EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.5.2023

COM(2023) 259 final

2023/0157(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (ETY) N:o 2658/87 muuttamisesta ottamalla käyttöön tavaroiden etämyynnin yksinkertaistetun tullikohtelun ja asetuksen (EY) N:o 1186/2009 muuttamisesta poistamalla tullittomuuden kynnysarvon

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämä aloite muodostaa yhdessä unionin tullikoodeksista sekä Euroopan unionin tullidatakeskuksen ja Euroopan unionin tulliviranomaisen perustamista sekä asetuksen (EU) N:o 952/2013 kumoamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen, jäljempänä ”UTK:n tarkistus”, 1 ja yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamista koskevan neuvoston direktiiviehdotuksen, jäljempänä ’alv-ehdotus’ 2 , kanssa osan tulliliiton laajaa ja kattavaa uudistusta, jonka komissio on tänään hyväksynyt.

Tulliliitto on yksi unionin ensimmäisistä saavutuksista, ja se on olennainen sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta. Se perustuu yhteiseen tullitariffiin, jossa vahvistetaan unionin ulkopuolelta tuotavista tavaroista kannettavat tullit ja unionin tullialueelle tuotaviin tai sieltä vietäviin tavaroihin sovellettavat yhteiset menettelyt. Tullit perustuvat kauppapolitiikkaan. Niistä ja kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan liittyvistä muista maksuista käytetään yhdessä nimitystä perinteiset omat varat, joiden osuus unionin vuoden 2022 talousarviosta oli 11 prosenttia. Jäsenmaat vastaavat tullien keräämisestä omia varoja koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetussa neuvoston asetuksessa 3 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Kaupan rakenteiden muuttuminen ja sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen ovat viime vuosina aiheuttaneet suuren haasteen tulliviranomaisille. Tällä hetkellä sähköisen kaupankäynnin osuus on yli kaksi kertaa suurempi kuin perinteisten liiketoimien, mutta sen osuus arvosta on vain 0,5 prosenttia 4 . Arvoltaan vähäisten liiketoimien suuren määrän vuoksi tulliviranomaisten on vaikea valvoa asianmukaisesti verkkokauppavirtoja ja toimijoiden on vaikea noudattaa useita pakettikohtaisia ilmoitusvelvoitteita.

Enintään 150 euron arvoisista paketeista, jotka lähetetään suoraan kolmannesta maasta EU:ssa olevalle vastaanottajalle, ei kanneta tulleja 5 . Arvoltaan vähäiset tavarat vapautettiin tulleista vuonna 1983. Kynnysarvoa korotettiin sen jälkeen vuosina 1991 ja 2008. Alle 22 euron arvoisille tuontitavaroille myönnettiin myös arvonlisäverovapautus 1. heinäkuuta 2021 asti. Molemmat vapautukset olivat perusteltuja, koska alhaisten tullien ja arvonlisäveron kantamiseksi annettavien arvoltaan vähäisiä tavaroita koskevien tulli-ilmoitusten käsittely aiheutti suhteettoman hallinnolliseen rasitteen.

Kuitenkin kun sähköisen kaupankäynnin alv-paketti hyväksyttiin vuonna 2017, jäsenvaltiot sopivat poistavansa arvoltaan vähäisten tuontitavaroiden alv-vapautuksen suojatakseen jäsenvaltioiden verotuloja, luodakseen tasapuoliset toimintaedellytykset asianomaisille yrityksille ja minimoidakseen niille aiheutuvat rasitteet 6 . Direktiivissä säädetään myös sellaisiin sähköisen kaupankäynnin välittäjiin sovellettavasta tuontia koskevasta arvonlisäveron erityisjärjestelmästä, jäljempänä ’IOSS-järjestelmä’, jotka myyvät tavaroita kolmansista maista eurooppalaisille kuluttajille. Näin ollen ne voivat kerätä tuonnissa kannettavan arvonlisäveron myyntihetkellä sen sijaan, että ne keräisivät sen vasta tavaroiden saapuessa unionin markkinoille. Jotta voidaan tarkastaa, onko arvonlisävero kannettu myyntihetkellä vai onko se kannettava rajalla, kaikki paketit on ilmoitettava tullille niiden saapuessa EU:hun. Näin ollen heinäkuusta 2021 alkaen kaikki tuontitavarat ovat olleet arvonlisäveron alaisia, ja niistä on pitänyt antaa digitaalinen tulli-ilmoitus. Tämä koskee myös enintään 150 euron arvoisia tavaroita, joista ei kanneta tulleja. Alv-sääntöjä koskevan komission arvioinnin 7 mukaan arvoltaan vähäisen tuonnin alv-vapautuksen poistamisen vaikutukset ovat olleet myönteisiä. Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana jäsenvaltiot keräsivät arvonlisäveroja 1,9 miljardia euroa, ja nyt sekä vero- että tulliviranomaiset saavat dataa sähköisestä kaupankäynnistä.

Koska tavaroiden alv-kohtelu ja tullikohtelu poikkeavat toisistaan sähköisessä kaupankäynnissä, tämä tekee järjestelmästä erittäin monimutkaisen asianomaisille osapuolille. Nykytilanne on seuraava: kaikki tavarat ovat arvonlisäveron alaisia, kun taas tulleja kannetaan vain yli 150 euron arvoisista tavaroista; verkkoalustat keräävät ja ilmoittavat alv:n tavaran myyntihetkellä, mutta se tarkastetaan saapumisen yhteydessä, kun posti- ja pikalähetystoiminnan harjoittajat ilmoittavat tavarat tullille.

