EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.3.2024

COM(2024) 144 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Suunnitelma eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttamiseksi

{SWD(2024) 74 final}

1.Johdanto

Koulutus on olennaisen tärkeää EU:n tulevaisuudelle. Se on henkilökohtaisen kehityksen, työllistyvyyden, saavutusten sekä aktiivisen ja vastuullisen kansalaisuuden perusta. Yliopistot 1 tarjoavat korkealaatuista koulutusta ja toimivat sen myötä eurooppalaisen elämäntavan suunnannäyttäjinä. Tähän sisältyy akateemisten arvojen ja huippuosaamisen sekä demokraattisten käytäntöjen ja perusoikeuksien edistäminen sekä tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden vaaliminen.

Euroopan kilpailukyky ja vauraus riippuvat siitä, miten hyvin nykyiset ja seuraavat sukupolvet pystyvät valmistautumaan tulevaisuuteen eli vauhdittamaan ja hallitsemaan vihreää ja digitaalista siirtymää, kompensoimaan väestörakenteen suuntauksia sekä varmistamaan Euroopan avoimen strategisen riippumattomuuden keskeisiltä osin. Koulutus on keskeisessä asemassa myös EU:n jäseniksi pyrkivien maiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja selviytymiskyvyn kannalta. EU:n on oltava valmis johtamaan tätä muutosta ja muokkaamaan tulevaisuutta.

Aikamme suurimmat haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, ja Euroopan on vahvistettava avointa strategista riippumattomuuttaan. Tässä tilanteessa ylikansallinen koulutus ei ole enää tervetullut lisävaihtoehto vaan välttämättömyys. Se on edellytys sille, että tuleville sukupolville välitetään taidot ja osaaminen, joita eurooppalaiset yhteiskunnat tarvitsevat menestyäkseen yhä verkottuneemmassa maailmassa.

EU kilpailee maailman muiden koulutusalueiden kanssa. Sen kyky houkutella parhaita osaajia riippuu osittain korkeakoulujen tarjoamista tutkinnoista. Siksi monet eurooppalaiset yliopistot pyrkivät kokoamaan yhteen asiantuntemusta ja yhdistämään vahvuusalueita tavalla, johon mikään yksittäinen oppilaitos ei pystyisi. Niiden tavoitteena on tarjota tutkinto-opiskelijoille ja elinikäisille oppijoille strategisia taitoja tulevaisuutta varten.

Edistystä on tapahtunut huomattavasti sen jälkeen, kun eurooppalaista koulutusaluetta alettiin toteuttaa vuonna 2020. Ylikansallinen yhteistyö on ollut liikkeellepaneva voima uudistuksissa, joilla helpotetaan ja tuetaan innovatiivisten mallien, kuten Eurooppalaiset yliopistot -allianssien 2 , syntymistä. Alliansseja on pian 60, ja niissä on mukana noin 500 korkeakoulua kaikkialta Euroopasta, pääkaupungeista maaseutualueille.  Ne toimivat koko korkeakoulusektorin uranuurtajina.

Yliopistojen rajat ylittävä yhteistyö voi kehittyä monin eri tavoin. Maiden välisen yhteiskoulutuksen kunnianhimoisimpia muotoja ovat yhteistutkintoon johtavat ohjelmat. Merkittävät oikeudelliset ja hallinnolliset esteet vaikeuttavat kuitenkin edelleen näiden tutkintojen toteuttamista. Tämä jarruttaa välttämätöntä muutosta Euroopan korkeakoulusektorilla. Vuonna 2022 hyväksytyssä eurooppalaisessa yliopistostrategiassa 3 esitetään kunnianhimoisia toimia eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi korkea-asteen koulutuksen osalta, mukaan lukien eurooppalaisen yhteistutkinnon kehittäminen. Tässä tiedonannossa otetaan seuraava askel ja esitetään selkeä suunnitelma eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttamiseksi.

Eurooppalainen yhteistutkinto on uusi tutkintotyyppi, joka on tarkoitus kirjata kansalliseen lainsäädäntöön. Se helpottaisi eri maiden yliopistojen saumatonta yhteistyötä ja yhteistutkintoon johtavien innovatiivisten yhteisohjelmien kehittämistä kajoamatta kuitenkaan millään tavoin yliopistojen institutionaaliseen autonomiaan ja jäsenvaltioiden tai aluehallintojen toimivaltaan. Tällainen eurooppalainen yhteistutkinto auttaisi myös rakentamaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja vahvistaisi eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. 

Tutkinto perustuisi yhteisesti sovittuihin eurooppalaisiin kriteereihin, jotka kuvastavat oppimiskokemuksen merkityksellisyyttä, sitoutumista yhteisiin arvoihin ja yliopistojen välisten yhteistyöjärjestelyjen suurta arvoa. Eurooppalaisen yliopistostrategian mukaisesti se lisäisi entisestään yhteisymmärrystä siitä, millaisia akateemisiin ja osaamisvaatimuksiin liittyviä tarpeita EU:lla on. Yhteistutkinnon toteuttaminen antaisi tilaisuuden tarkastella ja poistaa nykyisiä eroja, jotka tällä hetkellä rajoittavat yliopistojen kykyä tehdä yhteistyötä Euroopassa.

Eurooppalainen yhteistutkinto käsittäisi yhteistyötä, tieteidenvälisyyttä ja kansainvälisiä näkökulmia, jotka kaikki korostavat Euroopan valmiutta tukea ja kehittää korkeammin koulutettua, mukautuvampaa ja globaalisti kilpailukykyisempää eurooppalaista työvoimaa. Eurooppalaiseen yhteistutkintoon johtavilla yhteisillä koulutusohjelmilla voitaisiin houkutella opiskelijoita eri puolilta maailmaa ja löytää taloutemme tarvitsemat osaajat. Tämä on erityisen tärkeää niillä teknologia-aloilla, jotka ovat kriittisen tärkeitä kilpailukykymme ja teknologisen riippumattomuutemme kannalta. Samalla eurooppalaisen yhteistutkinnon tarjoaminen lisäisi myös oppimiseen liittyvää liikkuvuutta EU:n sisällä, vastaisi osaamiskehitysloukkuun joutuneiden alueiden 4 tarpeisiin ja auttaisi vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään, joka kohdistuu eurooppalaisesti ja kansainvälisesti suuntautuneisiin korkeakoulututkinnon suorittaneisiin.

Tämän tiedonannon yhteydessä annetaan myös kaksi ehdotusta neuvoston suosituksiksi, joista toinen koskee korkeakoulutuksen eurooppalaista laadunvarmistus- ja tunnustamisjärjestelmää ja toinen houkuttelevia ja kestäviä uria korkeakoulusektorilla. Yhdessä nämä kolme asiakirjaa ovat merkittävä askel kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista. 

Ehdotuksissa neuvoston suosituksiksi mennään eurooppalaisen yhteistutkinnon kehittämisen tavoitetta pidemmälle ja ne ovat merkityksellisiä kaikentyyppisten korkeakoulujen ja niiden tarjoaman koulutuksen kannalta, mutta kaikki kolme asiakirjaa ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Laadunvarmistus- ja tunnustamisjärjestelmä on ratkaisevan tärkeä rakennettaessa luottamusta yhteisiin koulutusohjelmiin. Korkeasti koulutetut ja motivoituneet akateemiset ammattilaiset ovat välttämättömiä, jotta opetus ja tutkimustyö EU:n yliopistoissa olisi korkealaatuista. Yhteisohjelmia ei useinkaan katsota osaksi akateemisen henkilöstön ydintoimintoja, joten ne voivat muodostua lisärasitteeksi, minkä vuoksi tarvitaan lisää tunnustusta ja kannustimia.

