Esittelijä:

Antje Sabine GERSTEIN

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 20.1.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	29.6.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2023
Täysistunnon numero	580
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	196/1/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa Euroopan komission lähestymistapaa, jonka mukaan tekstiilimerkintöjä koskevan asetuksen tarkistamisen päälähtökohtana ovat mahdolliset uudet digitaaliset merkintätekniikat, uudet kuituteknologiat ja niiden luokitus sekä uudet kierrätystekniikat ja jossa näin ollen otetaan huomioon tekstiilejä koskeva yleinen uusi, laaja-alainen EU:n sääntely-ympäristö.

1.2

Kuluttajilla on erilaisia odotuksia siitä, kuinka yksityiskohtaisia tekstiilimerkintöjen pitäisi olla. Tekstiilimerkinnöistä annetun asetuksen tarkistuksella on vastattava näihin eriasteisiin odotuksiin niin, että tarjotaan ensinnäkin helposti ymmärrettävää perustietoa mutta samalla myös mahdollisuus tutustua yksityiskohtaisempiin tietoihin.

1.3

Kun otetaan huomioon, että tekstiiliala on yksi globalisoituneimmista aloista, ETSK pitää äärimmäisen tärkeänä, että Euroopan komissio pyrkii yhdenmukaistamaan alkuperää, hoito-ohjeita, kokoa ja kuitukoostumusta koskevat merkintävaatimukset EU:n laajuisesti ja maailmanlaajuisesti.

1.4

ETSK kehottaa Euroopan komissiota pitämään mielessä pk-yritysten erityistarpeet tällä alalla. Ala työllistää 1,3 miljoonaa työntekijää EU:n laajuisesti, ja jotta enempää työpaikkoja ei siirtyisi ulkomaille, uuden tekstiilimerkintäasetuksen vaatimuksissa on oltava riittävästi joustonvaraa pk-yritysten tarpeisiin ja valmiuksiin vastaamiseksi, niin että tämän talouden alan työpaikat ja osaaminen säilyvät ja voivat kehittyä edelleen.

2.   Yleistä

2.1

Kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskevassa EU:n strategiassa ilmoitettiin tekstiilimerkintöjä koskevan asetuksen (asetus (EU) N:o 1007/2011 (1)) uudelleentarkastelusta. Asetuksessa edellytetään, että EU:n markkinoilla myytävissä tekstiileissä on oltava merkintä, jossa ilmoitetaan selvästi kuitukoostumus ja muuta kuin tekstiiliä olevat eläinperäiset osat. Strategiassa mainitaan osana tätä uudelleentarkastelua mahdollisuus laajentaa pakollinen ilmoitusvelvollisuus koskemaan myös muuntyyppisiä tietoja, kuten kestävyyttä ja kiertotaloutta koskevia parametreja, tuotteen kokoa sekä tarvittaessa maata, jossa tuote on valmistettu (”made in”).

2.2

ETSK tarkastelee tässä lausunnossaan nykyisen asetuksen soveltamisalan laajentamisvaihtoehtoja ottamalla huomioon tietyt uudelleentarkasteltavan asetuksen 24 artiklassa jo luetellut tekijät sekä muita kestävyyttä ja kiertotaloutta koskevia parametreja johdonmukaisesti ajankohtaisten lainsäädäntöehdotusten, kuten kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavia vaatimuksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen, kanssa. Lausunnossa otetaan huomioon teollisuuden näkökulma, mukaan lukien kustannukset ja tietojenvaihdon parantaminen arvoketjun kaikissa vaiheissa, sekä kuluttajanäkökulma, jotta tiedotus olisi varmasti oikeanlaista, täsmällistä ja selkeää.

2.3

ETSK kannattaa Euroopan komission lähestymistapaa, jonka mukaan tekstiilimerkintöjä koskevan asetuksen tarkistamisen päälähtökohtana ovat mahdolliset uudet digitaaliset merkintätekniikat, uudet kuituteknologiat ja niiden luokitus sekä uudet kierrätystekniikat ja jossa näin ollen otetaan huomioon tekstiilejä koskeva yleinen uusi, laaja-alainen EU:n sääntely-ympäristö, myös ympäristöväitteitä koskeva Euroopan komission aloite (2).

