakkeen myötä edellytykset lähettämisilmoitusten antamiselle ovat yhdet ja samat niissä jäsenvaltioissa, jotka päättävät käyttää julkista käyttöliittymää.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Tässä ehdotuksessa noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrättyä toissijaisuusperiaatetta. Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on IMI-järjestelmään liitetyn monikielisen sähköisen julkisen käyttöliittymän perustaminen tarkoituksena keventää niiden palveluntarjoajien hallinnollista taakkaa, jotka lähettävät työntekijöitä osallistuviin jäsenvaltioihin, ja helpottaa direktiivin 96/71/EY soveltamisen ja täytäntöönpanon parantamista ja yhdenmukaistamista, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

Ehdotus sisältää muutoksen IMI-asetuksen liitteeseen. Sopivin toimintatapa on näin ollen asetus. Käytettäessä komission tarjoamaa julkista käyttöliittymää ilmoitusten toimittamiseen, tallentamiseen ja käsittelyyn ja jäsenvaltioiden vaihtaessa tietoja tehokkaan hallinnollisen yhteistyönsä ja keskinäisen avunantonsa yhteydessä, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä, ja siitä on säädettävä unionin lainsäädännössä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

–17. helmikuuta 2022 järjestettiin yhteistyössä Euroopan työviranomaisen (ELA) kanssa verkkoseminaari, jossa kerrottiin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja työmarkkinaosapuolille hankkeesta ja kerättiin niiltä palautetta.

–Helmi–huhtikuussa 2022 järjestettiin asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten ja eri sidosryhmien tapaamisia ja haastatteluja.

–27. huhtikuuta 2022 järjestettiin työmarkkinaosapuolten yksilöimien palveluntarjoajien kanssa käyttäjäkokemuksia luotaava työpaja tietojen keräämiseksi työntekijöiden lähettämiseen liittyvistä hallinnollisista kokemuksista.

–28. huhtikuuta 2022 järjestettiin jäsenvaltioiden viranomaisten edustajien kanssa tekninen työpaja, jossa keskusteltiin toteuttamiskeinoista.

–30. marraskuuta 2021, 8. joulukuuta 2021, 8. helmikuuta 2022, 2. kesäkuuta 2022 ja 11. toukokuuta 2023 järjestettiin kokoukset työmarkkinaosapuolten kanssa.

–9. kesäkuuta – 6. heinäkuuta 2022 järjestettiin jäsenvaltioille suunnattu tekninen selvitys.

–29. huhtikuuta 2024 järjestettiin työmarkkinaosapuolten verkkokuuleminen lähettämistä koskevasta sähköisestä ilmoituksesta.

Työntekijöiden lähettämistä koskevasta sähköisestä ilmoituksesta keskusteltiin jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa myös työntekijöiden lähettämistä käsittelevässä ELA:n foorumissa 13. maaliskuuta 2023 ja 11. huhtikuuta 2024.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tämä ehdotus perustuu nykyisten raportointivelvoitteiden sisäiseen tarkasteluun sekä asiaan liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanosta saatuihin kokemuksiin. Koska ehdotus on osa EU:n lainsäädännöstä johtuvien raportointivaatimusten jatkuvaa arviointia, tällaisia rasitteita ja niiden vaikutuksia sidosryhmiin tarkastellaan myös jatkossa.

Komissio sai palautetta työntekijöiden lähettämistä koskevaa ilmoitusta varten tarkoitettua yhteistä sähköistä lomaketta käsittelevältä asiantuntijaryhmältä, joka neuvoo komissiota yhteisissä toimissa lähettämisilmoitusta varten käytettävän yhteisen sähköisen lomakkeen laatimiseksi ja toteuttamiseksi. Työryhmän työssä noudatetaan direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU kaikilta osin.

•Vaikutustenarviointi – rasitteen keventäminen

Komissio ei tehnyt tästä kohdennetusta aloitteesta vaikutustenarviointia. Komissio teki kuitenkin analyysin, jossa selvitettiin lähetettyjen työntekijöiden ilmoittamisesta EU:n 27 jäsenvaltiossa aiheutuvan hallinnollisen rasitteen tasoa. Analyysin tulosten perusteella eri ilmoitusmenettelyjen kustannukset mallinnettiin yksityiskohtaisesti. Analyysissa (joka esitetään ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa) kartoitettiin myös aika- ja resurssisäästöjä, joita voitaisiin saada ottamalla käyttöön vakiolomake työntekijöiden lähettämistä koskevaa ilmoitusta varten. Siinä tarkasteltiin eri toteutusvaihtoehtoja, myös IMI-järjestelmään liitettyä monikielistä sähköistä käyttöliittymää, ja otettiin huomioon jäsenvaltioiden erilaiset osallistumisasteet. EU:n tasolla analyysi osoittaa, että lähetettävistä työntekijöistä ilmoittamiseen käytettävän yhteisen järjestelmän vaikuttavuus riippuu järjestelmän rakenteesta ja sen kautta tehtävien lähettämisilmoitusten määrästä.

Kun lähettämisilmoitus tehdään vakiolomakkeella, aikaa säästyy keskimäärin noin 73 prosenttia verrattuna erilaisten lomakkeiden täyttämiseen eri puolilla EU:ta nykyisin kuluvaan aikaan. Hallinnollinen rasite kevenee sen mukaan, missä määrin jäsenvaltiot ottavat vakiolomakkeen käyttöön.

Ehdotuksella tehtäisiin vähäisiä ja kohdennettuja muutoksia nykyisiin hallinnollisiin käytäntöihin niissä jäsenvaltioissa, jotka osallistuisivat järjestelyyn vapaaehtoispohjalta, ja voimassa olevaan lainsäädäntöön eli sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI-järjestelmä) perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1024/2012. Ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön lähetetyistä työntekijöistä ilmoittamista varten IMI-järjestelmään liitetty monikielinen sähköinen julkinen käyttöliittymä maantieliikenteen tapaan muillakin talouden aloilla. Näin halutaan helpottaa ennallaan säilytettävien direktiivien 96/71/EY ja 2014/67/EU täytäntöönpanoa.