2.Eurooppalainen yhteistutkinto: keskeinen tekijä eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden lisäämiseksi

Eurooppalainen yhteistutkinto toimisi strategisena välineenä eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamiseksi. Eurooppalainen koulutusalue olisi yhteinen ja osallistava tila, jossa laadukas koulutus ja oppimiseen liittyvä rajat ylittävä liikkuvuus olisi kaikkien ulottuvilla ja alueen koulutusjärjestelmät olisivat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Eurooppalainen yhteistutkinto parantaisi EU:n korkeakoulusektorin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta, ja sen kehittämisessä voitaisiin hyödyntää vuosien kokemusta EU:n ohjelmien kautta tehdystä yhteistyöstä.

2.1.Työllistyvyyden ja osaamisen merkitys kasvaa

Työnantajat, mukaan lukien monikansalliset yritykset ja pk-yritykset, etsivät henkilöitä, joilla on yhdistelmä monialaisia taitoja (kulttuurinen älykkyys, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot, luovuus ja sopeutumiskyky). Nämä ovat kaikki taitoja, joilla OECD:n vuoden 2023 Skills Outlook -raportin mukaisesti odotetaan olevan kysyntää EU:n vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän kysyntään olisi helpompaa vastata, jos parannettaisiin korkeakoulujen valmiuksia välittää näitä taitoja useammille ihmisille.

Eurooppalainen yhteistutkinto tukisi sellaisten yhteisohjelmien luomista, joissa otetaan huomioon osaamistalouden vaatimukset. Tutkinnon perusteena olevilla yhteisesti sovituilla eurooppalaisilla kriteereillä pyrittäisiin parantamaan tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä välittämällä heille tulevaisuuden vaatimukset täyttäviä taitoja ja osaamista, joita työnantajat erityisesti tarvitsevat.

Komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan kootuista tutkimuksista ja kyselyistä saatu näyttö osoittaa, että ylikansallisista yhteisohjelmista valmistuneet kertovat, että heidän työuriinsa ja kulttuurien välisiin kokemuksiinsa vaikuttivat eniten parantuneet työhön liittyvät taidot (kuten kielitaito, kriittinen ajattelu, sektori- tai alakohtaiset taidot, viestintä-, analyyttiset ja ongelmanratkaisutaidot) ja parantuneet henkilökohtaiset ja kulttuurienväliset valmiudet, kuten avoimuus uusia haasteita kohtaan, suvaitsevaisuus, itsevarmuus ja tietoisuus omista vahvuuksista ja heikkouksista.

Tämä monialaisten ja sektorikohtaisten taitojen ja osaamisen yhdistelmä parantaa opiskelijoiden työllistyvyyttä Euroopan tasolla. Eurooppalainen yhteistutkinto tekisi tutkinnon suorittaneista houkuttelevampia tuleville työnantajille. Se olisi synonyymi korkealaatuisille ohjelmille, jotka valmistavat eurooppalaisesti ja kansainvälisesti suuntautuneita, korkeasti koulutettuja ihmisiä.

2.2.Byrokratian vähentäminen korkeakoulujärjestelmien avoimuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi

Monet yliopistot, jotka haluavat syventää ylikansallista yhteistyötä, kamppailevat kansallisen lainsäädännön ristiriitaisuuksien kanssa. Tämä syö resursseja ja häiritsee yliopistojen varsinaista työtä. Yksinkertaistamalla yliopistoille aiheutuvaa työtä voimme hyödyntää arvokkaita resursseja opetuksen ja tutkimuksen hyväksi.

Vuonna 2018 tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä 92 prosenttia yliopistoista totesi, että ylikansallisen yhteistyön tehostamiseksi on olennaisen tärkeää poistaa juridisia ja hallinnollisia esteitä kansainvälisten strategisten oppilaitoskumppanuuksien tieltä. 5

Siitä huolimatta, että hallitustenvälisessä Bolognan prosessissa on tehty yhteistyötä 25 vuotta ja on kehitetty useita välineitä kansallisten korkeakoulujärjestelmien avoimuuden, koulutustarjonnan laadunvarmistuksen ja tutkintojen tunnustamisen parantamiseksi, merkittäviä haasteita on edelleen olemassa. Edistymistä Euroopan korkeakoulutusalueella on haitannut eritasoinen täytäntöönpano maiden välillä ja niiden sisällä. EU:n on edettävä pidemmälle ja nopeammin, jotta sen yliopistot voivat tehdä sujuvaa ja tehokasta yhteistyötä.

Äskettäin tehdyssä tutkimuksessa 6 92 prosenttia kyselyyn vastanneista kansallisista ja alueellisista viranomaisista vastasi, että eurooppalainen yhteistutkinto voisi parantaa nykyisten Bolognan välineiden täytäntöönpanoa, 84 prosenttia totesi, että se parantaisi eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen maailmanlaajuista mainetta, ja 88 prosenttia totesi, että se auttaisi helpottamaan kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä koulutuspolitiikan alalla.

Erasmus+ -ohjelman toimintapoliittiset kokeiluhankkeet 7 , joita toteutettiin 140 korkeakoulun kanssa, osoittivat, että eurooppalainen yhteistutkinto voisi yksinkertaistaa prosesseja ja vähentää byrokratiaa. Sitä varten luotaisiin yhteistutkinto-ohjelmia, joissa on selkeä ja yhteinen etenemistapa sen varmistamiseksi, että kaikentyyppiset Euroopan yliopistot voivat työskennellä tehokkaasti yhdessä.

2.3.Strategista yhteistyötä, globaalia kilpailukykyä ja houkuttelevuutta edistävä tekijä

Eurooppalainen yhteistutkinto antaa yliopistoille mahdollisuuden syventää yhteistyötä kumppaneiden kanssa nopeammin ja yksinkertaisemmin, mikä parantaa yliopistojen tuloksia ja huippuosaamista globaalin houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

U-Multirankin korkeakouluyhteistyön indeksi 8 osoittaa, että korkeakoulut, jotka tekevät yhteistyötä muiden oppilaitosten, yritysten, teollisuuden, viranomaisten ja alueellisten elinten kanssa ja rajojen yli, suoriutuvat paremmin kuin ne, jotka keskittyvät vähemmän yhteistyöhön. Koska yhä useammat yliopistot asettavat yhteistyön etusijalle, yhteistyön tekemisen EU:n sisällä voisi odottaa olevan helpoin vaihtoehto. Tällä hetkellä jotkin yliopistot kuitenkin ilmoittavat, että yhteistutkinto-ohjelmien perustaminen voi olla helpompaa EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.

Teknologian kehitysvauhti kiihtyy edelleen, ja kehitys ylittää perinteiset oppiaineiden ja tieteenalojen väliset rajat. Oppiaineiden välillä työskentely tieteidenvälistä lähestymistapaa noudattaen voi tuottaa uusia oivalluksia, tarjota uusia ratkaisuja monimutkaisen maailman haasteisiin ja johtaa uusien taitojen kehittämiseen. Yksi eurooppalaisen yhteistutkinnon keskeisistä piirteistä olisi se, että sen avulla voitaisiin hyödyntää paremmin nykyaikaisen korkeakoulutuksen innovatiiviseen oppimis- ja tutkimustoimintaan perustuvan tieteidenvälisen yhteistyön etuja. Tähän lähestymistapaan perustuva eurooppalainen yhteistutkinto vahvistaisi Euroopan innovointivalmiuksia ja pitkällä aikavälillä sen globaalia kilpailukykyä.

3.Eurooppalainen yhteistutkinto: keskeiset parametrit ja lisäarvo

3.1.Mitä eurooppalainen yhteistutkinto tarkoittaisi?