2.4

ETSK korostaa tässä yhteydessä, että monia tekstiilialan näkökohtia käsitellään jo erittäin monitahoisissa horisontaalisissa sääntelyehdotuksissa, joista useimmat ovat jo lainsäädäntäprosessissa. Yritysten yhteiskuntavastuuta ja työhön liittyviä kysymyksiä käsitellään direktiivissä yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja asetuksessa pakkotyöstä. Direktiivillä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja direktiivillä ympäristöväitteistä säännellään pian kestävyysväittämien esittämistä, kun taas tarkistetussa jätepuitedirektiivissä vahvistetaan käyttöiän päättymisvaiheen hallinnointiin liittyvät peruskäsitteet.

2.5

Kuluttajilla on erilaisia odotuksia siitä, kuinka yksityiskohtaisia tekstiilimerkintöjen pitäisi olla. Tekstiilimerkinnöistä annetun asetuksen tarkistuksella on vastattava näihin eriasteisiin odotuksiin niin, että tarjotaan ensinnäkin helposti ymmärrettävää perustietoa mutta samalla myös mahdollisuus tutustua yksityiskohtaisempiin tietoihin, esimerkiksi vapaaehtoisesti annettuihin vakiomuotoisiin tietoihin tuotantoprosessista.

2.6

ETSK huomauttaa, että tekstiilimerkintöjä koskevan asetuksen tarkistaminen on REFIT-aloite, jonka selkeänä tavoitteena on tehdä EU:n lainsäädännöstä yksinkertaisempaa, tarkoituksenmukaista ja kustannuksiltaan edullisempaa yrityksille ja kuluttajille. Yritysten näkökulmasta tämän on tarkoitettava säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten alentumista sekä sääntelyn selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Kuluttajat puolestaan tarvitsevat täsmällisiä, kattavia ja vertailukelpoisia tietoja tekstiilituotteista. ETSK korostaa mahdollisimman pitkälle viedyn yhdenmukaistamisen tärkeyttä, jotta alaa voidaan auttaa siirtymään onnistuneesti kohti kokonaisvaltaista kiertotaloutta.

2.7

ETSK kehottaa ryhtymään kiireellisiin toimiin kuitujen luokitusjärjestelmän suhteen, koska nykyinen järjestelmä ei ota riittävän joustavasti huomioon innovatiivisten kuitujen kehitystä. Näistä aiheutuu usein vähemmän ympäristövaikutuksia kuin perinteisistä kuiduista. Nykytilanne on monille uusien kuitujen tuottajille turhauttava, koska ne eivät pysty liittämään kuituihinsa täsmällisiä merkintöjä. Näitä uusia kuituja ei myöskään voida vielä mainita tekstiilimerkinnöissä, ja niiden tunnistaminen onkin edelleen valtava haaste kierrättäjille. Tämä hankaloittaa nykyisin kierrätystä tällä alalla. ETSK huomauttaa, että tämä sääntelyvaje vaikuttaa kielteisesti myös kuluttajien käsityksiin, sillä jotkin tuotteet saattavat todellisuudessa olla paljon kestävämpiä kuin nykyisissä merkinnöissä on ilmoitettu.

2.8

ETSK pitää äärimmäisen tärkeänä, että Euroopan komissio pyrkii yhdenmukaistamaan alkuperää, hoito-ohjeita, kokoa ja kuitukoostumusta koskevat merkintävaatimukset EU:n laajuisesti ja maailmanlaajuisesti. Tekstiiliala on yksi globalisoituneimmista aloista. Vaatteita valmistetaan eri paikoissa ja toimitetaan monille maantieteellisille alueille eri puolilla maailmaa (EU, Yhdysvallat jne.), ja niihin sovelletaan useita erilaisia merkintävaatimuksia (3). Huomioon on tilanteen mukaan otettava maailmanlaajuiset merkintävaatimukset ja maailmanlaajuiset yhdenmukaistetut standardit.

2.9

Vaatimus mahdollisimman pitkälle viedystä yhdenmukaistamisesta liittyy ETSK:n selkeään toimintapoliittiseen vaatimukseen välttää sisämarkkinoiden murentuminen entisestään, koska näyttää siltä, että jäsenvaltiot ovat ottamassa käyttöön yhä erilaisempia merkintävaatimuksia. ETSK katsookin, että on erittäin tärkeää ja oikea-aikaista, että Euroopan komissio ehdottaa tekstiilimerkintöjä koskevan asetuksen tarkistamista vuonna 2023, joka sattuu olemaan vuosi, jolloin sisämarkkinoiden perustamisesta on kulunut 30 vuotta.