Ehdotetut muutokset eivät vaikuta EU:n politiikkaan vaan vain tarjoavat perustan vapaaehtoisesti käyttöön otettavalle tekniselle ratkaisulle (julkiselle käyttöliittymälle), jonka kautta voidaan toimittaa työntekijöiden lähettämisestä annettava ilmoitus vakiolomakkeella ja joka helpottaa kansallisten viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Tätä ehdotusta laadittaessa on otettu huomioon lähettämisilmoitusta varten tarkoitettua yhteistä sähköistä lomaketta käsittelevän asiantuntijaryhmän keräämät tiedonvaihtotapahtumia koskevat tiedot ja muu näyttö. Ehdotus auttaa keventämään toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja yritysten hallinnollista rasitetta helpottamalla lähetettyjä työntekijöitä koskevien tietojen saatavuutta ja vaihtoa.

Vaikutustenarviointia ei tarvittu, koska muutos on soveltamisalaltaan rajoitettu ja kohdennettu ja sillä tehdään teknisiä muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Kyseessä on REFIT-ehdotus, jolla pyritään keventämään jäsenvaltioiden julkishallinnoille ja yrityksille aiheutuvaa rasitetta.

Työntekijöiden lähettämiseen liittyvät ilmoitusvelvollisuudet koskevat suurta määrää yrityksiä. Ennakkoilmoitusten tekemiseen käytettävistä välineistä peräisin olevat tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2022. Niiden mukaan EU:ssa lähetettiin toiseen maahan noin 1,9 miljoonaa työntekijää, lähettämisilmoituksia tehtiin 2,3 miljoonaa ja komennuksia oli kaikkiaan 4,7 miljoonaa. Kun tarkastellaan komennusten ja lähetettyjen työntekijöiden määrän kehitystä (lukuun ottamatta maanteiden tavaraliikenteessä työskenteleviä työntekijöitä, joita koskevat lähettämisilmoitukset on nykyään tehtävä maantieliikenteen harjoittajille tarkoitetun EU:n keskitetyn portaalin kautta), komennusten määrä kasvoi käytettävissä olevien tietojen mukaan 14 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. 15  

Kaikki 27 jäsenvaltiota olivat ottaneet käyttöön palveluntarjoajille suunnatun välineen, jolla ne voivat tehdä ennakkoilmoituksen työntekijöiden lähettämisestä toiseen jäsenvaltioon. Jäsenvaltioiden järjestelmät ovat kuitenkin rakenteeltaan ja vaatimuksiltaan erilaisia, eikä niitä ole liitetty toisiinsa. Vaadittujen hallinnollisten ilmoitusmenettelyjen noudattaminen aiheuttaa siksi huomattavaa hallinnollista rasitetta lähettäville yrityksille. Menettelyjen suorittamisesta aiheutuvat kustannukset saattavat tietyissä olosuhteissa merkittävästikin estää tai rajoittaa palvelujen tarjoamista rajojen ylitse. Tämä koskee etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Vuonna 2024 tehdyssä sisämarkkinoiden tilaa koskevassa yritystutkimuksessa 16 todettiin, että 46,1 prosenttia kaikkiaan yli tuhannesta kyselyyn osallistuneesta yrityksestä katsoi, että työntekijöiden tilapäisessä lähettämisessä työhön toiseen maahan oli merkittäviä ongelmia tai epävarmuustekijöitä. Työntekijän lähettämisen rekisteröintiin arviolta kuluva aika vaihteli Viron ja Slovakian 21 minuutista Kreikan 87 minuuttiin. Italian tapauksessa aikaa tarvittiin 61 minuuttia. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin hallinnollisen rasitteen vaikutusta rajaseuduilla toimivien pk-yritysten haluun lähettää työntekijöitään komennukselle naapurimaahan. Kaikki vastaajat pitivät lähettämiseen sovellettavien kansallisten menettelyjen kankeutta yhtenä suurimpana taakan aiheuttajana. 17  

Raportointivaatimuksilla on keskeinen rooli lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja seurannan varmistamisessa. Raportointivaatimukset voivat aiheuttaa kuitenkin myös kohtuutonta rasitetta sidosryhmille, erityisesti pk-yrityksille ja mikroyrityksille. Niiden kasautuminen ajan mittaan voi johtaa tarpeettomiin tai päällekkäisiin velvoitteisiin tai siihen, etteivät tietojen keräämiseen käytettävät menetelmät sovellu kaikkeen tarvittavaan.

Sen vuoksi raportointivelvoitteiden yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen ovat ensisijaisia tavoitteita. Ehdotuksella järkeistetään raportointivelvoitteita seuraavilla toimenpiteillä:

–Konsolidoidaan eri järjestelmien kautta ja eri vaatimusten mukaisesti tehtävä raportointi.

–Digitalisoidaan tietojen toimittaminen.

•Perusoikeudet

Ehdotettuun asetukseen liittyy henkilötietojen käsittelyä. Henkilötietojen käsittely edellyttää sen varmistamista, että perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklassa vahvistettua oikeutta henkilötietojen suojaan noudatetaan kaikilta osin. Nämä oikeudelliset vaatimukset otetaan täysimääräisesti huomioon tässä ehdotuksessa.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella on vain vähän vaikutuksia komission talousarvioon. Ensimmäiset viisi vuotta kuluvat julkisen käyttöliittymän täysimääräiseen toteuttamiseen ja ylläpitoon, jolloin talousarviovaikutukset johtuvat pääasiassa seuraavista:

–ratkaisun kehittäminen: 1,3 miljoonaa euroa

–ratkaisun ylläpito: 0,7 miljoonaa euroa

–tukitoimet: 0,7 miljoonaa euroa

–koulutus: 0,2 miljoonaa euroa

–infrastruktuuri: 0,1 miljoonaa euroa.