Eurooppalainen yhteistutkinto

-toteutettaisiin yhteistutkintona kansallisella, alueellisella tai institutionaalisella tasolla, kuten mikä tahansa muukin tutkinto, noudattaen kaikilta osin toissijaisuuden, institutionaalisen autonomian ja akateemisen vapauden periaatteita;

-suoritettaisiin yliopistoissa, jotka tekisivät yhteistyötä muiden EU:n yliopistojen kanssa ja vahvistaisivat ylikansallisissa ohjelmissa saavutetut oppimistulokset, ja hankkeeseen osallistuminen olisi yliopistoille vapaaehtoista;

-perustuisi EU:n tasolla sovittuihin yhteisiin kriteereihin 9 , joita sovellettaisiin yhteistutkinto-ohjelmaan. Nämä EU:n tason kriteerit kuvastaisivat yhteisiä näkemyksiä ja työvoiman erityisiä osaamistarpeita, jotka liittyvät Euroopan innovointivalmiuksien parantamiseen etenkin vihreää ja digitaalista siirtymää silmällä pitäen; Osallisuutta koskevilla kriteereillä edistettäisiin koulutuksen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta eri taustoista tulevien opiskelijoiden kannalta, myös niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

-olisi mahdollinen kansallisilla tutkintojen viitekehyksillä 10 tuettavan asiaankuuluvan kansallisen korkeakoululainsäädännön ansiosta. Näin oppilaitokset voisivat akkreditoida ja toteuttaa tällaisia tutkintoja muiden kansallisten tutkintojen ohella kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasolla;

-suoritettaisiin mieluiten digitaalisessa muodossa 11 ;

-tunnustettaisiin 12 automaattisesti kaikkialla EU:ssa.

3.2.Eurooppalaisen yhteistutkinnon monet hyödyt

Tutkimuksen, 40 sidosryhmäkuulemisen, kannanottopyynnön ja Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien toimintapoliittisten kokeiluhankkeiden alustavien tulosten avulla on määritetty lukuisia hyötyjä ja mahdollisuuksia, joita eurooppalaisen yhteistutkinnon luomiseen liittyy.

Niissä on käynyt ilmi, että yliopistot suhtautuvat hyvin innostuneesti yksinkertaistamiseen ja strategisten kumppanuuksien parantamiseen. Opiskelijat toivovat enemmän mahdollisuuksia osallistua yhteisohjelmiin. Työnantajat ovat erittäin kiinnostuneita näkyvästä ja helposti ymmärrettävästä välineestä, joka antaa tuleville työntekijöille arvostettuja työpaikkataitoja.

Eurooppalainen yhteistutkinto toisi mukanaan seuraavat hyödyt:

4.Eurooppalaisen yhteistutkinnon tiellä olevien esteiden poistaminen

4.1.Runsaasti empiiristä näyttöä

Saumattoman ja tiiviin ylikansallisen yhteistyön tiellä on eurooppalaisella koulutusalueella vielä paljon esteitä, joita käsitellään seuraavassa osiossa. Tämä kävi ilmi yli kolmen vuoden aikana toteutetuissa kuulemisissa korkeakoulusektorin sidosryhmien kanssa. Näyttöä saatiin erityisesti niiltä yliopistoilta, jotka osallistuvat tiiviiseen ylikansalliseen yhteistyöhön, kuten Eurooppalaiset yliopistot -alliansseihin tai Erasmus Mundus ‐maisteriohjelmiin. Nämä yliopistot toivovat ratkaisuja kohtaamiinsa monimutkaisiin tilanteisiin.

Monet näistä esteistä pantiin merkille jo silloin, kun valmisteltiin vuonna 2022 annettua neuvoston suositusta 14 siltojen rakentamisesta tehokkaan eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tukemiseksi. Kyseisen neuvoston suosituksen täytäntöönpanon edistämiseksi tarvitaan uusia toimia. Myös uusia esteitä tulee vastaan.

Tämä korostaa tarvetta perustaa EU:lle eurooppalainen yhteistutkinto erityisenä ja mahdollistavana kehyksenä esteiden poistamiseksi.

Erasmus+ -ohjelmassa 15 on tuettu toimintapoliittisia kokeiluhankkeita, joihin on osallistunut yli 140 yliopistoa ja 60 korkeakoulujen akkreditoinnista, laadunvarmistuksesta ja sääntelystä vastaavaa kansallista ja alueellista viranomaista kaikista jäsenvaltioista sekä yrityksiä ja opiskelijoiden edustajia. Yhdessä ne kartoittivat yli tuhat yhteisohjelmaa ja käyttivät tätä laajaa tietämystä ja asiantuntemusta tarkastellakseen laatumerkintänä ja tutkintona käytettävän eurooppalaisen yhteistutkinnon konseptia.

Haastattelujen, tuhansien opiskelijoiden ja käytännön toimijoiden parissa toteutettujen kyselytutkimusten, fokusryhmien, työpajojen ja kuulemisten avulla hankkeissa pohdittiin alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa noudattaen eurooppalaisen yhteistutkinnon mahdollisesti tarjoamaa lisäarvoa. Hankkeissa tarkasteltiin myös kriteerejä, jotka parhaiten vastaisivat tutkinnon luonnetta, ja yksilöitiin pääasialliset esteet, jotka estävät yhteisohjelmien koko potentiaalin hyödyntämisen. Nämä esteet voidaan ryhmitellä seuraavien kohtien mukaisesti.

4.2.Erasmus+ -ohjelman toimintapoliittisissa kokeiluhankkeissa korostuneet erilaiset ja monimutkaiset lait ja määräykset

Kansalliset koulutusjärjestelmät ja vastaavat kansalliset lait ja määräykset ovat pitkälti kehittyneet toisistaan riippumatta, ilman ylikansallisten yhteistyövaihtoehtojen huomioon ottamista. Tämä johtaa eroihin, jotka estävät yliopistoja toteuttamasta ylikansallisia yhteisohjelmia ja yhteistutkintoja ylipäänsä tai tekevät siitä erittäin hankalaa.

Esimerkkejä tällaisista esteistä ovat seuraavat:

-Yhteisohjelmiin sovellettavat erityiset kansalliset säännöt lopputenttien muodosta, arviointiasteikoista ja työmäärästä estävät yliopistoja tarjoamasta aidosti ylikansallisia ja integroituja yhteistutkinto-ohjelmia ja asettavat opiskelijoille keinotekoisia lisävaatimuksia.

-Monikielisyyteen liittyvät rajoitukset yhteistutkinto-ohjelmissa. Oppimiseen liittyvän liikkuvuuden lisääntyessä yhteisohjelmien ylikansallisen yhteistyön malleja helpotettaisiin ottamalla huomioon tarve poistaa esteet useiden kielten käytöltä ja vastaamalla siihen opiskelijoiden, oppilaitosten ja työmarkkinoiden eduksi.

-Fyysistä läsnäoloa koskevat tiukat säännöt, joissa määritetään vähimmäis- tai enimmäisajanjaksot. Säännöt kertovat maailmasta ennen Euroopan yhdentymistä ja digitalisaatiota ja vaikuttavat kielteisesti opiskelijoiden liikkuvuuteen, mikä rajoittaa digitaaliteknologioiden mahdollisia hyötyjä ylikansallisten oppimismahdollisuuksien helpottamisessa.

-Monimuoto-oppimisen ja verkossa tapahtuvan oppimisen puutteellinen tunnustaminen estää digitaalisten välineiden mahdollisuuksien täysimääräisen hyödyntämisen koulutuksessa, mukaan lukien covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten huomioon ottaminen. Yliopistojen, niiden henkilöstön ja opiskelijoiden on voitava hyötyä täysimääräisesti digitalisaatiosta.