2.10

ETSK kehottaa Euroopan komissiota pitämään mielessä pk-yritysten erityistarpeet tällä alalla. Ala työllistää 1,3 miljoonaa työntekijää EU:n laajuisesti (4), ja jotta enempää työpaikkoja ei siirtyisi ulkomaille, uuden tekstiilimerkintäasetuksen vaatimuksissa on oltava riittävästi joustonvaraa pk-yritysten tarpeisiin ja valmiuksiin vastaamiseksi, niin että tämän talouden alan työpaikat ja osaaminen säilyvät ja voivat kehittyä edelleen. Esimerkiksi sertifiointielimen suorittama yleinen vaatimustenmukaisuuden valvonta ei ole mahdollinen pk-yrityksille, jotka muodostavat teollisen tekstiilintuotannon selkärangan EU:ssa. Järkevä ratkaisu olisi harkita nk. omaehtoista sertifiointia koskevia menettelyjä, kuten päätöksen N:o 768/2008/EY (5) liitteessä II vahvistettua sisäistä tuotannonvalvontaa, jonka mukaisesti pk-yritykset tiedottavat kuluttajille ja antavat tuotetakuun.

3.   Erityistä

3.1   Kuitujen luokitus

3.1.1

Tekstiiliteollisuudessa on viime vuosina kehitetty useita uusia kuituja, joiden ympäristöjalanjälki on todistetusti pienempi kuin perinteisemmillä kuituvaihtoehdoilla. Vaikka nämä materiaalit saattavat perustua samanlaisiin raaka-aineisiin, niiden valmistustekniikka ja ominaisuudet eroavat usein merkittävästi perinteisistä kuiduista. Uusia kuituja ei tällä hetkellä tunnusteta liitteessä I olevissa nykyisissä yleisissä kuituluokituksissa. Näin ollen innovatiiviset kuitutyypit luokitellaan eri kuitunimikkeisiin tai ”muihin” kuituihin. Kun otetaan huomioon vihreä siirtymä ja siirtyminen kiertotalouteen, tarkistetun tekstiilimerkintäasetuksen olisi mahdollistettava se, että kuidut, joilla on erityisominaisuuksia, voidaan nimetä sellaisiksi liitteen I mukaisesti. Asetuksen ennakoitua tarkistusta olisi mukautettava vastaamaan paremmin innovatiivisten kuitujen alalla tapahtuvaa dynaamista kehitystä.

3.1.2

Monet uudet kuitutyypit, joilla on erityispiirteitä, ovat jo lähellä kaupallistamista tai tulevat saataville markkinoilla tulevaisuudessa. Nykyinen liitteen I päivitysprosessi ei kuitenkaan ole avoin eikä varma hakijoiden näkökulmasta. ETSK suosittaakin, että EU:n viranomaiset arvioivat ja pohtivat, miten päivitysprosessista voidaan tehdä avoimempi ja teknisesti tarkempi.

3.2   Kuitukoostumuksen sallittu poikkeama

3.2.1

Kiertotalouteen siirtymisen seurauksena tekstiiliteollisuus käyttää yhä enemmän kierrätyskuituja ja -materiaaleja vaatteiden tuotannossa. Nykyinen asetus ei sovellu täysin kierrätysmateriaalia sisältävän kuitukoostumuksen tarkkaan merkitsemiseen, mikä haittaa siirtymistä kiertotalouteen. Asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa sallitaan enintään kolmen prosentin poikkeama merkinnöissä ilmoitetun kuitusisällön ja viranomaisen suorittaman testauksen perusteella määritetyn kuitukoostumuksen välillä. Tekstiilien lajittelu- ja kierrätysteknologian nykyinen tekninen kehitysvaihe aiheuttaa kuitenkin kuitukoostumukseen vaihtelua, joka joskus ylittää kolmen prosentin sallitun poikkeaman. Tämä johtuu siitä, että erityisesti mekaanisessa kierrätyksessä ei ole täysin mahdollista varmistaa, että kierrätettävässä raaka-aineessa ei ole muiden tekstiilimateriaalien epäpuhtauksia. Tästä syystä tarkistetussa tekstiilimerkintäasetuksessa olisi harkittava suurempaa sallittua poikkeamaa koostumukseen. ETSK suosittaa asiantuntijalausuntojen perusteella, että päivitetty taso olisi 3–5 prosenttia. Korkeamman sallitun poikkeaman tarkoituksena on ottaa huomioon ainoastaan kierrätysteknologian nykyiset rajoitukset, eikä se saisi oikeuttaa huonoja valmistuskäytäntöjä. Sallitun poikkeaman vähäinen nostaminen on tervetullut keino poistaa esteitä kierrätettyjen materiaalien käytöltä vaatteiden tuotannossa.

