1.

Tiiviimpi ja tehokkaampi ylikansallinen yhteistyö korkeakoulusektorilla kaikkialla Euroopassa on olennaista unionin arvojen, identiteetin ja demokratian tukemiselle, eurooppalaisen yhteiskunnan ja talouden selviytymiskyvyn parantamiselle sekä kestävän tulevaisuuden rakentamiselle. Vahvat korkeakoulujen allianssit ovat tärkeä väline vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin ja muihin keskeisiin sosioekonomisiin haasteisiin vastaamiseksi tietoa jakamalla ja yhteiskehittämällä innovatiivisia ratkaisuja. Niillä voidaan myös varmistaa Euroopan valmius vahvistaa teknologiavetoista kilpailukykyä.

2.

Korkeakoulujen tiiviimmän, jatkuvamman ja tehokkaamman ylikansallisen yhteistyön edistäminen institutionaalisella tasolla on tärkeä väline korkeakoulujen vahvistamiseksi yhdessä ja opiskelijoiden, elinikäisten oppijoiden, tutkijoiden ja henkilökunnan valmistamiseksi globaaliin tulevaisuuteen. Korkeakoulut eri puolilla Eurooppaa sopeutuvat vauhdilla muuttuvaan maailmaan, jossa on nopeasti muuttuvia tieteenaloja ja oppimisympäristöjä, jotka liittyvät esimerkiksi vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Tämä edellyttää uutta ajattelua, uusia lähestymistapoja ja uusia rakenteita opiskelijoiden, henkilöstön ja tutkijoiden yhteistyölle ja liikkuvuudelle (fyysisen liikkuvuuden säilyessä keskeisenä muotona) tieteenalojen ja rajojen yli. Tämä digitaalisen siirtymän ruokkima uusi todellisuus merkitsee uutta houkuttelevaa koulutustarjontaa, uusia muotoja ja mahdollisuuksia ylikansalliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen, henkilökohtaisesti ja verkossa, kaikille oppijoille, myös heikommassa asemassa oleville tai syrjäisiltä alueilta, kuten syrjäisimmiltä alueilta, tuleville ihmisille, ja kannustaa monimuotoisuuteen akateemisten toimijoiden, tutkijoiden ja ammattihenkilöstön keskuudessa.

3.

Tiiviimpi koko EU:n laajuinen yhteistyö erilaisten yliopistojen, tutkimusyliopistojen, ammatti- ja taidekorkeakoulujen ja muiden korkeakoulujen välillä on avainperiaate, joka tukee eurooppalaista koulutusta ja on olennainen osa eurooppalaista koulutusaluetta ja eurooppalaista tutkimusaluetta. Erilaisten ja toisiaan täydentävien oppilaitosten entistä syvempi ylikansallinen yhteistyö kaikkialla Euroopassa tukee tasapuolista pääsyä korkealaatuiseen ja osallistavaan koulutukseen ja tutkimukseen, edistää tiedon tuottamista ja levittämistä, helpottaa kapasiteetin ja infrastruktuurin jakamista sekä edistää yhteistyöalueiden ja niiden yhteisöjen elinvoimaisuutta, mikä auttaa lieventämään epäsuotuisan aseman ja maantieteellisten erojen aiheuttamia haittoja. Se voi myös edistää liittymistä tutkimus-, innovointi- ja toimialaekosysteemeihin. Ylikansallinen yhteistyö myös vauhdittaa korkeakoulutusalan täyden potentiaalin valjastamista taitojen, osaamisen ja tietojen edistämiseen esimerkiksi digitaalista ja vihreää siirtymää varten ja edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamista.

4.