-Ylikansallisiin yhteisohjelmiin sovellettavat kumppaniyliopistojen opetushenkilöstön osallistumisen rajoitukset rajoittavat keinotekoisesti yliopiston kontakteja kokeneeseen henkilöstöön ja asettavat ylärajan sen tuloksille.

Nämä esteet asettavat haasteita kaikille ylikansallisille kumppanuuksille. Monet niistä ovat ristiriidassa eurooppalaisen koulutusalueen idean kanssa eli alueen, jolla oppijat voivat liikkua vapaasti ja heillä on saumaton pääsy korkealaatuiseen osallistavaan korkea-asteen koulutukseen.

Tutkintojen ja tutkintotodistusten myöntämiseen ja toimittamiseen opiskelijoille sovelletaan myös rajoittavia määräyksiä, mikä tekee asiasta hyvin monimutkaisen. Esimerkkejä ovat rajoitukset, jotka liittyvät kieleen, valtuutettuihin allekirjoituksiin, allekirjoitusmuotoihin (digitaalinen tai fyysinen), hyväksyttyihin logoihin ja erityisiin paperivaatimuksiin (esimerkiksi mitat, paksuus, nimetyt tulostuspaikat). Yhteistutkinnon myöntäminen opiskelijalle voi kestää vuosia, jos se on edes mahdollista.

Erasmus+ -ohjelman toimintapoliittisten kokeiluhankkeiden alustavat tulokset osoittavat selvästi, että eurooppalainen yhteistutkinto voisi olla keino näiden esteiden poistamiseksi.

4.3.Bolognan prosessin työkalujen epätasainen ja hidas käyttöönotto

Vuonna 1999 EU:n kehyksen ulkopuolella käynnistetyllä hallitustenvälisellä Bolognan prosessilla pyritään lisäämään korkeakoulujärjestelmien yhdenmukaisuutta 49 maassa, mukaan lukien 27 EU-maata. Prosessissa perustettiin eurooppalainen korkeakoulutusalue helpottamaan opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta, tekemään korkea-asteen koulutuksesta osallistavampaa ja esteettömämpää sekä tekemään siitä globaalisti houkuttelevampaa ja kilpailukykyisempää. Bolognan prosessi on avainasemassa rakennettaessa luottamusta, jota tarvitaan onnistuneeseen oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, rajat ylittävään akateemiseen yhteistyöhön sekä ulkomailla suoritettujen opintojaksojen ja tutkintojen vastavuoroiseen tunnustamiseen.

Vaikka Bolognan prosessissa korostetaan yhteistutkintojen merkitystä, edistyminen on ollut hidasta, mikä johtuu osittain prosessin laajasta maantieteellisestä soveltamisalasta ja sen kattamien järjestelmien, perinteiden, poliittisten ja taloudellisten olosuhteiden moninaisuudesta. Tästä syystä kaikki jäsenvaltiot eivät ole toteuttaneet tarvittavia uudistuksia, mikä on johtanut tehottomuuteen 49 maan välisessä yhteistyössä.

Vaikka prosessissa luotiin yhteisohjelmien laadunvarmistusta koskeva eurooppalainen lähestymistapa – yleiseurooppalainen väline, joka mahdollistaa yhteisohjelmien kertaluonteisen arvioinnin – tätä välinettä on hyödynnetty yhdeksän viime vuoden aikana vain muutamissa ohjelmissa.

Jotkin Bolognan prosessin välineet, erityisesti laadunvarmistukseen ja tunnustamiseen liittyvät, eivät ole toistaiseksi tuottaneet toivottuja tuloksia. EU:n sisällä vakiintuneet päätöksenteon ja ylikansallisen yhteistyön täytäntöönpanon mekanismit voivat helpottaa eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista tarjoamalla toimivia ratkaisuja, jotta yliopistot voivat tehdä tehokasta yhteistyötä luotettavien ja arvostettujen tutkintojen avulla.

4.4.Korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistus- ja tunnustamisjärjestelmiä olisi edelleen parannettava

Kaikki ohjelmat, olivat ne yhteisiä tai muita, on akkreditoitava vankan laadunvarmistusprosessin avulla, jotta niissä voi suorittaa tutkinnon. Tämä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa tarvittava luottamus tarjonnan laatuun.

Monien eurooppalaisten korkeakoulujen edustajat toteavat, että ylikansallisten ohjelmien laadunvarmistusprosessit ovat liian pitkiä ja kalliita. Mitä useampia eri maiden yliopistoja yhteisohjelmaan osallistuu, sitä monimutkaisempi prosessi on. Akkreditoinnin saaminen voi kestää joskus jopa kaksi vuotta. Pitkät menettelyt eivät anna yliopistoille mahdollisuutta sopeutua muuttuviin realiteetteihin ja vastata nopeasti uusiin poliittisiin, taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin tarpeisiin.

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojaksojen tunnustaminen ei ole vielä automaattista kaikissa maissa, varsinkaan kun päätös tehdään korkeakoulutasolla. Tämä rasittaa huomattavasti korkeakoulututkinnon suorittaneita ja rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan liikkua vapaasti oppimista ja ammatillisia tarkoituksia varten.

Vaikka laadunvarmistus on olennaisen tärkeää koulutusjärjestelmään kohdistuvan luottamuksen varmistamiseksi, monet erot ovat vanhentuneita ja tarkoitukseen sopimattomia, mikä aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa.

4.5.Esteitä henkilöstön osallistumiselle ylikansalliseen yhteistyöhön ja yhteistutkintoihin

Laadukkaan yhteistutkinto-ohjelman kehittäminen vaatii akateemiselta henkilöstöltä aikaa ja vaivaa. Uraauurtava työ uusien ylikansallisten hankkeiden parissa edellyttää erityisosaamista, ja tyypillisten ongelmien ja esteiden vuoksi kyse on yleensä kokopäivätyöstä. Ylikansallisista ohjelmista saatujen kokemusten perusteella vaarana on, että ylikansallista yhteistyötä tehdään siihen osallistuvien ihmisten kustannuksella, sillä heidän työtään ei aina tunnusteta eikä se saa ansaitsemaansa arvostusta. Lisäksi henkilöstön on kehitettävä ammattitaitoaan jatkuvasti näiden monialaisten pedagogisten ohjelmien korkean laadun ylläpitämiseksi.

Asiaa koskeneessa kyselytutkimuksessa 16 66 prosenttia korkeakoulusektorin vastaajista oli samaa mieltä siitä, että ylikansallinen yhteistyö on osa heidän korkeakoulunsa strategiaa, mutta vain 39 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että akateemisen henkilöstön urapolut mahdollistavat ylikansallisen yhteistyötoiminnan sekä tukevat ja edistävät sitä. Tämä vastaa aiemmissa kyselytutkimuksissa tunnistettuja haasteita, mukaan lukien ”lisätyön määrä tavanomaisen toiminnan lisäksi” (80 % vastaajista) ja ”akateemisen henkilöstön sitoutumisen hankkiminen ja ylläpitäminen” (72 %).

5.Näiden esteiden poistaminen – erityiset toimet eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttamiseksi

Eurooppalainen yhteistutkinto tarjoaisi joustavan tavan poistaa nämä esteet, koska sen avulla annettaisiin EU:n kansallisille korkeakoulujärjestelmille keinot kehittää, arvioida ja myöntää yhteistutkintoja, jotka perustuvat yhteisesti sovittuihin eurooppalaisiin kriteereihin, jotka ylittävät kansalliset ja alueelliset rajat. Se tarjoaisi kattavan ratkaisun, jolla parannettaisiin saumatonta ja syvempää ylikansallista yhteistyötä eurooppalaisella koulutusalueella ja edistettäisiin puuttumista EU:n strategiseen osaamisvajeeseen.