3.3   Yhdenmukaistaminen maailmanlaajuisten standardien ja prosessien kanssa

3.3.1   Testausstandardien yhdenmukaistaminen

3.3.1.1

Tekstiiliteollisuus on erittäin globalisoitunut ala, jolla sovelletaan usein kansainvälisiä standardeja. Tekstiilimerkintäasetuksen tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden mukauttaa kuitukoostumuksen testausmenetelmät maailmanlaajuisten standardien mukaisiksi. Tällä hetkellä 19 artiklassa sallitaan ainoastaan EU:n (EN-)standardit kuitukoostumuksen testaamiseksi. Useimmissa tapauksissa EN-standardit ovat hyvin samankaltaisia kuin kansainväliset ISO-standardit, mutta pienet erot menetelmäparametreissa johtavat eroihin ISO- ja EN-testitulosten välillä. Alan globaalien arvoketjujen vuoksi alalla sovelletaan laajalti ISO-standardeja ja suositaan niitä. Tämän seurauksena yritykset joutuvat tekemään enemmän testejä tuotteille, jotka on tarkoitettu Euroopan markkinoille, mikä nostaa kustannuksia huomattavasti. ETSK suosittaakin, että tarkistetussa tekstiilimerkintäasetuksessa sallitaan ISO-standardit hyväksytyiksi testausstandardeiksi. Lisäksi ETSK panee merkille tämänhetkiset suuret edistysaskeleet uusien kuitukoostumuksen havaitsemismenetelmiä koskevassa innovoinnissa. Euroopan komission olisi otettava tämä edistyminen huomioon tarkistaessaan tekstiilimerkintäasetusta.

3.3.2   Yhdenmukaistaminen kansainvälisten standardien ja kauppasääntöjen kanssa

3.3.2.1

ETSK kannattaa sitä, että tekstiilimerkintäasetukseen sisällytetään yhdenmukaistettujen standardien mukaiset säännöt tiettyjen vaatimusten osalta (uusien kuitujen luokitus, kuitukoostumuksen testaus, kokoluokittelu, hoito-ohjeet). Näiden standardien olisi mahdollisuuksien mukaan oltava maailmanlaajuisia. Tämä johtaisi yhdenmukaisempiin merkintävaatimuksiin sekä sisämarkkinoilla että muun maailman kanssa.

3.3.2.2

Kun otetaan huomioon tekstiilialan globaali luonne, on ratkaisevan tärkeää harkita kansainvälistä yhdenmukaistamista ja yhteistyötä tekstiilimerkintäasetuksen tarkistamisen yhteydessä. Euroopan komission olisi varmistettava johdonmukaisuus Maailman tullijärjestön ja HS-koodien meneillään olevan tarkistuksen sekä kansainvälisten standardien soveltamista koskevien kaupan teknisistä esteistä tehdyn WTO:n sopimuksen sitoumusten kanssa.

3.4   Digitaaliset merkinnät

3.4.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti Euroopan komission aikomukseen digitalisoida koostumusmerkinnät tarkistetussa tekstiilimerkintäasetuksessa. ETSK suhtautuu niin ikään myönteisesti digitaalisia merkintöjä ja kuluttajaviestintää koskeviin aloitteisiin, kuten digitaaliseen tuotepassiin, kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen yhteydessä. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että Euroopan komissio yhdenmukaistaa nämä digitaaliset aloitteet johdonmukaisen ja tehokkaan poliittisen kehyksen luomiseksi.