Yhteensä siis noin 3 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Täysimääräisen toteuttamisen jälkeisiksi käyttökustannuksiksi arvioidaan 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Henkilöstötarpeet: julkisen käyttöliittymän täysimääräiseen toteuttamiseen tarvitaan 1,5 kokoaikavastaavaa työntekijää ja jatkuvaan ylläpitoon 0,5 kokoaikavastaavaa työntekijää.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2024/0301 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään liitetystä työntekijöiden lähettämistä koskevan ilmoituksen tekemiseen tarkoitetusta julkisesta käyttöliittymästä ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 18 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Hallinnolliseen yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon, josta säädetään palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/67/EU 19 ja 96/71/EY 20 , olisi mahdollisimman pitkälti käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 21 perustettua sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää, jäljempänä ’IMI’, myös jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisissä yhteyksissä. Jäsenvaltioiden on direktiivin 2014/67/EU ja erityisesti sen 6 artiklan mukaisesti tehtävä tiivistä yhteistyötä ja annettava toisilleen ilman tarpeetonta viivytystä apua mainitun direktiivin ja direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanon, soveltamisen ja noudattamisen varmistamisen helpottamiseksi.

(2)Direktiivin 2014/67/EU tavoitteena on helpottaa palvelujen tarjoamisen vapauden hyödyntämistä ja sisämarkkinoiden toimintaa sekä taata lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien asianmukainen suojelu rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Tämä koskee erityisesti työehtojen noudattamista direktiivin 96/71/EY 3 artiklan mukaisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa palveluja tarjotaan. Direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää vain sellaisista hallinnollisista vaatimuksista ja valvontatoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että mainitussa direktiivissä ja direktiivissä 96/71/EY säädettyjen velvoitteiden noudattamista valvotaan tehokkaasti, edellyttäen, että hallinnolliset vaatimukset ja valvontatoimenpiteet ovat perusteltuja ja oikeasuhteisia unionin oikeuden mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltiot voivat direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti velvoittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan antamaan vastuussa oleville kansallisille toimivaltaisille viranomaisille yksinkertaisen ilmoituksen, jotta työpaikalla voidaan toteuttaa tosiasiallisia valvontatoimia. Jäsenvaltiot päättävät perusteltavuuteen ja oikeasuhteisuuteen liittyvät näkökohdat huomioon ottaen, missä tapauksissa työntekijöiden lähettämistä koskeva ilmoitus pyydetään ja mitä tietoja ilmoituksessa on oltava.

(3)Kaikki jäsenvaltiot ovat käyttäneet mahdollisuutta asettaa ilmoitusvelvollisuus alueelleen työntekijöitä lähettäville palveluntarjoajille. Niiden kansallisissa järjestelmissä on huomattavia rakenteeseen, vaatimuksiin ja toimintaan liittyviä eroa. Näiden toisistaan poikkeavien järjestelmien vaatimusten noudattaminen aiheuttaa työntekijöitä lähettäville palveluntarjoajille huomattavaa hallinnollista rasitetta. Sidosryhmät ovat johdonmukaisesti tuoneet esiin, että työntekijöiden lähettämistä koskeva ilmoitus muodostaa merkittävän raportointivelvoitteen ja että se on yksi tärkeimmistä hallinnollisista esteistä rajat ylittävälle palvelujen tarjoamiselle sisämarkkinoilla.

(4)Raportointivaatimuksilla on keskeinen rooli lainsäädännön asianmukaisen seurannan ja täytäntöönpanon varmistamisessa. On kuitenkin tärkeää selkeyttää näitä vaatimuksia, jotta voidaan varmistaa, että ne vastaavat tarkoitustaan, ja rajoittaa hallinnollista rasitetta. Direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettuja raportointivelvoitteita ja -vaatimuksia, jotka koskevat lähettämistä koskevien ilmoitusten toimittamista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, olisi sen vuoksi yksinkertaistettava komission tiedonannon EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen 22 mukaisesti, jotta voitaisiin merkittävällä tavalla keventää hallinnollista rasitetta, jota aiheutuu yhtäältä muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille palveluntarjoajille, jotka lähettävät työntekijöitä vastaanottaviin jäsenvaltioihin, ja toisaalta kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

(5)Kevennettäessä palveluntarjoajien ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hallinnollista rasitetta on pidettävä kiinni lähetettyjen työntekijöiden työehtojen ja sosiaalisen suojelun asianmukaisesta tasosta. Helpottamalla säännösten noudattamisen tehokasta valvontaa jäsenvaltioissa ja vahvistamalla keskinäistä hallinnollista yhteistyötä myös parannetaan työntekijöiden oikeuksien suojelua.

(6)Asetuksen (EU) N:o 1024/2012 12 artiklan mukaisesti voidaan tarjota teknisiä keinoja, jotta ulkopuoliset toimijat voivat olla vuorovaikutuksessa IMIn kanssa. Tällaista vuorovaikutusta olisi helpotettava IMIin liitetyllä monikielisellä sähköisellä julkisella käyttöliittymällä, jäljempänä ’julkinen käyttöliittymä’, jonka kautta palveluntarjoajien olisi toimitettava lähettämisilmoitukset julkista käyttöliittymää käyttäville jäsenvaltioille, jäljempänä ’osallistuvat jäsenvaltiot’. Näiden jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa käytettävä IMIn kautta saamiaan tietoja esittääkseen perusteltuja tietopyyntöjä lähettämistä koskevissa IMIn moduuleissa direktiivin 2014/67/EU 6 ja 7 artiklassa tarkoitetun keskinäistä hallinnollista yhteistyötä ja avunantoa koskevan velvoitteen mukaisesti.