Vaikka jokainen paketti on pitänyt ilmoittaa tullille heinäkuusta 2021 alkaen, taloudellisten vaatimusten noudattamisen tarkastaminen on edelleen haasteellista tulliviranomaisille. Se, että alle 150 euron arvoisten tavaroiden tullittomuus säilytettiin, on mahdollistanut lähetysten aliarvottamisen ja jakamisen ja siten kyseisen kynnysarvon järjestelmällisen väärinkäytön. Tällaisesta väärinkäytöstä on näyttöä. Copenhagen Economics teki vuonna 2016 tutkimuksen, jossa arvioitiin, että noin 65 prosenttia sähköisen kaupankäynnin lähetyksistä oli aliarvotettu tullien osalta 8 . Lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi tuontimenettelyjä koskevassa erityiskertomuksessaan 9 , että nykyiset tietotekniset tulliselvitysjärjestelmät eivät pysty estämään sellaisten tavaroiden tuontia, jotka eivät ole oikeutettuja tullittomuuteen, ja että tätä ei voida korjata jälkitarkastuksilla ja tutkimussuunnitelmilla 10 .

Näin ollen kilpailu vääristyy. Tullittomuus suosii kolmansien maiden sähköisen kaupankäynnin toimijoita perinteiseen kauppaan ja EU:n vähittäiskauppiaisiin nähden, sillä vähittäiskauppiaiden on maksettava tulleja tuodessaan suuria tavaramääriä, ja kannustaa perustamaan sähköisen kaupankäynnin jakelukeskuksia EU:n ulkopuolelle.

Tämä ehdotus perustuu tulliliiton haasteita käsittelevän viisaiden ryhmän laatimaan raporttiin 11 . Viisaiden ryhmä suositteli mm. poistamaan 150 euron kynnysarvon sähköisessä kaupankäynnissä, sillä se saa viejät jakamaan lähetykset pienempiin pakkauksiin ja tarjoaa siten vääränlaisia kannustimia sekä kaupan (epäreilu kilpailu) että ympäristön kestävyyden (suurempi päästöjalanjälki) kannalta.

Tämä ehdotus täydentää UTK:n tarkistusta koskevaa ehdotusta, jonka komissio hyväksyi tänään. Sillä puututaan sähköisen kaupankäynnin erityisongelmiin seuraavin toimin: 1) tullittomuus poistetaan enintään 150 euron arvoisten tavaroiden tuonnissa; ja 2) yksinkertaistettu tullikohtelu otetaan käyttöön tuontitavaroille, jotka myydään arvonlisäverotuksessa etämyynniksi katsotussa kuluttajakaupassa. UTK:n tarkistusta koskevassa ehdotuksessa on tariffiluokittelua, tullausarvoa ja alkuperää koskevia uusia yksinkertaistuksia, jotka koskevat tuontitavaroiden etämyynnissä kannettavien tullien määrittämistä. (Oletettu) tuoja voi halutessaan soveltaa yksinkertaistettua tullikohtelua. Näin ollen (oletettu) tuoja voi saada tullietuudet osoittamalla tavaroiden alkuperäaseman tai se voi halutessaan soveltaa vakiomenettelyä ja kantaa sopimustulleja tai sovellettavia alempia autonomisia tulleja.

Tullien laskemista koskevien helpotusehdotusten odotetaan tasoittavan niitä vaikutuksia, joita tullittomuuden kynnysarvon poistamisella on tulliviranomaisten ja yritysten hallinnolliseen rasitukseen, ja yksinkertaistavan prosesseja ja menettelyjä toimijoiden kannalta.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä aloite on johdonmukainen vuoden 2022 tullitoimintasuunnitelman 12 kanssa ja pohjautuu siihen. Kyseisessä toimintasuunnitelmassa komissio yksilöi useita toimia tulliliiton siirtämiseksi seuraavalle tasolle. Toimissa keskityttiin seuraaviin neljään keskeiseen toiminta-alaan: riskinhallinta, sähköinen kaupankäynti, sääntöjen noudattaminen ja tulliliiton toiminta yhtenä kokonaisuutena. Toimen 9 yhteydessä komissio pyrki erityisesti tutkimaan sähköisen kaupankäynnin vaikutuksia tullien kantamiseen ja EU:n toimijoiden tasapuolisiin toimintaedellytyksiin, mukaan lukien mahdolliset tullien kantamista koskevat järjestelyt. Näissä järjestelyissä otettaisiin mallia uudesta arvonlisäveron keräämistä koskevasta lähestymistavasta, jota noudatetaan IOSS-järjestelmässä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä aloite on yhdenmukainen ehdotuksen ”Alv digiaikana” 13 , jäljempänä ’ViDA-ehdotus’, kanssa, jonka komissio hyväksyi 8. joulukuuta 2022 ja josta keskustellaan parhaillaan neuvostossa. ViDA-ehdotuksen tavoitteena on nykyaikaistaa ja muokata EU:n alv-järjestelmää digitaaliselle aikakaudelle soveltuvaksi. Se on laaja ja monitahoinen uudistuspaketti, jolla on kolme päätavoitetta, joista yksi on EU:n yhteisen alv-velvollisten rekisteröintijärjestelmän tehostaminen. EU:n yhteisen alv-velvollisten rekisteröintijärjestelmän tavoitteena on vähentää sellaisten tapausten määrää, joissa verovelvollisen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

ViDA-ehdotuksen lisäksi tulliliiton uudistuspaketin kolmas osa on ehdotus alv-direktiivin 14 muuttamiseksi siten, että siitä poistetaan 150 euron kynnysarvo. Tarkoituksena on asettaa tavaroiden etämyynnin mahdollistavat verovelvolliset vastuuseen sekä ottaa käyttöön kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotavien tavaroiden etämyyntiä koskeva erityisjärjestelmä ja tuonnissa kannettavan arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevat erityisjärjestelyt. Tullittomuutta koskevan 150 euron kynnysarvon ja IOSS-järjestelmän käyttöä koskevan 150 euron kynnysarvon poistamisen pitäisi auttaa vähentämään aliarvottamista ja suojaamaan siten jäsenvaltioiden tuloja.