Tähän tiedonantoon liittyvillä kahdella ehdotuksella neuvoston suosituksiksi varmistetaan myös, että eurooppalainen yhteistutkinto voi perustua tarkoituksenmukaisiin laadunvarmistus- ja tunnustamisjärjestelmiin, jotka tarjoavat tutkinnon parissa työskenteleville tiedeyhteisön jäsenille houkuttelevia uranäkymiä. Jokaisessa vaiheessa tutkinnon menestystä määrittävät jäsenvaltioiden ja tarvittaessa aluehallintojen valmiudet ja sitoutuminen.

5.1.Euroopasta innovoinnin ja kilpailukyvyn osaajareservi

5.1.1.Eurooppalaisen yhteistutkinnon yhteisten eurooppalaisten kriteerien määrittely

Korkeakoulut voisivat myöntää eurooppalaisen yhteistutkinnon toimivaltaisten kansallisten toimijoiden tekemän arvioinnin perusteella. Arvioinnissa määritettäisiin, täyttääkö yhteisohjelma selkeästi määritellyt ja yhteisesti sovitut eurooppalaiset kriteerit. Näiden kriteerien sisältö muodostaisi eurooppalaisen yhteistutkinnon perustan ja määrittäisi sen tavoitetason sekä linjaisi, mitä tutkinto merkitsee ja miten se poikkeaa muualla maailmassa myönnettävistä tutkinnoista.

Ehdotetut eurooppalaiset kriteerit esitetään korkeakoulutuksen eurooppalaista laadunvarmistus- ja tunnustamisjärjestelmää koskevan ehdotuksen neuvoston suositukseksi liitteessä II.

Kriteereillä pyritään edistämään uusien yhteisohjelmien kehittämistä eurooppalaisessa yliopistostrategiassa esitetyn vision mukaisesti, jotta oppijat voisivat kehittyä luovina ja kriittisinä ajattelijoina, ongelmanratkaisijoina sekä aktiivisina ja vastuullisina kansalaisina, jotka ovat muutoksentekijöitä omissa yhteisöissään ja vaikuttavat positiivisesti heitä ympäröivään yhteiskuntaan.

Eurooppalaiset kriteerit tiukkoine standardeineen tukevat oppilaitosten välisen ylikansallisen yhteistyön korkeaa laatua, ylikansallisen oppimiskokemuksen tarjoamista, opiskelijalähtöistä opetusta ja oppimista (mukaan lukien jonkin verran tieteidenvälisyyttä, liikkuvuutta ja opiskelijakeskeisiä lähestymistapoja), merkityksellisyyttä työmarkkinoiden ja yhteiskunnallisten tarpeiden kannalta (yhteistyö yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä monialaisten, vihreiden ja digitaalisten taitojen välittäminen) sekä yhteisten arvojen kunnioittamista (monikielisyys, osallisuus, demokraattiset arvot). Koska sama ratkaisu ei sovi kaikille, kriteerit ovat riittävän joustavat, jotta eurooppalainen yhteistutkinto olisi kaikentyyppisten yliopistojen sekä kaikkien alojen ja tieteenalojen saatavilla kaikilla tasoilla ja akateemisten perinteiden ja järjestelmien monimuotoisuutta kunnioitettaisiin.

Ehdotetut eurooppalaiset kriteerit perustuvat EU:ssa ja Bolognan prosessissa kehitettyjen olemassa olevien välineiden käyttöön, ja niiden avulla varmistetaan, että eurooppalaisen yhteistutkintoon liittyvä korkeakouluyhteistyö on huippulaatuista. Ne tarjoavat yliopistoille kehyksen, jonka puitteissa ne voivat tehdä yhteistyötä Euroopan työmarkkinoiden strategisen osaamisvajeen paikkaamiseksi. Kriteerit kunnioittavat toissijaisuusperiaatetta sekä institutionaalisen riippumattomuuden ja akateemisen vapauden periaatteita.

Koska Euroopassa on monimuotoinen korkeakouluympäristö, joka perustuu erilaisiin historiallisiin taustoihin ja perinteisiin, yhteisymmärryksen muodostaminen eurooppalaisen yhteistutkinnon perusolemuksesta edellyttää yhteistä pohdintaa ja yhteisiä toimia.

Tämä pohdintaprosessi alkoi heti sen jälkeen, kun huhtikuussa 2022 hyväksyttiin neuvoston päätelmät eurooppalaisesta strategiasta korkeakoulujen aseman vahvistamiseksi Euroopan tulevaisuutta silmällä pitäen 17 . Alustavat kriteeriluonnokset on kehitetty yhteistyössä kansallisten ja alueellisten viranomaisten, korkeakoulujen, akkreditointi- ja laadunvarmistuselinten, opiskelijajärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sektorin edustajien kanssa.

Kun kriteerit oli määritelty, niitä testattiin kuudessa Erasmus+ -ohjelman toimintapoliittisessa kokeiluhankkeessa. Testaukseen osallistui yli 140 korkeakoulua eri jäsenvaltioista, 60 kansallista ja alueellista viranomaista, mukaan lukien 17 ministeriötä ja 20 kansallista laadunvarmistuselintä, opiskelijajärjestöjä sekä talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia. Tuloksena oli, että pilottihankkeissa ehdotettiin kriteerien tarkistamista. Ehdotetut eurooppalaiset kriteerit, jotka esitetään korkeakoulutuksen eurooppalaista laadunvarmistus- ja tunnustamisjärjestelmää koskevan ehdotuksen neuvoston suositukseksi liitteessä II, ovat tämän tarkistuksen tulos.

Seuraavaksi EU:n neuvoston odotetaan vievän tätä ehdotusta eteenpäin.

Testatut kriteerit muodostavat perustan perusteellisille keskusteluille ja vuoropuhelulle jäsenvaltioiden, korkeakoulusektorin, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta voidaan edistää eurooppalaisen yhteistutkinnon luomisen seuraavia toimia ja antaa lisäohjeita niiden täytäntöönpanosta.

5.1.2.Jäsenvaltiot valitsevat tason, jolta ne lähtevät toteuttamaan eurooppalaista yhteistutkintoa

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden lähtökohdat, näkemykset ja perinteet, jotka eroavat väistämättä toisistaan, eurooppalaista yhteistutkintoa ei voida kehittää yhdessä yössä. Sitä ei myöskään voida saavuttaa yhdellä kaikille sopivalla lähestymistavalla.

Tässä tiedonannossa esitetään asteittainen lähestymistapa ja lopullinen tavoitetaso jäsenvaltioille, jotka päättävät lähteä toteuttamaan eurooppalaista yhteistutkintoa. Tässä lähestymistavassa otetaan huomioon jäsenvaltioiden ja niiden korkeakoulujen moninaisuus, jotta ne voivat edetä kohti eurooppalaista yhteistutkintoa omaan tahtiinsa. Jäsenvaltiot voisivat edetä vähitellen kohti yhteisesti määriteltyä tavoitetta kahdesta eri lähtökohdasta. Ne ovat eurooppalainen yhteistutkinto ja valmisteleva eurooppalainen laatumerkintä, joka osoittaa, että eurooppalaiset kriteerit on täytetty.

Mikä tahansa korkeakoulujen konsortio pystyisi halutessaan löytämään oikean lähtökohdan ja siirtymään ajan myötä entistä yhtenäisemmälle polulle.