Komission tiedonannossa eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (1) kehotetaan saumattomaan ja kunnianhimoiseen ylikansalliseen yhteistyöhön, yhteisten tutkintojen myöntämisen helpottamiseen sekä Eurooppalaisten yliopistojen kaltaisia alliansseja koskevan oikeudellisen aseman toteutettavuuden tutkimiseen. Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (2) kannustaa syventämään yhteistyötä, yhdistämään tietoja ja resursseja ja luomaan enemmän liikkuvuusmahdollisuuksia opiskelijoille, akateemisille toimijoille ja tutkijoille muun muassa toteuttamalla täysimääräisesti Eurooppalaisia yliopistoja ja eurooppalaista opiskelijakorttia koskevat aloitteet. Päätelmissään ”Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen” (3) neuvosto kehotti jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä yhteensopivampien korkeakoulujärjestelmien esteiden poistamiseksi sekä selvittämään eurooppalaisten yhteistutkintojen toteutettavuutta. Päätelmissään ”eurooppalaisen tutkimusalueen syventämisestä: tarjotaan tutkijoille houkuttelevia ja kestäviä uria ja työehtoja ja tehdään osaamiskierrosta todellisuutta” (4) neuvosto kehotti komissiota tukemaan jäsenvaltioita sellaisten politiikkatoimien suunnittelussa, joilla edistetään Euroopan korkeakoulujen saumatonta ja kunnianhimoista kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti akateemiseen ja tutkijanuraan liittyen. Komission tiedonanto uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta tutkimusta ja innovointia varten (5) ja Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimus (6) edellyttävät yhteistyön syventämistä ja tunnustavat Eurooppalaisten yliopistojen kaltaisten aloitteiden muutospotentiaalin korkeakoulusektorilla. Myös Euroopan osaamisohjelma (7) edellyttää tehokkaamman ja tiiviimmän ylikansallisen yhteistyön esteiden poistamista.

5.

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ministerikonferenssissa annetussa Rooman julkilausumassa ja neuvoston suosituksessa ”korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä” (8) kehotetaan edistämään ja helpottamaan ylikansallista yhteistyötä. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa ”Eurooppalainen koulutusalue: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa” (9) korostetaan yhteistyön lisäämisen tarvetta ja kehotetaan hyödyntämään synergioita eurooppalaisen koulutusalueen, eurooppalaisen tutkimusalueen ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen välillä.

6.

Erasmus+ -ohjelman tukemasta 41 ”Eurooppalaisesta yliopistosta”, joiden tutkimus- ja innovaatioulottuvuutta ja muita vastaavia pitkäaikaisia oppilaitosten yhteistyömalleja on tuettu Horisontti 2020 -ohjelmalla, voidaan saada hyödyllistä oppia, kun testataan syvemmälle ulottuvia ylikansallisia yhteistyömalleja, joissa mennään olemassa olevia yksittäisiä institutionaalisia strategioita, hallintotapoja ja yhteistyöekosysteemejä pidemmälle. Ne ovat inspiraation lähde laajemmalle korkeakouluyhteisölle järjestelmätason uudistusten ajamiseksi, ja samalla ne tekevät Euroopan korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan koordinoinnista sujuvampaa.

7.

Tässä neuvoston suosituksessa ”Eurooppalaisilla yliopistoilla” tarkoitetaan alliansseja, joita rahoitetaan Erasmus+ -ohjelmasta ja jotka saavat tarvittaessa täydentävää tukea tutkimus- ja innovaatioulottuvuudelle Horisontti-ohjelmasta. ”Korkeakoulujen allianssit” viittaavat kaikkiin muihin yhteistyömalleihin kuten osaamis- ja innovaatioyhteisöihin. Tämän neuvoston suosituksen tavoitteena on helpottaa kaikkien eurooppalaisten korkeakoulujen ylikansallista yhteistyötä Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta tuettujen korkeakoulujen lisäksi.

8.

”Eurooppalaiset yliopistot” -aloite parantaa kansainvälisen yhteistyön laatua sellaisten instituutioiden välisten strategioiden avulla, joissa yhdistetään oppiminen ja opetus, tutkimus, innovointi ja tietämyksen siirto taloussektorille ja yhteiskuntaan ja joilla edistetään poliittisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.

9.