Aloitteella tuetaan EU:n kestävän kasvun strategiaa 15 , jolla pyritään parantamaan veronkantoa, vähentämään veropetoksia, veronkiertoa ja verovilppiä sekä vähentämään yrityksille, yksityishenkilöille ja verohallinnoille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Verotusjärjestelmien parantaminen kestävämmän ja oikeudenmukaisemman taloudellisen toiminnan edistämiseksi on myös osa EU:n kilpailukykyisen kestävyyden agendaa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tällä asetuksella muutetaan yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta 16 päivänä marraskuuta 2009 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1186/2009 sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2658/87.

Kumpikin muutos perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 31 artiklaan. Mainitussa artiklassa määrätään, että neuvosto vahvistaa komission ehdotuksesta yhteisen tullitariffin tullit.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden, erityisesti tulliliiton ja sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan saavuttamiseksi.

Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen on varmistettu, koska tällä aloitteella poistetaan arvoltaan vähäisten lähetysten tuonnissa EU:hun sovellettava tullittomuuden kynnysarvo ja edistetään tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa lähestymistapaa tullien kantamiseen etämyynnin yhteydessä tuotavista tavaroista.

•Toimintatavan valinta

Tämä aloite edellyttää yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta 16 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 muuttamista.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komissio ei ole tehnyt jälkiarviointia neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1186/2009 eikä neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 2658/87.

Sähköisen kaupankäynnin alv-paketin jälkiarvioinnin tulokset ovat kuitenkin merkityksellisiä tämän ehdotuksen kannalta, sillä ne antavat yleiskuvan arvoltaan vähäisten lähetysten EU:hun suuntautuvan tuonnin määristä ja arvosta. Nämä tiedot olivat täysin pimennossa EU:n tasolla ennen 1. heinäkuuta 2021 tapahtunutta sähköisen kaupankäynnin alv-paketin voimaantuloa, koska suurin osa lähetyksistä saatettiin EU:n markkinoille ilman tullimuodollisuuksia. Koska sähköisen kaupankäynnin alv-paketilla kuitenkin poistettiin tuonnin alv-vapautus alle 22 euron arvoisilta tavaroilta, oli tarpeen ottaa käyttöön vaatimus, jonka mukaan kaikista tuontitavaroista on kyseisestä päivästä alkaen annettava virallinen tulli-ilmoitus alv:n maksamista koskevien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi.

Komissio teki jälkiarvioinnin sähköisen kaupankäynnin alv-paketin soveltamisen kuudesta ensimmäisestä kuukaudesta. Alustavat tulokset ovat erittäin rohkaisevia ja osoittavat, että uudet toimenpiteet ovat olleet onnistuneita. Tuonnin osalta ensimmäinen tulos on se, että ensimmäisten kuuden kuukauden aikana arvonlisäveroa kerättiin noin 2 miljardia euroa nimenomaan sellaisista arvoltaan vähäisistä tuontitavaroista, joiden todellinen arvo oli enintään 150 euroa. Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana arvoltaan vähäisten tavaroiden tuonnista kerätystä 2 miljardin euron arvonlisäverosta lähes 1,1 miljardia euroa kerättiin IOSS-järjestelmän kautta.

Paketin täytäntöönpano on myös auttanut torjumaan alv-petoksia. Tullitietojen analyysi osoittaa, että kahdeksan suurimman IOSS-järjestelmään rekisteröityneen toimijan osuus kaikista IOSS-järjestelmän kautta ilmoitetuista liiketoimista oli noin 91 prosenttia. Tämä on erittäin rohkaiseva tilasto, koska se osoittaa, miten markkinapaikkoja koskeva uusi ”oletettu” -säännös on vaikuttanut sääntöjen noudattamiseen, koska tämän hyvin rajallisen verovelvollisten määrän seuranta ja tarkastaminen riittävät varmistamaan arvonlisäveron kantamisen tämän tyyppisistä liiketoimista.

Sähköisen kaupankäynnin alv-paketin onnistumisen vuoksi tulliliiton uudistamista koskevassa ehdotuksessa sähköisen kaupankäynnin välittäjät asetetaan vastuuseen ”oletettuina tuojina” niiden kolmansista maista EU:n kuluttajille myymien tuotteiden osalta. Oletetut tuojat ovat velvollisia kantamaan ja maksamaan tuontitullit kyseisistä tavaroista samaan tapaan kuin IOSS-järjestelmässä. Tämän seurauksena sääntöjen noudattamista koskevat pyrkimykset keskittyvät vielä enemmän huomattavasti pienempään määrään suuria markkinatoimijoita, joiden osuus tuontitavaroiden etämyynnistä EU:hun on suurin.

•Sidosryhmien kuuleminen

Sidosryhmiltä pyydettiin palautetta tämän aloitteen sisällöstä ulkopuolisen toimeksisaajan laatimassa tutkimuksessa ”An Integrated and innovative reform of EU rules governing e-Commerce from third countries from a Customs and taxation perspective” 16 . Vastausaika alkoi 16. joulukuuta 2021 ja päättyi 10. maaliskuuta 2021. Vastauksia saatiin yhteensä 69 17 . Kannanotoista 33 tuli talouden toimijoilta (yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt) ja 26 kuluttajilta (joiden joukossa oli myös yksi kuluttajansuojajärjestö). Myös 19 jäsenvaltiota esitti kantansa.