Eurooppalaiseen yhteistutkintoon johtavalla polulla voitaisiin käyttää kahta eri lähtökohtaa:

5.1.3.Tarkoituksenmukaiset laadunvarmistusjärjestelmät

Laadunvarmistusjärjestelmät ovat välttämättömiä edellytyksiä vastuuvelvollisuudelle ja yliopistojen tulosten parantamiselle. Ne luovat perustan opiskelijoille tarjottavan korkea-asteen koulutuksen laatuun kohdistuvalle luottamukselle. Eurooppalainen yhteistutkinto olisi enemmän riippuvainen keskinäisestä luottamuksesta ja uskottavista laadunvarmistusjärjestelmistä kuin mikään muuntyyppinen tutkinto. Tästä syystä tarkoituksenmukaisten laadunvarmistusjärjestelmien luominen on ennakkoedellytys eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttamiselle. Samalla se hyödyttää kaikkia ohjelmia, myös mikrotutkintoihin johtavia, sekä edistää tutkintojen automaattista tunnustamista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi

·kehitettävä vahvempia, tehokkaampia ja yksinkertaisempia laadunvarmistusprosesseja kaikentyyppisille ohjelmille

·luotava uusi eurooppalainen kehys ulkoiselle useaan oppilaitokseen perustuvalle laadunvarmistusta koskevalle lähestymistavalle, jonka avulla korkeakoulujen kestävät allianssit voivat itse akkreditoida yhteistutkinto-ohjelmansa ja yhteiset mikrotutkintonsa Erasmus+ -ohjelman QA-FIT- 18 ja IMINQA 19 -hankkeiden tulosten pohjalta;

·käytettävä soveltuvia laadunvarmistusprosesseja tukeakseen korkeakouluja tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen tunnustamisen täytäntöönpanossa.

5.1.4.Houkuttelevammat akateemiset urat korkeakoulusektorilla

Globaalissa osaamistaloudessa Euroopan tulevaisuutta muokkaavat sen koulutusjärjestelmien suorituskyky ja se, miten hyvin se pärjää kansainvälisessä kilpailussa osaajista. Jotta tähän liittyvä kunnianhimoinen visio voisi toteutua, tiedeyhteisön ansioituneimpien jäsenten olisi opetettava tutkinto-opiskelijoita ja välittävät heille oikeat taidot. Emme pysty luomaan huippulaatuisia ylikansallisia ohjelmia tarjoamatta huippuosaajille kannustimia osallistua tähän hankkeeseen. Eurooppalaisen yhteistutkinnon onnistumisen kannalta onkin erittäin tärkeää, että korkeakoulusektorin akateemisten urien houkuttelevuutta lisätään. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi

·edistettävä ja arvostettava enemmän niiden tiedeyhteisön jäsenten työtä, jotka osallistuvat tiiviin ylikansallisen yhteistyön rakentamiseen esimerkiksi kehittämällä yhteistutkinto-ohjelmia, ja tunnustettava sen merkitys

·edistettävä ja arvostettava enemmän moninaisia akateemisia rooleja ja tehtäviä, kuten innovointia ja tehokasta opetusta, ja tunnustettava niiden merkitys

·edistettävä kilpailukykyisiä, turvallisia, oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä työoloja henkilöstön houkuttelemiseksi ja sen pitämiseksi palveluksessa.

5.2.Komissio toimii välittäjänä ja tukijana

Tämän tiedonannon tavoitteena on laajan empiirisen tietopohjan avulla esittää visio siitä, miten eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttamisessa voitaisiin edetä. Sillä pyritään myös edistämään avointa vuoropuhelua jäsenvaltioiden, korkea-asteen koulutuksen sidosryhmien sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, mitkä ovat seuraavat vaiheet. Komissio toimii välittäjänä ja tukee jäsenvaltioita jäljempänä esitettyjen toimien avulla.

5.2.1.Helpotetaan vuoropuhelua eurooppalaisen yhteistutkinnon laatumerkintää ja korkeakoulujen allianssien oikeudellista asemaa koskevien Erasmus+ -ohjelman toimintapoliittisten kokeilujen tuloksista ja suosituksista

Komissio julkaisee syksyllä 2024 kertomuksen Erasmus+ -ohjelman toimintapoliittisten kokeiluhankkeiden tuloksista.

Tämän jälkeen se aikoo perustaa vuonna 2025 ”eurooppalaista yhteistutkintoa käsittelevän politiikkalaboratorion”. Tässä yhteydessä käynnistettäisiin useita perusteellisia keskusteluja ja temaattisia tilaisuuksia, joihin osallistuisi asiantuntijoita jäsenvaltioista, korkeakouluja, laadunvarmistus-/akkreditointielimiä, opiskelijoiden edustajia sekä talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia ja joiden tarkoituksena olisi nopeuttaa toimia ja tarvittavia kansallisia uudistuksia sekä laatia täytäntöönpano-ohjeita ja toimintasuunnitelmia. Politiikkalaboratorion tavoitteena olisi edistää vertaisoppimista ja ohjeistaa eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttamisessa.

5.2.2.EU:n rahoituskannustimet

Erasmus+ -ohjelmasta tarjotaan jatkossakin tukea Eurooppalaiset yliopistot -alliansseille, yhteisille Erasmus Mundus -maisteriohjelmille, yhteisille Marie Skłodowska-Curie (MSCA) -tohtoriohjelmille ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) laatumerkin saaneille ohjelmille, jotka toimivat uranuurtajina eurooppalaisten yhteistutkintojen toteuttamisessa. Lisäksi Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan eurooppalaisten yhteistutkintojen suunnittelua ja käyttöönottoa erityisen tuen avulla Erasmus Mundus -maisteriohjelmien valmisteluhankkeiden onnistuneen esimerkin pohjalta.

Komissio aikoo käynnistää vuonna 2025 eurooppalaisen yhteistutkinnon edistämishankkeita osana Erasmus+ -ohjelman tulevaisuuteen suuntautuvia yhteistyöhankkeita koskevaa toimintaa. Tämä tarjoaa jäsenvaltioille taloudellisia kannustimia lähteä etenemään kohti eurooppalaista yhteistutkintoa yhdessä akkreditointi- ja laadunvarmistuselinten, yliopistojen, opiskelijoiden, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

Teknisen tuen väline 21 voi myös tarjota teknistä asiantuntemusta tarvittavien uudistusten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon ohjauksen ja tuen avulla oikeudellisten ja hallinnollisten puitteiden parantamiseksi, yliopistojen, tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön edistämiseksi, laadunvarmistusmekanismien parantamiseksi ja korkeakoulusektorin urien houkuttelevuuden lisäämiseksi.

5.2.3. Tuetaan ja nopeutetaan siltojen rakentamisesta tehokkaan eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tukemiseksi annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa

Huhtikuussa 2022 hyväksytyn neuvoston suosituksen siltojen rakentamisesta tehokkaan eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tukemiseksi noudattaminen kaikilta osin helpottaisi huomattavasti etenemistä kohti eurooppalaista yhteistutkintoa. Vuoden 2024 puoliväliin mennessä julkaistava suosituksen täytäntöönpanoa koskeva kertomus, josta esitetään yhteenveto komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, osoittaa eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen toimintaympäristön moninaisuuden niiden toimenpiteiden osalta, jotka mahdollistavat ylikansallisen yhteistyön syventämisen, ja sen, että edistyminen tällä alalla on epätasaista. Jotkin jäsenvaltiot näyttävät panevan täytäntöön suosituksen eri periaatteita ja ovat jo aloittaneet uudistusten toteuttamisen, kun taas toiset jäsenvaltiot ilmoittavat hitaammasta edistymisestä.

Kertomuksen tulosten perusteella komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden välillä järjestetään syksystä 2024 alkaen useita vertaisoppimistoimia, joilla syvennetään keskustelua hallinnollisten esteiden poistamisesta suosituksen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi.

