EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32017H1209(01)

Neuvoston suositus, annettu 20. marraskuuta 2017, tutkinnon suorittaneiden seurannasta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. )

OJ C 423, 9.12.2017, p. 1–4 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

9.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 423/1


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 20. marraskuuta 2017,

tutkinnon suorittaneiden seurannasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2017/C 423/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Useissa jäsenvaltioissa on huolenaiheena tutkinnon suorittaneiden työllistyvyys koulutuksen päättymisen jälkeen, etenkin koska vastikään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste unionissa ei ole täysin elpynyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen (1) ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne vaihtelee jäsenvaltioittain.

(2)

Vuodelle 2015 annetuissa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa (2) jäsenvaltioita kehotettiin yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa edistämään tuottavuutta ja työllistyvyyttä tarjoamalla asianmukaisia tietoja, taitoja ja osaamista.

(3)

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää saada laadukkaita tietoja siitä, mitä tutkinnon suorittaneet tekevät tutkinnon suorittamisen tai koulutuksensa päättymisen jälkeen, jotta voidaan sekä ymmärtää tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyteen liittyvien ongelmien syitä tietyillä alueilla ja taloussektoreilla tai tiettyjen korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen koulutusalojen osalta että löytää ratkaisuja näihin työllistyvyyttä koskeviin ongelmiin. Tällaisen tiedon merkitystä korostetaan sekä eurooppalaisissa korkeakoulutuksen laadunvarmistusstandardeissa ja -ohjeissa (ESG) (3) että ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä (EQAVET) (4).

(4)

Koska monissa unionin osissa ei kuitenkaan ole hyvin kehittyneitä järjestelmiä korkea-asteen tutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittamisen vaikutuksia koskevien tietojen keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä varten, tarvitaan parempia tietoja, jotta opiskelijat voisivat tehdä tietoon perustuvia opiskeluvalintoja tai jotta kansallisia koulutusohjelmia tai hallituksen politiikkaa voitaisiin suunnitella niiden perusteella.

(5)

Lisäksi työmarkkinoille siirtymiseen vaikuttavat merkittävässä määrin talouden tilanne, koulutusaste ja koulutusala. Siihen vaikuttavat myös sosiodemografiset tekijät ja perheen sosioekonominen tausta (5). Tietojen kerääminen näistä eri tekijöistä on siis olennaisen tärkeää, jotta ongelmaan voidaan puuttua kokonaisvaltaisesti.

(6)

Vaikka jäsenvaltiot ovat kehittämässä seurantajärjestelmiä, tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa ja vastavuoroista oppimista on vain vähän.

(7)

Koska vertailukelpoisia tietoja on saatavilla vain laajuudeltaan rajallisesti ja jäsenvaltioissa kansallisesti kerätyt tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, on vaikea tehdä päätelmiä eri maissa ja alueilla havaittujen kehityssuuntausten erojen ja tulosten pohjalta.

(8)

Unionin korkeakoulutuksen nykyaikaistamissuunnitelman uudelleentarkastelua koskevassa julkisessa kuulemisessa (6) tuotiin esiin huoli, että korkea-asteen koulutus ei anna tutkinnon suorittaneille niitä tietoja, taitoja ja osaamista, joita he tarvitsevat menestyäkseen nopeasti kehittyvässä koulutusympäristössä ja työelämässä, ja että joissakin jäsenvaltioissa on edelleen jatkuvia osaamisen kohtaanto-ongelmia.

(9)

Jäsenvaltiot ovat pyytäneet unionin tason toimia, joilla parannettaisiin työllisyyttä, osaamisen kohtaanto-ongelmia ja työmarkkinoiden tarpeita koskevaa tiedonkulkua. Etenkin neuvoston ja komission vuoden 2015 yhteisessä raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) (7) täytäntöönpanosta ehdotetaan korkea-asteen koulutuksen työmarkkinarelevanssin ja yhteiskunnallisen merkityksen edistämistä muun muassa siten, että hankitaan paremmin tietoa työmarkkinoiden tarpeista ja tuloksista ja ennakoidaan ne paremmin, esimerkiksi seuraamalla vastavalmistuneiden uria.