Tulos osoitti, että noin 65 prosenttia liike-elämän vastaajista (mukaan lukien verkkokauppa-alustat) kannattaisi ainakin vähäisessä määrin 150 euron kynnysarvon poistamista, kun taas jäsenvaltioiden tulliviranomaisten keskuudessa kyseisen kynnysarvon poistaminen ja korottaminen saivat jokseenkin yhtä paljon kannatusta (44 prosenttia vastaajista kannatti raja-arvon poistamista ainakin vähäisessä määrin, kun taas 43 prosenttia piti kynnysarvon korottamista parempana ainakin vähäisessä määrin). Ne eivät kuitenkaan pitäneet kynnysarvon alentamista toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona (57 prosenttia vastauksista vastusti alentamista).

Edellä mainitun palautteen lisäksi tulliliiton uudistamista koskevaan vaikutustenarviointiin liittyvän työn aikana järjestettiin useita kohdennettuja kuulemisia asiantuntijasidosryhmien näkemysten keräämiseksi. Näihin sisältyi keskusteluja mietintäryhmässä, joka koostui jäsenvaltioiden tullihallintojen pääjohtajista ja jonka johdossa olivat komissio ja kaupan alan yhteysryhmä ja joka on tärkein foorumi, jossa unionin yrityksiä kuullaan tullialaan liittyvistä kysymyksistä ja tullipolitiikan kehityksestä.

·Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tätä aloitetta valmistellessaan komissio otti huomioon edellä mainittuun ulkopuolisen toimeksisaajan tekemään tutkimukseen sisältyvän analyysin. Tämä liittyy tullitoimintasuunnitelman toimeen 9, jonka osalta komissio pyrki erityisesti tutkimaan sähköisen kaupankäynnin vaikutuksia tullien kantamiseen ja EU:n toimijoiden tasapuolisiin toimintaedellytyksiin, mukaan lukien mahdolliset tullien kantamista koskevat järjestelyt. Näissä järjestelyissä otettaisiin mallia uudesta arvonlisäveron kantamista koskevasta lähestymistavasta, jota noudatetaan IOSS-järjestelmässä. Tutkimuksessa arvioitiin, millaisia vaikutuksia tullittomuutta koskevan 150 euron kynnysarvon muuttamisella mahdollisesti olisi. Tässä yhteydessä tarkasteltiin ja vertailtiin seuraavia kolmea eri vaihtoehtoa: 1) tullittomuuden kynnysarvo poistetaan; 2) kynnysarvo korotetaan 1 000 euroon; 3) kynnysarvo alennetaan 22 euroon. Tutkimuksessa todettiin, että 150 euron kynnysarvon poistaminen kasvattaisi tuloja eniten ja loisi mahdollisimman tasapuoliset toimintaedellytykset ulkomaisten myyjien ja kotimaan markkinoiden välillä. Se poistaisi myös lähetyksiä jakamalla tehtävät petokset ja tullien kiertämisen ja vähentäisi kannustinta aliarvottamiseen. Sen vuoksi pääteltiin, että kynnysarvon poistaminen tuottaisi eniten etuja.

Lisäksi komissio tukeutui analyysiin, jonka toinen ulkopuolinen toimeksisaaja teki tutkimuksesta ”VAT in the Digital Age”. Mainitusta tutkimuksesta saatiin aineistoa myös direktiivin 2006/112/EY muuttamista koskevaan ehdotukseen, jossa oletettua luovuttajaa/suorittajaa koskeva sääntö, IOSS-järjestelmä ja erityisjärjestelyt ulotetaan koskemaan yli 150 euron arvoisten tavaroiden tuontia. Kyseinen ehdotus on osa tulliliiton uudistusta koskevaa pakettia.

Tutkimuksen tavoitteena oli ensinnäkin arvioida nykytilannetta digitaalisen raportoinnin vaatimusten, alustatalouden alv-kohtelun, EU:n yhteisen alv-velvollisten rekisteröintijärjestelmän ja IOSS-järjestelmän kannalta. Sen toisena tavoitteena oli arvioida useiden mahdollisten poliittisten aloitteiden vaikutuksia näillä aloilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti mahdollisuutta poistaa IOSS-järjestelmässä sovellettava 150 euron kynnysarvo. Tutkimuksessa todettiin, että yli 150 euron arvoisten tuontitavaroiden etämyynti ja valmisteveron alaisten tavaroiden etämyynti muodostavat noin 10–20 prosenttia EU:hun suuntautuvan tuontitavaroiden etämyynnin kokonaisarvosta.

•Vaikutustenarviointi

Sähköistä kaupankäyntiä koskevien tullisääntöjen uudistusta tarkasteltiin tulliliiton uudistuksen vaikutustenarvioinnin yhteydessä. Tämä ehdotus on osa kyseistä uudistusta 18 . Sääntelyntarkastelulautakunta antoi ensin kielteisen lausunnon 28. lokakuuta 2022, mutta tämän jälkeen se antoi 27. tammikuuta 2023 myönteisen lausunnon tulliliiton uudistuspaketin vaikutustenarvioinnista. Lautakunta suositteli lisäämään yksityiskohtaisempia tietoja mm. siitä, miten sähköistä kaupankäyntiä koskevat vaihtoehdot yksilöidään, ja etenkin esittämään perusteet sille, miksi tullittomuutta koskeva 150 euron kynnysarvo poistetaan ja sähköiset alustat muutetaan ”oletetuiksi tuojiksi”. Se pyysi myös lisäselvennyksiä tullin laskemisessa käytettävän ”korijakojärjestelmän” käyttöönotosta erityisesti komission käytettävissä olevia useita toimintavaihtoehtoja silmälläpitäen. Vaikutustenarviointia muutettiin vastaavasti.

Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin viisi keskeistä ongelma-aluetta, jotka aiheuttavat puutteita ja haavoittuvuuksia tulliliiton toiminnassa, ja analysoitiin useita toimintavaihtoehtoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Yksi niistä on sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen ja siihen liittyvät muutokset kaupan rakenteissa (aiemmin suuria tavaramääriä tuotiin EU:hun perinteisesti rahtina, mutta nyt yksittäisille kuluttajille toimitetaan miljoonia pieniä lähetyksiä), jotka ovat asettaneet tullille uusia haasteita. Tulli ei pysty selviytymään tavaroiden ja ilmoitusten määrän kasvusta. Vaikka sähköisen kaupankäynnin alv-pakettiin on tehty muutoksia, joita on sovellettu 1. heinäkuuta 2021 alkaen ja joiden tarkoituksena on torjua alv-vapautuksen väärinkäyttöön liittyviä alv-petoksia tuonnin yhteydessä, ongelmia esiintyy edelleen. Näistä mainittakoon aliarvottaminen ja lähetysten jakaminen tuontitullien maksamisen välttämiseksi.

Sen vuoksi analysoitaessa, missä määrin sähköisen kaupankäynnin prosesseja on tarpeen muuttaa, todettiin, että tullittomuutta koskevan 150 euron kynnysarvon alentamista tai korottamista koskevat vaihtoehdot on syytä hylätä. Tämä johtui siitä, ettei yksikään havaituista ongelmista (kilpailun vääristyminen, monimutkaisuus, epävarmuus, valvontavaikeudet ja petokset) liity tullivapaaseen määrään vaan itse tullivapautuksen olemassaoloon. Myös se vaihtoehto, jossa kuluttajille annettaisiin mahdollisuus ilmoittaa tullille verkossa ostamansa tavarat, hylättiin, koska sen katsottiin olevan työlästä kuluttajille. Tavaroita unionin markkinoille saattavat sähköisen kaupankäynnin välittäjät eivätkä kuluttajat.

Vaikutustenarvioinnin mukaan sähköisestä kaupankäynnistä saatavien tullitulojen arvioidaan lisääntyvän noin 13 miljardia euroa 15 vuoden aikana. Talouden toimijoilta saatavien tietojen parantaminen uusien prosessien yhteydessä, tietojen keskittäminen Euroopan tullidatakeskukseen ja Euroopan unionin tulliviranomaisen operatiivinen rooli auttaisivat myös estämään merkittävästi tulonmenetyksiä, jotka johtuvat vilpillisistä käytännöistä, kuten tavaroiden aliarvottamisesta tai virheellisestä luokittelusta (”tullivajeen sulkeminen”).

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tämä ehdotus on osa tulliliiton uudistusta, joka on tulliprosessien yksinkertaistamista koskeva REFIT-aloite. Sen tavoitteena on parantaa tullin ja talouden toimijoiden välistä vuorovaikutusta keskittymällä toimijoihin ja toimitusketjuihin eikä yksittäisiin liiketoimiin, joissa on noudatettava erilaisia muodollisuuksia. Yritykset (myös sähköisen kaupankäynnin alustat), jotka eivät salaile toimitusketjujaan tullilta vaan antavat sille pääsyn kaupallisiin tietoihinsa, voivat käyttää yksinkertaisempia ja nopeampia menettelyjä. Useilla tasoilla tapahtuvan toimintojen yksinkertaistamisen ja keskittämisen odotetaan vähentävän byrokratiaa ja yksinkertaistavan toimijoiden prosesseja ja menettelyjä.

Se, että tullittomuutta koskevan kynnysarvon poistaminen saattaa lisätä hallinnollista taakkaa, kompensoituu odotusten mukaan sillä, että viisiportaiseen korijakojärjestelmään perustuva yksinkertaistettu tullikohtelu otetaan käyttöön. Tällaisen lisäyksen odotetaan kuitenkin olevan vain rajallisen, koska 1. heinäkuuta 2021 alkaen kaikista EU:hun tuotavista tavaroista on pitänyt antaa sähköinen tulli-ilmoitus. Näin ollen UTK:n tarkistuksessa ehdotetut yksinkertaistettu tullikohtelu ja tullausarvoa ja alkuperää koskevat lisähelpotukset yksinkertaistavat sähköisen kaupankäynnin tavaroista kannettavien tullien määrittämistä ja vähentävät sekä tulliviranomaisille että talouden toimijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen arvioidaan 15 vuoden aikana lisäävän tullituloja noin 13 miljardia euroa EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioihin, koska sillä poistetaan arvoltaan vähäisten lähetysten tuontia koskeva tullittomuuskynnys. Lisäksi sen odotetaan vähentävän kannustinta saada perusteeton tullittomuus aliarvottamisella ja lähetysten keinotekoisella jakamisella. Yksinkertaistetun tullinkantomenetelmän käyttöönotto keventää tulliviranomaisten ja sähköisen kaupankäynnin toimijoiden hallinnollista taakkaa. IOSS-järjestelmän periaatteiden ja mekanismien tapaan sähköisen kaupankäynnin verkkokaupat ja alustat voivat kantaa tulleja arvonlisäveron lisäksi. Tämä lisää hintojen avoimuutta, koska kassalla maksettava lopullinen myyntihinta kattaa kaikki lisäkustannukset lähetyksen määränpäähän asti.