3.4.2

Nykyiset fyysiset selosteet eivät monista syistä ole niin tehokkaita kuin toivottiin. Selosteet leikataan usein pois tuotteen ostamisen jälkeen. Selosteissa oleva teksti saattaa peseytyä pois useiden pesukertojen myötä. Lisäksi suurten fyysisten selosteiden teettäminen monilla eri kielillä on kallista ja aiheuttaa lisää muovijätettä. Teksti on pienikokoista ja sisältää käännöksiä monille kielille, minkä vuoksi kuluttajien on myös vaikea ymmärtää niitä.

3.4.3

Digitaaliset selosteet olisivat yrityksille helpompia ja parantaisivat kuluttajatiedotusta tarjoamalla kuluttajille selkeän tekstin tarvittavana kielitoisintona. Teknologisesti vähemmän edistyneille kuluttajille on edelleen tarpeen antaa tietoa, mutta tähän on vaihtoehtoja, kuten tiedon antaminen pyynnöstä myyntipisteessä. Jotta merkinnät olisivat pysyviä, digitaalisten tietojen helppo saatavuus voitaisiin taata tuotteeseen liitettävällä pysyvällä nk. tietovälineen kaltaisella merkinnällä.

3.4.4

Vaikka komissio päättäisikin jättää joitakin tietoja fyysiseen selosteeseen, tämän ratkaisun pitäisi kuitenkin mahdollistaa yleisesti selosteen koon merkittävä pienentäminen. ETSK kannattaa komission näkemystä siitä, että fyysisten selosteiden tai digitaalista tietoa sisältävien fyysisten tietovälineiden pois leikkaamisen pitäisi olla vaikeampaa. Hankaamattomia merkintämenetelmiä on jo nyt olemassa. Menetelmillä, joilla vaikeutetaan selosteiden pois leikkaamista, olisi varmistettava tietojen pysyvyys (esim. suoraan materiaaliin painetut tiedot saattavat peseytyä pois), eivätkä ne saisi heikentää tuotteen toiminnallisuutta (esim. merkin ompeleminen kokonaan kiinni vaatekappaleeseen saattaa heikentää sen toimivuutta).

3.4.5

Euroopan komission olisi arvioitava, miten digitaalista tuotepassia voidaan soveltaa tarkistetun tekstiilimerkintäasetuksen mukaisen digitaalisen selosteen yhteydessä. Johdonmukaisuuden mahdollistamiseksi ja täytäntöönpanon helpottamiseksi tekstiilimerkintäasetuksen mukainen digitaalinen seloste voitaisiin myös liittää samalle tietovälineelle kuin digitaalinen tuotepassi.

3.5   Merkintöjä koskeva poikkeus, joka koskee tietyntyyppisiä tuotteita

3.5.1

Nykyisen tekstiilimerkintäasetuksen liitteen V mukaan 42 tekstiilituotetyyppiä on vapautettu merkintävelvollisuudesta. Kyseessä ovat pienet tuotteet (kuten kellonrannekkeet), joissa merkin lisääminen heikentäisi tuotteen toimivuutta. Luettelon yhteydessä ei kuitenkaan anneta selkeitä ohjeita siitä, miten toimijoiden olisi merkittävä tuotteet, joita ei ole lueteltu liitteessä V mutta joiden toiminnallisuutta merkki myös heikentää. ETSK suosittaa, että tarkistetussa asetuksessa selvennetään, miten tuotteet (kuten sukat) merkitään oikein, jos pakollinen merkintä haittaa tuotteen toimivuutta. Nykyinen luetteloon perustuva lähestymistapa voitaisiin esimerkiksi korvata sellaisten tuotteiden määritelmällä, joihin pakollisia merkintöjä ei sovelleta.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1007/2011, annettu 27 päivänä syyskuuta 2011, tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteista ja merkinnöistä sekä neuvoston direktiivin 73/44/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 96/73/EY ja 2008/121/EY kumoamisesta (EUVL L 272, 18.10.2011, s. 1).

(2)  COM(2023) 166 final – 2023/0085(COD).

(3)  Esimerkkejä tällaisista vaatimuksista ovat Kanadan tekstiilituotteiden merkintöjä ja mainontaa koskeva lainsäädäntö (Textile Labelling and Advertising Regulations, TLAR) ja Yhdysvaltojen tekstiilikuitujen yksilöimistä koskeva laki (Textile Fiber Products Identification Act).

(4)  https://euratex.eu/wp-content/uploads/EURATEX_FactsKey_Figures_2022rev-1.pdf

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).