(10)

Vuonna 2015 annetussa Riian julkilausumassa ammatillisen koulutuksen keskipitkän aikavälin uusista tavoitteista 2015–2020 jäsenvaltiot sitoutuivat myös varmistamaan jatkuvien tieto- ja palautemekanismien luomisen muun muassa käyttämällä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä koskevia tietoja sekä yhdistämällä oppimista, työmarkkinoille pääsyä ja urakehitystä koskevia tietoja ja kehittämällä kansallisen tason toimijoiden valmiuksia käyttää tutkinnon suorittaneita koskevia tietoja perustana opetussuunnitelmien, ammattiprofiilien ja ammatillisten tutkintojen sisällön mukauttamisessa uusiin taloudellisiin ja teknisiin vaatimuksiin.

(11)

Päätöslauselmassa sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon (8) jäsenvaltiot korostivat, että ratkaisujen löytäminen osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamisvajeeseen on ensisijaisen tärkeää.

(12)

Tämä perustui aiemmin tehtyyn työhön. Jäsenvaltiot sopivat vuonna 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä yrittäjyydestä koulutuksessa (9), että kun mahdollista, ne hyödyntävät tutkinnon suorittaneiden seurannasta saatuja tietoja arvioidessaan yrittäjyyskoulutuksen laatua ja tehokkuutta.

(13)

Vuonna 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä korkea-asteen koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta (10) jäsenvaltiot päättivät helpottaa tietojen antamista koulutuksen ja työmarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista ja tuloksista.

(14)

Vuonna 2012 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä tutkinnon suorittaneiden työllistyvyydestä (11) jäsenvaltiot sopivat lisäksi vahvistavansa vertailuarvoksi, että vuoteen 2020 mennessä pitäisi enintään kolme vuotta ennen vertailuvuotta valmistuneiden työllisten tutkinnon suorittaneiden (20–34-vuotiaat) osuuden olla vähintään 82 prosenttia, ja seuraavansa työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta, jotta voitaisiin parantaa näyttöperustaa koulutuksen ja työelämän välistä rajapintaa koskevan politiikan kehittämiseksi, samalla kun jäsenvaltiot ja komissio sitoutuivat keräämään laadullisia tietoja ja hyviä käytäntöjä, joilla täydennettäisiin määrällistä seurantaa ja tuettaisiin näyttöön perustuvaa poliittista päätöksentekoa.

(15)

Sen vuoksi Euroopan komissio on uutta osaamisohjelmaa Euroopalle koskevassa tiedonannossa (12) asettanut etusijalle ammatinvalinnan helpottamisen parantamalla taitoja koskevaa tietoa ja sen hankintaa ehdottamalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden seurantaa koskevaa aloitetta, jolla autetaan jäsenvaltioita parantamaan tietoja tutkinnon suorittaneiden siirtymisestä työmarkkinoille. Tähän liittyen tässä suosituksessa esitetään jäsenvaltioiden aloitteita täydentävä toimintamalli, ja sitoumukset perustuvat vapaaehtoisuuteen.

SUOSITTAA JÄSENVALTIOILLE SEURAAVAA:

Asiaan liittyvä kansallinen ja unionin lainsäädäntö, etenkin henkilötietojen suojaa koskeva direktiivi 95/46/EY (13), käytettävissä olevat resurssit ja kansalliset olosuhteet huomioon ottaen ja tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa:

1.

Jäsenvaltiot parantavat tutkinnon suorittaneiden (14) sekä tapauksen mukaan henkilöiden, jotka jättävät kesken korkea-asteen tai ammatillisen koulutuksen, toimintaa koskevien tietojen saatavuutta ja laatua, mukaan luettuna edistymällä vuoteen 2020 mennessä sellaisten tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmien perustamisessa, joihin voi sisältyä:

a)

relevanttien anonymisoitujen hallinnollisten tilastotietojen keruu koulutus-, verotus-, väestö- ja sosiaaliturvatietokannoista;

b)

tutkinnon suorittaneita koskevien pitkittäistutkimusten kehittäminen koulutusjärjestelmän ja kun asianmukaista oppilaitosten tasolla ottaen huomioon, että laadulliset tiedot ihmisten siirtymisestä työmarkkinoille tai jatkokoulutukseen ja heidän myöhemmästä urakehityksestään ovat tärkeitä; ja

c)

viranomaisten mahdollisuus liittää yhteen eri lähteistä olevia anonymisoituja tietoja saadakseen kokonaiskuvan tutkinnon suorittamisen vaikutuksista.