5.2.4.Tuetaan laadunvarmistuksesta sekä tutkintojen ja opintojen tunnustamisesta annettavan neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa

Eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttaminen edellyttää vapaaehtoista lähestymistapaa, joka tarjoaa kaikille korkeakoulujärjestelmille tavan lähteä tälle matkalle riippumatta siitä, mitkä niiden lähtökohdat ovat. Se edellyttää myös opiskelijoiden ja oppilaitosten johtajien aktiivista osallistumista, jotta voidaan luoda yliopistoille suotuisa toimintaympäristö eurooppalaisten yhteistutkintojen luomiseksi ja varmistaa, että ne ovat opiskelijakeskeisiä, strategisesti ohjattuja ja yhdenmukaisia eurooppalaisen koulutusalueen parhaiden käytäntöjen kanssa. Ehdotuksessaan neuvoston suositukseksi korkeakoulutuksen eurooppalaisesta laadunvarmistus- ja tunnustamisjärjestelmästä komissio ehdottaa seuraavaa:

·Perustetaan eurooppalaista yhteistutkintoa käsittelevä politiikkalaboratorio. Se antaisi ohjeita ja laatisi konkreettisia toimintasuunnitelmia eurooppalaisen yhteistutkinnon suuntaan etenemiseksi (ks. kohta 5.2.1) ja laatisi suuntaviivoja korkeakoulujen allianssien korkeakoulujen välisen laadunvarmistuskehyksen täytäntöönpanosta.

·Perustetaan ”eurooppalaista yhteistutkintoa käsittelevä foorumi” vuotuiseksi tapahtumaksi, jonka komissio järjestää yhteistyössä neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa. Foorumissa kaikki sidosryhmät voivat kokoontua ja arvioida yleistä edistymistä eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttamisessa muun muassa eurooppalaista yhteistutkintoa käsittelevän politiikkalaboratorion kautta. Foorumiin osallistuisi korkean tason edustajia jäsenvaltioista ja niiden alueilta, edustavimmat laadunvarmistuksen sidosryhmien organisaatiot (esimerkiksi ENQA ja EQAR), korkeakoulututkintojen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten (NARIC) verkosto, kansalliset tutkintojen viitekehykset, koulutusalan työmarkkinaosapuolet sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten edustajia.

·Kehitetään edelleen ulkoisen laadunvarmistuksen tulostietokantaa (DEQAR) 22 , jotta siitä tulisi käyttäjäystävällisempi ja se voitaisiin yhdistää suoraan tutkintojen automaattiseen tunnustamiseen.

·Tuetaan edelleen eurooppalaisen tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmän 23 täytäntöönpanoa korkea-asteen koulutuksen laadun ja merkityksellisyyden parantamiseksi antamalla palautetta tutkinnon suorittamisen vaikutuksista sekä parantamalla vertailua ja vertailuanalyysia maiden ja oppilaitosten välillä.

5.2.5.Tuetaan houkuttelevista ja kestävistä urista korkeakoulusektorilla annettavan neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa

Tehokas ja innovatiivinen ylikansallinen yhteistyö korkeakoulusektorilla edellyttää sellaisen korkealaatuisen akateemisen henkilöstön sitoutumista, joka voi muodostaa tiiviitä, pitkäkestoisia kumppanuuksia muiden oppilaitosten vastaavien työntekijöiden kanssa. Ehdotuksessaan neuvoston suositukseksi houkuttelevista ja kestävistä urista korkeakoulusektorilla komissio ehdottaa seuraavaa:

·Laaditaan suuntaviivat korkeakoulusektorin uria ja henkilöstöpolitiikkaa koskevista hyvistä käytännöistä sekä akateemisen henkilöstön osaamiskehys olemassa olevien asiaankuuluvien unionin tason osaamiskehysten, kuten tutkijoiden eurooppalaisen osaamiskehyksen, pohjalta.

·Tuetaan asiaa koskevan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun järjestämistä.

·Seurataan suosituksen keskeisiä osia eurooppalaisen korkeakoulusektorin seurantakeskuksen 24 avulla.

·Edistetään synergioita eurooppalaisesta kehyksestä tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa annetun neuvoston suosituksen kanssa. Suositus laadittiin eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa, ja sitä sovelletaan tutkijanuriin kaikilla sektoreilla, myös tiedeyhteisössä.

·Helpotetaan ylikansalliseen yhteistyöhön ja opetukseen osallistuvan akateemisen henkilöstön asianmukaista tunnustamista koskevaa vertaisoppimista jäsenvaltioiden, korkeakoulujen, Erasmus Mundus -ohjelman toimijoiden ja Eurooppalaiset yliopistot -allianssien välillä, kestäviä uranäkymiä ja osaajien johtamistoimenpiteitä kestävien allianssien, kuten Eurooppalaiset yliopistot -allianssien, koordinointiin ja kehittämiseen osallistuvalle henkilöstölle.

5.2.6.Synergiat muiden asiaan liittyvien toimien kanssa

Komissio on sitoutunut varmistamaan synergiat muiden asiaankuuluvien toimien ja toimintapolitiikkojen kanssa tukeakseen eurooppalaisen yhteistutkinnon sujuvaa ja menestyksekästä toteuttamista. Tätä varten aiotaan toteuttaa seuraavat toimet:

·Tuetaan edelleen Bolognan prosessin välineiden ja akateemisen tunnustamisen kansallisten tietokeskusten (NARIC) verkoston täytäntöönpanoa Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettavien ”nopeuttamisen tukiryhmien” kautta, jotta varmistetaan nopeampi edistyminen tutkintojen automaattisessa tunnustamisessa.

·Edistetään edelleen mahdollisuuksia käyttää eurooppalaisten Net Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymien tuottamia oppimisohjelmia, sisältöjä ja materiaaleja yhteistutkintoihin, joiden tavoitteena on paikata osaamisvajetta vihreän siirtymän ja nettonollateknologian aloilla.

·Tutkitaan eurooppalaisen yhteistutkinnon ja direktiivin 25 , jossa vahvistetaan säänneltyjen ammattien harjoittamiseen tarvittavan ammattipätevyyden tunnustamista koskeva EU:n kehys, välisiä synergioita ja yhteyksiä.

·Varmistetaan johdonmukaisuus ja synergia eurooppalaisen yhteistutkinnon ja eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen 26 , monikieliseen Europass-alustaan 27 , eurooppalaisiin digitaalisiin osaamistodistuksiin 28 ja eurooppalaiseen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitukseen (ESCO) 29 liittyvän lisätyön välillä.

5.2.7.Arvioidaan edistymistä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa

Saavutetun edistyksen ja eurooppalaisen yhteistutkinnon kahden lähtökohdan tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin perusteella komissio aikoo jatkaa tulevaisuuteen suuntautunutta työtä, muun muassa

·tarkastella jäsenvaltioiden edistymistä eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttamisessa yhdessä eurooppalaista yhteistutkintoa käsittelevän politiikkalaboratorion ja eurooppalaista yhteistutkintoa käsittelevän foorumin kanssa

·tehdä jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä, jotta voidaan edetä kohti oikeudellisen aseman luomista korkeakoulujen alliansseille 30 .

5.2.8.Uudistusten seuranta ja tukeminen

Komissio on erittäin sitoutunut varmistamaan jäsenvaltioille jatkuvan tuen niiden tiellä kohti vaikuttavia uudistuksia, jotka johtavat eurooppalaiseen yhteistutkintoon, ja kannustaa niitä toteuttamaan toimia maksimoidakseen EU:n määrärahojen käytön ja hyödyntääkseen täysimääräisesti asianmukaisten ja olemassa olevien EU:n rahoitusvälineiden tuen. Lisäksi komissio muistuttaa jäsenvaltioita koulutuksen seurantakatsauksen ja eurooppalaisen ohjausjakson merkityksellisyydestä ja tärkeydestä kansallisten uudistusten tukemisessa ja nopeuttamisessa.