Korkeakoulujen allianssit voisivat hyötyä vapaaehtoiselta pohjalta institutionalisoiduista yhteistyövälineistä kuten oikeudellisen aseman suomasta oikeusvarmuudesta, jonka turvin ne voisivat tarvittaessa jakaa taloudellisia, inhimillisiä, digitaalisia ja fyysisiä resursseja ja palveluita, ylläpitää yliopistojen välisiä virtuaalisia kampuksia ja yhteentoimivia alustoja yhteistä digitaalista tai monimuotoista toimintaa varten. Jotta vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteita voitaisiin ratkoa tehokkaasti entistä tiiviimmällä ylikansallisella yhteistyöllä, on tieteidenvälisten moduulien kehittämistä ja yhdessä laadituille eurooppalaisille kriteereille perustuvien, Bolognan prosessin välineiden mukaisten yhteistutkintojen suunnittelua edelleen helpotettava kansallisella, alueellisella ja institutionaalisella tasolla. Joustavan ja osallistavan liikkuvuuden helpottaminen ja eurooppalaisen opiskelijakorttialoitteen käytön laajentamisella opiskelijoiden, tutkijoiden, tutkijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksien lisääminen. Riittävä pitkäaikainen, monivuotinen rahoitus tarvitaan kapasiteetin rakentamiseen ja ylikansallisen yhteistyön kartoitetun tavoitetason saavuttamiseen.

10.

Korkeakoulujen yhteistyön syventäminen edellyttää kokonaisvaltaista haasteiden ratkaisemista. Yhteisten ylikansallisten koulutustoimintojen ja -ohjelmien saumattomaan perustamiseen, ulkoiseen laadunvarmistukseen ja akkreditointiin vaikuttavat kaikilla tasoilla ulkoisen laadunvarmistuksen erot; ulkomaisten tutkintojen ja opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen sekä keskeisten Bolognan prosessin sitoumusten, myös tutkintorakenteiden erojen osalta, epätasainen toteutus; erot yhteisohjelmien laadunvarmistusta koskevan eurooppalaisen lähestymistavan hyväksymisessä; erot eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS) soveltamisessa; ja virtuaalisen ja monimuoto-oppimisen osittainen tunnustaminen. Näiden ongelmien ratkaiseminen ja Bolognan prosessin välineiden täysimääräisen täytäntöönpanon varmistaminen vähentäisi hallinnollista taakkaa, helpottaisi ylikansallista yhteistyötä ja edistäisi innovatiivisten tieteidenvälisten pedagogisten menetelmien käyttöönottoa eri maissa.

11.

Eurooppalainen oppilaitostason ylikansallinen yhteistyö on voimakas väline, jolla tuetaan ja kehitetään edelleen muutosta kohti huipputasoisia, osallistavia, kilpailukykyisiä, kestäviä ja houkuttelevia korkeakouluja, jotka täyttävät kaikki tehtävänsä (koulutus, tutkimus, innovointi ja yhteiskunnalliset palvelut), hyödyttävät paitsi korkeakoulusektoria myös koko tietoon, kestävyyteen ja demokratiaan nojaavaa Eurooppaa ja heijastavat eurooppalaista elämäntapaamme ja arvojamme. Ylikansallista yhteistyötä olisi helpotettava yhtenäisillä eurooppalaisilla ja kansallisilla toimilla, panemalla tehokkaasti täytäntöön saatavilla olevia eurooppalaisia aloitteita, välineitä ja työkaluja kuten ”Eurooppalaiset yliopistot” -aloite, Bolognan prosessin välineet tai eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite, sekä selvittämällä uusia mahdollisia välineitä. Näitä uusia välineitä voitaisiin kehittää yhdessä ja vaiheittain, jotta korkeakoulut voivat rakentaa siltoja ja tehdä tehokkaampaa ylikansallista yhteistyötä ja jotta korkeakoulujärjestelmät voivat muuttua yhtenäisemmiksi, mikä hyödyttäisi koko korkeakouluyhteisöä ja toisi lisäarvoa yhteiskunnalle,

1.

Avaavat korkeakouluille mahdollisuuden kokeilla yhteiskehittämisprosessissa institutionalisoitujen yhteistyövälineiden kuten korkeakoulujen allianssien – kuten esimerkiksi Eurooppalaisten yliopistojen – oikeudellisen aseman tarpeellisuutta, hyötyjä, riskejä ja toteutettavuutta tavoitteenaan syventää yhteistyötä tarvittaessa jakamalla henkilöresursseihin ja tietoihin liittyvää sekä teknistä ja koulutus-, tutkimus- ja innovointikapasiteettiaan. Antavat niiden kokeilla syvemmän yhteistyön moninaisia mahdollisuuksia sekä kokeilla vapaaehtoisesti nykyisiä eurooppalaisia välineitä kuten eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää (EAYY) (10) tai eurooppalaista taloudellista etuyhtymää (ETEY) (11).