(7)Kun lähettämisilmoitusten toimittamisesta ja päivittämisestä tulee tällaisen julkisen käyttöliittymän ansiosta yksinkertaisempaa, pystyttäneen vähentämään niitä hallinnollisia esteitä, jotka haittaavat palvelujen tarjoamisen vapautta, myös yritysten oikeutta tarjota omia työntekijöitään käyttämällä palveluja toisessa jäsenvaltiossa.

(8)Lähettämisilmoitusten toimittamisen ja päivittämisen yksinkertaistaminen todennäköisesti myös parantaa ja yhdenmukaistaa direktiivin 96/71/EY soveltamista ja helpottaa sen käytännön täytäntöönpanoa, mikä vähentäisi työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen noudattamisen laiminlyöntiä, joka johtuu vaihtelevista lähettämisilmoitusten toimittamismenettelyistä. Jäsenvaltioiden on tämän ansiosta helpompi tehdä tehokkaita ja riittäviä tarkastuksia, mikä puolestaan parantaa lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojelua.

(9)Kun lähettämisilmoitusten toimittamisesta ja päivittämisestä tulee yksinkertaisempaa, muilta jäsenvaltioilta keskinäisen avunannon puitteissa apua pyytävien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hallinnollisen rasitteen pitäisi keventyä. Jotta kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa toisilleen keskinäistä apua ilman aiheetonta viivytystä ja jotta keskinäistä avunantoa koskevien pyyntöjen esittäminen olisi yksinkertaisempaa, lähettämisilmoituksissa annetut tiedot olisi asetettava saataville suoraan IMIssä, mikä helpottaisi direktiivien 2014/67/EU ja 96/71/EY soveltamista käytännössä ja tukisi asiaan liittyvää hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä ja edistäisi siten sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

(10)Komission olisi luotava julkinen käyttöliittymä, jota jäsenvaltiot voivat käyttää vapaaehtoisesti. Jäsenvaltiot voivat vaatia palveluntarjoajia toimittamaan niiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille lähettämisilmoituksen tämän sähköisen julkisen käyttöliittymän kautta noudattaakseen kyseisten jäsenvaltioiden asettamia perusteltuja ja oikeasuhteisia velvoitteita, joita työntekijöiden lähettämisestä ilmoittamiseen sovelletaan. Tämän julkisen käyttöliittymän pitäisi tukea jäsenvaltioita sen varmistamisessa, että yritykset voivat täyttää työntekijöiden lähettämiseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet käyttäjäystävällisellä tavalla etäyhteyden avulla sähköisessä muodossa, mikä helpottaisi lähettämisilmoitusten toimittamista silloin kun niiden toimittamista vaaditaan.

(11)Olisi käytettävä yhteentoimivia ja uudelleenkäytettäviä ratkaisuja, jollaisia esitetään esimerkiksi eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamista koskevassa asetuksessa (EU) N:o 910/2014 23 ja joilla voidaan helpottaa palveluntarjoajien tunnistautumista. Kun eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakko tulee aikanaan käyttöön, työntekijöiden pitäisi voida saada ilmoitus heitä koskevista lähettämisilmoituksista sen kautta. 24

(12)IMIin liitetty julkinen käyttöliittymä on tekninen väline, jonka Euroopan komissio asettaa halukkaiden jäsenvaltioiden käyttöön. Ennen kuin jäsenvaltiot vaativat palveluntarjoajia ilmoittamaan tarvittavat tiedot kyseisen käyttöliittymän kautta, niiden olisi huolehdittava siitä, että tällaisesta vaatimuksesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä unionin oikeuden mukaisesti. Julkisen käyttöliittymän kitkattoman käytön varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi milloin tahansa tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen ilmoitettava komissiolle kiinnostuksestaan käyttää monikielistä sähköistä julkista käyttöliittymää.

(13)Komission olisi varmistettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jonka osapuolia unioni ja kaikki jäsenvaltiot ovat, mukaisesti julkisen käyttöliittymän ja sen sisällön esteettömyys vammaisten henkilöiden näkökulmasta ottaen aiheellisilta osin huomioon direktiivin (EU) 2019/882 25 liitteessä I vahvistetut esteettömyysvaatimukset.

(14)Palveluntarjoajien olisi voitava toimittaa lähettämisilmoitus sen osallistuvan jäsenvaltion, johon työntekijä lähetetään, eli vastaanottavan jäsenvaltion kansallisille toimivaltaisille viranomaisille käyttäen kyseisen julkisen käyttöliittymän monikielistä vakiolomaketta.

(15)Komissio sai työntekijöiden lähettämistä koskevaa ilmoitusta varten tarkoitettua yhteistä sähköistä lomaketta käsittelevältä asiantuntijaryhmältä kommentteja kansallisista ilmoitusvaatimuksista ja -järjestelmistä sekä tiedoista, joita tarvitaan tosiasiallisten valvontatoimien toteuttamiseksi työpaikalla. Komissio on saanut asiantuntijaryhmältä neuvoja tiedonantovaatimuksista, jotka sen mielestä olisi sisällytettävä lähettämisilmoituksen tekemiseen käytettävään yhteiseen lomakkeeseen. Kun otetaan huomioon nämä neuvot ja tarve saada käyttöön tosiasiallisten valvontatoimien toteuttamiseksi työpaikalla mahdollisesti tarvittavat tiedot, sähköisessä julkisessa käyttöliittymässä käytettävän vakiolomakkeen olisi sisällettävä tiedot palveluntarjoajasta, lähetetystä työntekijästä, työkomennuksesta, yhteydenpitoon toimivaltaisten viranomaisten kanssa nimetystä yhteyshenkilöstä ja palvelun vastaanottajasta. Vakiolomakkeen olisi oltava saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Jos jäsenvaltio katsoo, että jotkin vakiolomakkeen elementit eivät ole merkityksellisiä sen kansallisessa kontekstissa ja sen kannalta, miten se järjestää työpaikalla toteutettavat tosiasialliset valvontatoimet, se voi päättää, että sen alueelle työntekijöitä lähettävien palveluntarjoajien ei tarvitse antaa näitä tietoja täyttäessään lomakkeen sähköisessä julkisessa käyttöliittymässä.