Kerättävien tietojen sisältö

2.

Koska tämän neuvoston suosituksen tavoitteena on parantaa tietojen vertailtavuutta, jäsenvaltioiden olisi kerättävä tietoja seuraavilta aloilta:

a)

sosiobiografiset ja sosioekonomiset tiedot

b)

tiedot koulutuksesta

c)

tiedot työstä ja jatkokoulutuksesta

d)

koulutuksen relevanssi työn tai elinikäisen oppimisen kannalta

e)

urakehitys.

Tutkinnon suorittaneita koskevat pitkittäistutkimukset

3.

Jäsenvaltiot kannustavat korkeaan, edustavaan ja jatkuvaan vastausosuuteen tutkinnon suorittaneille suunnatuissa, pitkittäistutkimuksina toteutettavissa kyselyissä ja mahdollisuuksien mukaan niiden tutkinnon suorittaneiden seurantaan, jotka ovat muuttaneet ulkomaille opiskelemaan tai opintojen suorittamisen jälkeen.

Eurooppalainen yhteistyö

4.

Jäsenvaltiot osallistuvat asiantuntijaverkostoon, joka kannustaa jäsenvaltioita yhteistyöhön ja vastavuoroiseen oppimiseen seurantajärjestelmien ja niiden jatkokehittämisen osalta. Tämä verkosto tarkastelee eri vaihtoehtoja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi ja yhteisten määritelmien laatimiseksi. Suosituksen 3 ja 9 kohdassa tarkoitettujen pitkittäistutkimusten osalta verkosto tarkastelee eri vaihtoehtoja yhteisiksi periaatteiksi ja optimaaliseksi suoritustiheydeksi sekä ulkomaille muuttaneiden tutkinnon suorittaneiden seuraamiseksi.

5.

Tämä verkosto toteutetaan eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) olemassa olevien hallintorakenteiden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä mahdollisesti seuraavia uusia rakenteita.

Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen

6.

Jäsenvaltiot toteuttavat toimia varmistaakseen tutkinnon suorittaneiden seurantaa koskevien analyysien tulosten ajantasaisen, säännöllisen ja laajan levittämisen ja hyödyntämisen tavoitteenaan

a)

tehostaa opintojen aloittamista harkitseville, nykyisille opiskelijoille ja tutkinnon suorittaneille annettavaa ammatinvalinnanohjausta;

b)

tukea opetussuunnitelmien laatimista ja päivittämistä relevanttien taitojen hankkimisen ja työllisyyden parantamiseksi;

c)

parantaa ammattitaitoisen työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista kilpailukyvyn ja innovaatioiden tukemiseksi paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä osaamisvajeen korjaamiseksi;

d)

varautua muuttuviin työllisyys-, koulutus- ja sosiaalisiin tarpeisiin ja ennustaa ne; ja

e)

myötävaikuttaa politiikan kehittämiseen sekä kansallisella että unionin tasolla.

Rahoitus

7.

Jäsenvaltiot varmistavat vakaan rahoituksen tutkinnon suorittaneiden seuranta-aloitteille osoittamalla riittävät monivuotiset resurssit kansallisista tai eurooppalaisista rahoituslähteistä kuten Erasmus+-ohjelmasta tai Euroopan rakenne- ja investointirahastoista silloin kun se on asianmukaista ja linjassa käytettävissä olevien resurssien, oikeusperustan ja vuosiksi 2014–2020 määriteltyjen prioriteettien kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluita.

Raportointi

8.

Jäsenvaltiot arvioivat tämän suosituksen täytäntöönpanon edistymistä ja raportoivat siitä komissiolle asiantuntijaverkoston välityksellä kahden vuoden kuluessa tämän suosituksen hyväksymisestä ja sen jälkeen säännöllisesti.

SUOSITTAA KOMISSIOLLE SEURAAVAA:

9.