Yksinkertaistettua tullikohtelua ei sovelleta EU:n yhdenmukaistetun valmisteveron alaisiin tavaroihin. Sitä ei myöskään myönnetä tuotteille, joihin sovelletaan kauppapoliittisia toimenpiteitä, kuten polkumyynti-, tasoitustulli- tai suojatoimenpiteitä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Tullikoodeksikomitea ja tullialan asiantuntijaryhmä, jotka ovat tulliasioita käsitteleviä neuvoa-antavia elimiä, joihin osallistuu kaikkien jäsenvaltioiden edustajia ja joiden puheenjohtajana toimivat verotuksen ja tulliliiton pääosaston (TAXUD) virkamiehet, keskustelevat uuden lainsäädännön mahdollisista erilaisista tulkinnoista jäsenvaltioiden välillä.

Lisäksi sähköistä kaupankäyntiä koskevia uusia tullisääntöjä seurataan ja arvioidaan osana laajempaa seuranta- ja arviointikehystä, josta säädetään UTK:n tarkistusta koskevassa komission ehdotuksessa.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Kolmansista maista tulevien tavaroiden sähköisen kaupankäynnin alalla havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi tässä ehdotuksessa on kaksi pääkohtaa. Ensimmäinen on tullittomuuden poistaminen enintään 150 euron arvoisilta tavaroilta. Tämä tehtäisiin poistamalla 16. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 V luku.

Toinen pääkohta on yksinkertaistettu tullin laskentamenetelmä, joka perustuu viiteen eri koriin (joista kussakin kannetaan erisuuruinen tulli). Menetelmän tarkoituksena on vähentää hallinnollista taakkaa, jota sähköisessä kaupankäynnissä myytävistä tavaroista kannettavien tullien laskeminen aiheuttaa sekä tullille että yrityksille.

Yksinkertaistettu tullijärjestelmä eli ”tullin korijakojärjestelmä” perustuu kanadalaiseen malliin, jota on vuodesta 2012 alkaen sovellettu enintään 500 CAD:n (noin 340 euron) arvoisiin yksityiseen käyttöön tarkoitettuihin tavaroihin (kuluttajakaupan tavaroihin ja kuluttajien välisen kaupan tavaroihin) 19 . Tässä lähestymistavassa ”tullikoreja” on vain rajoitettu määrä. Kukin niistä sisältää selkeästi määritellyt tavaraluokat, ja niissä kannetaan kiinteä tulli. Korijakojärjestelmässä yksittäisen tuotteen tullit voivat olla hieman korkeammat kuin nimikkeen perusteella kannettavat tullit.

Ehdotuksen mukaan koreja on viisi. Niissä kannettava arvotulli on joko 0 prosenttia (esim. kirjat, painotuotteet ja taideteokset), 5 prosenttia (esim. lelut, soittimet ja metalliset ruokailuvälineet), 8 prosenttia (esim. silkki ja puuvillatuotteet, keraamiset tuotteet, valokuvaustarvikkeet), 12 prosenttia (esim. nahkatavarat, matkalaukut) tai 17 prosenttia (esim. jalkineet, lasiesineet). Tavarat luokitellaan koreihin harmonoidun järjestelmän ryhmien perusteella. Talouden toimijoiden on edelleen ilmoitettava harmonoidun järjestelmän 6-numeroinen nimike, joka UTK:n tarkistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen mukaan vaaditaan edelleen lastin ennakkoilmoitusjärjestelmässä. Tavaroita, joihin sovelletaan tällä hetkellä 0 prosentin erga omnes -tullia, voidaan edelleen tuoda tullitta.

Yksinkertaistettua tullinkantoa koskevaa lähestymistapaa ei sovelleta tavaroihin, jotka ovat yhdenmukaistettujen valmisteverojen alaisia, eikä tavaroihin, joihin sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä, tukien vastaisia toimenpiteitä tai suojatoimenpiteitä.

Korijakojärjestelmässä otetaan huomioon voimassa olevat sopimustullit, mutta ei tavaroiden alkuperäasemaa. Kuitenkin, jos talouden toimija haluaa saada tullietuudet osoittamalla tavaroiden alkuperäaseman, kyseinen toimija voi soveltaa vakiomenettelyjä. Vastaavasti jos talouden toimija haluaa kantaa sopimustulleja tai sovellettavia alempia autonomisia tulleja, kyseinen toimija voi soveltaa vakiomenettelyjä.Sellaisten tavaroiden tuonnissa myönnettävä tullittomuus, joiden kokonaisarvo on enintään 150 euroa lähetystä kohden, lopetetaan 1. maaliskuuta 2028. Mainitusta päivästä alkaen tuojat voivat halutessaan valita yksinkertaistetun tullikohtelun sähköisessä kaupankäynnissä myytävistä tuontitavaroista kannettavan tullin laskemiseksi ja oletettujen tuojien on annettava EU:n tullidatakeskukselle tietoja liiketoimista, jotka liittyvät EU:ssa kuluttajille myytyihin ja kolmannelta alueelta tai kolmannesta maasta lähetettyihin tavaroihin.