Vuoden 2027 jälkeisen tuen osalta komissio muistuttaa, että sen ehdotusta seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja siihen liittyvää neuvottelutulosta ei voida tässä vaiheessa arvioida ennakolta.

6.Päätelmät

Tässä tiedonannossa suunnitelmasta eurooppalaisen yhteistutkinnon toteuttamiseksi komissio kehottaa jäsenvaltioita, toimivaltaisia alueviranomaisia ja niiden korkeakouluyhteisöjä yhdistämään voimansa opiskelijoiden, työntekijöiden, yliopistojen ja koko Euroopan unionin hyväksi.

Eurooppalaisen yhteistutkinnon on tarkoitus olla vapaaehtoinen ja joustava ratkaisu, jonka avulla voidaan poistaa nykyiset esteet eurooppalaisen koulutusalueen koko potentiaalin hyödyntämisen tieltä. Vaiheittainen lähestymistapa kunnioittaa koulutusjärjestelmien moninaisuutta, sillä ne voivat valita itselleen sopivan lähtökohdan lähteä toteuttamaan eurooppalaista yhteistutkintoa. Jäsenvaltiot ovat ohjaimissa ja etenevät omaan tahtiinsa mutta komission tuella kohti vuoropuhelun ja vertaisoppimisen helpottamista, kannustimien tarjoamista ja muihin aloitteisiin liittyvien synergiaetujen kartoittamiseksi.

Aivan kuten Erasmus+ -ohjelmalla on ollut heijastusvaikutuksia uusien vaihtomahdollisuuksien ja joustavamman oppimisympäristön luomisessa, eurooppalainen yhteistutkinto auttaisi tuomaan yhteiset koulutusohjelmat kaikkien korkeakoulujen saataville siten, että noudatetaan kaikilta osin toissijaisuusperiaatetta.

Kun otamme askeleen kohti eurooppalaisen yhteistutkinnon luomista ja hyödynnämme Euroopan korkeakoulujen ainutlaatuista eurooppalaista ulottuvuutta, osoitamme kunnioitusta niiden pyrkimyksille yhdessä tarjota opiskelijoille vertaansa vailla olevia rajat ylittäviä mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun, akateemisiin saavutuksiin ja Euroopan kansalaisuuteen ja niiden myötä nykyisessä globaalissa taloudessa menestymiseen.

Eurooppalainen yhteistutkinto valmistaisi opiskelijoita navigoimaan ja menestymään maailmassa, jossa haasteilla ja mahdollisuuksilla ei ole rajoja. Tämä on välttämätöntä, jotta EU:n opiskelijat olisivat valmiita osallistumaan globaaliin talouteen mutta myös johtamaan sitä. Näin paitsi lisätään unionin kilpailukykyä myös edistetään vauraampaa ja verkottuneempaa maailmaa.

(1)

Termillä ’yliopisto’ viitataan kaikkeen korkea-asteen koulutukseen, johon sisältyvät erityyppiset tutkimusyliopistot ja muut yliopistot, ammatti- ja taidekorkeakoulut ja muut korkeakoulut, korkeamman ammatillisen koulutuksen oppilaitokset sekä muut korkea-asteen oppilaitokset.

(2)

  Eurooppalaiset yliopistot -aloite

(3)

  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisesta yliopistostrategiasta, 18. tammikuuta 2022 (COM(2022) 16 final).

(4)

  Komission tiedonanto: Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla  

(5)

  Eurobarometri-kysely 2018 .

(6)

  Euroopan komissio, koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, Burneikaitė, G., Pocius, D., Potapova, E. et al., The road towards a possible joint European degree – Identifying opportunities and investigating the impact and feasibility of different approaches – loppuraportti, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023 .

(7)

  Eurooppalaisen yhteistutkinnon laatumerkintä ja Eurooppalaiset yliopistot -allianssien oikeudellinen asema: toteutus 10 Erasmus+ -hankkeen avulla

(8)

  U-Multirank. Käytetyt indikaattorit ovat strategiset kumppanuudet, kansainväliset yhteistutkinnot, harjoittelut, kansainväliset yhteisjulkaisut, yhteisjulkaisut teollisuuden kumppaneiden kanssa, alueelliset yhteisjulkaisut sekä yhteispatentit teollisuuden kanssa.

(9)

Kriteerit kehitettiin vuonna 2022 jäsenvaltioiden ja korkeakoulusektorin sidosryhmien kanssa. Niitä testattiin kuudessa Erasmus+ -pilottikokeiluhankkeessa huhtikuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana. Pilottihankkeissa ehdotettiin kriteereihin muutoksia, joiden perusteella laadittiin neuvoston suositusta laadunvarmistuksesta sekä tutkintojen ja opintojen tunnustamisesta koskevan ehdotuksen liitteessä 2 oleva luettelo.

(10)

  Kansallisella tutkintojen viitekehyksellä tarkoitetaan välinettä, jolla tutkinnot luokitellaan tiettyjen arviointiperusteiden perusteella saavutetun oppimistason mukaan. Tavoitteena on integroida ja koordinoida kansallisia tutkintojen alajärjestelmiä sekä parantaa tutkintojen selkeyttä, suorittamismahdollisuuksia, opinnoissa etenemistä ja tutkintojen laatua suhteessa työmarkkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan.

(11)

Digitaalisen muodon olisi oltava turvallinen ja yhteensopiva eurooppalaisen oppimismallin (monikielinen oppimistietomalli) kanssa.

(12)

  Neuvoston suositus, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1) .

(13)

  Euroopan komissio, koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, Burneikaitė, G., Pocius, D., Potapova, E. et al., The road towards a possible joint European degree – Identifying opportunities and investigating the impact and feasibility of different approaches – loppuraportti, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023 .

(14)

  Neuvoston suositus annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, siltojen rakentamisesta tehokkaan eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tukemiseksi   (EUVL C 160, 13.4.2022, s. 1 ).

(15)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta (EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1).

(16)

Ks. komission yksikköjen valmisteluasiakirjassa SWD(2024) 74 esitetyt tutkimustulokset.

(17)

  Neuvoston päätelmät eurooppalaisesta strategiasta korkeakoulujen aseman vahvistamiseksi Euroopan tulevaisuutta silmällä pitäen   (EUVL C 167, 21.4.2022, s. 9).

(18)

Quality Assurance Fit for the Future (QA-FIT) .

(19)

  Implementation and Innovation in Quality Assurance through peer learning (IMINQA) .

(20)

  Neuvoston suositus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2023, eurooppalaisesta kehyksestä tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa (EUVL C, C/2023/1640, 29.12.2023) .

(21)

  Teknisen tuen väline .

(22)

DEQAR-tietokanta on Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisterissä (EQAR) lueteltujen laadunvarmistuselinten ulkoisen laadunvarmistuksen tulostietokanta. Kaikki EQAR-rekisterissä olevat elimet voivat julkaista raporttinsa tietokannassa. Osallistuminen DEQAR-tietokantaan on vapaaehtoista ( https://www.eqar.eu/qa-results/search/ ).

(23)

  Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä marraskuuta 2017, tutkinnon suorittaneiden seurannasta (EUVL C 423, 9.12.2017, s. 1).

(24)

  Unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” vuotuinen työohjelma 2024

(C(2023) 6157, 18. syyskuuta 2023).

(25)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (  (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22) ).

(26)

  Neuvoston suositus, annettu 22. toukokuuta 2017, eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi   (EUVL C 189, 15.6.2017, s. 15 ).

(27)

  Europass .

(28)

  Eurooppalaiset digitaaliset osaamistodistukset .

(29)

  Eurooppalainen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitus .

(30)

 Tämä tavoite vahvistettiin komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisesta yliopistostrategiasta, 18. tammikuuta 2022 (COM(2022) 16 final).