Komissio kehittää korkea-asteen tutkinnon (15) suorittaneita koskevan eurooppalaisen tutkimuksen pilottivaiheen, jolla pyritään parantamaan tutkinnon suorittaneiden työllisyyttä ja sosiaalisia tuloksia koskevien vertailukelpoisten tietojen saatavuutta ja joka pohjautuu Eurograduate-toteutettavuustutkimuksen tuloksiin (16) sekä jäsenvaltioiden kokemuksiin omista tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmistään. Komissio esittää asiantuntijaverkostolle raportin tämän pilottitutkimuksen tuloksista kolmen vuoden kuluessa tämän suosituksen hyväksymisestä. Jos pilottivaiheessa saadaan myönteisiä tuloksia, komissio kuulee jäsenvaltioita siitä, toteutetaanko korkea-asteen tutkinnon suorittaneita koskeva eurooppalainen tutkimus kokonaisuudessaan.

10.

Komissio tarjoaa tarpeen mukaan tukea valmiuksien parantamiseen, jotta voidaan perustaa tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä, jotka perustuvat hyviin käytäntöihin. Ammatillisen koulutuksen osalta tähän kuuluu kaikki jäsenvaltiot kattava laaja kartoitus, jossa tarkastellaan eri vaihtoehtoja unionin tason yhteistyötä varten ja jonka pohjalta voitaisiin arvioida ammatillisen tutkinnon suorittaneita koskevan eurooppalaisen tutkimuksen toteutettavuutta, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Valmiuksien parantamiseen liittyen komissio tarjoaa tukea myös viranomaisten, ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja ohjauspalveluiden välistä yhteistyötä varten tutkinnon suorittaneiden seurannasta saatavien tietojen saatavuuden, vertailtavuuden ja luotettavuuden parantamiseksi.

11.

Komissio edistää vastavuoroista oppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, vahvistaa yhteistyötä perustamalla asiantuntijaverkoston ja tukemalla sen työtä sekä tekee yhteistyötä muiden asiaan liittyvien asiantuntijaryhmien, kansainvälisten järjestöjen ja EU:n toimielinten ja virastojen kanssa.

12.

Komissio varmistaa, että tutkinnon suorittaneiden seurantaa koskevat analyysit ovat jäsenvaltioiden ja sidosryhmien käytettävissä.

13.

Komissio tukee eurooppalaisten rahoituslähteiden kuten Erasmus+-ohjelman tai Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä silloin kun se on asianmukaista ja linjassa niiden rahoituskapasiteetin, oikeusperustan, päätöksentekoprosessin ja vuosiksi 2014–2020 määriteltyjen prioriteettien kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluita.

14.

Komissio raportoi tämän suosituksen täytäntöönpanosta neuvostolle viiden vuoden kuluessa sen hyväksymisestä.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2017.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. REPS


(1)  COM(2015) 690 final.

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/1848, annettu 5 päivänä lokakuuta 2015, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015 (EUVL L 268, 15.10.2015, s. 28).

(3)  ISBN 952-5539-04–0.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta (EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1).

(5)  Sukupuolen ja maahanmuuttajataustan vaikutuksesta koulusta työelämään siirtymiseen, ks. Indicators of Immigration Integration 2015 – Settling In, luku 13, OECD / Euroopan unioni (2015).

(6)  SWD(2016)0195 final.

(7)  EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25.

(8)  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma, annettu 24 päivänä helmikuuta 2016, sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon (EUVL C 105, 19.3.2016, s. 1).

(9)  EUVL C 17, 20.1.2015, s. 2.

(10)  EUVL C 168, 14.6.2013, s. 2.

(11)  EUVL C 169, 15.6.2012, s. 11.

(12)  COM(2016)381 final.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(14)  Tässä neuvoston suosituksessa ’tutkinnon suorittaneella’ tarkoitetaan henkilöä, joka suorittaa päätökseen minkä tahansa tasoisen korkea-asteen tai ammatillisen koulutuksen (vähintään EQF-taso 4). Tiedossa kuitenkin on, että joissakin jäsenvaltioissa on aloitteita myös koulunkäynnin keskeyttäneiden seurantaa varten.

(15)  Vähintään EQF-taso 5.

(16)  Eurograduate-toteutettavuustutkimus koskee ainoastaan korkea-asteen koulutusta.


Top