(16)Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vakiolomakkeen laatimista ja sen myöhempää muuttamista varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 26 mukaisesti. Jos jäsenvaltiot katsovat, että vakiolomakkeeseen olisi lisättävä tai siitä olisi poistettava joitakin tietoja tai että vakiolomaketta olisi jollain muulla tavalla muutettava, niiden olisi voitava pyytää komissiota muuttamaan vakiolomaketta.

(17)Julkinen käyttöliittymä ja sen vakiolomake, johon on koottu yhteiseksi ja tyhjentäväksi kokonaisuudeksi tiedot, joita voidaan tarvita tosiasiallisten valvontatoimien toteuttamiseksi työpaikalla, kaventaa jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen ja määräysten eroja. Sen, että palveluntarjoaja noudattaa julkista käyttöliittymää käyttävän jäsenvaltion asettamia ilmoitusvelvoitteita, pitäisi riittää. Näissä jäsenvaltioissa ei pitäisi asettaa muita tiedonantovaatimuksia. IMIin liitetyn julkisen käyttöliittymän ja siinä käytettävän vakiolomakkeen toteuttaminen ja käyttöliittymän asettaminen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämiseen liittyvä ja sitä edistävä toimenpide, jolla huolehditaan sisämarkkinoiden toiminnasta.

(18)Julkisella käyttöliittymällä luodaan lähettämisilmoitusten tekemiselle yksinkertaisempi järjestely, johon osallistuminen tarjoaa jäsenvaltioille merkittäviä kannustimia. Järjestely palvelee jäsenvaltioiden omia etuja, koska sillä tehostetaan hallinnollista yhteistyötä, yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä ja suojellaan työntekijöiden oikeuksia. Kunhan julkinen käyttöliittymä on perustettu ja osoittanut käyttökelpoisuutensa ja etunsa, kaikkien jäsenvaltioiden olisi harkittava sen käyttämistä. Mitä useampi jäsenvaltio alkaa käyttää julkista käyttöliittymää, sitä enemmän palveluntarjoajien ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hallinnollinen rasite kevenee ja sitä laajemmiksi käyvät mahdollisuudet tehdä tehokasta hallinnollista yhteistyötä työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi.

(19)Jotta työpaikalla voitaisiin toteuttaa tosiasiallisia valvontatoimia, lähettämisilmoituksessa annettaviin tietoihin voi osana direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vaadittuja tietoja kuulua myös tiettyjä henkilötietoja. Henkilötietojen käsittely olisi toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2016/679 27 ja (EU) 2018/1725 28 vahvistetun henkilötietojen suojelua koskevan unionin oikeuden mukaisesti. Jotta voidaan selkiyttää vastuuta julkisen käyttöliittymän kautta lähetettyjen tai vastaanotettujen henkilötietojen käsittelystä, tässä asetuksessa olisi ilmoitettava taho, jota pidetään henkilötietojen rekisterinpitäjänä. Toimivaltaisten viranomaisten IMIssä suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) N:o 1024/2012.

(20)Lähettämisilmoituksissa annettavat tiedot olisi säilytettävä julkisessa käyttöliittymässä myöhemmissä lähettämisilmoituksissa käyttämistä varten enintään 36 kuukauden ajan lähettämisjakson päättymispäivästä.

(21)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 5 päivänä syyskuuta 2024.

(22)Jos työmarkkinaosapuolet osallistuvat työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen noudattamisen seurantaan, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava toimittaa kansallisille työmarkkinaosapuolille IMIn kautta jaettuja tietoja ainoastaan lähettämistä koskevien sääntöjen noudattamisen tarkastamista varten samalla kuitenkin asetusta (EU) 2016/679 noudattaen. Nämä tiedot olisi toimitettava työmarkkinaosapuolille muulla tavoin kuin IMIn kautta.

(23)Euroopan työviranomaisen, jäljempänä ’työviranomainen’, olisi tuettava jäsenvaltioiden kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja palveluntarjoajia julkisen käyttöliittymän toteuttamisessa ja käytössä asetuksen (EU) 2019/1149 29 mukaisen toimeksiantonsa mukaisesti.

(24)Tämä asetus ei saisi rajoittaa direktiivin 2014/67/EU ja direktiivin 96/71/EY soveltamista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään liitetty julkinen käyttöliittymä

1.Komissio perustaa asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustettuun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään, jäljempänä ’IMI’, liitetyn monikielisen julkisen käyttöliittymän työntekijöiden lähettämistä koskevaa ilmoitusta varten, jäljempänä ’julkinen käyttöliittymä’, jonka avulla on tarkoitus edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa vähentämällä palvelujen tarjoamisen vapauden hallinnollisia esteitä ja samalla auttaa jäsenvaltioita seuraamaan lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojeluun tähtäävän EU:n lainsäädännön noudattamista tehokkaasti ja tukea asiaan liittyvää hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

2.Jäsenvaltiot voivat halutessaan päättää käyttää tätä julkista käyttöliittymää.

3.Jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan säätää, että palveluntarjoajien on ilmoitettava työntekijöiden lähettämisestä direktiivin 2014/67/EU 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamalla siitä monikieliseen vakiolomakkeeseen perustuva ilmoitus julkisen käyttöliittymän kautta. Jos jäsenvaltio säätää julkisen käyttöliittymän käytöstä, kyseinen ilmoitus korvaa kaikki kansallisessa lainsäädännössä edellytetyt jo olemassa olevat ilmoitukset.