2.

Tarvittaessa kannustavat ja helpottavat ylikansallista yhteistyötä tekevien korkeakoulujen yhteisten ohjelmien järjestämistä ja yhteistutkintojen myöntämistä Bolognan prosessin välineiden mukaisesti (12). Tässä yhteydessä ja kohdassa 12 määriteltyjen selvitystoimien tulosten pohjalta tarkastelevat ja helpottavat eurooppalaisen yhteistutkinnon suoritusmerkinnän toteuttamista. Myöhemmin työtä kohti yhdessä laadituille eurooppalaisille kriteereille perustuvaa mahdollista yhteistutkintoa voitaisiin edistää kaikilla tasoilla. Yhteistutkintoja voisi suorittaa kansallisella, alueella tai institutionaalisella tasolla, kansallisten tutkintokehysten mukaisesti.

3.

Antavat korkeakouluille mahdollisuuden kehittää edelleen ja tarvittaessa toteuttaa innovatiivisia ylikansallisia yhteisiä koulutustoimintoja mahdollistamalla ja kannustamalla kokeilemaan ja toteuttamaan sopivia lähestymistapoja ja toimenpiteitä seuraavissa yhteyksissä:

4.

Tukevat sisäänrakennettua liikkuvuutta yhteisissä ylikansallisissa koulutusohjelmissa

5.

Osallistuvat suoran tai epäsuoran rahoituksen ylläpitämiseen, myös ”Eurooppalaisten yliopistojen”, tiiviimmän ylikansallisen institutionaalisen korkeakoulujen yhteistyön edistämiseksi.

6.

Edistävät ja suojelevat institutionaalisen autonomian perusperiaatteita edellytyksenä yhteisten hallintojärjestelyjen luomiselle alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla tiiviimpää ylikansallista yhteistyötä varten. Antavat korkeakouluille mahdollisuuden tehdä itsenäisiä päätöksiä sisäisissä hallinto-, talous-, henkilöstö-, tiede- ja opetusasioissa ja suojelevat akateemista vapautta ja aktiivisesti osallistavat oppilaitoksen akateemisen henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat kyseistä laitosta koskevaan päätöksentekoon.

7.

Vahvistavat keskinäistä luottamusta ulkoisella laadunvarmistuksella ja yhteisten koulutusohjelmien akkreditoinnilla sekä muilla institutionaalisten ylikansallisten yhteistyömallien avulla kehitetyillä yhteisillä koulutustarjouksilla, myös ”Eurooppalaiset yliopistot” eurooppalaisten standardien ja ohjeiden mukaisesti.

8.

Tukevat tarvittaessa laadukkaan virtuaalisen yhteistoiminnallisen oppimisen kehittämistä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti kiinteänä osana opetusta, oppimista ja tutkimusta, jotta voidaan edistää ja helpottaa osallistavaa ja opiskelijakeskeistä ylikansallista yhteistyötä, joka täydentää kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, erityisesti:

9.

tukemalla korkeakouluja, jotta ne voivat kehittää yhteisiä monialaisia ylikansallisia koulutustoimintoja kaikilla tasoilla (lyhytkestoiset, kandidaatin-, maisterin- tai tohtorintutkintoon tähtäävät ohjelmat).

10.

Kannustavat korkeakouluja ottamaan oppijoita, akateemisia toimijoita, tutkijoita ja henkilökuntaa mukaan korkeakoulujen ylikansallisten yhteistyörakenteiden hallintoon ja samalla ottamaan huomioon nykyiset akateemisen itsehallinnon demokraattiset elementit, erityisesti

Jäsenvaltioita suositellaan panemaan tämä suositus täytäntöön mahdollisimman pian. Niitä pyydetään tiedottamaan komissiolle viimeistään [lisää päivämäärä, joka on 12 kuukautta sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt suosituksen] asianmukaisella tasolla toteutettavista tukitoimenpiteistä tämän suosituksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä olennaisina askelina kohti eurooppalaista koulutusaluetta.