2023/0157 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (ETY) N:o 2658/87 muuttamisesta ottamalla käyttöön tavaroiden etämyynnin yksinkertaistetun tullikohtelun ja asetuksen (EY) N:o 1186/2009 muuttamisesta poistamalla tullittomuuden kynnysarvon

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 20 V luvussa säädetään sellaisten tavaroiden tuontitullittomuudesta, jotka lähetetään suoraan kolmannesta maasta unionissa olevalle vastaanottajalle lähetyksissä, joiden todellinen kokonaisarvo on enintään 150 euroa. Sellaisten tavaroiden tuonti, joiden arvo oli enintään 22 euroa, vapautettiin myös tuonnin arvonlisäverosta 1 päivään heinäkuuta 2021 saakka. Sähköisen kaupankäynnin räjähdysmäisen kasvun ja siihen liittyvien helpotusten vuoksi arvoltaan vähäinen tuonti lisääntyi, mikä teki julkista taloutta koskevien vaatimusten ja muiden vaatimusten noudattamisen valvonnasta haastavaa tulliviranomaisille. Sen vuoksi neuvoston direktiivillä (EU) 2017/2455 21 poistettiin tällaisten arvoltaan vähäisten tavaroiden tuonnin alv-vapautus, jotta jäsenvaltioiden verotuloja suojattaisiin ja jotta asianomaisille yrityksille luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset ja niille aiheutuvat rasitteet minimoitaisiin.

(2)Alle 150 euron arvoisten tavaroiden tullittomuus kuitenkin säilytettiin, mikä mahdollisti lähetysten aliarvottamisen ja keinotekoisen jakamisen ja siten kyseisen kynnysarvon järjestelmällisen väärinkäytön.

(3)Digitalisoidussa tulliympäristössä, jossa sähköistä dataa on saatavilla kaikista tuontitavaroista niiden arvosta riippumatta, ei ole enää perusteltua säilyttää tullittomuutta, joka otettiin käyttöön tulliviranomaisiin, yrityksiin ja yksityishenkilöihin kohdistuvan kohtuuttoman hallinnollisen rasitteen välttämiseksi. On kuitenkin tullut tarpeelliseksi suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, koska arvoltaan vähäisen tuonnin määrä on huomattava.

(4)Sen vuoksi on tarpeen poistaa asetuksen (EY) N:o 1186/2009 V luvusta enintään 150 euron arvoisia tavaroita koskeva lähetyskohtainen kynnysarvo, jonka alittuessa tuontitulleja ei kanneta.

(5)Sovellettavan tullin laskeminen on kuitenkin monimutkainen tehtävä, joka perustuu tavaroiden tariffiluokitteluun, tullausarvoon ja alkuperään. Tämän menetelmän soveltaminen sähköisessä kaupankäynnissä aiheuttaisi usein suhteettoman hallinnollisen rasitteen sekä tullille että yrityksille. Tämän välttämiseksi on tarpeen antaa sähköisen kaupankäynnin välittäjille mahdollisuus soveltaa yksinkertaistettua tullikohtelua, joka perustuu viisiportaiseen korijakojärjestelmään, jonka kussakin korissa kannetaan loppukuluttajalle myytävistä tavaroista erisuuruinen tulli. Tavaroita, joihin sovelletaan tällä hetkellä 0 prosentin erga omnes -tullia, voidaan edelleen tuoda tullitta.

(6)Korijakojärjestelmässä olisi otettava huomioon voimassa olevat sopimustullit, mutta ei tavaroiden alkuperäasemaa. Jos tuojat kuitenkin haluavat soveltaa sopimustulleja tai alhaisempia autonomisia tulleja taikka soveltaa etuustulleja osoittamalla tavaroiden alkuperäaseman, ne voivat soveltaa vakiomenettelyjä, koska yksinkertaistetun tullikohtelun käyttö on vapaaehtoista.

(7)Tavarat, joihin sovelletaan yhdenmukaistettuja valmisteveroja, sekä tavarat, joihin sovelletaan polkumyynnin tai tukien vastaisia toimenpiteitä taikka suojatoimenpiteitä, olisi jätettävä kolmansista maista tuotavien tavaroiden etämyynnin yksinkertaistetun tullikohtelun ulkopuolelle. Kyseistä tullikohtelua ei myöskään sovelleta yhdistetyn nimikkeistön 73, 98 ja 99 ryhmän tavaroihin, koska tällaisten tavaroiden (rauta- ja terästuotteet, kokonaiset teollisuuslaitokset ja erityisolosuhteissa tuotavat tai vietävät tavarat) tuontiin ei niiden luonteen vuoksi pitäisi soveltaa mitään yksinkertaistuksia. 

(8)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi ja etenkin tulliliiton ja sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen on varmistettu, koska tällä aloitteella poistetaan arvoltaan vähäisten lähetysten tuonnissa EU:hun sovellettava tullittomuuden kynnysarvo ja edistetään tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa lähestymistapaa tullien kantamiseen etämyynnin yhteydessä tuotavista tavaroista.

(9)Asetuksia (ETY) N:o 2658/87 ja (EY) N:o 1186/2009 olisi sen vuoksi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87 seuraavasti:

1) lisätään 1 artiklaan 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, tulli kannetaan tuojan pyynnöstä sellaisten tavaroiden tuonnista, joiden luovutus katsotaan direktiivin 2006/112/EY 14 artiklan 4 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetuksi kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyynniksi, liitteessä I olevan ensimmäisen osan II jakson G kohdassa olevassa taulukossa vahvistetun etämyynnin yksinkertaistetun tullikohtelun mukaisesti.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettua etämyynnin yksinkertaistettua tullikohtelua ei sovelleta

a) neuvoston direktiivin (EU) 2020/262 22  1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavaroihin;

b) tavaroihin, joiden osalta on toteutettu asetuksen (EU) 2016/1036 23 , asetuksen (EU) 2016/1037 24 , asetuksen (EU) 2015/478 25 tai asetuksen (EU) 2015/755 26 mukaisia toimenpiteitä niiden alkuperästä riippumatta; ja

c) mihinkään 73, 98 ja 99 ryhmän tavaraan.

2) muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Poistetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 V luku.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2028.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    EUVL C , , s. .

(2)    EUVL C , , s. .

(3)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39).

(4)    ”Perinteiset toimijat” antoivat 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana yli 405 miljoonaa tuonti-ilmoitusta, joiden arvo oli 2 907 miljardia euroa. Sen sijaan enintään 150 euron arvoisista tavaroista annettiin 1,1 miljardia tulli-ilmoitusta (tavaraerätasolla), joiden kokonaisarvo oli yhteensä 12,3 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että tavaraerän arvoksi ilmoitettiin keskimäärin noin 11,00 euroa.

(5)    Tullittomuusasetuksen (neuvoston asetus 1186/2009) 23 artikla (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 1).

(6)    Neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta (EUVL L 348, 29.12.2017, s. 7).

(7)    Katso komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa oleva vaikutustenarviointi, joka koskee ehdotusta neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta digiajan alv-sääntöjen osalta ( SWD(2022) 393 final ). 

(8)    Copenhagen Economics (2016), E-commerce imports into Europe: VAT and Customs treatment.

(9)     Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 19/2017 Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin .

(10)    Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2019, 81–88 kohta.

(11)     Tulliliiton haasteita käsittelevässä viisaiden ryhmässä oli 12 korkean tason jäsentä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta, joilla oli kokemusta tulliasioista, sähköisestä kaupankäynnistä, riskinhallinnasta, kansainvälisestä toimitusketjusta, tietotekniikkaa ja data-analytiikkaa koskevasta sisämarkkinalainsäädännöstä sekä kansainvälisestä kauppapolitiikasta. Ryhmä, jota johti Espanjan entinen ulko-, unioni- ja yhteistyöministeri Arancha González Laya, järjesti kuulemistilaisuuksia 48 keskustelukumppanin kanssa ja avoimen kuulemisen .  Raportti julkaistiin 30. maaliskuuta 2022.

(12)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle - Tulliliiton vieminen seuraavalle tasolle: toimintasuunnitelma, Bryssel 28.9.2020 ( customs-action-plan-2020_fi.pdf (europa.eu )).

(13)    COM(2022) 701, 703, 704.

(14)    Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta tuontitavaroiden etämyynnin mahdollistavia verovelvollisia koskevien arvonlisäverosäännösten, kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotavien tavaroiden etämyyntiä koskevan erityisjärjestelmän sekä tuonnissa kannettavan arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista koskevien erityisjärjestelyjen osalta.

(15)    Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitetään monenlaisia uudistuksia, joilla pyritään parantamaan liiketoimintaympäristöä ja edistämään digitaali- ja vihreän teknologian käyttöönottoa. Uudistuksia täydennetään merkittävillä toimilla julkishallinnon strategisiin aloihin kuuluvien verohallintojen digitalisoimiseksi. (Vuotuinen selvitys kestävästä kasvusta 2022, COM(2021) 740 final).

(16)    Loppukertomuksen toisen version arviointi oli vielä kesken ehdotuksen tekohetkellä.

(17)    Yhteensä viisi vastausta (69:stä) oli jätettävä huomiotta kyselylomakkeen analysoinnissa. Yksi näistä oli jäsenvaltion tulliviranomaisen esittämä kannanotto, joka otettiin huomioon kansallisia viranomaisia koskevan kyselyn arvioinnissa. Neljä muuta vastausta annettiin ilman minkäänlaista asiasisältöä, minkä vuoksi niitä ei otettu huomioon analyysissä.

(18)    SWD(2023)140.

(19)     Canada’s Low-Value Shipments Policy Regarding the Application of Customs Duties, mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä käsittelevä WTO:n työryhmä, syyskuu 2021.

(20)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1186/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 23).

(21)    Neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta (EUVL L 348, 29.12.2017, s. 7).

(22)    Neuvoston direktiivi (EU) 2020/262, annettu 19 päivänä joulukuuta 2019, valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä (EUVL L 58, 27.2.2020, s. 4).

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21–54).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55–91).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/478, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä (EUVL L 83, 27.3.2015, s. 16–33).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33–49).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.5.2023

COM(2023) 259 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus: Neuvoston asetus

asetuksen (ETY) N:o 2658/87 muuttamisesta ottamalla käyttöön tavaroiden etämyynnin yksinkertaistettu tullikohtelu ja asetuksen (EY) N:o 1186/2009 muuttamisesta poistamalla tullittomuuden kynnysarvo

LIITE

(a)Lisätään [neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87] liitteeseen I kohta seuraavasti:

”G. ETÄMYYNNIN YKSINKERTAISTETTU TULLIKOHTELU”

(b)    Lisätään [neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87] liitteessä I olevan ensimmäisen osan II jaksoon G kohta seuraavasti:

”G. Etämyynnin yksinkertaistettu tullikohtelu

Etämyynnin yksinkertaistettu tullikohtelu perustuu viisiportaiseen korijakojärjestelmään. Kukin kori sisältää asianomaisen kannettavan tullin ja viittauksen [neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87] liitteessä 1 olevan toisen osan asiaankuuluvaan ryhmään.”

Kori A: Arvotulli 0 %

Kori B: Arvotulli 5 %

 

Kori C: Arvotulli 8 %

Kori D: Arvotulli 12 %

Kori E: Arvotulli 17 %