2 artikla
Julkisen käyttöliittymän toiminnot

1.Julkisessa käyttöliittymässä on oltava toiminnot, joilla voidaan

a)luoda tili, jonka kautta on suojattu pääsy palveluntarjoajalle varattuun osioon

b)toteuttaa käyttäjien toimintaa koskeva asianmukainen lokikirjanpito

c)luoda, lähettää ja hallinnoida lähetettyjä työntekijöitä koskevia ilmoituksia

d)toimittaa lähettämisilmoituksen jäljennös lähetetylle työntekijälle

e)asettaa toimitetut tiedot IMIn kautta vastaanottavan jäsenvaltion asiasta vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville hallinnollisen yhteistyön tekemiseksi asetuksen (EU) N:o 1024/2012 liitteessä olevien 6 ja 7 kohdan mukaisesti

f)antaa lisäksi yhdelle tai useammalle vastaanottavan jäsenvaltion kansalliselle viranomaiselle, joka on direktiivin 2014/67/EU 3 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, mahdollisuus vastaanottaa lähettämisilmoituksia suoraan kansalliseen taustajärjestelmään kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä.

2.Komissio vastaa julkisen käyttöliittymän kehittämisestä, ylläpidosta ja toiminnasta.

3.Komissio varmistaa julkisen käyttöliittymän ja sen sisällön esteettömyyden vammaisille henkilöille.

3 artikla
Julkisen käyttöliittymän käyttö jäsenvaltioissa

1.Jäsenvaltion, joka päättää käyttää julkista käyttöliittymää, on ilmoitettava päätöksestä komissiolle kuusi kuukautta ennen päivää, josta alkaen se aikoo käyttää julkista käyttöliittymää.

2.Jäsenvaltion, joka päättää käyttää julkista käyttöliittymää, on annettava tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotta työntekijöitä kyseiseen jäsenvaltioon lähettävät palveluntarjoajat voivat käyttää julkista käyttöliittymää ja jotta julkisen käyttöliittymän ja lähettämisilmoituksen tekemiseen käytettävän vakiolomakkeen vaatimukset voidaan täyttää hyvissä ajoin ennen käyttöliittymän käytön aloittamista.

3.Julkista käyttöliittymää käyttävät jäsenvaltiot eivät saa asettaa muita ilmoitus- tai tiedonantovaatimuksia palveluntarjoajille, jotka toimittavat lähettämisilmoituksen julkisen käyttöliittymän kautta.

4.Komissio asettaa julkisessa käyttöliittymässä julkisesti saataville luettelon 3 kohdassa tarkoitetuista julkista käyttöliittymää käyttävistä jäsenvaltioista.

5.Jäsenvaltio voi lopettaa julkisen käyttöliittymän käytön. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava tästä komissiolle kuusi kuukautta ennen julkisen käyttöliittymän käytön suunniteltua päättymispäivää.

4 artikla
Vakiolomake

1.Rajoittamatta 5 kohdan soveltamista vakiolomakkeen on sisällettävä seuraaviin liittyvät tiedot:

a)palveluntarjoaja

b)lähetetty työntekijä

c)työkomennus

d)yhteydenpitoon toimivaltaisten viranomaisten kanssa nimetty yhteyshenkilö

e)palvelun vastaanottaja.

2.Komissio vahvistaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakiolomakkeen täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen

3.Jäsenvaltio, joka päättää käyttää julkista käyttöliittymää, voi päättää olla pyytämättä kaikkia vakiolomakkeen sisältämiä tietoja, jolloin sen on ilmoitettava päätöksestään komissiolle.

4.Jäsenvaltiot voivat toimittaa komissiolle ehdotuksia vakiolomakkeeseen tehtäviksi muutoksiksi. Komissio tutkii tällaiset ehdotukset muuttaakseen tarvittaessa vakiolomaketta.

5.Komissio voi jäsenvaltion ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan ehdottaa vakiolomakkeen muuttamista tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5 artikla
Henkilötietojen käsittely ja säilyttäminen

1.Julkisessa käyttöliittymässä voidaan käsitellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

2.Komission on katsottava olevan asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä siltä osin kuin on kyse seuraavista:

a)julkisen käyttöliittymän turvallisuuden ja saatavuuden varmistaminen

b)lähettämisilmoituksen tekevän henkilön tunniste- ja yhteystietojen käsittely.

3.Palveluntarjoajan on katsottava olevan asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä siltä osin kuin on kyse seuraavien tietojen käsittelystä:

a)palveluntarjoajan nimi ja yhteystiedot

b)lähetetyn työntekijän henkilötiedot

c)lähetetyn työntekijän sähköinen ilmoitusosoite, esimerkiksi sähköpostiosoite, johon lähetetään ilmoitus siitä, että kyseisestä työntekijästä on toimitettu ilmoitus

d)lähetetyn työntekijän työpaikan osoite

e)palveluntarjoajan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot.

4.Jos jäsenvaltio saa lähettämisilmoitukset julkisen käyttöliittymän kautta myös kansalliseen taustajärjestelmäänsä, toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on katsottava olevan asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä siltä osin kuin on kyse näihin lähettämisilmoituksiin sisältyvien henkilötietojen käsittelystä.

5.Julkisessa käyttöliittymässä on varmistettava, että kyseisen julkisen käyttöliittymän kautta toimitetut työntekijöiden lähettämiseen liittyvät tiedot poistetaan automaattisesti 36 kuukauden kuluttua lähettämisjakson päättymispäivästä.

6.Julkisesta käyttöliittymästä on voitava poistaa kaikki siihen ja palveluntarjoajan tileille tallennetut henkilötiedot, kun kyseisiä tietoja ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne on kerätty ja niitä on käsitelty.

7. Julkisessa käyttöliittymässä on voitava lähettää palveluntarjoajalle muistutus henkilötietojen tarkistamiseksi ja tarvittaessa niiden poistamiseksi 6 kohdan mukaisesti.