11.

Samanaikaisesti meneillään olevien tutkimusten ja muun valmistelutyön kanssa tukemaan jäsenvaltioita ja korkeakouluja kokeilemaan olemassa olevien eurooppalaisten välineiden käyttöä vuodesta 2022 alkaen askeleena kohti tiiviimpää, pitkäaikaista ja joustavaa ylikansallista yhteistyötä ja tutkia tarvetta ja toteutettavuutta institutionalisoiduille yhteistyövälineille, kuten korkeakoulujen allianssien oikeudellinen asema. Vapaaehtoisesti käytettävien vastaavien välineiden tulisi helpottaa kapasiteetin ja tiedon jakamista sekä henkilökunnan vaihtoa tarvittaessa ja yhteisten ohjelmien toteuttamista, millä pyrittäisiin allianssien tasolla myönnettäviin yhteistutkintoihin, yhteisesti laadituille eurooppalaisille kriteereille perustuva yhteistutkinto mukaan lukien.

Neuvostolle raportoidaan valmistelutyön tuloksien ja Erasmus+ -pilottien pohjalta joka vaiheessa tulevaa päätöksentekoa varten.

12.

Tarkastelemaan vaihtoehtoja ja tarvittavia toimia tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen ja sidosryhmien kanssa kohti mahdollista yhteisesti laadituille eurooppalaisille kriteereille perustuvaa yhteistutkintoa. Tämä tutkinto, joka myönnettäisiin vapaaehtoispohjalta kansallisella, alueellisella tai institutionaalisella tasolla, todistaisi ylikansallisen yhteistyön osana saavutetut oppimistulokset, jotka olisi saavutettu ”opintoja useissa EU -maissa yhdistämällä” (19), esimerkiksi ”Eurooppalaisissa yliopistoissa” tarjottuja opintoja. Sen myöntämisen, säilyttämisen, jakamisen, vahvistamisen ja todentamisen pitäisi olla helppoa, ja se olisi tunnustettava kaikkialla EU:ssa. Se hyödyntää ja tehostaa Bolognan prosessin välineiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

13.

Jatkamaan Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen kehittämistä Erasmus+ -ohjelman kautta alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla ja ensimmäisten allianssien väliarviointien keskeisten tulosten pohjalta. Tarjoamaan vuodesta 2022 alkaen kestävä rahoitus menestyneille ”Eurooppalaisille yliopistoille” kilpailukykyisen ja laadukkaan ehdotuspyynnön perusteella ja mahdollistamaan uusien vastaavien allianssien luominen maantieteellisen kattavuuden, osallistavuuden, korkean laadun ja erinomaisen periaatteiden pohjalta. Testaamaan synergioita Horisontti Eurooppa -ohjelman tutkimus- ja innovaatioulottuvuuden ja mahdollisesti muiden EU-ohjelmien kanssa vuoteen 2024 mennessä niiden oikeusperustan puitteissa. Hyödyntämään MRK-ohjelmien väliarviointeja mahdollisten innovatiivisten lähestymistapojen mahdollistamiseksi, jotta EU:n rahoituslähteet otettaisiin paremmin käyttöön hyödyntäen mahdollisia synergioita alueellisten ja kansallisten varojen kanssa.

14.

Tukemaan läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisen opiskelijakorttialoitteen laajentamista, erityisesti sellaisten liiketoimintaprosessien digitalisointia, joihin liittyy useita allekirjoittajia ja tiedonvaihtoa, jotta voidaan vähentää opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden ja vaihtojen sekä korkeakoulujen ylikansallisten kumppanuuksien puitteissa tapahtuvan vaihdon hallinnoinnista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

15.

Vuoden 2022 puoliväliin mennessä laatimaan kattava etenemissuunnitelma, jossa on keskeiset välitavoitteet ja asiantuntijaryhmät, tavoitteena laatia uusia välineitä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Etenemissuunnitelmaa tulisi päivittää säännöllisesti.