8.Jäsenvaltio voi antaa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle luvan toimittaa kansallisille työmarkkinaosapuolille muuta keinoa kuin IMIä käyttäen IMIssä saatavilla olevia tietoja sikäli kuin se on tarpeellista ja rajaten tietojen käytön ainoastaan lähettämistä koskevien sääntöjen noudattamisen tarkastamiseen kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti toimien, kunhan tiedot koskevat lähettämistä asianomaisen jäsenvaltion alueelle.

6 artikla
Toimitettujen tietojen käsittely IMIn avulla 

Julkisen käyttöliittymän kautta toimitetut tiedot on asetettava IMIssä vastaanottavan jäsenvaltion asiasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten saataville 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamista varten.

7 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1024/2012 liitteeseen uusi 17 kohta seuraavasti:

”17. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu [...] päivänä [...]kuuta [...],sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään liitetystä työntekijöiden lähettämistä koskevan ilmoituksen tekemiseen tarkoitetusta julkisesta käyttöliittymästä ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta.”

8 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

9 artikla
Arviointi

Komissio antaa kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta saaduista kokemuksista viimeistään [viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta]. Kertomuksessa on tarkasteltava erityisesti sitä, missä määrin tällä asetuksella on onnistuttu vähentämään palvelujen tarjoamisen vapauden hallinnollisia esteitä, helpottamaan jäsenvaltioiden suorittamaa lähetettyjen työntekijöiden suojelun varmistamiseen tähtäävän EU:n lainsäädännön noudattamisen tehokasta valvontaa ja tukemaan asiaan liittyvää hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä.

10 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolme kuukautta sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 30  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Laajennetaan IMIin liitetyn julkisen käyttöliittymän onnistunut käyttö työntekijöiden lähettämistä koskevien ilmoitusten tekemisessä maantieliikenteen alalta myös muille talouden aloille

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite nro

–Kevennetään palveluntarjoajille työntekijöiden lähettämisestä ilmoittamisesta aiheutuvaa hallinnollista rasitetta pienentämällä vähintään 50 prosentilla vuoden 2026 loppuun mennessä keskimääräisiä sääntöjen noudattamiseen liittyviä kustannuksia, joita aiheutuu yrityksille työntekijöiden lähettämisestä jäsenvaltioihin, jotka vapaaehtoisesti käyttävät IMIin liitettyä julkista käyttöliittymää.

–Helpotetaan lähettämisilmoitusta edellyttävien jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä sallimalla lähettämisilmoitusten toimittaminen osallistuville jäsenvaltioille julkisen käyttöliittymän kautta ja lähetettyjä työntekijöitä koskevien hallinnollisten tietojen automaattinen tuonti IMIin vuoden 2025 loppuun mennessä.

–Tarjotaan kiinnostuneille jäsenvaltioille mahdollisuus säästää kansallisten ilmoitusportaalien kehittämiseen ja toimintaan liittyvät kustannukset käyttämällä vapaaehtoisesti IMIin liitettyä julkista käyttöliittymää vuoden 2026 loppuun mennessä.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Osallistuvien jäsenvaltioiden julkishallinto ja työsuojeluviranomaiset:

–IMIn käytöstä aiheutuvat kustannukset vähenevät, koska työntekijöiden lähettämistä koskevia tietoja ei enää tarvitse syöttää käsin.

–Jatkuvan ylläpidon kustannukset vähenevät, koska enää ei tarvita kansallisia tietoteknisiä komponentteja, joilla on sama käyttötarkoitus kuin IMIin liitetyllä julkisella käyttöliittymällä.

–Sääntöjen noudattaminen paranee, kun kattavammat ja tarkemmat tiedot työntekijöiden lähettämisestä mahdollistavat tehokkaan seurannan ja valvonnan.

Palveluntarjoajat:

–Sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset vähenevät, kun osallistuvat jäsenvaltiot saavat ilmoittamista varten käyttöönsä yhteisen portaalin ja menettelyn, vaadittujen tietokenttien väliset erot lähetettäessä työntekijöitä useisiin osallistuviin jäsenvaltioihin vähenevät ja käännöskustannukset pienenevät IMIin liitetyn monikielisen julkisen käyttöliittymän ansiosta.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

–IMIin liitetyn julkisen käyttöliittymän käyttö alkaa vuoden 2025 loppuun mennessä.

–Vähintään yhdeksän jäsenvaltiota, jotka ottavat vastaan vähintään kolmanneksen kaikista EU:ssa lähetetyistä työntekijöistä, päättää käyttää vapaaehtoisesti IMIin liitettyä julkista käyttöliittymää vuoden 2026 loppuun mennessä.

–Vähintään kolmannes EU:ssa tehtävistä lähettämisilmoituksista toimitetaan IMIin liitetyn julkisen käyttöliittymän kautta, ja IMIin liitetyn julkisen käyttöliittymän kautta toimitettaviin ilmoituksiin liittyvien vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset vähenevät ainakin 50 prosenttia.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Syksyyn 2025 mennessä komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan IMIin liitetyssä julkisessa käyttöliittymässä käytettävä vakiolomake.

Vuoden 2025 loppuun mennessä komissio asettaa IMIin liitetyn julkisen käyttöliittymän saataville verkossa.

Vuoden 2026 puoliväliin mennessä ensimmäiset jäsenvaltiot tekevät vapaaehtoisen päätöksen IMIin liitetyn julkisen käyttöliittymän käytöstä ja tarvittavat muutokset ilmoitusjärjestelmiinsä ja kansalliseen lainsäädäntöönsä.

Vuodesta 2026 lähtien komissio ylläpitää IMIin liitettyä julkista käyttöliittymää ja parantaa sitä jatkuvasti.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta):

–Jäsenvaltioiden hallinnollista yhteistyötä koordinoidaan.

–IMIin liitetyn julkisen käyttöliittymän toteuttaminen EU:n tasolla tehostaa toimintaa verrattuna siihen, että kehitettäisiin ja käytettäisiin erillisiä kansallisia tietoteknisiä komponentteja, joilla on sama käyttötarkoitus.

–EU:n tason koordinoinnin myötä osallistuvissa jäsenvaltioissa käytetään yhteistä lomaketta.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

–IMI-järjestelmän kautta tapahtuva jäsenvaltioiden välinen tehokas yhteistyö vahvistaa työntekijöiden oikeuksien suojelua.

–Jäsenvaltioilta säästyy kustannuksia.

–Yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset pienenevät, mikä vähentää esteitä palvelujen sisämarkkinoilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

–Kokemukset IMIin liitetyn julkisen käyttöliittymän käytöstä maantieliikenteen työntekijöitä koskevien lähettämisilmoitusten tekemiseen:

–IMIin liitetty julkinen käyttöliittymä on osoittautunut käyttökelpoiseksi välineeksi lähettämisilmoitusten laatimista, toimittamista ja hallinnointia varten.

–Lähetettyjä työntekijöitä koskevien tietojen toimittamista kansallisille toimivaltaisille viranomaisille voidaan helpottaa ja hallinnollista rasitetta keventää.

–Tarjolla on malli hankkeiden toteuttamiseen ja käyttökelpoisia teknisiä ratkaisuja.

–Työntekijöiden lähettämistä koskevien ilmoitusvelvoitteiden noudattamista voidaan parantaa.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Aloitteen rahoitus järjestetään sisämarkkinaohjelmasta nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä alkaen.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

–Aloitteen rahoitukseen on jo varauduttu, sillä siitä ilmoitettiin jo teollisuusstrategian vuoden 2020 päivityksessä ja se vahvistettiin tiedonannossa Sisämarkkinoiden 30. vuosipäivä. Aloitteelle on jo suunniteltu rahoitusta sisämarkkinaohjelmasta vuosiksi 2024 ja 2025.

–Menojen uudelleenkohdentamisella saatava lisärahoitus ei ole tarpeen.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

–    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2024 ja päättyy vuonna 2025,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 31   

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Talousarvio on päätetty toteuttaa suoralla hallinnoinnilla ja hanke PM²-menetelmällä seuraavista syistä:

–Hanke edellyttää komission sisäisten tietojärjestelmien kehittämistä, uudelleenkäyttöä ja mukauttamista tai konfigurointia.

–PM²-menetelmän käyttö on tietotekniikkahankkeiden toteuttamista koskevan yleisen toimintamallin mukaista ja soveltuu hyvin näin monimutkaisiin hankkeisiin.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Tärkeimmät todetut riskit ja niiden vähentämiseen käytettävät valvontajärjestelmät:

–Riski: Vaatimusten muuttaminen hankkeen myöhäisessä vaiheessa voi viivästyttää hankkeen toteuttamista ja lisätä kustannuksia. Riskin vähentäminen: Muutospyyntöjen käsittelyssä käytetään mallia, jolla varmistetaan pyyntöjen arviointi ja toimintaprosessin mukainen hyväksyntä. Ratkaisu toteutetaan vaiheittain jatkuvan kehittämisen perusteella.

–Riski: Hankkeeseen osallistuu vain vähän jäsenvaltioita, mikä vähentää odotettuja hyötyjä. Riskin vähentäminen: Jotta hanke vastaa useiden jäsenvaltioiden odotuksia, se toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja työntekijöiden lähettämistä koskevaa ilmoitusta varten tarkoitettua yhteistä sähköistä lomaketta käsittelevää komission asiantuntijaryhmää kuullen.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    vaikutukset omiin varoihin

–    vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1996/71/oj).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/67/oj).

(3)    COM(2021) 350 final.

(4)    COM(2024) 131 final.

(5)    COM(2019) 426 final.

(6)    Ilmoitus esitettiin kilpailukykyneuvostossa 24. toukokuuta 2024 (https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10061-2024-INIT/en/pdf.).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (IMI-asetus) (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/1024/oj).

(8)    COM(2023) 168 final.

(9)    COM(2023) 535 final.

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/1057, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, direktiiviä 96/71/EY ja direktiiviä 2014/67/EU koskevien erityisten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon ja direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 49, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2020/1057/oj).

(11)    EUCO 14/23.

(12)    EUCO 12/24.

(13)    2021/2043(INI).

(14)    Asetus (EU) 2024/1183 asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta (EUVL L, 2024/1183, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1183/oj).

(15)    De Wispelaere, F., De Smedt L., & Pacolet, J. (2023), Posting of workers: Collection of data from the prior declaration tools – Reference year 2022, Network Statistics FMSSFE (Euroopan komissiolle tehty selvitys). Tiedonkeruuta varten saatiin 24 jäsenvaltiosta (osittaisia) tietoja niiden alueelle työntekijöitä lähettäneistä yrityksistä ja lähetetyistä työntekijöistä. Yhden muun jäsenvaltion tapauksessa käytettiin julkisesti saatavilla olevia tietoja.

(16)    2024 Single Market Survey: Overcoming Obstacles, Developing Solutions, Eurochambres, 2024

(17)    Influence of administrative burdens on the cross-border posting of employees by SMEs in border regions, Michael Holz, Annette Icks, IfM-Materialien No. 299, 2023.

(18)    EUVL C , , s. .

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/67/oj).

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1996/71/oj).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (IMI-asetus) (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/1024/oj).

(22)    COM(2023) 168 final.

(23)    Asetus (EU) 2024/1183 asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta (EUVL L, 2024/1183, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1183/oj).

(24)    Asetus (EU) 2024/1183 asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta (EUVL L, 2024/1183, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1183/oj).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/882/oj).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39; ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1149, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan työviranomaisen perustamisesta, asetusten (EY) N:o 883/2004, (EU) N:o 492/2011 ja (EU) 2016/589 muuttamisesta ja päätöksen (EU) 2016/344 kumoamisesta (ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1149/oj).

(30)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(31)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx

(32)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(33)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(34)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(35)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(36)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(37)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(38)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(39)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(40)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(41)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(42)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(43)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(44)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.